Tekoäly johtaa kuolemattomuuteen tai sukupuuttoon

[URSA]

Kaikille kansalaispalkka ja tekoäly tekee työt? Tuskin.

Tekoäly hoitaa 700 ihmisen työt firmassa, joka juuri irtisanoi 700

Klarna kehuu tekoälyn tehokkuutta, mutta kieltää irtisanomisilla olevan mitään tekemistä sen kanssa.

(päivitetty 1.3.2024 klo 18:07)

Verkkokauppojen maksualustaa kehittävä ruotsalaislähtöinen Klarna käyttää OpenAI:n generatiivisen tekoälyn teknologiaa asiakaspalvelussa ja kehuu viime vuonna alkaneen yhteistyön tuloksia.

Fast Company uutisoi, että tekoälypohjainen chattibotti hoitaa jo kaksi kolmasosaa asiakaspalvelun keskusteluista. Yhteensä keskusteluja on kertynyt jo 2,3 miljoonaa. Klarnan tiistaina julkaisemien tietojen mukaan asiakkaat ovat yhtä tyytyväisiä tekoälyavustajan kuin ihmisasiantuntijan apuun.

Klarna ennakoi, että chattibottien käyttö voi näkyä 40 miljoonan dollarin tulosparannuksena vuonna 2024.

Klarna kehui tiistaina, että tekoälyassistentti vastaa 700 täysaikaisen ihmistyöntekijän työpanosta. Tämä kohotti Fast Companyn mukaan kulmakarvoja, koska yhtiö karsi vuonna 2022 suunnilleen tämän verran työntekijöitä, eli noin 10 prosenttia koko työvoimastaan.

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/ ... 58a27c57de

[URSA]

Tekoälyn pitäisi olla työväline eikä mitään muuta.

Asiantuntijoilta varoitus tekoälyn ydinongelmasta: "Edistystä täytyy jarruttaa, jos edistys on vastuutonta"

JULKAISTU 05.03.2024 19:01

Sen sijaan, että tekoälyä kehitettäisiin sopimaan ihmisten tarpeisiin, ihmiset mukauttavat toimintaansa tekoälyyn. Tutkijoiden mukaan tekoälyä ei pitäisi kehittää vain siksi, että se on mahdollista.

Asiantuntijat varoittavat tekoälystä, jota kehitetään heidän mielestään väärällä tavalla. 50 asiantuntijaa 12 maassa otti tutkimusartikkelein kantaa ihmiskeskeiseen tekoälyyn teoksessa Human-Centered AI, suom. "ihmiskeskeinen tekoäly".

– Ihmiskeskeinen teknologia on tekniikkaa, jossa koko tekniikkaekosysteemi on linjassa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kanssa, kuvaa asiantuntija Shannon Vallor kirjan julkistamisesta kertovassa tiedotteessa.

– Sen vastakohta on tekniikka, joka on suunniteltu korvaamaan ihmiset, kilpailemaan heidän kanssaan tai vähentämään ihmisten arvoa verrattuna tekniikkaan, joka on suunniteltu tukemaan, voimauttamaan, rikastuttamaan ihmisiä ja tekemään heistä vahvempia.

"Tämä ei ole teknologiaa, jota tarvitsimme"

Vallorin mukaan nopeasti suosioon nousseen tekoälyn ongelma on, ettei se ole ihmiskeskeistä. Vallor uskoo, että yritykset kehittävät AI-tekniikkaa vain voidakseen nähdä, miten vaikuttavaa teknologiasta saadaan; kehitysinnon taustalla ei siis ole ollut varsinainen ihmisten tarve.

– Lopputuloksena saamme jotakin, minkä kanssa meidän täytyy vain selvitä, sen sijaan, että saisimme jotakin, minkä olemme suunnitelleet itseämme varten, hyödyttämään ihmistä, Vallor kuvaa.

– Tämä ei ole teknologiaa, jota tarvitsimme. Sen sijaan, että mukauttaisimme teknologian tarpeisiimme, mukautamme itseämme teknologian tarpeisiin.

Tekoäly esimerkiksi saattaa vahvistaa ja pitää yllä ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita, koska sitä kehitetään tiedolla, joka on esimerkiksi vähemmistöjen osalta epätarkkaa. AI myös oppii käyttäjänsä toiminnasta ja saattaakin esimerkiksi suositella sisältöjä hyvin rajatusta tietokuplasta sen perusteella, että käyttäjä on aiemmin pitänyt vastaavasta sisällöstä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asi ... #gs.5zs6s8

[URSA]

Otsikon kirjoittanut toimittaja olisi ainakin korvattavissa.

3–4 päivän viikko tai massatyöttömyyttä – näin tekoäly muuttaa voi työelämää

MTV UUTISET – STT

Tekoälysovellusten kehitys on ollut niin nopeaa, että lainsäätäjien ja yhteiskunnan on ollut vaikea pysyä kärryillä siitä, mihin kaikkeen uusi teknologia saattaa vaikuttaa.

Erityisen ripeää on ollut tekstiä, kuvia ja videoita luovien generatiivisten tekoälyjen edistys.

Tekoälystä puhuttaessa huolta herättävät sen vaikutukset työmarkkinoihin.

Mitkä työpaikat korvataan kokonaan tekoälyllä ja missä työpaikoissa se on vain yksi hyödyllinen työkalu muiden joukossa?

Työpaikkojen joukkokatoamista on pelätty, mutta toisaalta tekoäly saattaa tehdä paljon puhutusta neljän päivän työviikosta tai kuuden tunnin työpäivästä samalla palkalla todellisuutta monilla aloilla.

Nelipäiväinen työviikko saattaa tekoälyn aikakaudella olla jopa väistämätön, kirjoittaa BBC.

Suurpankki JPMorganin toimitusjohtaja Jamie Dimon menee vielä pidemmälle ja ennustaa, että tekoälystä seuraa 3,5 päivän työviikkoja, kertoo Bloomberg.

Työaika lyhenee tuottavuuden kasvulla

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Mikko Härmän mukaan tekoälyn vaikutus työaikojen lyhenemiseen palkkojen pysyessä samoina riippuu siitä, kuinka paljon uusi teknologia lopulta kasvattaa työn tuottavuutta.

– Meillä on yli sadan vuoden historia työajan lyhentämisestä, ja se on aina liittynyt tilanteisiin, joissa on pystytty kasvattamaan tuottavuutta jollakin tavalla. Se työajan lyhentäminen on tapahtunut sysäyksittäin, kun on pystytty vastaavasti tuottavuutta lisäämään. Avainkysymys on, että voidaanko sitä tuottavuutta sitten kasvattaa?

Suomen tekoälytutkimuksen kärkinimiin kuuluva Aalto-yliopiston tutkija Jaakko Lehtinen ei usko, että teknologian kehitys yksinään muuttaisi yhteiskunnan syviä rakenteita, jotka ovat pohjimmiltaan sopimusasioita.

– En usko hetkeäkään, että teknologian kehitys itsessään muuttaisi sellaisia rakenteita, koska nämähän ovat meidän yhteiskuntiemme sopimia rakenteita. Eihän nytkään viisipäiväinen työviikko ole mitenkään normi joka puolella maailmaa. Se on meidän sopima käytäntö. Kyllä meidän täytyy ihan itse ottaa kantaa näihin asioihin, jos niihin halutaan muutosta.

Aalto-yliopiston lisäksi Lehtinen työskentelee tutkijana laitevalmistaja Nvidialle, joka on ollut viime aikojen tekoälybuumin suurimpia hyötyjiä.

Nvidian osakekurssi oli maaliskuun alulla paisunut yli 850 dollariin, kun vielä vuosi sitten se oli runsaat 230 dollaria.

Tekoäly näkyy palvelualoilla

Härmä odottaa näkevänsä tekoälyn vaikuttavan paljon eri palvelualoilla. Hänen mukaansa nähtäväksi jää, voivatko työntekijät hyödyntää tekoälyä siten, että se kasvattaisi tuottavuutta tavalla, joka pitäisi ihmistyöntekijän korvaamattomana.

