2023: Lapset peruvat puheensa, tuomioiden purkua haetaan

[MEG]

Täällä keskustelussa on voimakkaasti vaadittu ,että kaikki seksuaalirikos aineisto olisi julkaistava. Nyt ilmenee, että "lapset pyytävät . että asiakirja-aineisto pidetään pääosin salassa".

[Pieni liekki]

Täällä keskustelussa on voimakkaasti vaadittu ,että kaikki seksuaalirikos aineisto olisi julkaistava. Nyt ilmenee, että "lapset pyytävät . että asiakirja-aineisto pidetään pääosin salassa".

Joku on ilmeisesti taas tulkinnut lapsia omalla tavallaan antaen asiassa harhaanjohtavaa tietoa. Tuo mainitsemasi asia liittynee siihen, että Keskusrikospoliisin suorittamassa tutkinnassa on hankittu kyseisiä lapsia koskevat sosiaalitoimen asiakirjat, joita on yhteensä yli 2.000 sivua. Näissä lisätutkintapöytäkirjaan liitetyissä lastensuojeluasiakirjoissa on arkaluonteisia tietoja, joilla ei ole mitään liityntää väärien serituomioiden purkuasiaan. Nämä edellä mainitut lastensuojeluasiakirjat sisältävät myös jälkihuollon asiakirjat, jotka ovat verrattain tuoreita. Tämä on nähdäkseni syy siihen, miksi lastensuojeluasiakirjat tulee pitää lähtökohtaisesti salassa.

[Hermione]

Tämä syyttäjän näkemys on kyllä mielenkiintoinen, eli että tuomiota ei pitäisi purkaa koska valehtelu ei ollut lapsilta tahallista?

Että miten olisi sellainen vaihtoehto, että tuomio pitäisi purkaa koska rikoksia ei koskaan tapahtunut?

Kuvitellaan tilanne että joku tuomitaan koska todistaja tunnisti tuomitun jonkun rikoksen tekijäksi ja todistaja oli tunnistushetkellä asiastaan varma. Sitten myöhemmin todistajalle ilmeneekin jotain sellaisia seikkoja, että ymmärtää erehtyneensä. Tahallieen ei ole väärin todistanut, mutta haluaa korjata aiheutetut vahingot kun asia ilmenee. Onko tosiaan niin, ettei tuomiota voida tällöin purkaa? Oikeusvaltiossa pitää olla menettely, millä väärät tuomiot voidaan kumota. Muussa tapauksessa ei oikeusvaltiosta voida puhua.

Tuntuu myös unohtuneen, että ainoastaan kolme lasta neljästä kertoi satuja. Neljäs kiisti häneen kohdistuneet rikokset. Ero tässä oli että neljäs lapsi oli turvallisessa kasvuympäristössä, kolme muuta sijaisvanhemmilla joilla oli taloudellinen motiivi pitää lapset itsellään.

Syyttäjä väittää puolustuksen asiantuntijoita puolueellisiksi. Eikö syyttäjän asiantuntijat muka olleet puolueellisia? Minna Joki-Erkkilän ei edes olisi pitänyt olla työelämässä kun oma lapsi oli vastikään murhattu, ja hänen käyttämänsä menetelmät eivät olleet tieteellisesti testattuja ja hyväksyttyjä siihen tarkoitukseen, mihin hän niitä käytti. Eikä tarvitse olla terveydenhuoltoalan ammattilainen ymmärtääkseen, ettei penetroimalla rikotut immekalvot korjaannu enää ennalleen toisin kuin tämä asiantuntija väitti. Ja sitten se Keijo Ahorinta saatanan palvonnan asiantuntijana. Syyttäjän asiantuntijoina on ollut joukko huuhaamiehiä ja mielenvikaisia poppatohtoreita, kaikkia yhdistävänä tekijänä jonkunlainen uskovaisuus. Eivätkö nämä muka olleet puolueellisia? Aueria syytettiin saatananpalvonnasta joten mieleltään järkkynyt viidesläinen gynekologikin rupesi näkemään arpia sekä seksuaalisen hyväksikäytön merkkejä lapsissakin. Tai eihän niitä arpia näkynyt, ne laitettiin näkymään epätieteellisin keinoin. Ja joukko muita lääkäreitä komppasi sitten kuorossa. Tulee mieleen tarina Keisarin uusista vaatteista.

[Joosua]

Tämä syyttäjän näkemys on kyllä mielenkiintoinen, eli että tuomiota ei pitäisi purkaa koska valehtelu ei ollut lapsilta tahallista?

Että miten olisi sellainen vaihtoehto, että tuomio pitäisi purkaa koska rikoksia ei koskaan tapahtunut?

Kuvitellaan tilanne että joku tuomitaan koska todistaja tunnisti tuomitun jonkun rikoksen tekijäksi ja todistaja oli tunnistushetkellä asiastaan varma. Sitten myöhemmin todistajalle ilmeneekin jotain sellaisia seikkoja, että ymmärtää erehtyneensä. Tahallieen ei ole väärin todistanut, mutta haluaa korjata aiheutetut vahingot kun asia ilmenee. Onko tosiaan niin, ettei tuomiota voida tällöin purkaa? Oikeusvaltiossa pitää olla menettely, millä väärät tuomiot voidaan kumota. Muussa tapauksessa ei oikeusvaltiosta voida puhua.

