Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Renault]

Jos haluaa heittäytyä kunnolla salapoliisiksi, olisi mielenkiintoinen yksityiskohta, oliko Koposen talon pihapiirissä aitta vuonna 1959.
Mitähän tuonkin asian selvittäminen vaatisi: senaikaisten palovakuutusasiakirjojen tutkimista, silloisten talon asukkaiden haastattelua jotka vielä hengissä?
Ei ihan helppo rasti, johon ainakaan mulla ei rahkeet ihan riitä.

[Cohle]

Heidän talostaan on ilmeisesti nähnyt tytöt pyöräilemässä Heinäveden keskustaan päin.

Jep. Koposen ylikonstaapeli (Tauno) Kilpeläiselle puhelimitse tekemän ilmoituksen (ei päivätty) mukaan Koponen oli nähnyt asuntonsa ikkunasta kaksi naista pyöräilemässä Heinäveden kirkonkylän suuntaan.

Koponen oli tehnyt ilmoituksen kertomansa mukaan välittömästi, kun oli kuullut naisten etsinnöistä.

[snufkin]

Niille jotka epäilee Pöllänen-Koponen-teoriaa mikä on mielestänne todennäköisin vastaus näihin kysymyksiin:

• Miksi Pöllänen, jolla on ollut alibi ja joka on väitetysti nukkunut 12km venematkan päässä leirintäalueesta, on päätynyt näistä huolimatta kyläläisten kärkiepäillyksi ja hänestä sekä oletetusti Koposesta on kirjoitettu Alibiin kirje 80-luvulla jolloin Pöllänen ei ole enää edes asunut Heinävedellä?

• Miksi 14-16 vuotta Koposen ja Pölläsen kuoleman jälkeen tätä kertomusta on edelleen kerrottu hejacin Härälle?

• Miksi Pöllänen on kahden epävirallisen havainnon mukaan nähty Tulilahdella murhista n. 10h sisällä?

Ei kuulosta mielestäni kovinkaan normaalilta, että 6 henkilön läheisyydessä nukkunutta Pöllästä epäillään noin voimakkaasti. Normaalissa tilanteessa tälläinen alibi puhuisi vahvasti syyttömyyden puolesta.

Mitä tulee kylähuhuihin, niin jos ne pohjautusivat pelkästään yleistietoon ja todennäköisyyksiin, niin tällöinhän olettaisi, että Lyytikäiset, jotka asuivat lähimpänä leirintäaluetta, olisivat olleet tälläisten kohde. Ja, jos huhut ja teoriat perustuisivat katkeruuteen tai kostomielisyyteen, niin ei kuulosta loogiselta, että niitä olisi toistettu yli vuosikymmen epäiltyjen kuolemien jälkeen.

Itse päättelen asian niin, että kyläläiset tietävät jotain mitä suuri yleisö ei. Nuo epäviralliset silminnäkijähavainnot Pölläsestä voivat olla yksi esimerkki tästä ja ehkä vain jäävuoren huippu. Entäs se henkilö joka oli 1958 kesällä, tasan vuosi ennen Einen ja Riitan saapumista Heinävedelle, katkonut Tulilahden leirintäalueelle leiriintyneiden teltoista naruja ja heilunut alueella bokserisillaan? Kenties kyläläisillä on tietoa hänestäkin? Olisiko voinut olla sama henkilö, jota epäiltiin Tulilahden murhistakin.

Uskonkin, että alibin kirjeen on kirjoittanut joku Pölläsen läheinen joka potee syyllisyyttä, että ei ilmoittanut poliisille tekemästään perunakuopan havainnosta. Pöllänen on kuollut kirjeen julkaisusta n. 11v. päästä ja viettänyt viimeiset vuotensa aika huonossa hapessa. Pidän mahdollisena, että hänen terveytensä on jo 1985 ollut niin huono, että se on alentanut kynnystä kirjoittaa kirje ilman pelkoa kostosta saati, että huonokuntoinen läheinen joutuisi vankilaan.

Jos on vaihtoehtoisia teorioita miksi epäilyt Pölläseen on pysyneet niin vahvana läpi vuosien, niin kertokaa ihmeessä.