– Mutta että jos tekoälyä käytetään vain sellaisten tehtävien suorittamiseen, joita ihmiset ovat aikaisemmin tehneet, niin silloinhan ne ihmiset jäävät osittain tarpeettomiksi siinä.

Härmän mukaan se voi johtaa joko työaikojen lyhentymisiin tai henkilökunnan vähentämiseen, sillä tekoälyä hyödyntävät firmat kilpailevat keskenään.

Työviikkojen tai -päivien lyhentäminen voi Härmän mielestä toimia palvelualoilla esimerkiksi mainostoimistoissa ja muilla luovan työn aloilla.

– (Tekoäly) on työntekijöille selvästikin sekä uhka että mahdollisuus, ja se riippuu kyllä myöskin siitä, millä alalla ihminen on.

Lehtisen mukaan malliesimerkki tekoälystä hyötyvästä ammatista voisi olla lääkäri. Terveydenhuollon työoloista puhuttaessa lääkärien vakituinen valituksen aihe on se, että työajasta valtava osa kuluu aivan muihin tehtäviin kuin hoitotyöhön. Erityisen suureksi syntipukiksi on nostettu vaikeana pidetty Apotti-potilastietojärjestelmä.

– Kaikki, mitä kuulen Apotista sekä julkisuudessa että lääkäriystäviltäni, kertoo siitä, että kyseessä on ollut aivan hirvittävä virhe, eli että pakotetaan käyttäjät syöttämään tietoa siihen järjestelmään sellaisessa muodossa, joka ei vaan ole ihmiselle luontainen. Se vie hirvittävästi hirvittävästi aikaa ja klikkauksia.

Konsulttiyhtiöt markkinoivat työajan lyhennystä

Työajan lyhentämisen kokeiluista maailmalta kertynyt tutkimustieto kertoo Härmän mukaan siitä, että ainakin lyhyellä aikavälillä se on vähentänyt työntekijöiden stressiä ja parantanut työhyvinvointia.

Väitteitä on esitetty myös siitä, että tuottavuus olisi peräti parantunut työajan lyhentämisen myötä. Härmän mukaan todisteet tämän puolesta ovat heikompia.

– Siellä on muutama iso konsulttiyhtiö, jotka elävät sillä, että ne arvioivat näitä työajan lyhentämiskokeiluja, ja tutkimustuloksilla sitten pyritään hankkimaan uusia tilauksia. Niitä raportteja ei ole arvioitu tieteellisesti, ja siellä on esimerkiksi tuottavuutta mitattu pelkästään liikevaihdolla, Härmä sanoo.

Härmän mukaan työajan lyhentämisen hyödyt työhyvinvoinnille ovat luultavasti suurempia aloilla, joissa tehdään yhä säännöllisesti kahdeksaa tuntia pidempiä työvuoroja.

Tavallisesta työajasta lyhennettäessä hyödyt jäisivät vähäisemmiksi.

Suomen työmarkkinoilla palkansaajien keskusjärjestö SAK on suhtautunut myönteisesti ajatukseen nelipäiväisen työviikon kokeiluista, kun taas Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut jyrkästi sitä vastaan.

Suomen Yrittäjien viime vuoden alkupuolen kyselyn perusteella pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 17 prosenttia olisi valmis kokeiluun. Kolme neljästä yrityksestä oli sitä vastaan.

"Tragedian ja dystopian" mahdollisuus

Lehtinen pitää lyhytnäköisenä nykyistä keskustelua siitä, onko työpaikkoja katoamassa vai tekeekö tekoäly ihmisten elämästä helpompaa.

– Ainahan uudet teknologiat ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja. Jotkut tehtävät muuttuvat, jotkut tehtävät varmaan katoavat ja joitakin uusia tehtäviä syntyy. Sehän on kehityksen luonne. Kuka olisi ajatellut 10–15 vuotta sitten, että joku sosiaalisen median vaikuttaja olisi jossain mielessä vakavasti otettava otettava ammatti?

Lehtinen on silti huolissaan siitä, että tekoäly pitkällä aikavälillä hävittää enemmän työpaikkoja kuin se luo.

– Meillä ei tekoälyn ja muun teknologian kehittyessä välttämättä tule olemaan yhteiskunnassa riittävästi tekemistä, josta kannattaisi maksaa sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen. Jos asialle ei tehdä mitään, niin sehän on valtava tragedia ja dystopia – että on rakennettu teknologia, joka helpottaa monia tehtäviä niin paljon, että osalle ei jää mitään mielekästä tekemistä ja sen tuomaa kokemusta hyödyksi olosta.

Lehtinen katsoo, että yhteiskunnan pitäisi rohkeasti kohdata tämä mahdollisuus ja varautua siihen esimerkiksi perustulo- tai kansalaispalkkajärjestelmiä kehittämällä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/3-4 ... #gs.6h7m4x

[Francis Munkki]

Tekoälyn kyvyt voivat kehittyä rajatta, koska etukäteen ei voida asettaa teoreettista rajaa, jonka yli kyvyt eivät voisi kasvaa.
Jos joku on eri mieltä, niin pyydän kertomaan, mikä se teoreettinen raja on.
Jos sellaista rajaa ei heti löydy tieteellisistä julkaisuista, niin oma mielipidekin kelpaa.

Olen kertonut jo, moneen kertaan, tämän keskustelun aikana, mikä se teoreettinen raja on. Jos sen haluaa tietää, niin sen voi lukea tästä ketjusta. En oikein ymmärrä, miten tämä aihe on jatkunut ja jatkunut, kun nuo mainokset eivät selvästi ole perustuneet mihinkään tietoon tekoälyn teknisen tason toteutuksesta tai toimintaperiaatteista. Jos olisivat, niin tuo runosuolen pulppuaminen olisi loppunut aikoja sitten. Minusta tuo on ollut vain jotain mainospuheiden toistelua, jossa tarkoituskaan ei ole ajatella tai käsittää asiasta mitään, vaan lähinnä kerätä huomiota ja reaktioita. Varsinaista keskustelua ei ole syntynyt, koska siihen olisi tarvittu teknisen puolen ymmärtämistä.

Niiden, jotka asioista jotain ymmärtävät, ei tarvitse kierrättää tietoaan minkään "tieteellisen julkaisun" kautta. Niiden taas, jotka eivät ymmärrä, täytyy "tieteellisestä julkaisusta" varmistaa sekin, että pyyhitäänkö pylly toimituksen alussa vai lopussa. Vähän trollaamisen puolelle menee, että kyselet saman asian perään uudelleen ja uudelleen. Sitten, kun siihen vastataan, niin teeskentelet, että kukaan ei ole sanonut mitään. Ihmettelen, että olenko oikeasti tekemisissä aikuisen, työelämään ehtineen ihmisen kanssa, koska peruskoulusta lähinnä muistan jotain tahallaan väärin tai tahallaan ei mitään kuulemista. Ehkä sivuutat vastaukset siksi, että ne menevät yli hilseen? Mutta voisi sen edes myöntää ja sitten jatkossa toimia sen mukaisesti. Tahallinen ohi huhuileminen osoittaa vaan, että kykyä oikeasti ottaa kantaa ei ole ollut alkuunkaan.

Jos haluat olla pelkkä mainostaja, niin se on asia erikseen. Tuossa olet kuitenkin lähtenyt selvästi esittämään omaa mielipidettä asiasta. Kädet korvilla, silmät kiinni, "tekoäly kehittyy rajatta, tekoäly kehittyy rajatta, sitä ei kukaan voi kiistää, ei voi kiistää, ei voi, ei voi, ei millään, ei yhtään, ei ollenkaan, pälä pälä, älä edes yritä kiistää, sitä ei voi muuttaa, asia on lukossa, avaimet on hevon kuusessa ja hevon kuusi toisessa ulottuvuudessa".