Tuntuu myös unohtuneen, että ainoastaan kolme lasta neljästä kertoi satuja. Neljäs kiisti häneen kohdistuneet rikokset. Ero tässä oli että neljäs lapsi oli turvallisessa kasvuympäristössä, kolme muuta sijaisvanhemmilla joilla oli taloudellinen motiivi pitää lapset itsellään.

Syyttäjä väittää puolustuksen asiantuntijoita puolueellisiksi. Eikö syyttäjän asiantuntijat muka olleet puolueellisia? Minna Joki-Erkkilän ei edes olisi pitänyt olla työelämässä kun oma lapsi oli vastikään murhattu, ja hänen käyttämänsä menetelmät eivät olleet tieteellisesti testattuja ja hyväksyttyjä siihen tarkoitukseen, mihin hän niitä käytti. Eikä tarvitse olla terveydenhuoltoalan ammattilainen ymmärtääkseen, ettei penetroimalla rikotut immekalvot korjaannu enää ennalleen toisin kuin tämä asiantuntija väitti. Ja sitten se Keijo Ahorinta saatanan palvonnan asiantuntijana. Syyttäjän asiantuntijoina on ollut joukko huuhaamiehiä ja mielenvikaisia poppatohtoreita, kaikkia yhdistävänä tekijänä jonkunlainen uskovaisuus. Eivätkö nämä muka olleet puolueellisia? Aueria syytettiin saatananpalvonnasta joten mieleltään järkkynyt viidesläinen gynekologikin rupesi näkemään arpia sekä seksuaalisen hyväksikäytön merkkejä lapsissakin. Tai eihän niitä arpia näkynyt, ne laitettiin näkymään epätieteellisin keinoin. Ja joukko muita lääkäreitä komppasi sitten kuorossa. Tulee mieleen tarina Keisarin uusista vaatteista.

Hyviä pointteja. Sinun kannattaisi kyllä ottaa yhteys Koivistoon ja vähän opastaa häntä lakiasioissa. Hän ilahtuisi varmasti tästä ja saattaisi sitten hyvinkin korjata julkisesti näkemyksiään. Samalla voisit käydä kouluttamassa myös gynekologeja kun osaamista löytyy. Täällä tällaiset viisaudet jäävät vain harvojen tietoon ja hautautuvat muiden viestien joukkoon. Se on harmillista.

[Päämiäs]

STT:n uutisissa narri Alipekka Gestapo-Koivisto piereskelee lisää älyvapauksiaan ja syyttää lapsia "historian uudelleen kirjoittamisesta."
https://www.ts.fi/haku/?q=Auer
Anneli Auerin puolustuksen mukaan seksuaalirikosjutussa on saatu uusia todisteita, jotka kertovat syyttömyydestä
RONI LEHTI
Valtakunnansyyttäjän mukaan sosiaalitoimen kirjauksissa Auerin lapsista ei ole tietoa, joka ei jo olisi ollut esillä oikeudessa.
STT Helsinki
31.05.2024
Anneli Auerin asianajaja sanoo, että Auerin seksuaali- ja väkivaltarikosjutussa on tullut ilmi uusia todisteita, jotka kertovat tämän syyttömyydestä.

Auer ja tämän entinen miesystävä tuomittiin vuonna 2013 vuosien vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. He ovat hakeneet tuomion purkua korkeimmasta oikeudesta (KKO).

Tieto uusista todisteista ilmenee kaksikkoa edustavan asianajaja Markku Fredmanin KKO:hon toimittamista asiakirjoista, jotka KKO määräsi osin julkisiksi perjantaina. Fredmanin mukaan todisteet ovat Auerin lapsia koskevia sosiaalitoimen asiakirjoja, joita puolustuksella ei ollut käytössään aiemmin.

– Asiaan on nyt saatu merkittävää lisävalaistusta syyttäjän määrättyä asiassa toimitettavaksi lisätutkintaa. Keskusrikospoliisin suorittamassa tutkinnassa on hankittu kyseisiä lapsia koskevat sosiaalitoimen asiakirjat, yhteensä yli 2 000 sivua, Fredman kirjoittaa.

Fredmanin mukaan asiakirjat tukevat vahvasti Auerin kolmen nuorimman lapsen tuomionpurkuhakemuksen yhteydessä kertomaa. Lapset ovat peruneet todistuksensa Aueria ja tämän entistä miesystävää vastaan ja sanoneet, että sijaisvanhemmat painostivat ja johdattelivat heitä kertomaan valheita.

– Katson, että pelkästään tämä nyt hakijoiden käyttöön tullut aineisto on sellainen uusi todiste, jonka esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen, Fredman kirjoittaa.

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kiistää, että sosiaalitoimen kirjauksissa olisi mitään uutta.

Syyttäjä: Ei kyse uudesta tiedosta
Vastauksessaan KKO:lle valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto kiistää, että sosiaalitoimen kirjauksissa olisi uutta tietoa.