[Cohle]

Ei kuulosta mielestäni kovinkaan normaalilta, että 6 henkilön läheisyydessä nukkunutta Pöllästä epäillään noin voimakkaasti.

Mitä tulee kylähuhuihin, niin jos ne pohjautusivat pelkästään yleistietoon ja todennäköisyyksiin, niin tällöinhän olettaisi, että Lyytikäiset, jotka asuivat lähimpänä leirintäaluetta, olisivat olleet tälläisten kohde.

Itse päättelen asian niin, että kyläläiset tietävät jotain mitä suuri yleisö ei. Nuo epäviralliset silminnäkijähavainnot Pölläsestä voivat olla yksi esimerkki tästä ja ehkä vain jäävuoren huippu.

Jep! Ei nuo aikalaiskertomukset ole syntyneet tyhjästä. Kyllä pienehköissä yhteisöissä esim. ihmisen taipumus alkoholiin, väkivaltaan, ahdistelevaan käytökseen tulevat jollakin tasolla ilmi.

Oliko Härkä Heinonen https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5195771 muuten koskaan kertonut tarkemmin, miten oli X-kertomukseen liittyvät tiedot kuullut? Oliko hän käynyt Heinävedellä jututtamassa Heinävesiläisiä?

KORJAUS: niinhän hän oli tuossa jutussa maininnut. My bad.

[skavaböle]

Niille jotka epäilee Pöllänen-Koponen-teoriaa mikä on mielestänne todennäköisin vastaus näihin kysymyksiin:

• Miksi Pöllänen, jolla on ollut alibi ja joka on väitetysti nukkunut 12km venematkan päässä leirintäalueesta, on päätynyt näistä huolimatta kyläläisten kärkiepäillyksi ja hänestä sekä oletetusti Koposesta on kirjoitettu Alibiin kirje 80-luvulla jolloin Pöllänen ei ole enää edes asunut Heinävedellä?

...
Jos on vaihtoehtoisia teorioita miksi epäilyt Pölläseen on pysyneet niin vahvana läpi vuosien, niin kertokaa ihmeessä.

Mielestäni Pöllänen-Koponen teoria ontuu pelkästään jo siitä syystä, että heillä ei ole ollut motiivia surmien tekemiseen. En keksi yhtään syytä, joka olisi voinut leiripaikalla heidän ollessa, käynnistää surmatyöt. Vaikka he olisivat tirkistelleet tyttöjä, niin tytöt eivät olisi heitä tunnistaneet ja näin ollen heillä ei olisi ollut kiinnijäämisriskiä. En usko Pöllästä ja Koposta tekijöiksi.

[snufkin]

Niille jotka epäilee Pöllänen-Koponen-teoriaa mikä on mielestänne todennäköisin vastaus näihin kysymyksiin:

• Miksi Pöllänen, jolla on ollut alibi ja joka on väitetysti nukkunut 12km venematkan päässä leirintäalueesta, on päätynyt näistä huolimatta kyläläisten kärkiepäillyksi ja hänestä sekä oletetusti Koposesta on kirjoitettu Alibiin kirje 80-luvulla jolloin Pöllänen ei ole enää edes asunut Heinävedellä?

...
Jos on vaihtoehtoisia teorioita miksi epäilyt Pölläseen on pysyneet niin vahvana läpi vuosien, niin kertokaa ihmeessä.

Mielestäni Pöllänen-Koponen teoria ontuu pelkästään jo siitä syystä, että heillä ei ole ollut motiivia surmien tekemiseen. En keksi yhtään syytä, joka olisi voinut leiripaikalla heidän ollessa, käynnistää surmatyöt. Vaikka he olisivat tirkistelleet tyttöjä, niin tytöt eivät olisi heitä tunnistaneet ja näin ollen heillä ei olisi ollut kiinnijäämisriskiä. En usko Pöllästä ja Koposta tekijöiksi.

On erittäin todennäköistä, että murhaaja ei entuudestaan tuntenut Eineä ja Riittaa. Tämän takia esille tuomasi motiivin puute pätee muihinkin tekijäkandidaatteihin ja sitä ei siis mielestäni voi korostaa Pölläsen/Koposen kohdalla.