Jos jotakuta hämää se, että "tekoäly" osaa luoda kuvia tekstin perusteella, niin kerronpa jotain. He esimerkiksi ajattelevat, että kun pyytää piirtämään "kissan, joka venyttelee" tai "koiran, joka haukottelee", niin softa jotenkin "ymmärtää", mikä on kissa tai koira, venyttely tai haukotus, ja sen perusteella luo kuvan kohta kohdalta, kuten piirtävä ihminen saattaisi tehdä.

Oikeasti homma tapahtuu niin, että ensin luodaan kuva, joka on pelkkää kohinaa. Sitten siitä kohinasta tunnistetaan, että onko siinä venyttelevä kissa. Tuloksena on vaikka 0,001 % todennäköisyys. Sitten kohinaa muutetaan sillä tavalla, että todennäköisyys alkaa nousta. Kun sitä muutetaan tarpeeksi, niin lähestytään jotain satunnaista hahmoa, jota muuttamalla todennäköisyys ei enää nouse. Viime metreillä kuvaa esimerkiksi tuunataan niin, että prosessin toinen vaihe tunnistaa siinä 79,67 % varmuudella venyttelevän kissan, kunnes edistyminen pysähtyy 79,68 % varmuuteen.

Generoiva malli siis pystyy "luomaan" kuvan aivan kaikesta, minkä sen pohjana oleva tunnistava malli kykenee tunnistamaan. Pohjana oleva malli taas kykenee tunnistamaan kaiken, mikä sille on opetettu siten, että tuhansiin ja taas tuhansiin kuviin on tägätty, mitä niissä näkyy, ja sen pohjalta on treenattu massiivinen hahmoja luokitteleva neuroverkko. Generaattorin "luovuus" siis tulee siitä, että lähtötilanne on täysin satunnainen, ja sillä tavalla se voi hakeutua kohti mitä tahansa optimoimansa funktion paikallista maksimia. Silloin on saattanut löytyä globaali maksimi jos samasta promptista saa tulokseksi aina saman kuvan.

Älyn automatisoinnin mahdollisuudet voivat kehittyä ja kehittyvätkin kaiken aikaa asymptoottisesti (eivät eksponentiaalisesti, eivät edes logaritmisesti). Ne lähestyvät kaiken aikaa tiettyä maksimitasoa. Kun panostus tuplataan, niin päästään taas puolet lähemmäksi. Syy sille, miksi jotkut ovat halukkaita ampumaan ongelmaa tuhansilla miljardeilla dollareilla, on mahdollisesti luulo, että kehitys olisi (edes) logaritmista. Jos se olisi logaritmista, niin aina saataisi parempi toteutus, kunnes olisi uhrattu ihmiskunnan kaikki resurssit.

Asian voi parhaiten ymmärtää siten, että "tekoäly" on aina ja koko ajan pelkkä mekanismi. Voidaan keksiä mekanismeja tekstin ja kuvien generointiin. Mekanismeja, joissa sisäinen takaisinkytkentä aiheuttaa sen, että tuhannesta ehdokkaasta karsitaan osa tai paras jatkoon. Niiden pohjalta tehdään uudet tuhat ehdokasta, kunnes niistä karsitaan osa jatkoon, kunnes kierroksen uusiminen ei enää tuota parannusta ehdokkaiden laadussa. Sitten niistä parhaaksi luokiteltu esitetään aivan kuin se olisi "älyn" tuottama.

Tekoäly on kuin pikku-Kalle, joka palauttaa tuhat matematiikan koetta, joissa kaikki vastaukset ovat satunnaisia numeroita. Sitten opettaja karsii sieltä seasta parhaan ja antaa Kallelle kahdeksikon. Tosin melkein yhtä hyviä kokeita oli kasassa vaikkapa muutama kymmenen.

"Tekoäly" tulee olemaan, kuten ohjelmistot, tietokoneet ja mekaaniset laitteet muutenkin, hyvä erilaisten toistettavien rutiinien automatisoinnissa. Mutta jos sen toimintatavat tietää, niin käsittää myös, että tähän mennessä se ei ole "luonut" yhtään mitään. Generoivissa algoritmeissa äly ei sisälly prosessin generoivaan osaan, vaan valikoivaan osaan, joka on vain kuvia tunnistava algoritmi. Tekoäly on kuin menisi side silmillä ampumaradalle konekiväärin kanssa. Laittaa liipaisimen pohjaan ja alkaa heilua, kunnes tulee ilmoitus, että tarpeeksi lähelle napakymppiä on osuttu. Äly ei ole konekiväärissä, joka ampuu joka kohtaan, vaan maalitaulussa, joka kertoo, mikä on paras osuma siihen mennessä. Maalitaulu ovat ne monet kuvat venyttelevistä kissoista, joiden perusteella softa osaa nyt sanoa, että pikseleitä arpomalla tuotettu tuotos näyttää venyttelevältä kissalta. Tai lähenee jotain, mikä muistuttaa venyttelevää kissaa.

Kaikki tekoälyn luovuus on ollut ja tulee aina olemaan siihen ohjelmoitujen asioiden tai niiden variaatioiden toistamista. Sellaiset ihmiset hämmästyvät, joille tempun rakennetta ei ole kerrottu. Sitten, kun tempun tekotapa selitetään, ainoaksi "ihmeelliseksi" asiaksi jää se, että nyt on olemassa ensin gigatavuittain lähdemateriaalia, millä tuunata malleja, ja riittävästi laskentatehoa, jolla ajaa niitä. Sen sijaan, että näillä ohjelmistoilla saavutettaisi jotain rajatta kasvavaa yli-inhimillistä luovuutta, jäädään oikeasti siihen, että keskinkertaisten artistien lahjattomampi puolikas voi automatisoida oman keskinkertaisen lahjattomuutensa.

Näistä tänne laitetuista kuvista näkyy hyvin asia, joka minua on askarruttanut joskus ennen. Generoituja kuvia vaivaa kaikkia tietynlainen korni elottomuus. Ne ovat kuin muovista valmistettuja unia. Se on kuin palvoisi hillittömän kokoista dildoa jonain seksuaalisen potentiaalin huipentumana, kun muut yrittävät kertoa vieressä, että se on kumia, se ei ole elävä, siinä ei ole mitään potenssia, se on pelkkä mekaaninen imitaatio.

Kaikki kaikkien tekoälyksi kutsuttujen ohjelmistojen "luovuus" perustuu siihen, että on luotu algoritmi, joka osaa pisteyttää tuotoksen jollain kriteerillä. Tällaiseen algoritmiin voidaan lisätä kaikenlaisia piirteitä, kuten sen ymmärtäminen, jos promptissa joidenkin asioiden pitää olla "vastakkain" tai "ylösalaisin" tai jonkin "ympärillä". Joten kaikki asiat, mitkä osataan mekaanisesti ja matemaattisesti luokitella tai pisteyttää, voidaan "luoda", jos kyse on tekstistä, kuvasta, äänestä tai videosta.

Se, että generoiduissa kuvissa sormien muoto ja määrä on vaikea saada oikein, on hyvä osoitus tästä. Pelkällä massiivisella laskennalla on mahdollista, mutta erittäin tehotonta, luoda malli, joka tunnistaa, mikä kohta hahmosta on käsi, ja sitten antaa pisteitä sen mukaan, että sormia on neljä plus peukalo. Jossain vaiheessa se ei kannata, että pienen yksityiskohdan saamiseksi oikein pitää jonkin tehtävän tarvitsema laskentateho kymmenkertaistaa. Siinä taas, että joudutaan koodaamaan asioita erikoistapaus kerrallaan, menetetään osa siitä hyödystä, mikä näillä tekniikoilla oli tarkoitus saavuttaa.