– Kaikki sosiaalitoimen kirjauksissa esille tuotu on ollut jo aikoinaan esitutkintamateriaalissa ja oikeudenkäyntiaineistossa, Koivisto kirjoittaa.

Toisin kuin Fredman, Koivisto ei näe, että lisätutkinnassa olisi saatu näyttöä Auerin syyttömyydestä. Koiviston mukaan kukaan lapsista ei lisätutkinnassa esimerkiksi osannut tarkasti kertoa, miten aikoinaan kerrotut "tarinat" olivat syntyneet tai että olivatko ne sijaisvanhempien heille syöttämiä vai lasten itse keksimiä.

Hänen mukaansa myös aikaikkuna, jonka sisällä sijaisvanhempien olisi pitänyt pystyä vaikuttamaan lasten kertomuksiin, on epäuskottavan lyhyt. Kukaan lapsista ei myöskään osannut selittää somaattisissa eli kehoa koskeneissa tutkimuksissa tehtyjä löydöksiä, Koivisto kirjoittaa.

"Lapset äidin huomion tarpeessa"
Auer on hakenut aiemminkin purkua seksuaalirikostuomioonsa, mutta KKO hylkäsi purkuhakemuksen vuonna 2016.

Koiviston mukaan Auerin uudessa purkuhakemuksessa kerrotaan, että lapset olivat sittemmin KKO:n päätöksen jälkeen ottaneet Aueriin yhteyden. Purkuhakemuksen mukaan tammikuussa 2020 Fredman oli antanut Auerille käyntikorttejaan lapsille välitettäväksi, jotta nämä voisivat halutessaan olla häneen yhteydessä mahdollisen purkuhakemuksen tiimoilta.

– Lapsilla on vain yksi äiti ja vain hän on vanhemmista elossa. Lisäksi on ilmeistä, että lapset, nykyiset nuoret aikuiset ovat monella tapaa traumatisoituneita ja äidin huomion tarpeessa – –. Näissä olosuhteissa jopa käyntikorttien jakaminen riittää eikä mitään painostusta, johdattelua tai edes pyytämistä tarvita – – yhteyden luominen ei liene näissä oloissa mahdollista, jollei historiaa mielessään ainakin jollakin lailla kirjoita uusiksi. Koivisto kirjoittaa.

[Pieni liekki]

Syyttäjälaitoksen nettisivuilta löytyy tiedotteita vuosilta 2013-2024:
https://syyttajalaitos.fi/tiedotteet

Valitettavasti tätä alla olevaa, tänne murhainfoon kopioitua tiedotetta 1.3.2012 Valtakunnansyyttäjänviraston muutoksenhausta korkeimmalle oikeudelle ei näytä Syyttäjälaitoksen nettisivuistolta enää löytyvän:

VALITUSLUVAN PERUSTE
Kysymys on sekä prejudikaatti- että purkuperusteesta ja myös muusta painavasta syystä. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat lupaperusteina keskeisimmät. Kysymys on tilanteesta, jossa hovioikeus on tehnyt ratkaisunsa puutteellisen selvityksen perusteella ja syyte murhasta on hylätty. Hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen syyttäjän todistusaineisto on merkittävällä tavalla täydentynyt. Syyttäjä ei ole voinut vedota uuteen aineistoon alemmissa oikeusasteissa.

Purkuperuste

Kysymys on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta sillä erotuksella, ettei hovioikeuden tuomio ole vielä saavuttanut lainvoimaa. Jäljempänä selostettavan uuden henkilötodistelun esittäminen hovioikeudessa olisi todennäköisesti johtanut syytetyn tuomitsemiseen murhasta.

Hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen on ilmennyt seuraavaa:
Syytetyn Anneli Auerin veli on ottanut 1.8.2011 yhteyttä syyttäjään kertoen tällä hetkellä Auerin 12-vuotiaan pojan ja 9-vuotiaan tyttären kertoneen hänelle omaehtoisesti murhan ajankohdan tapahtumainkulusta jäljempänä tarkemmin selostettavia yksityiskohtia, jotka tukevat merkittävällä tavalla syytettä. Esitettävä uusi todistelu poissulkee sen mahdollisuuden, että paikalla olisi ollut joku perheen ulkopuolinen taho. Viranomaisilla ei ole aikaisemmin ollut käytössään tätä syytettä tukevaa uutta henkilötodistelua eikä siihen siksi ole voitu alemmissa oikeusasteissa vedota. Auerin poika ja toiseksi vanhin tytär ovat kertoneet asiasta tähän hakemukseen liitetyiltä kuvatallenteilta ja niihin perustuvilta teksteiltä ilmenevällä tavalla. Auerin pojan aikaisempi kuuleminen tai muutkaan esitutkintatoimet eivät ole antaneet viitteitä siihen, että heillä voisi olla tällaista kerrottavaa.