Murhaamistapakin on ollut niin järjetön: puukoniskuja sinne tänne ja pääisku, että mistään vahingosta ei voi puhua. Riitta on kaikenlisäksi todennäköisesti murhattu erikseen ja Eine myöhemmin. Mikä tarkoittaa, että Eine on murhattu harkitusti
Kyseessä on todennäköisesti alkoholin vaikutuksen alaisena tehty teko jolle ei äkkiseltään järjellistä motiivia löydy.

Aina voi sanoa, että kyseessä oli ryöstö ja epäillä Runaria, mutta suhteessa työmäärään, kiinnijäämisriskiin ja ryöstösaaliiseen (ainoa arvokas käytännössä kamera) ei siinäkään ole kovinkaan paljon järkeä

Pöllänen on samana iltana 18-20 välillä kysynyt asemamiehen poikaa kaverikseen Tulilahteen tyttöjen luokse. Kaksi epävirallista silminnäkijähavaintoa asettaa hänet Tulilahden läheisyyteen murhia seuranneina tunteina. Hän on kirjoittanut kirjeitä tapaukseen liittyville jälkikäteen. Tyttöjen tavarat löytyivät Niinimäen läheltä, jossa hänellä oli seuraava työkeikka Koposilta lähdön jälkeen. Eräs Pölläsen tavannut on sanonut "panee vaikka väkisin". En ymmärrä mitä muita aihetodisteita tarvitaan? Naisten perässä ko. kesänä juossut, viinaa käyttänyt ja tunnetusti väkivaltainen naista aiemmin ahdistellut henkilö. Äkkiseltään voisi miettiä, että tälläinen jätkä ei paljon motiiveja tarvitse, jos alkoholia veressä ja päässä pimahtaa. Etenkin, jos joku yllyttää vieressä

Tähän mennessä isoin osa aihetodisteista osoittaa Pölläseen. Motiivi on kaikkien kohdalla yhtä suuri kysymysmerkki ja se on jotain mikä tuskin tulee selviämään. Kannattaisikin siksi kohdistaa pohdinnat noihin aihetodisteisiin.

[Aragon]

Onko kellään tietoa siitä, miten nopeasti lahti syvenee, koska se olisi kiinnostava koe, saako pyörät kannettua kahlaamalla niin pitkälle kuin pääsee ja heitettyä löytöpaikalle?

Paikan päälläkin käyneenä kiinnitti huomion se, että lahti ei ole kauhean leveä, vain noin 100 metriä Mikko Pennasen kirjan osoittamassa löytöpaikassa. Se on vähän epäintuitiivista, että tekijä näki vaivan virittääkseen veneen ja soutaakseen joitain satoja metrejä Tulilahdella upottaakseen pyörät, kun 10-20 min pidemmällä lenkillä saaren toiselle puolelle olisi paljon lääniä upottaa ne, mistä niitä ei ehkä ikinä löytyisi. Ehkä pelkäsi tulevansa nähdyksi pyörien kanssa tai veneen tulppaviritys ei ollut ihan toimivin ja pelkäsi sen uppoavan.

Ja voi olla, että poliisi testasi tai päätteli muuten, että pyörien heittäminen ei voi olla selitys.

Mä olen täällä joskus (ehkä jo skoone-nikillä) esittänyt yhden vaihtoehdon sen "todistuksen" johdosta, että tytöt olisivat muka pyörillö poistuneet paikalta. Esitin, että tekijät olisivat naamioituneet niihin tyttöjen vaatteisiin, mitkä sittemmin löydettiin mistä ne löydettiin. Olisivat polkeneet Varkauteen päin ja kuljettaneet pyörät sieltä rantaan ja kaverit olisivat hakeneet pyörät sieltä rannasta omalla veneellään ja upottaneet ne pyörät sinne mistä ne sitten löytyi.

Sitten naamioituneet pyöränkuljettajat palailivat takaisin tyttöjen kamat säkissä ja ehkä jonkun apumiehen kyydissä kotiin (tai ehkä oli oikeastaan niin lyhyt matka, että kävelläkin voi..

Teoriassa kai mahdollista, tosin yleensä vaihtoehtojen todennäköisyyksiä arvioidessa kannattaa suosia yksinkertaisinta selitystä eli muistivirhettä, henkilöistä erehtymistä tai jopa tahallista sumutusta.