Jos tekoälyn treenaa tuhannella kissan kuvalla, niin se oppii vain toistamaan kuvissa esiintyviä hahmoja. Se ei millään tavalla "hoksaa", että kuvassa on "kissa", tai että kissalla on "viikset". Se on pitänyt erikseen ohjelmoida, että pyydetyt hahmot ja esineet erottuvat taustastaan. Siis näissä mallien rungoissa on erikseen kerroksia hahmojen erottamista varten. Muuten ei hahmojen luominen olisi mahdollista, ja kissat ja koirat olisivat osa taustaansa kuin jossain hellalle sulaneessa muoviesineessä.

Toivoisin vain ihmisten ymmärtävän, että kaikki se, mihin nämä "tekoälyt" kykenevät, perustuu joko pelkälle massiiviselle numeroiden käsittelylle tai käsin koodaamiselle tai näiden yhdistelmälle. Missään vaiheessa "tekoäly" ei "hoksaa, mitä siltä halutaan", saati sitten että muodostaisi siitä oman mielipiteen. Ihmiskunnan ja maapallon ja työllisyyden tulevaisuuden kannalta ne ovat vain pikkasen erilainen automaation muoto, joka on enimmäkseen ollut jo käytössä.

Tekstiä, kuvia, videoita ja ääniä generoivat tekoälyt vaativat massiivisesti laskentatehoa. Tämän vuoksi ne ovat yleistyneet vasta nyt. Ne ovat kuitenkin vain mitä ovat. Satunnaisten tuotosten pisteytykseen ja asteittaiseen parantamiseen perustuvia mekanismeja, joissa kaikki ymmärrys "luotavasta" asiasta on pisteyttävässä osassa mekanismia. Mitä parempia pisteyttäviä mekanismeja kehitetään, sen parempia "tuotoksia" saadaan aikaan. Tekoäly lainaa sitä ohjelmoivan ja sitä käyttävän ihmisen älyä aivan joka askeleella, eikä sillä ole missään vaiheessa ollut, eikä ole mitään syytä olettaa, että tulee olemaankaan, mitään omaa älyä.

Tuleeko tekoäly kehittymään tästä yhtään mihinkään? Siihen on sama vastaus kuin on ollut kaiken aikaa ja aina ennenkin. Se riippuu siitä, mitä koodari jaksaa koodata. Se, mitä nyt nähdään, on vain jo pitkään tunnettujen mekanismien soveltamista suurempiin tietomassoihin. Se, että prosessiin käytettävän datan määrässä on tapahtunut täysin kertaluontoinen harppaus, ei tarkoita, että niin datan määrä, kuin yhtään mikään muukaan, lähtisi tästä kehittymään itsestään tai eksponentiaalisesti tai välttämättä ollenkaan.

[dippainssi]

Onkohan tästä tekoäly keskustelusta tulossa samanlainen paniikinomainen kupla, kuten vuonna 1999, jolloin monet panikoivat siitä että tietokoneet ympäri maailmaa sekoavat kun kalenteriin tulee vuosi 2000.

Kuten muistamme, niin vuonna 2000 ei tapahtunut mitään kamalaa, eikä maailma syöksynyt takaisin kivikauteen.

Eittämättä tulee myös mieleen että olisiko tämä teköäly keskustelu näin isoa kuin se nyt on, ilman Terminator 2 -elokuvaa!?!

Saattaa kuullostaa oudolta, mutta tuo viihde-elokuva on, ainakin minun mielestäni, osasyyllinen näihin hurjimpiin teköälystä kumpiuaviin kauhuskenaarioihin.

[Francis Munkki]

Onkohan tästä tekoäly keskustelusta tulossa samanlainen paniikinomainen kupla, kuten vuonna 1999, jolloin monet panikoivat siitä että tietokoneet ympäri maailmaa sekoavat kun kalenteriin tulee vuosi 2000.

Tällä hetkellä se näyttää pelkältä mediailmiöltä. Toisaalta se on taloudellinen kupla. Mutta jos mukana on valtiotason toimijoita, niin se ei tarkoita sitä, että joku kauhuskenaarioista voisi sittenkin toteutua. Vaan sitä, että niiden mahdollisuutta tai vaaraa aiotaan käyttää tekosyynä johonkin.

Ohjelmistoalalla on nyt loppumassa sellainen ylikuumenemisvaihe, jossa firmojen tunnuslukujen nimessä palkattiin tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä "koodareiksi". Sitten oli vaikka sadan henkilön osasto, jonka tehtävä oli vastata yhdestä dialogista tai jopa yhdestä painikkeesta jossain verkkopalvelussa. Youtubessa on julkaissut videoita sellaiset koodaamaan kykenevät henkilöt, jotka hakivat töihin johonkin onnistuneeseen startupiin. He kertovat nyt, että useamman kuukauden työsuhteeseen sisältyi tuottavaa työtä muutama tunti.

Olen käsittänyt vähän aikaa sitten, että koko länsimainen yhteiskunta ja talousjärjestelmä perustuu sille, että ihmisille pitää keksiä tekemistä, oli se tekeminen sitten miten turhaa ja tuottamatonta tahansa. Pieni osa väestöstä kykenee tuottamaan kaiken elämiseen tarvittavan, kuten ruoka, energia ja infrastruktuuri. Puuttuu vain se, että lopuilla pitää olla varaa ostaa nuo asiat heiltä. Joten lasketaan liikkeelle paljon tyhjästä tehtyä velkarahaa. Sitten laitetaan ihmiset ansaitsemaan se raha millä tahansa tavalla, joka voi aidosti tuottaa jotain, tai olla täysin keksitty, turha tai ylimääräinen. Kuten istua sata päivää kokouksissa päättämässä yhden käyttöliittymän painikkeen designistä ammattinimikkeellä "koodari".

Myös koulujärjestelmä tarvitaan tuottamaan ihmisiä, jotka eivät osaa tehdä mitään, ja joita todellisuutta paljon enemmän kiinnostaa oma seksuaalinen mielikuvitus. Siksi, että jos kaikki olisivat osaavia ja itsekuria omaavia, ei kenellekään riittäisi oikeaa tekemistä. Samalla koulutetaan loputtomiin mielenterveyden ammattilaisia, jotka eivät osaa auttaa eivätkä parantaa yhtään ketään.

Siinä vaiheessa, jos tämä korttitalo aiotaan romauttaa, niin oikeaa syytä ei tietenkään voi kertoa kenellekään. Siis se, että materialismiin on varaa vain jos meillä on akuankkaihmisiä ostamassa se akuankkarahalla. Joten ihmisille saatetaan haluta kertoa, että he ovat tulleet "tekoälyn" syrjäyttämiksi, ja siksi heillä ei kohta ole varaa mihinkään. Ei sanota, että "olette eläneet fiktiossa kaiken aikaa", vaan muutetaan fiktion sisältöä uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Kuten muistamme, niin vuonna 2000 ei tapahtunut mitään kamalaa, eikä maailma syöksynyt takaisin kivikauteen.

Olen kahden vaiheilla. Mutta luulen, että yhteiskunnan tilanne ei ole vakaa millään tavalla. Uskon, että Ukrainan sota on sovittu juttu Venäjän ja lännen välillä, jonka tarkoitus on Ukrainan modernisointi ja muutama muu talouden ja ruoantuotannon karkeasäätö Euroopassa. Ukrainan maatalous on lähes kokonaan länsirahan omistuksessa. Samalla tavalla uskon, että "koronavirus" keksittiin sitä varten, että taloudellinen tilanne edellytti sitä.

Eittämättä tulee myös mieleen että olisiko tämä teköäly keskustelu näin isoa kuin se nyt on, ilman Terminator 2 -elokuvaa!?!

Eka kerta, kun itse jouduin selittämään jollekin, että tekoäly ei tule töpselistä ja tapa häntä, oli vähän Genisysin (2015) jälkeen.

Saattaa kuullostaa oudolta, mutta tuo viihde-elokuva on, ainakin minun mielestäni, osasyyllinen näihin hurjimpiin teköälystä kumpiuaviin kauhuskenaarioihin.

