Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Cadi John]

.
...
Onhan tuo omaisuuden, arvoesineiden varastaminen tai hävittäminen, rannekorun tuhoaminen - ihan käsittämätön juttu. T muistaakseni selitti oikeudessa niin, että oli ehkä asuntoa siivotessaan arvellut vieneensä nuo roskiin.


...

Ihan rehellisesti sanoen, ihmettelen noita uhrin kantamia superkalliita esineitä.

Olenkohan ymmärtänyt oikein, että Rolex ja lompakko oli edellisesta avioliitosta peräisin. Mutta tuo lukittu hirveän kallis rannekoru ei.

Herää kysymys, mikä oli uhrin ja exänsä eroamisen syy? Olisiko ollut niin, että jompikumpi oli löytänyt uuden partnerin?

Ihmettelen, miksi siitä asiasta ei täällä ole hiiskuttu sanaakaan. Luultavaa on, että toisella on ollut ulkopuolinen suhde ja tästä syystä erottu. - En luottaisi sataprosenttisesti uhrin lasten todisteluihin. Uhri oli heidän äitinsä, niin äideistä ei yleensä kerrota mitään negatiivista.

Olisi hyvä tietää kuinka pian sen avioeron jälkeen uhri lähti etsimään uutta partneria...
Ja olisi todella hyvä tietää, mistä ja milloin se lukittu rannekoru oli uhrin käteen ilmestynyt.

Ja tosi erikoisen arvion heitän vielä niitten arvolaukkujen ja Rolexin katoamiseen. Onko todella varmaa, että ne eivät olleet jääneet uhrin autoon, ja...

Nyt vasta täällä on ollut esillä, että se ranneke oli moukaroitu rikki. Olisiko RT yrittänyt ottaa kalliin korun irti ruumiista, että se ei joutuisi ruumiin mukana hukuksiin. Eli moukarointi olisi tapahtunut vasta uhrin jo ollessa menehtynyt?

Näiden tavaroiden katoamisesta; jos Tn teon jälkeen keksi ”uhrin katoamisen työmatkalla” niin silloinhan ei lompakko ja kello saisi löytyä kotoa. Toki ei suunnitellut asiaa kunnolla, sillä mm kengät jäi ja puhelin.

Samaa mietin Skounen kanssa ettei se rannekoru menisi hukuksiin ruumiin mukana. Olisi ehkä vaikeampi tunnistaa? Siksi piti saada pois. Muistanko väärin, että siitä olisi ollut joskus juttua ja oli exän ostama? Tuo moukarointi on mennyt itseltä ohi.

Ja itse ihmettelen miksi uhri kantoi jotain exän ostamia kelloa ja lompakkoa? Miettikää miltä teistä tuntuisi jos puolisonne pitää exän ostamia koruja tms.

Ero kiinnostaa myös. Siitä ei ole puhuttu mitään.

[Miss Holmes #1]

Mä olen aika vakuuttunut siitä, että mustasukkaisuus kohdistui exään ja oli täysin turhaa.

Se selittäisi kaiken kummallisuuden tässä.
Esim sen, että kuvia kaivettiin VANHASTA puhelimesta.
Ja sen, että mustasukkaisuudelle ei löydetty perusteluja.
Ei löydetty, koska syytä ei yksinkertaisesti ollut.

[Talvi24]

ˆˆ
Kovin kalliitahan nuo arvoesineet ovat, mutta onko niin, ettei suomenruotsalaiseen eliittiin kuuluva nainen ajattele noista niin kuin me tavalliset ihmiset. Toisaalta ovat käyttöesineitä laukku, kello, lompakko. Jännä tuo arvokas Cartierin rannekoru, joka on pitänyt avata (ehkä sulkeakin?) jollain pikkuisella ruuvimeisselillä - kuulostaa hankalalta. Kaikki nämä arvoesineet olleet uhrin päivittäisessä käytössä lastensa kertoman mukaan.

Tuossa perheessä, ainakin rouvan hankkimat huonekalut ja matotkin niin huiman kalliita, ettei tavallinen ihminen voi - eikä haluakaan hankkia sellaisia (vrt tuhoutuneen sängyn ja jörrisuuren maton hinnat).

Rannekoru on nyt mysteeri, kun ei tietoa, kuka sen on ostanut. Wallander Ystad tiesi sen olevan Love-rannekoru. Onko niin, että korussa on tuo teksti? Jos on, niin luulisi. ettei uhri olisi sitä itse ostanut. Teksti huomioiden ei varnaab uhrin vanhemmatkaan eikä veljensä.

Tosiaan Skoune huomasit oikein, että uhrin exän oikeudessa kertoman mukaan oli hän ostanut Rolexin ja Luis Vuittonin lompakon. Diorin käsilaukun on uhri saattanut ostaa itse, ellei ole saanut lahjaksi esim. noiltä lähisukulaisilta tai hyvältä varakkaalta ystävältä.