Sekin on erittäin harvinaista, että useampi ihminen sekaantuu henkirikokseen, joka jää pimeäksi kokonaan tai hyvin pitkäksi aikaa.

Nopeasti mieleen tulee ryyppyremmien katoamisjuttuja tai alamaailman tekemiä murhia tai paatuneiden rikollisten rahan takia tekemiä rikoksia, esim. Jari Aaltosen katoaminen (1998), Punavuoren kaksoismurha (1991) sekä Osmo Lindevallin 1996), Matti Mikkolan (1997) ja Lauri Ståhlhammarin (1992) ryöstömurhat.

Paatuneista rikollisista tulee auttamatta mieleen se, että puolustusasianajaja Holger Strömbergin suosikkiepäillyllä Teuvo Kauhasella oli omat ongelmansa lain kanssa myöhemmin.

[Susiraja]

Paatuneista rikollisista tulee auttamatta mieleen se, että puolustusasianajaja Holger Strömbergin suosikkiepäillyllä Teuvo Kauhasella oli omat ongelmansa lain kanssa myöhemmin.

Joo tämä. Kauhanen muutti melko pian pois paikkakunnalta. Niin usein rikolliset tekevät kun eivät halua jäädä kiinni. En yhtään epäile etteikö Kauhanen olisi ainakin tiennyt jotakin tapauksesta.

[snufkin]

En ole nyt ihan satavarma, mutta Keskisarjan kirjaa lukiessa voi tulkita kohtaa, jossa Pölläsestä sanotaan:

...Hän oli vahva, äkkipikainen ja väkivaltainen. - "Panee vaikka väkisin". Muuan neito sanoi peitellymmin: "Kerran päästin Pölläsen saatille, toiste en päästä"

ja siitä seuraavaa kohtaa, jossa Pölläsen kerrottiin saaneen murhia edeltäneenä sunnuntaina Kerman tansseista yöseuraa niin, että kyseessä on sama nainen. Eli siis, että tuossa puhutaan siitä mitä tapahtui Kerman tanssien jatkoilla Pölläsen ja toisen naisen välillä. Voiko tämän tulkita näin? Nuo ovat siis peräkkäisissä kappaleissa kerrotut asiat ja kummallekkaan ei mainita lähdettä mikä saa minut ajattelemaan, että kyseessä on suojeltu lähde, joka on vielä elossa. Muille Pölläsestä kerrotuille asioille mainitaan kirjassa lähteet.

Koska tuota naisen kuvausta voi myös tulkita niin, että kyseessä on ollut raiskaus. Jos tämä tapahtui juuri ennen Tulilahden murhia Kerman tanssien jälkimainingeissa, niin se antaisi motiivin murhille. Oma teoria tapahtumien kulusta: Tuliniemessä on ensin tarkasteltu tilannetta ja maisteltu samalla viinaa. Ei aikaakaan, kun humala on iskenyt päälle. Tuokkospoikien lähdön jälkeen Riitta on yllätetty vessan luona, häntä on yritetty seksuaalisin motiivein tavoitella. Riitta on suhtautunut tähän kielteisesti ja pyrkinyt eroon Pölläsestä. Toinen naisen torjunta 48 tunnin sisällä sai päässä pimahtamaan. Tulilahti koettiin omaksi reviiriksi sillä olihanhan hän kalastellut siellä pikkupojasta lähtien. "Miten ulkopaikkakuntalainen tyttö kehtasi kieltäytyä?" on kenties pyörinyt mielessä. Ja vielä, jos tätä torjuntaa oli todistamassa toinen mieshenkilö jota itse on arvostanut. Raiskaus ei ole ollut vaihtoehto toisen miehen edessä vaan on menty askel pidemmälle ja pyritty palauttamaan oma kunnia väkivallan kautta. Riitta on pyrkinyt takaisin omalle teltalleen, jossa vaiheessa hänet on kaadettu maahan ja lyöty vierestä lötyneellä kivellä päähän hiljentääkseen huudot.