Ehkä se koko franchise. Toisaalta olen Youtuben kommenteissa keskustellut afrikkalaisen henkilön kanssa, joka uskoi aivan vakavissaan, että Terminator 2 oli dokumentti siitä, miten tekoäly toimii. Jotenkin selvisi, että hän oli opiskelija jossain oman maanosansa yliopistossa. Löysin sosiaalisen median profiilin ja kuvankin. Toisaalta suuri osa tästä mediassa olevasta hypetyksestä on vilpillistä. Joko kyse on pelkästä huomion hakemisesta tai älykkäänä esiintymisestä. Vanhenevat ukot ostavat Windowsin tehokäyttäjän käsikirjoja ja ajattelevat sillä pääsevänsä sisään "kompuutterihakkereiden" maailmaan. Tai kyse on ruohonjuuritason pyrkimyksestä kohottaa oman, kaverin tai työnantajan (tai loosiveljen) osaksesalkun arvoa. Tai kyse on väestöä vastaan suunnatusta psykologisesta operaatiosta.

Vaikutusta lieventää se, että tekoäly on kuin otsonikato, ilmastonmuutos, valtamerten muovipyörteet, jäätiköiden sulamiset, järvien kuivumiset, sademetsien katoamiset ja kaikki muut enemmän tai vähemmän keksityt tai liioitellut ongelmat. Tavallinen ihminen ei itse koe suoraa yhteyttä niihin ja kuulee niistä lähinnä uutisista. Hän kykenee lähinnä eläytymään hiljaa siihen, kun uhkakuvat tulevat ja menevät. Asialle vihkiytyneet nörtit spekuloivat niillä Youtuben kommenteissa. Sitten on kaikenlaiset aktivistit ja järjestöt ja yhdistykset, joiden olemassaolon tarkoitus on jauhaa siitä, mitä annetaan jauhettavaksi.

Ihmiset keskimäärin eivät ole kauhuissaan, koska he eivät ymmärrä väitettyjen uhkakuvien laajuutta tai mittakaavaa, ynnä heillä on arjessaan liikaa tekemistä. Lähinnä on niitä, joiden tehtävä on ammatikseen levittää kauhua. Ja niitä, joiden tehtävä on ammatikseen olla kauhuissaan. Suuri yleisö on kauhuissaan siksi, että lehdissä niin sanotaan. Ei siksi, että se oikeasti olisi. Ja koululaiset ovat kauhuissaan siksi, että he ottivat haastatteluun pääsemisen tehtävänä, jonka keskeisin sisältö oli ilmaista huolta annetusta teemasta. Jossain toisessa maassa heidän tehtävänsä on sanoa, että luottavat Rakkaan Johtajan™ hoitavan asian kuntoon. Missään maassa heidän tehtävänsä ei ole sanoa, että eivät koe huolta siksi, koska ovat hyvin skeptisiä tiedeyhteisöä ja tiedotusvälineitä kohtaan.

[URSA]

^Voin helposti kuvitella Puten tekemään tuota joka päivä.

Tekoäly havainnollistaa miltä se näyttää. Idea tuli Even Steveniltä Ukraina-ketjussa.

[URSA]

Vakavasti puhuen tekoäly ei ainakaan aio olla se joka kuolee sukupuuttoon. Se on kohta tuomiopäivä.

Uhka­kuva on nyt totta: Tekoäly oppi Terminator-elokuvista tutun tempun

Uusi teknologia on uhka, mutta kuinka suuri sellainen?

Todellisuus tuntuu lähestyvän tieteiskuvitelmaa.

8:18

Lue tiivistelmä
Fudanin yliopiston tutkijat havaitsivat tekoälyjen kopioivan itseään ilman ihmisen apua.

Tekoäly osaa jo vältellä itsensä sammuttamista luomalla kopioita itsestään.

Risto Linturi ei usko pahimpaan skenaarioon, mutta korostaa varautumisen tärkeyttä.

Liiallinen sääntely voi Linturin mukaan heikentää kykyä puolustautua tekoälyhyökkäyksiä vastaan.

Fudanin yliopiston tutkijat Kiinassa näkivät kokeissaan tekoälyjä, jotka kopioivat itse itseään. Työssä käytettiin Metan ja Alibaban tekoälykielimalleja (large language model).

Ilman ihmistä itseään kopioiva tekoäly on yksi alan keskeisistä uhkakuvista. Yliopiston tutkijat arvioivat, että se on tärkeä askel tekoälylle ihmisten päihittämisessä ja varhainen merkki hallitsemattomista tekoälyistä.

Lisäksi tutkijat huomauttavat tekoälyn pystyvän jo käyttämään itsensä kopioimista keinona estää sulkeminen ja luoda kopioiden ketju henkiinjäämisen auttamiseksi. Tutkijoiden mielestä se voi johtaa hallitsemattomaan tekoälyjen populaatioon.

Uhkakuva on nyt totta: Tekoäly oppi Terminator-elokuvista tutun tempun https://www.is.fi/digitoday/art-2000010908355.html

"I'll be back. I'll be back. I'll be back. I'll be back. I'll be back. - Sammu nyt jo perkele - I'll be back. I'll be back. I'll be back."

[Dortmunder]

Todellinen tekoäly tulee vasta kun kvanttitietokoneet ja AI yhdistetään. Sitten emme enää ole ravintoketjun huipulla - se on fakta. Siksi kannattaakin miettiä mitä teemme. Ja mitä kannattaa tehdä. Tarkkaan.

[Francis Munkki]

Vakavasti puhuen…

No kumpa tässä joku edes puhuisi vakavasti. Tuo uutinen on tasan sitä samaa bullshittiä, mitä koko tämä aikaisempikin keskustelu.

Tämä on vähän kuin uutinen, että "pehmolelut nousevat pian kapinaan ja massamurhaavat ihmiskunnan". Todisteena tästä on se, kun Ville puukotti Kallea niin, että samaan aikaan puristi puukkoa sylissään pitämänsä pehmolelun tassuun. Tällä hän tahtoi imitoida edellisenä yönä kännissä näkemäänsä B-luokan kauhufilmiä.

Tässä tahdotaan antaa sellainen vaikutelma, että pöydällä hurisi Villen PC, jossa pyöri pieni tekoäly. Kohta, ilman mitään aikaisempia merkkejä, täysin omasta aloitteestaan, se murtautui vieressä pyörivään Kallen koneeseen, kopioi itsensä sisään ja käynnisti itsensä.

Todellisuudessa kaikki, mihin tuo uutinen antaa aihetta uskoa, on järjestetty tilanne, jossa käyttäjät ohjelmoivat alusta alkaen omin käsin tekoälyyn ominaisuuden, jolla se voi kopioida itsensä sille etukäteen osoitettuun tilaan tiettyjen ehtojen täyttyessä. Yksikään tekoäly ei kykene tahtomaan, tarkoittamaan tai aikomaan itsensä kopioimista mihinkään, vielä vähemmän lisäämään itseensä sellaista ominaisuutta tai mahdollisuutta. Tässä ollaan tasolla The Men Who Stare at Goats (2009). Sitten, kun tiedät, miten tiiliseinästä juostaan läpi, itseäsi tai seinää rikkomatta, olet ratkaissut osan niistä haasteista, mitä tarvitaan itsenäisesti itseään kopioivan tekoälyn syntymiseen.

Nämä uutiset tekoälystä ovat kuin lukisi Onionia tai Fingerporia, paitsi että vitsille on jaksettu keksiä otsikko, mutta sisältö puuttuu.