Uuden todistelun esittämisen osalta kysymyksessä on oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu poikkeustilanne, jossa prekluusio Korkeimmassa oikeudessa väistyy. Viranomaisilla on ollut pätevä aihe pidättäytyä Auerin pojan enemmästä kuulemisesta ennen syytetyn veljeltä hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen saatua vihjettä. Auerin poikaa on kuultu kerran syksyllä 2009, eikä hän ole tällöin kertonut mitään tapahtumainkulun selvittämisen kannalta oleellista uutta tietoa. Kaiken kaikkiaan Auerin pojan kertomus on ollut niukka ja hän on viitannut muistamattomuuteen. Kyseinen kertomus ei tuossa vaiheessa antanut poliisille tai syyttäjille mitään aihetta jatkaa kuulemista, koska uutta tietoa ei ollut odotettavissa. Uutena materiaalina on esiin tullut myös Auerin toiseksi vanhimman ja nuorimman tyttären antamat kertomukset, joihin ei aikaisemmissa esitutkinta- ja oikeudenkäyntivaiheissa ole ollut mahdollisuutta vedota, koska on ollut oletettavaa, etteivät he tiedä asiasta mitään. Merkillepantavaa on, että nyt elokuussa järjestetyissä kuulemisissa on tullut ilmi, että Anneli Auer on uhannut lapsia ja kieltänyt heitä useaan kertaan kertomasta psykologeille, sosiaalityöntekijöille ja poliisille siitä mitä he ovat havainneet; sen sijaan heidän oli kerrottava muun muassa ulkopuolisesta tekijästä ja Annelin soittamasta hätäpuhelusta.

Kyseisten kolmen lapsen kuuleminen uudelleen tavalla, joka täyttää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset, on vielä kesken. Lasten henkilökohtainen kuuleminen oikeudessa ei saman luvun 21 §:n nojalla voine tulla kysymykseen. Painavista lasten etuun liittyvistä käytännön syistä johtuen kuvatallenteet, lausunnot lasten kuulemisesta ja muut kuulemisista johtuvat todisteet voidaan kaikilta osin toimittaa Korkeimpaan oikeuteen vasta valitusluvan hakemiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen. Tämä voinee tapahtua oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla lisäkirjelmällä, jonka huomioon ottamiseen on tässä tapauksessa lainkohdassa tarkoitettu erityinen syy. Uusi todistelu myös ratkaisevasti muuttaa hovioikeudessa esitetyn todistelun merkitystä. Tämä uusi tieto myös ratkaisevasti muuttaa hovioikeudessa esitetyn todistelun merkitystä ja se on antanut eräille jo esitutkintamateriaalissa olleille seikoille, joihin kukaan ei ole vedonnut, sellaista uutta merkitystä, että niihin pitää saada vedota vielä Korkeimmassa oikeudessa.

Lasten kertomukset ovat aiheuttaneet lukuisia uusia tutkintatoimenpiteitä, joiden tuloksista ei ole kaikilta osin vielä tietoa. Tämän vuoksi olemme pakotettuja varaamaan tilaisuuden esittää asiaan liittyviä uusiakin todisteita jo esitettyjen lisäksi.

Lasten kuuleminen on alkanut 15.8. mutta kaikkia tekstien litterointeja ei ole vielä suoritettu. Samoin puuttuvat psykologien arviot lasten kertomusten luotettavuudesta. Lisäksi Auerille ei ole vielä voitu varata tilaisuutta kysymysten esittämiseen. Näistä syistä johtuen on tässä vaiheessa tyydyttävä tämän hakemuksen liitteenä olevaan materiaaliin, jota täydennetään lisätutkinnan valmistuttua.

Muu painava syy

On poikkeuksellista, että valituslupa voisi tulla myönnetyksi muulla painavalla syyllä tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi. Laki ei kuitenkaan rajaa lupaperusteista pois tätäkään mahdollisuutta. Kyseinen tapaus on saanut erittäin suurta julkisuutta ja tulee saamaan sitä jatkossakin. Hämmennystä tulee taatusti lisäämään tämän valitusluvan myötä julkisuuteen tulevat uudet tiedot. Mikäli valituslupaa ei myönnetä asia tulee jäämään kansalaisten mieliin tavallaan keskeneräisenä, millä saattaa olla vaikutusta myös Auerin omaan oikeusturvaan. Tämänkin vuoksi asian lopullinen ja arvovaltainen ratkaisu edellyttää sen käsittelyä Korkeimmassa oikeudessa. Tähän liittyen selvää on, että vakavimman mahdollisen rikoksen kysymyksessä ollen rikosvastuun toteuttamiseen liittyvä yleinen intressi voi myös sinänsä muodostua oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetuksi muuksi painavaksi syyksi.

Prejudikaattiperiaate

Kysymys on näytönarvioinnin kannalta monin tavoin poikkeuksellisesta jutusta, jonka ratkaisulla voi kuitenkin olla yleisempääkin merkitystä. Kysymys on vakavasta rikoksesta. Näyttökynnys on erityisen korkealla. Kaiken kaikkiaan liikutaan aivan riittävän näytön ”riman” tuntumassa. Nyt tarjottu uusi näyttö on laadultaan poikkeuksellista. Se riittää mitä todennäköisemmin kallistamaan ratkaisun syytteen mukaiseksi. Puolustus tullee esittämään lasten kuulemiseen liittyen kaikki ne väitteet, joilla vastaavaa todistelua yleensäkin pyritään horjuttamaan. Korkeimmalla oikeudella on mahdollisuus arvottaa, mikä merkitys tällaisella todistelulla yleensä ja varsinkin näin tärkeässä rajatapauksessa voi olla. Arvovaltainen prejudikaatti oikeaan osuneesta näytönarvioinnista on tarpeen.