Asumuserossa elävä mies, joka on seksuaalisesti turhautuneena avioliiton epäonnistumiseen hakee lohtua yhden illan jutuista. Mutta, jos ne yhden illan jututkin aiheuttavat turhautumista ja nostavat pintaan torjutuksi tulemisen tunteita, niin pidän Pöllästä tämänkin osalta sopivana kandidaattina tekijäksi. Tämä seksuaalinen turhautuminen selittäisi miksi Kerman tanssien jälkeen on heti oltu lähdössä tyttöjen perään. Vaikka edellisenä iltana oli mukamas onnistanut. Entäs, jos se edellinen ilta ei ollutkaan niin onnistunut?
Jos jotkut ovat valmiita epäilemään tuokkospoikia pakkien takia, niin Pölläsen kohdalla epäilysten pitäisi nousta entisestään. Jos hän siis oli paikalla.

[Still love]

Tuli snufkinin tekstistä mieleen, että eikös Heinävedellä ollut sattunut jokin aika ennen surmia useita raiskauksia? Muistelen jossain nähneeni lehtileikkeen liittyen. Voi olla, että ketjussakin joskus asiaa puitu. Nämä nimet eivät kuitenkaan ymmärtääkseni ole tiedossa.
Eikö niitä olisi mahdollista jotenkin selvittää? Salassapitokin luultavasti loppunut tuomioiden osalta, jos sellaista on noihin aikoihin ollut.

Aika todennäköisesti tekijä on syyllistynyt seksuaalitekoihin ennen surmia useitakin kertoja.

Millä sivulla snufkin kirjassa on teksti, johon edellisessä viestissäsi viittasit?

[Still love]

Keskisarjan ansiokkaassa teoksessa useakin Tuokkosiin liittyvä kohta herättää ajatuksia ja ihmetystä, eikä lainkaan Tuokkosten eduksi.

Muutama esimerkki vapain sanoin sisältöä muuttamatta mainitakseni, vapaan tekstin alla omaa pohdintaa:

- 29.7. Keijon setä ihmetteli vierailulla ollessaan Keijon käytöstä. Klo 16 Keijo tuli töistä mennen suoraan saunomaan. Kylvettyään hipsi uimahoususillaan väsyneenä taloon. Sinänsä tavallisissa toimissa oli jotain epätavallista, joka nosteli ulosottomies -sedän tuntosarvia. Hän käsitti Keijon toipuvan elonsa ensimmäisestä metsätyöpäivästä. Näin hän kertoi ilmoituksessaan rikospoliisille. Kuitenkin hän pelkäsi Keijon syyllistyneen johonkin. Hän pyysi salassapitoa ilmoitukselleen, jottei ystävyys veljensä, Keijon isän, kanssa päättyisi.

Tällaista ilmoitusta ei takuulla tehdä heppoisin perustein. Jokin Keijon käytöksessä on ollut sellaista, mikä on saanut ilmoituksen aikaan. Onko sitten ollut hermostuneisuus vai mikä.

-Pelkonen kertoi kuulusteluissa (s.70) ettei havainnut Keijon aloitteen tekoa Eineä kohtaan.

Keijo taas tästä itse kertoi kuulusteluissa. Kertomaansa tarkastellessa, ei Heikki ole voinut välttyä havainnoilta, jos Keijo puhuu totta.

-Nuotiolla ja rannassa ei tuohen haun jälkeen ollut enää varsinaista käsikähmää , Keijon sanoin.

Tämä lause kertoo kai enemmän kuin tuhat sanaa.

Lisäksi useita vielä hälyyttävämpiä muita kohtia, joita mahdollisesti voisi koota lisää myöhemmin.



Osaako joku vastata seuraaviin kysymyksiin tai osaan niistä? Myös yksityisviestiä voi laittaa.
Missä Keijo vietti viimeisen vuoden/osan viimeisistä elonsa kuukausista? Tai viettikö ne Heinävedellä vai jossain muualla/paikassa mikä ei tiedossa? Oliko Ruuskasella poikaa? Oliko pojalla (tai Ruuskasella) mahdollisesti vanha mökki/talontapainen Keijon tiiman käydessä vähiin, Oulun Madekoskella/Heikkilänkankaalla tai siellä suunnilla? Onko mahdollista omistajuutta mahdollista selvittää esimerkiksi Ruuskanen - sukunimen perusteella, jos ei muista tarkkaa osoitetta? Oliko Keijolla syöpä loppuaikana/ kasvain (ehkä etäispesäke) poskessa loppuelämän aikoihin?
Kysymyksille on olemassa erityinen syy.