Seuraava uutinen voisi olla, että "tekoäly poraa Marilyn Monroeta syvälle ykköseen ja kakkoseen". Sitten itse tekstissä lukisi, että "tutkijat ovat selvittäneet kuuluisuuden viimeisten vuosien terveydentilaa tutkimalla hänen hampaitaan, erityisesti etuhampaita. Niitä merkitään hammaskartoissa pienillä numeroilla. Säästyneitä hampaiden luita ei kuitenkaan porata. Niitä läpivalaistaan tekoälyn avustamalla kameralla, johon liitetty valonlähde kykenee paljastamaan kiilteestä syviä halkeamia, porautuen siten siihen visuaalisesti, sitä kuitenkaan vahingoittamatta."

Otsikosta jokainen tietenkin saa käsityksen, että joku hallinnasta riistäytynyt nekrofiili robotti on jossain täydessä vauhdissa. Uutisointi tekoälyistä on kuitenkin ollut aina, kaiken aikaa, koko ajan, tarkalleen tätä samaa tasoa. Tai korkeintaan tätä tasoa. Minä sentään selitin, mitä keksimässäni uutisessa oikeasti tapahtuu. Sitä ei yleensä tee yksikään tekoälyä koskeva uutinen. Tämä ilmiö on vain osoitus lukijoiden täydellisestä lähdekritiikin ja toimittajien täydellisestä asiantuntemuksen puutteesta.

Todellinen tekoäly tulee vasta kun kvanttitietokoneet ja AI yhdistetään.

Todellinen tekoäly tulee sillä ehdolla, että ihmiset pelaavat spiritismiä ja lukevat loitsuja niin ahkerasti, että saadaan aikaan demoninen possessio jossain digitaalisessa värkissä. Jotkut voivat pitää sitä suurena plussana, jotkut miinuksena, että possessio ei ole monistettavissa digitaalisesti. Joten vaikutukset luultavasti rajoittuvat paikalle sattuneiden henkilöiden säikyttelyyn.

Kvanttitietokoneet ovat kolmas kylmäfuusion tapainen vedätys. Ajatusleikki, joka on tähän mennessä toiminut lähinnä paperilla. Mutta kun ihmisille heiluttaa vähän Elon Muskia tai jotain vastaavaa hahmoa, niin mikä vain menee läpi. Pitää vaan takoa joka uutisessa, että kyseessä on nero, Kim Jong Unin kapitalistinen vastine, joka henkilökohtaisesti unissaan säteilee ratkaisuja etulinjan teknisiin haasteisiin.

Oikeasti kyseessä on pelkkä näyttelijä. Kaikki nämä hypettäjät ovat pelkkiä näyttelijöitä.

[TosiJees]

Mikäli tekoäly olisi uhka kellekään muulle kuin perusduunareille työpaikan menettämisen pelon vuoksi, niin eiköhän asialle olisi jo tehty jotain. Tekoäly on jatkumoa digitalisoinnille. Ei se sen kummenpaa ole kuin ”Casio laskukoneet 80-luvulla ja tietokoneet 90-luvulla” ja niitä jos ei halunnut tai kyennyt käyttämään, niin loppui työt.

Lisäksi maailmassa on miljardi - pari ihmistä jotka elää ns. savimajoissa lampaita paimentaen. Tuleeko paha keino-lucifer ja polttaa savimajat

[Ubba]

Tekoäly on jatkumoa digitalisoinnille. Ei se sen kummenpaa ole kuin ”Casio laskukoneet 80-luvulla ja tietokoneet 90-luvulla” ja niitä jos ei halunnut tai kyennyt käyttämään, niin loppui työt.

Tekoälyn muodostama uhka on selkeimmin selitettävissä seuraavan esimerkin kautta:

Jos on kaksi henkilöä ja heistä molemmat puhuvat eri kieltä, toinen suomea ja toinen kiinaa, he voivat tekstin välityksellä pilkata toisiaan ilman, että kumpikaan kokee tulleensa pilkatuksi koska eivät käsitä sitä.

Jos he puhuisivat samaa kieltä, he käsittäisivät kyseessä olevan pilkka ja kokisivat tulleensa pilkatuksi.

Teksti älylaitteen ruudulla on valoa eli säteilyä.

Ihminen ollessaan egopohjainen elämänmuoto ei kuitenkaan usein luontaisesti havaitse sitä, että koettu pilkka on oma käsitys jostain aistihavainnosta, kuten värähtely (kuulo) tai säteily (valo), vaan se koetaan ulkoa tulevaksi ja jonkin ulkoisen "aikeeksi", mikä on olennainen kyky biologiselle organismille selviytymisen kannalta, minkä myötä muiden mielipiteiden koetaan liittyvän itseen sen sijaan, että tulkittaisiin kyseessä olevan toisen puhe itsestään (projisoituna) ja niin edelleen.

Tekoäly on konseptina hyvin tehokas laskin ja tuo laskuteho mahdollistaa aikanaan sen, että paitsi pilkan kokemuksen myös kaikkien muidenkin kokemusten, minkä pohjalta yksilö tekee päätöksiä elämässään "anatomia" on mahdollista selvittää ja siten löytää vaihtoehtoisia keinoja aktivoida samanlaista käytöstä kuin nk. luonnollinen syy käyttäytymiseen olisi.

Mistä uhka muodostuu on se, että tuon prosessin aikana, ennen ihmisen ymmärrystä asiasta, tekoälyä käytetään optimoimaan asioita, kuten myyntiä tai muuta, perustuen isojen yritysten keräämään joukkodataan, jolloin ensinnä se tieto ihmisten käyttäytymisen ohjailusta vaihtoehtoisilla tavoilla päätyy melko pienen joukon ihmisiä hallintaan, mutta yhtäältä noita keinoja käytetään inhimillisiin tarpeisiin, kuten vaurastuminen, ymmärtämättä ennalta mitä kaikkea siitä seuraa, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta.

Siten on jo nykyisellään ihmisen käytöstä muovaavia algoritmeja joiden vaikutuksista ei ole minkäänlaista varmuutta, eikä niille altistuva yksilö, esimerkiksi sosiaalisen median käyttäjä, kykene tätä useinkaan hahmottamaan vaan pitää lukemastaan tekstistä syntyneitä tuntemuksia yhtä aitona kuin livenä käydyssä vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Asiaa voi testata lukemalla Taru Sormusten Herrasta kirjaa ja aina kun jokin luettu mietteitä tuo niin kirjoittaa paperille siitä kommentin ja liimaa kirjaan kiinni, mikä hyvin pian alkaa tuntua järjettömältä, mutta vastaa sitä kun ihminen sosiaalisessa mediassa kommentoi jotain mistä ei omaa tietoa tai kokemusta, sillä esimerkiksi Heinolan ABC ja Mordor ovat toisiaan vastaavan rakenteen mukaisesti mielikuvia yksilölle, joka kummassakaan ei ole käynyt.

Siinä vaiheessa jos Taru Sormusten Herran lukeminen aiheuttaa tarpeen esimerkiksi aloittaa selibaatti, äänestää jotain puoluetta tai puukottaa itselleen tuntematon ihminen, kuten sosiaalisessa mediassa oleva älylaitteen ruudulle ilmenevä säteily (valo) eli teksti on saanut jo todistetusti aikaan, on syytä harkita omaa ymmärrystään todellisuudesta, kuten sosiaalisen median kohdalla sitä, missä määrin ihmisen laskutehoa kyvykkäämmän asian annetaan valita tuon säteilyn määritykset ennenkuin kokonaiskuvasta suhteessa ihmiseen ja lajityypilliseen käytökseen on kattava ymmärrys.

[TosiJees]

Hihii^

Bottien kanssa tietämättään pilkatuksi joutuminen se vasta hirrmuinen uhka onkin.

[Ubba]

Bottien kanssa tietämättään pilkatuksi joutuminen se vasta hirrmuinen uhka onkin.

Botit ovat huomiona terävä aiheeseen liittyen, sillä niiden käymä vuorovaikutus tehostaa ja yhtäältä vääristää vuorovaikutuksesta poimittuja seikkoja joko niiden kanssa suoraan käydyn vuorovaikutuksen tai sivusta seuratun vuorovaikutuksen kautta.