Toivottavasti kaikki, jotka ovat Anneli Auerin ja hänen lastensa tapausta vuosien varrella seuranneet, lukivat edellä olleen tekstin huolellisesti. Siitä nimittäin mielestäni selviää hyvin yksiselitteisesti, kuinka nuorempien kolmen lapsen valheelliset kauhutarinat ovat syntyneet ja ketkä ovat viime kädessä kahdelle syyttömälle ihmiselle aikaansaatuihin seksuaalirikostuomioihin syyllisiä. Muistutuksena vielä, että vanhin lapsista on alusta saakka kiistänyt väitetyt häneen kohdistuneet rikokset, joita ei siis todellisuudessa ole koskaan tehty.

Lapset ovat näihin aikuisille henkilöille aiheutettuihin serituomioihin syyttömiä, mutta valtakunnansyyttäjällä on kyllä viimeistään tässä vaiheessa peiliin katsomisen paikka. Historiaa ei tarvitse kirjoittaa uusiksi, mutta sitä ei myöskään sovi unohtaa ja painaa maton alle. Olen jo vuosia todennut, että Anneli Auerin tapauksen sotkut olisi pitänyt hoitaa viranomaispäässä asianmukaisesti kuntoon ilman, että koko tähän farssiin täysin syyttömiä ihmisiä vaivataan tapauksen tiimoilta aina vaan uudestaan ja uudestaan. Annelin ja hänen entisen miesystävänsä perheiden toivoisi pääsevän viettämään tavallisten ihmisten elämää ilman viranomaiskoneiston aiheuttamia painolasteja mahdollisimman pian. Virkamieskunnan edustajana, vaikkakin näissä asioissa yksityishenkilönä toimivana, sitä toivoisi, että virkamieskoneistosta löytyisi yhteistyökyvykkyyttä, ammattitaitoa ja vastuunkantoa hoitaa serituomioiden purkuasia pikaisesti asianmukaiseen kuntoon niin, että vastaavanlaisia tavallisten, asiansa hyvinhoitavien kansalaisten oikeusmurhaamisia ei jatkossa pääsisi tapahtumaan. Voimia tapauksen parissa työskenteleville! Totuuden takana on edelleen hyvin helppoa seistä ja sitä puolustaa.

[Kuolemannaakka]

ja hulluintahan tässä on se, että mikään oikeusaste ei ole missään vaiheessa uskonut pienten lasten juttuja murhayötä koskien. Siis aivan samoissa kuulusteluissa kerrottuja juttuja. Näitä ei ole uskottu todeksi.

Sen sijaan, näiden murhajuttujen JÄLKEEN samoissa kuulusteluissa yhtäkkiä esille otettuja hyväksikäyttöjuttuja saatananpalvontoineen on kyllä kuunneltu herkällä korvalla ja nykyisin ne ovat ilmeisesti vallan betonoitua historiaa, jota ei saa muutettua edes uhrien omilla pyynnöillä.

No, ne saatananpalvonnat kyllä näistäkin jutuista poistettiin. En tiedä miksi ja millä perusteella.

Ongelma Koivistolla yms viranomaisilla on se, että kukaan ei jaksa/ehdi/halua/viitsi istua alas ja lukea läpi ja tutustua jutun aineistoon. Siis siihen, mitä oikeasti on kerrottu ja väitetty ja tutkittu. Jokainen vain toistelee sitä, mitä jutusta sattuu lehtien otsikoista muistamaan. Ja kun on kanta valmiiksi, ei haluakaan tutustua mihinkään materiaaleihin. Ja onhan sitä kauhean paljon, ei ehdi työajalla, eikä lomia viitsi moiseen tuhlata. Siksi vaan kysytään kaverilta että "eiksneny syyllisiä ollu?" ja kaveri vastaa että "no kaikkihan sen nyt tietää".

[Vareksenpoikanen]

Tämän päivän nettihesarissa tuoreita kuulumisia tähän liittyen.

https://www.hs.fi/suomi/art-20000104663 ... t=promobox

Onko missään KKO.n päätöstä julkaistu? Paitsi tämä HS.n referoima.
KKO.n nettisivuille ei ole vieläkään ilmaantunut päätöstä tiettyjen asiakirjojen salaamisesta.

Vaikka perinteisesti HS.n journalismi onkin hyvää niin kaiken tiedon silti filtteröidään. Tämänkin.
Kiinnostaisi tarkat sanamuodon päätöksessä. Mistäkö ne löytyisi.

[Pieni liekki]

Tämän päivän nettihesarissa tuoreita kuulumisia tähän liittyen.

https://www.hs.fi/suomi/art-20000104663 ... t=promobox

Onko missään KKO.n päätöstä julkaistu? Paitsi tämä HS.n referoima.
KKO.n nettisivuille ei ole vieläkään ilmaantunut päätöstä tiettyjen asiakirjojen salaamisesta.