[Still love]

^^^ Löytyikin helposti snufkinin mainitsema kohta kirjasta, kiitos mainion henkilöhakemiston.

Päättelisin, että teksti on lähteistöltään samaa asiaa alkaen s.66 alimmasta jakeesta aina s.67 keskikohdille asti. Siksi lähde (Nimismiehen muistio) on mainittu vasta saman asian kappaleen lopussa.
Esimerkiksi sivulla 66 on vastaavanlainen kohta jakeistoltaan ja lähdemaininnan osalta.

Jos kirjassa on salattuja lähteitä, ei voi tietää onko ne kirjattu juuri tuohon kohtaan, ellei salattujen tekstien kohdilla mainita lähteistön kohdalla, että lähde salattu. En muista ulkoa oliko niitä mainittu erikseen.

[snufkin]

^^^ Löytyikin helposti snufkinin mainitsema kohta kirjasta, kiitos mainion henkilöhakemiston.

Päättelisin, että teksti on lähteistöltään samaa asiaa alkaen s.66 alimmasta jakeesta aina s.67 keskikohdille asti. Siksi lähde (Nimismiehen muistio) on mainittu vasta saman asian kappaleen lopussa.
Esimerkiksi sivulla 66 on vastaavanlainen kohta jakeistoltaan ja lähdemaininnan osalta.

Jos kirjassa on salattuja lähteitä, ei voi tietää onko ne kirjattu juuri tuohon kohtaan, ellei salattujen tekstien kohdilla mainita lähteistön kohdalla, että lähde salattu. En muista ulkoa oliko niitä mainittu erikseen.

En usko, että ainakaan 66 sivun alimman kappaleen tiedot Pölläsestä eli nuo "panee väkisin ja toiste en päästä saatille" -kertomukset perustuvat nimismiehen muistioon. Tiedän faktaksi, että tämä Pölläsen ahdistelema nainen on ollut kirjan julkaisemisen aikoihin elossa ja hänen henkilöllisyyttään on ilmeisesti haluttu suojella sillä mitään lähdettä ko. kappaleelle ei mainita. Olisi pitänyt sanoa tämä aiemmassa viestissäni. Tämän takia siis mietin, että liittykö se seuraava kappale sivun 67 alussa jossa puhutaan Kerman tansseista ja siitä, että Pöllänen sai sieltä seuraa eikä kuulustelussa suostunut paljastamaan seuralaisensa nimeä juuri tähän tapaukseen, koska tällekkään kappaleelle ei mainittu lähdettä.

Nimismiehen muistio on varmastikin sitten lähteenä sille sivun 67 tokalle kappaleelle niin kuin on siihen merkittykkin. Mutta se sivun 67 eka kappale ei mielestäni sovi nimismiehen muistioon, kun siinä puhutaan Pölläsen kuulusteluista. Siinä ei siis mainita Pölläsen kuulustelujakaan lähteeksi mikä on mielestäni outoa.

Laitan vielä sen sivun 67 ekan kappaleen tähän. Tällekkään ei siis mainittu mitään lähdettä:

Pölläsestä uhkui oudohkoja oletuksia. Kermassa oli sunnuntaina 26. heinäkuuta 1959 tanssit. Iltalypsyn jälkeen heinävesiläisneidot valitsivat niiden ja Kirkastusjuhlien väliltä. Pöllästä onnisi. Hän sai Kermasta yöseuraa. Kuulusteluissa Pöllänen ei muistanut tai suostunut muistamaan seuralaisensa nimeä.

Tämä minua hämää paristakin syystä. Puhutaan Pölläsen sanomisista kuulusteluissa ja toisaalta puhutaan kahden heinävesiläisneidon näkökulmasta. Tuntuu oudolta, että Pöllänen olisi kertonut tuosta juhlien välillä valitsemisesta näide naisten näkökulmasta. Koska, jos olisi kertonut, niin en näe ongelmaa siinä, että lähteeksi olisi merkattu Pölläsen kuulustelu. Mutta miksi edes olisi kertonut? Ja siis, jos tässä kappaleessa on kyse samasta suojellusta lähteestä kuin edellisesssä ja hän onkin kertonut tuon kohdan, että valitsivat Kirkastusjuhlien ja Kerman tanssien välillä, niin sitten ymmärrän miksei lähdettä ole mainittu koko kappaleelle.