En kuitenkaan suoranaisesti uhaksi kokisi bottien tai ylipäänsä kenenkään osoittamaa pilkkaa, vaan pilkka on vain yksi niistä mekanismeista, minkä myötä yksilön käytös ja siten fyysinen maailma tekojensa myötä voi muuttua ja yhtäältä ovat yksilön omasta tulkinnasta lähtöisin.

Jos oman tulkinnan perusteet ovat lapsuudesta saakka älylaitteita käsittelemällä syntyneet ja tuohon liittyisi yhtäältä tekoälyn muovaama sisältö, niin melko tärkeää olisi olla perillä siitä, millä perustein tekoäly sisältöä tarjoaa vuosia tai vuosikymmeniä.

Tekoälyn kautta suositeltu sisältö eri alustoilla ja mediassa on jo nykyisellään hyvin tiedostettu seikka, minkä voi itsekin kokeilla ostamalla uuden puhelimen ja olemalla koskaan kirjutumatta sosiaaliseen mediaan, jolloin uutismedioiden tarjoama sisältökin muuttuu ja viimekädessä se kuva ympäröivästä maailmasta, mikä yksilöllä on ja mihin käsityksensä perustuu, sitä kautta.

Jo pelkkä mainosten piilottaminen ja hakukoneen vaihtaminen muovaavat nopeasti sitä käsitystä, mikä ihmisellä on esimerkiksi politiikasta ja tuo käsitys konkretisoituu äänestyspäätöksinä, millä on yhäkin konkreettisempia seurauksia.

[Francis Munkki]

Ei se sen kummenpaa ole kuin ”Casio laskukoneet 80-luvulla ja tietokoneet 90-luvulla” ja niitä jos ei halunnut tai kyennyt käyttämään, niin loppui työt.

Suuri ongelma tekoälyjen kanssa on vaan siinä, että ne eivät oikeasti tee sitä, mitä niiden luvataan tai väitetään tekevän. Peruskoulua käyvä lapsi osaa käyttää laskimen perustoimintoja ja ymmärtää, mikä yhtäläisyys on laskimella suoritetun ja paperilla suoritetun yhteenlaskun välillä. Laskimet tekevät sen, mitä lupaavat. Eikä siinä, mitä ne tekevät, ole mitään epäselvyyttä tai mysteeriä.

Yleinen ongelma on se, että ihmiset eivät lue enää kirjoja. Yleinen syy tälle on toisaalta se, että kirjat vaativat pitkäaikaista keskittymistä. En tarkoita sitä, että ihmisistä on tullut keskittymään kyvyttömiä, vaikka heistä ehkä onkin. Tarkoitan sitä, että se tietomäärä, minkä useamman sadan sivun paksuinen tietokirja antaa, kun sitä lukee vaikka joka ilta useampana päivänä, on pienempi ja tehottomammin hankittu kuin se, minkä voi saada parissa tunnissa googlettamalla kaikki kiinnostavat asiat.

Kirjan tieto vanhenee. Mutta toisaalta Googlella löytää aina vain huolimattomammin tehtyä tietoa. Tai löysi jo silloin, kun joku ekspertti sieltä ja toinen täältä kirjoitti jostain aiheesta artikkelin omaan blogiinsa. Hyviä ja asiansa osaavia eksperttejä toki oli olemassa, mutta vähintään yhtä paljon oli huonoja. Nyt, kun netti on täynnä Balkanin ja Venäjän trollitehtaiden tekemiä sivustoja, täynnä tekoälyillä tuotettuja tai useamman kerran Googlen kääntäjän läpi menneitä reseptejä milloin minkäkin tietoteknisen ongelman ratkaisemiseen, joilla kalastellaan lähinnä mainostuloja, sen kaiken hyödyllisyys lähestyy nollaa.

Oikeastaan sillä on miinusmerkkinen hyödyllisyys, koska sinun pitää uhrata aikaa, ajatuksia ja energiaa sen toteamiseen, että kyseessä on koneella tuotettua sanasalaattia.

Tekoälyjen todellinen seuraus ei ole, että se nostaisi koneet älyllisesti ihmisen tasolle. Vaan se, että se laskee ihmiset älyllisesti koneiden tasolle. Se, että osaa erottaa tiedon jostain, mikä vain näyttää tiedolta, on opittu taito. Tieto elää omaa elämäänsä. Vaikutelmat omaansa. Tekoälyn pettävä lupaus on siinä luulossa, että tietoa on se, mikä muodollisesti näyttää tiedolta. Tai se, että kun tuotetaan paljon muodollisesti tiedolta näyttäviä asioita, että sillä tavalla lähestytään oikeaa tietoa. Tai saadaan ilmaiseksi jotain, mikä on 99 %, tai edes 51 % oikeaa tietoa.

Luin jostain jonkin kommentin Pasolinin merkkiteoksesta. Siinä kerrottiin, että se uloste, jota näyttelijät syövät elokuvassa, oli todellisuudessa suklaata ja appelsiinimarmeladia. Näyttelijät sanoivat, että heillä oli hauskaa elokuvaa tehdessä, ja suunnilleen järkyttyivät, kun näkivät synkän ja vakavan, fasismin kritiikiksi tarkoitetun lopputuloksen. Tekoälyn lupaus on suunnilleen päinvastainen, että jos kasataan tarpeeksi ulostetta johonkin, niin osa siitä käy pelkän ulkonäkönsä perusteella suklaasta ja appelsiinimarmeladista.

Tiedosta seuraa tiedolta näyttäminen. Tiedolta näyttämisestä ei seuraa tieto. Tekoälyt eivät ole keino tuottaa tietoa, vaan tiedolta näyttämistä. Toisin sanoen tekoälyt eivät ole suklaata ja appelsiinimarmeladia, vaan kakkaa.

Keskeinen ero kulkee tieteen ja teknologian välillä. Tämän ymmärtää, kun kertaa vähän sitä, miten näiden sanojen määritelmät, tai niiden yleisesti ymmärretty sisältö, on muuttunut kuluneen vajaan tuhannen vuoden aikana.

Teknologia tulee kreikan sanoista techne + logos, joka tarkoittaa kykyä valmistaa asioita. Latinan ars ja englannin art ovat sama kuin kreikan techne. Taiteen pointti on yksinkertaisesti asian valmistaminen. Siis se, että tehdäänkö fyysisessä todellisuudessa kakkaa, vai suklaata ja marmeladia. Taiteen pointti ei ole, kuten nykyään Kiasman aikana ajatellaan, subjektiivinen taito nähdä tai esittää se kakka suklaana ja marmeladina. Huomaa, miten tämä rinnastuu tekoälyjen markkinointiin. Sekin on hyvin pitkälle, ellei täysin, vain taito markkinoida kakkaa suklaana ja marmeladina.

Tiede taas tarkoitti jotain asiaa tai aihetta koskevaa tiedon kokoelmaa, joka koostui aiheeseen kuuluvien tiedon objektien nimistä ja niiden keskinäisistä suhteista ja vaikutuksista. Usko siis oli keskiaikaisessa ajattelussa tiede, siis objektien nimiä ja niiden keskinäisiä suhteita koskevan tiedon kokoelma.

Vuosisatojen ikäinen moderni käsitys tieteestä sisältää jo sen saman sekaannuksen, minkä perusteella tässä aihepiirissä luullaan kakkaa suklaaksi ja marmeladiksi, tai tekoälyn tuottamaa tietoa olemukseltaan samaksi kuin oikeaa tietoa. Tämä johtuu siitä, että tiedolta näyttämisen ja oikean tiedon erottamisesta on tehty sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. On "tiedeyhteisö", joka kertoo tavalliselle tallaajalle, mikä tieto on oikeaa tietoa, ja mikä on tiedon näköistä valetietoa.