Vaikka perinteisesti HS.n journalismi onkin hyvää niin kaiken tiedon silti filtteröidään. Tämänkin.
Kiinnostaisi tarkat sanamuodon päätöksessä. Mistäkö ne löytyisi.

Asiakirjat voi tilata omaan sähköpostiinsa Korkeimman oikeuden kirjaamosta. Suosittelen, että kannattaa hankkia asiakirjat käyttöönsä sieltä. Sinäkin olet sen verran hyvin perillä asioista, että uskoisin sinun saavan niistä kaikenlaista mielenkiintoista irti.

[Vareksenpoikanen]

Tämän päivän nettihesarissa tuoreita kuulumisia tähän liittyen.

https://www.hs.fi/suomi/art-20000104663 ... t=promobox

Onko missään KKO.n päätöstä julkaistu? Paitsi tämä HS.n referoima.
KKO.n nettisivuille ei ole vieläkään ilmaantunut päätöstä tiettyjen asiakirjojen salaamisesta.

Vaikka perinteisesti HS.n journalismi onkin hyvää niin kaiken tiedon silti filtteröidään. Tämänkin.
Kiinnostaisi tarkat sanamuodon päätöksessä. Mistäkö ne löytyisi.

Asiakirjat voi tilata omaan sähköpostiinsa Korkeimman oikeuden kirjaamosta. Suosittelen, että kannattaa hankkia asiakirjat käyttöönsä sieltä. Sinäkin olet sen verran hyvin perillä asioista, että uskoisin sinun saavan niistä kaikenlaista mielenkiintoista irti.

Kiitos tiedosta.
Julkiseksi KKO.n sivuille "tiedoitteet".

Se tekisi päätöksestä kaikille asiasta kiinnostuneille luotettavamman.
Nyt kaikkien on muodostettava tästäkin käsitys median armoilla. Ja silloin kun käsitykset muodostetaan median referointien avulla tulee siitä juuri se kaaos joka vallitsee alusta loppuun koko Jukka S. Lahden surmaan ja sen liitännäisiä tapahtumia.

Epäilen että kun KKO.n ratkaisu annettaisiin julkiseksi siinä ei kerrottaisi Ari-Pekka Koiviston mielipidettä.
Tällä systeemillä saadaan suuren yleisön mielipide "Auer vastaiseksi".
Mitä enemmän me tilaamme asiakirjat "vain minulle sähköpostiin" se varmemmin yleisen mielipiteen muokkaus jatkuu näin.

Meidän pitäisi yhdessä vaatia että tämäkin KKO.n päätös annetaan julkiseksi, joko KKO.n sivuille tai sitten median on julkaistava se sanatarkasti ja mahdollisimman pian. Kaikille.

[Hermione]

Tämä on kyllä mielenkiintoista, että syyttäjä tuntuu yrittävän mielipidevaikuttamista.

Ns. suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä sitä, että syyttäjä ei ole oikeuslaitos. Tuomarit tekevät päätökset tuomioista ja tuomitessaan mittaavat rangaistuksen.

Näin ollen mielipide, että tahattomasti annetut väärät todistukset eivät oikeuttaisi tuomion purkamiseen, on vain syyttäjän kanta. Minulla on kyllä suuria vaikeuksia käsittää, kenen etua tällainen ajaa, eli että väärät tuomiot jätettäisiin voimaan? Viranomaistahojen uskottavuutta ja luotettavuutta ne eivät ainakaan paranna.

Jos tuomio päätetään jättää voimaan ja kaikki asiaan liittyvä materiaali salataan, niin herää kyllä kysymys ketä salaamisella suojellaan. Ei ainakaan tuomittuja eikä asianomistajia.

[taavetti]

Tämä on kyllä mielenkiintoista, että syyttäjä tuntuu yrittävän mielipidevaikuttamista.

Ns. suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä sitä, että syyttäjä ei ole oikeuslaitos. Tuomarit tekevät päätökset tuomioista ja tuomitessaan mittaavat rangaistuksen.

Näin ollen mielipide, että tahattomasti annetut väärät todistukset eivät oikeuttaisi tuomion purkamiseen, on vain syyttäjän kanta. Minulla on kyllä suuria vaikeuksia käsittää, kenen etua tällainen ajaa, eli että väärät tuomiot jätettäisiin voimaan? Viranomaistahojen uskottavuutta ja luotettavuutta ne eivät ainakaan paranna.

Jos tuomio päätetään jättää voimaan ja kaikki asiaan liittyvä materiaali salataan, niin herää kyllä kysymys ketä salaamisella suojellaan. Ei ainakaan tuomittuja eikä asianomistajia.

On se jännää. Se, että Helsingin Sanomille viedyt videot ja laajemmin muuhunkin lehdistöön levinneet tiedot eivät olleet mielipidevaikutusta? Ja samoin tein Korkmannit, Santtilat ja muut puolustuksen yhden oikean mielipiteen levittäjät kommentoivat tapausta, sekään ei ole mielipidevaikuttamista?
Täällä murhiksessa vielä joku spekuloi ( olitko sinä? ), että Peite-Seppo olisi muiden miesten tavoin niin kovasti tykästynyt armaaseen Anneliin, että olisi Mannerin parkkipaikkavinkkaaja. Tsiisus.