Kappaleen loppuun on vain lisätty Pölläsen oma näkökulma, jonka mukaan ei kertonut kuulusteluissa tämän naisen nimeä. Mutta olisiko niin, että tätä ei voitu laittaa kappaleen lähteeksi, koska osaa kappaleen lähteistä ei voitu mainita muutenkaan. Näin tämän ymmärtäisin. Ja tällöinhän on todennäköistä, että se edellisen kappaleen lähde on myös sama nainen. Ja se myös selittäisi miksi Pöllänen ei suostunut mainitsemaan hänen nimeään poliisille, jos kerta on jonkunlaista väkivaltaa tapahtunut. Sehän olisi ilman muuta tietänyt lisävaikeuksia Pölläselle.

Mielestäni kuitenkin on aika olennaista, jos tämä "panee vaikka väkisin"-juttu viittaisikin Kerman tanssien jatkoihin. Koska, jos tuollaista on tapahtunut vain päivää ennen murhia, niin se kertoo jotain olennaista Pölläsen sen hetkisestä mielentilasta tälläisen tapauksen yhteydessä.

[Cohle]

Hyvää pohdintaa. Kai siihen sitten tarpeeksi arkaluontoinen syy on, että ei ole tohdittu lähteeksi laittaa edes "Nimetön puhutus" tms.

Keskisarjan kirjassa viitataan Pölläsen kuulusteluun, mutta lähdeviitettä ei ole annettu. Se on myös kummallista.

Niistä Heinäveden aikaisemmista 50-luvun raiskauksista. Mitä jo mainittiinkin, niin v. -58 oli Tulilahdella tosiaan kekkaloinut joku alusvaatteisillaan ja vandalisoinut telttoja. Ei ilmeisesti edennyt sen pidemmälle.

Keskisarjassa mainittiin myös vesitse liikkuneet ahdistelijat 50-luvulla. Ulkomuistista, mutta jonkun WSOY:n sikariporrastason tyypin kesähuvila sijaitsi Heinävedellä, ja siellä oli palvelustyttö tms. ollut lähellä joutua raiskatuksi. Tämä huvilanomistaja esti tapahtuman, ja ahdistelijat pakenivat. Muistaakseni siinäkin mainittiin, että tekijät olivat tiedossa.

EDIT: Lauri Jäntti oli tämä huvilanomistaja.

[snufkin]

Hyvää pohdintaa. Kai siihen sitten tarpeeksi arkaluontoinen syy on, että ei ole tohdittu lähteeksi laittaa edes "Nimetön puhutus" tms.

Oma epäilykseni on, että tämä on tehty, koska ei ole haluttu, että Kerman tansseissa Pölläsen kanssa pois lähtenyttä yhdistettäisiin henkilöön joka puhui negatiivisesta kokemuksestaan Pölläsen kanssa aiemmassa kappaleessa. Siis tarkoitan, että jos kyseessä oikeasti oli sama henkilö. Nimittäin tuosta s.66 viimeisestä kappaleesta ei välttämättä vielä tunnista kenestä on kyse. Mutta siitä s.67 ekasta varmaan helpommin tunnistaa Kerman tansseissa olleet, että kuka oli kyseessä.

Nimittäin, jos noille molemmille kappaleille oltaisiin annettu yksi ja ainoa lähde, vaikkakin nimettömänä, niin nuo kaksi kertomusta oltaisiin voitu osata yhdistää yhdeksi henkilöksi ja tätä ei ehkä ole haluttu, koska henkilöllisyys olisi paljastunut joillekkin. Vähän sekavasti selitetty, mutta toivottavasti ajatuksesta sai kiinni. Tämä nyt vain yksi mahdollisuus.

Mutta niin tosiaan tuo kuulostaisi loogiselta, että Pöllänen ei ole siksi paljastanut seuralaisensa nimeä, koska tapaamisen tarkempi puiminen ja naisystävän kokemuksen kuuleminen ei ole kestänyt Pölläsen osalta päivänvaloa. Hänhän oli sinkku niin en keksi muutakaan syytä.