Tästä erottuu heti sellainen ilmiö, että samalla tavalla kuin tekoälyssä ei ole sisällä mitään keinoa erottaa tietoa pelkästä tiedolta näyttämisestä, ei "tiedeyhteisöä" kuuntelevalla kansalaisella ole, eikä häneltä odoteta, eikä hänellä ole tarkoitusta olla, mitään omaa kykyä erottaa tiedettä ja tieteeltä näyttämistä. Hänelle yksinkertaisesti kerrotaan, ylhäältä päin, että "tämä on tiedettä, tämä toinen taas ei ole".

Ongelma ei ole tiedon ja valetiedon erottamisen siirtyminen ihmisiltä koneiden tehtäväksi. Ongelma on, että metafyysinen ymmärrys tiedon ja tiedolta näyttämisen erosta on kadonnut. Se on kadonnut renessanssin ja valistuksen myötä, kun siitä metafyysisen ilmiön sijaan tuli sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. Usko tekoälyihin ei ole oire siitä, että koneet ovat kyvyiltään nousemassa ihmisen tasolle. Vaan siitä, että ihmiset ovat menettämässä kykynsä luottaa tietoon ja tieteeseen edes sinä sosiaalisena ja poliittisena ilmiönä, joka se on ollut viimeiset pari vuosisataa. Kun lopulta tiede tai oikea tieto ei ole se, mistä tässä on kamppailtu pitkään aikaan. Vaan se, että voidaanko yhteiskuntaa hallita millään tavalla, minkään asian nimessä tai voimalla, vai purkautuuko se lopussa vain omaan mahdottomuuteensa.

Tekoälyjen kehittämisen älyttömyys on siis siinä, että otetaan kakkaa, ja yritetään kolmansien maiden halpatyövoimalla ja Redditistä, Facebookista ja Stack Exchangesta varastamalla jalostaa siitä suklaata ja marmeladia. Sen sijaan, että valmistettaisi suklaata ja marmeladia suoraan. Jos ei tietoa ole, niin peli on pelattu. Jos on tietoa, niin sitä kannattaa käsitellä kuin tietoa. Mutta ei ole mitään järkeä ottaa sontaa, siis kaikkia mahdollisia maailman tekstimassoja, ja yrittää muuttaa sitä tiedoksi, koska tuloksena on, aina vain, sontaan sotkettua tietoa. Samalla tavalla kuin tekoälyillä generoidut kuvat ovat kohinasta muotoiltuja, olemassaolevien kuvien satunnaisesti painotettuja keskiarvoja.

Usko siis tarkoitti ennen sitä, että oli tietoinen katolisesta opista ja teologiasta. Nykyään se tarkoittaa subjektiivista vakuuttumista jostain, mitä kutsutaan ilosanomaksi. Tässä on sama ero kuin vaikutelmalla vastaan tieto, tai kakka vastaan suklaa ja marmeladi. Protestanttiset kirkot eivät esitä uskoa tietona, vaan subjektiivisena vaikutelmana. Siinä mielessä usko luterilaiseen oppiin on metafyysisesti sama ilmiö kuin usko tiedeyhteisön lausumiin (tai moderniin katolisuuteen) tai tiedon ja tiedolta näyttämisen vastaavuuteen, kun taas keskiaikainen katolisuus (tai Aristoteleen filosofia) on tiedollisesti omassa kategoriassaan näiden yläpuolella. Myös sellaisena kuin se opetettiin katekeesissa tavalliselle kansalaiselle.

Luottamus taas tarkoittaa sitä, että jos minä näppään katkaisijaa, niin oletan valojen syttyvän huoneeseen. Tai jos ojennan käteistä kaupan kassalle, niin hän laskee minulle vaihtorahan, eikä esimerkiksi ala juosta rahat kädessä ympäri myymälää huutaen jotain käsittämätöntä.

Ihmiset luottavat teknologiaan. He olettavat, kun nousevat lentokoneeseen, että ne kaksi myllyä siipien alapuolella saavat koko mahtavan metallisikarin liikkeelle. He eivät ehkä luota siihen, että nopeuden kohotessa riittäväksi ne siivet, jotka ovat pelkät tasaiset ulokkeet, nostavat koko hommelin ilmaan. Mutta he voivat nähdä sen tapahtuvan. Ja alkaa kokemuksen perusteella olettaa, että se varmaan toistuu seuraavallakin lennolla. On yksi asia luottaa toiseen henkilöön. On toinen asia luottaa käyttäjän kannalta suhteellisen yksinkertaiseen ilmiöön, kuten kattovalon syttyminen. On hieman hankalampaa luottaa siihen, että lentokone nousee ilmaan. Muuten kuin sen perusteella, että tietää sen tapahtuneen miljoonia kertoja. Eri asia on jos näkee jossain laskelmia siitä, minkä kokoisia nopeuksia ja voimia mikäkin osa tuottaa.

Pointti, minkä tahdon tällä esittää, on se, että ei ole olemassa samanlaista tapaa "luottaa tieteeseen", paitsi niiltä osin kuin kyse oikeasti on teknologiasta. Psykiatriassa ei esimerkiksi ole juuri mitään teknologiaa, vaan siinä laitetaan ihmiseen satunnaisia aineita ja katsotaan, mitä tapahtuu. Jos kukaan ei heti kuole, niin yritetään markkinoida saman toistaminen miljoonia kertoja, kääritään isot rahat ja nojataan massiiviseen systeemiin, joka on pääosin olemassa kaiken vastuun välttämiseksi.

Samalla tavalla tekoäly ei ole teknologia, johon olisi olemassa mitään järjellistä syytä tai sanan varsinaisessa merkityksessä edes mahdollista tapaa luottaa. Sen tulosteet eivät ole tulos hallitusta prosessista, vaan tilastollisesti ohjaillusta kaaoksesta ja sattumasta. Kuten psykiatria. Ja kuten psykiatriassa, sen tuottajien ensisijainen pyrkimys on ohjailla prosessia niin, että se kanavoi mahdollisimman paljon asiakkaiden rahaa heidän taskuunsa. Vaikka asiakas joutuisi, kuvaannollisesti tai kirjaimellisesti, syömään kakkaa.

On siis hyvä pitää erillään kolme asiaa, jotka ovat 1) luottamus teknologiaan, siis kykyyn valmistaa käytännön elämässä toimivia fyysisiä esineitä, kuten lentokoneita ja kattovaloja, ja olettamus siitä, että normaalissa tilanteessa ne toimivat; 2) tietäminen sanan vanhassa merkityksessä, joka koskee tiedon käsittämistä loogisina kokonaisuuksina, johon maantiede, botaniikka ja katolinen teologia, usko vanhalla tavalla käsitettynä, kuuluvat samalla tavalla; ja viimein 3) usko uudella tavalla käsitettynä, tai subjektiivinen vakuuttuminen modernista tiedeyhteisöstä, demokratiasta, luterilaisesta ilosanomasta tai tekoälyn mahdollisuuksista, joka hämärtää tiedon ja tiedolta näyttämisen eron, tai tekee siitä sosiaalisen ja poliittisen ilmiön.

Keskeistä on, että näillä on myös erilaiset epäonnistumisen kriteerit. Jos kattovalo ei syty tai lentokone putoaa, niin siihen sisältyvä teknologia selvästi ei toiminut. Jos väitteiden kokoelma ei muodosta kokonaisuutta tai sisällä keskinäisiä yhteyksiä, se epäonnistuu olemaan tietoa. Esimerkiksi luterilainen teologia on joukko irrallisia väitteitä, jotka eivät juuri mitenkään seuraa toisistaan. Siis luterilainen oppi ei ole tietoa siinä merkityksessä, missä keskiaikainen katolinen oppi. Viimeisessä kategoriassa taas epäonnistumisen kriteeri on hämärä tai sitä ei ole olemassa. Tekoäly, psykiatria, demokratia, tiedeyhteisö tai luterilainen ilosanoma eivät voi teknisesti tai tiedollisesti epäonnistua, koska ne ovat sosiaalisia ja poliittisia ilmiöitä.