[Pieni liekki]

Onko meillä ollut täällä murhainfossa aikasemmin tiedossa tarkka ajankohta, jolloin kolme nuorinta lasta puhuivat ensimmäisen kerran seksuaalirikosepäilyyn viittaavia puheita? Eilen julkisiksi tulleista asiakirjoista nimittäin selviää, että tällaisia puheita lapsilta on tullut vasta 26.-28.8.2011 olleen viikonlopun aikana.

Aloin tässä miettiä, onko missään käyty keskustelua siitä, millainen vaikutus lasten puheiden syntymiseen on ollut poliisin suorittamalla kotietsinnällä heidän äitinsä asuntoon 19.8.2011 ja lapsille samaisena päivänä suoritetuilla kuulemisilla sekä heille tehdyillä oikeuspsykologisilla haastatteluilla 23.-24.8.2011. Minusta vaikuttaa kyllä siltä, että sijaisvanhempia on täytynyt jonkun viranomaispäästä ohjeistaa lasten videoituihin kuulemisiin.

Kannattaa kerrata Naakan kirjan tapahtumien aikajanasta, mitä siellä on kerrottu näihin mainitsemiini ajankohtiin liittyen. Myös Annelin "Murhalesken muistelmat"-kirjasta aukeavat tietyt asiat nyt paremmin, kun vertaa siellä olevia seikkoja serituomion purkuasiassa julkisiksi tulleista asiakirjoista luettavissa/pääteltävissä oleviin asioihin.

Asiat menevät ajankohdiltaan varsin kummallisiksi, kun kertaa esimerkiksi Annelin avustajan ja puolustajan, asianajaja Mannerin asiakkaansa puolesta 24.8.2011 tekemän tutkintapyynnön sisältöä. Havaitsin vasta nyt, että tämä tutkintapyyntö on nimetty "2472_tutkintapyyntö_24082011". (Mannerin kirjasta "Ulvilan surma - juttu 2472" selviää, että hänen asianajajaurallaan Ulvilan surma oli järjestyksessä juttu numero 2472.) Muistin virkistämiseksi asianajajan laatimassa tutkintapyynnössä todetaan mm. seuraavaa:

"Anneli Auerin jutussa on edelleen lukuisia avoimia tutkintalinjoja, joita ei ole selvitetty. Koska tutkinta on nyt avattu uudelleen "yhden vinkin tai vihjeen perusteella", vaadin, että nyt tutkinnan kaikki avoimet tutkintalinjat tutkitaan uudelleen perusteellisesti.

Anneli Auerin oikeusturva edellyttää tätä, ja myös poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, siis nyt myös kysymyksessä olevassa tapauksessa, eikä vain todeta muiden tutkintalinjojen osalta, että "mitään uutta ei ole ilmennyt" tai ajaa vain Anneli Auerin syyllisyyslinjaa."

Valtakunnansyyttäjä voisi hetkisen uhrata sille ajatukselle, että suurin syyllinen lasten aikoinaan antamille epäluotettaville kauhukertomuksille saattaisi löytyä viranomaisedustajien joukosta.

[Vareksenpoikanen]

Ehkä kysymäsi tieto löytyisi täältä minfon sivuilta.

Onko meillä ollut täällä murhainfossa aikasemmin tiedossa tarkka ajankohta, jolloin kolme nuorinta lasta puhuivat ensimmäisen kerran seksuaalirikosepäilyyn viittaavia puheita? Eilen julkisiksi tulleista asiakirjoista nimittäin selviää, että tällaisia puheita lapsilta on tullut vasta 26.-28.8.2011 olleen viikonlopun aikana.

Aloin tässä miettiä, onko missään käyty keskustelua siitä, millainen vaikutus lasten puheiden syntymiseen on ollut poliisin suorittamalla kotietsinnällä heidän äitinsä asuntoon 19.8.2011 ja lapsille samaisena päivänä suoritetuilla kuulemisilla sekä heille tehdyillä oikeuspsykologisilla haastatteluilla 23.-24.8.2011. Minusta vaikuttaa kyllä siltä, että sijaisvanhempia on täytynyt jonkun viranomaispäästä ohjeistaa lasten videoituihin kuulemisiin.

Tässäkin on yksi kummallisuus. Epäillyn nimen saa julkaista koska se oli "yhteiskunnallisesti merkittävä asia".
Kuitenkin jsn.n päätöksessä, SK.n vastauksessa todetaan ettei niillä ole mitään yhtymäkohtia murhatutkintaan.
Silti tää oli "yhteiskunnallisesti merkittävä".

Milläköhän perusteella oli yhteiskunnallisesti merkittävä -> silloin. Nyt se kylläkin on.

https://jsn.fi/paatos/4692-sl-11/

[zem]

Syyttäjän kanta lehtihaastattelussa:

"Koivisto korostaa, että lain mukaan tuomio voidaan purkaa vain, jos todistaja tai asiantuntija on antanut perättömän lausuman tahallaan. Pelkkä muuttunut kertomus ei osoita, että lapset olisivat antaneet väärät kertomukset tahallaan.”

Syyttäjällä on näkökantansa asioihin, se suotakoon. Merkille pantavaa kuitenkin on, että syyttäjä myöntää tarinat perättömiksi, ainoastaan niiden syntyhistoria – eli tahallisuus – jäisi avoimeksi.

Eli ovatko lasten tarinat tuotettu ”tahallaan” eli vastoin parempaa tietoa ja sillä tarkoituksella, että lasten äiti pantaisiin telkien taa. Vai ovatko ”väärät kertomukset” syntyneet vain väärinkäsitysten seurauksena, ilman ajatusta äidille koituvista seurauksista?

Ainakin Yhdysvaltojen McMartin -skandaalin yhteydessä kävi jälkikäteen ilmi, että osa lasten kertomista hyväksikäyttötarinoista oli tuotettu vastoin parempaa tietoa, eli lapsi oli keksinyt tarinoita, koska tiesi muidenkin keksivän. Lapset ovat jälkikäteen kertoneet valehdelleensa, tietoisesti.

Auer-Kukka tapausta punnittaessa lienee otettava huomioon, että lapset oli tietoisesti vieraannutettu äidistään sijaisvanhempien toimesta. Auer kertoo tästä Murhelesken muistelmissa:

Kun kaverit tervehtivät Annaa huutamalla hänen vanhaa
lempinimeään "Masse", tyttäreni harppoi heidän ohitseen tylyn näköisenä ja
sanoi: "Mun nimeni ei ole Masse." Myös Alisa eteni pihan poikki nopein
askelin eikä jäänyt pihalle juttelemaan vanhojen kavereidensa kanssa. Alex
näytti vaivautuneelta, eivätkä Ari tai Minnakaan hymyilleet.

Outo käyttäytyminen jatkui läpi tapaamisen. Kukaan ei halunnut mehua tai
jäätelöä tälläkään kertaa, vaikka entisessä elämässämme tällaiset herkut
olisi revitty käsistä. Anna lähti pian yksin yläkertaan leikkimään, ja me
muut menimme olohuoneeseen.

Alex vaikutti poissaolevalta eikä jutellut oma-aloitteisesti mitään. Alisa
sentään rupatteli välillä ja vaikutti iloiselta ja tyytyväiseltä. Ajattelin, että
muutkin lapset ehkä haluaisivat käydä leikkimässä vanhoilla leluillaan.
Ehdotin, että voisimme mennä yhdessä katsomaan, mitä Anna teki
yläkerrassa. Kukaan ei reagoinut ehdotukseeni millään tavalla, vaan kaikki
istuivat jähmeinä ja äänettöminä sohvalla. Anna ja Alex näyttivät odottavan
jonkinlaista merkkiä Arilta ja Minnalta. Kun merkkiä ei tullut, he eivät
uskaltaneet hievahtaakaan. Tuntui kuin Ari ja Minna olisivat pidelleet lapsia
paikoillaan näkymättömillä naruillaan, eikä kukaan uskaltanut rikkoa syvää
hiljaisuutta.

Tämä siis ennen hyväksikäyttötarinoiden syntymistä.

Lapset olivat vapauttavan murhatuomion tullessa jo käännetty äitiä vastaan, sijaisvanhemmat olivat jo aloittaneet vieraannuttamisprosessin. Prosessin käynistäminen on tietysti tahallinen teko – sijaisvanhemmat halusivat Auerin vapauduttuakin jatkaa lasten hoitamista ja korvausten saamista. Lapset alistettiin ankaraan kuriin ja arvosteltiin Auerin lepsuutta kasvattajana. Tästä on todisteita.

Auerin (ja Kukan ) elämäntyylien mustaaminen oli siis aloitettu jo ennen keksittyjen raiskauskertomusten purkautumista. Ja lapset sen jälkeen halusivat ilmeisesti miellyttää pelkäämiään sijaisvanhempia sekä myös viranomaisia, ja kertoivat äidistään ja Kukasta keksittyjä väkivalta- ja raiskaustarinoita. Halu miellyttää sijaisvanhempia antaa kertomuksille motiivin ja tekee niistä ”tahallisia” – ”tämänkaltaisia tarinoita he haluavat kuulla äidistämme!” Lapset ovat tuolloin tietysti tienneet, että äiti ja Kukka eivät ole raiskanneet heitä.

He ovat kuitenkin halunneet miellyttää sijaisvanhempia jatkamalla mustatun kuvan tuottamista äidistä. Miellyttäminen oli siis motiivi – ei niinkään pelko äitiä kohtaan. Sijaisvanhemmat ovat toden näköisesti palkinneet lapsia siitä, että nämä eivät ajattele myönteisesti äidistään, he ovat kääntäneet tahallisesti lapset äitiään vastaan.

Minusta tässä vieraannuttamisessa on riittävästi syyttäjän edellyttämää tahallisuutta (lapsia ei vieraannuteta ilman tahallisuutta). Ja motiivikin on selvä – yhtä lailla lasten uskonnollista ja tapakasvatusta koskevat seikat kuin taloudelliset seikat.