Rannekorun rikkoutumisesta on ollut ketjussa tietoa jo kauemman aikaa sitten ja sen rikkoutumista silloin jo pohdittiin. En tiedä / muista, mistä sen rikkoutuminen tiedettiin. Olikohan se jäänyt Tn yrityksistä huolimatta uhrin ranteeseen ja ruumiinavauksessa postettu?

Olen joskus muun keskustelun yhteydessä itsekseni miettinyt uhrin ja exän avioeron syytä. Jotenkin luulen, ettei olisi ollut ns. erilleen kasvamista. Ketjussa on luotu mielikuva sivistyneestä erosta - jostain syystä. Mutta kuten Skoune nyt otit esille, niin voinee olla ihan mahdollista, että syystä tai toisesta olisi jompi kumpi pettänyt. Nythän ei ole mitään tietoa, onko uhrin exällä mahdollisesti uusi puoliso.

Jos olisi ollut pettämiskuvio, joka olisi sitten eroon johtanut, niin todennäköisesti olisivat pystyneet hoitelemaan asian siististi lapsiin nähden.
Eivät he varmasti ole eronneet pitkästä liitosta ihan hetken mielijohteesta, kyllä eroon taitaa olla aina joku selvä syy. Jotkut selittelevät tuota erilleen kasvaista …

Meidän ketjulaisten lienee hyvin vaikea saada tietää heidän eronsa syytä.

Lasten todistelusta jäi siis vaan tuntuma, että rannekoru olisi uhrilla ollut - ehkä - jo pidempään. On kai sekin periaatteessa mahdolista, että T olisi ostanut tuon arvokkaan rannekorun ei ehkä kosiessaan, kun silloin sormukset - mutta olisiko naimisiin mennessä. Olisiko halunnut olla "yhtä hyvä aviomies" kuin uhrin exä? Yrittänyt osoittaa rahan avullakin - siis ihan vaikka ei mielestäni ole varmaan ollut millään tavoin mustasukkainen uhrin exälle.

— Olisihan sekin jo pitkähkö aika lasten näkökulmasta. Ei heistä kumpikaan puhunut mitään korun iästä. Jos T olisi ostanut rannekorun, niin olisiko moukaroinut sita saadakseen "pelastettua" itselleen?

— Toisaalta olisiko T niin sanoisko turhamainen, että noin kalliin käyttö-korun olisi ostanut? Ehkä sitten rakastumisvaiheen vielä meneillään ollessa ei olisi senttjään laskeskellut, koru unelmiensa vaimolla.

Olivat poliisit varmaan ian tuoreeltaan tutkineet molempien autot.

En ihmettele, että uhri oli käyttänyt päivittäin exän ostamaa kelloa ja lompakkoa, kun ne ovat ihan käyttöesineitä. En olisi Victorian tilanteessa kokenut haitaksi, että nuo kaksi olivat exän ostamia. En kyllä osasi tuollaisia käyttää eikä olisi varaa sellaisia ostaa - onneksi. Ilmankos niitä halpoja rannekellon raakileita onkin kertynyt

[Talvi24]

Mä olen aika vakuuttunut siitä, että mustasukkaisuus kohdistui exään ja oli täysin turhaa.

Se selittäisi kaiken kummallisuuden tässä.
Esim sen, että kuvia kaivettiin VANHASTA puhelimesta.
Ja sen, että mustasukkaisuudelle ei löydetty perusteluja.
Ei löydetty, koska syytä ei yksinkertaisesti ollut.

Olisi kiva kuulla, mihin perustat ajatuksesi, että T olisi ollut vaimonsa exälle mustasukkainen? Minusta siihen ei ole mitään viitettä. Enkä osaa mitenkään kuvitella, että tuollainen epäilemäsi mustasukkaisuus olis ollut millään tavalla motiivina vaimon surmalle.

MItä kummallisuutta luulemasi em. mustasukkaisuus selittäisi tästä casesta?

Puhelimen kuvien ottoaikoja ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta on ne tutkijiden ja oikeuden tiedossa.

Uhrin ex siis kertoi oikeudessa, ei hän edes tuntenut Tikkasta ja vain muutaman kerran olivat kohdanneet ja pari sanaa vaihtaneet. Eihän heillä edes ollut tarvetta kohdata yhtään tiiviimmin tai kerralla pidempään. Ex kuljetti varmasti lapset Espoosta Ullikseen. Ilot lapset pääsivät omilla avaimillaan toiseen kotiinsa.

Palaapa välituomioon! Siellä on todettu - loppuyhteenvedossakin hyvin selvästi, että mustasukkaisuutta oli ollut … Tn mustasukkaisuuteenhan olivat kiinnittäneet huomiota myös hänen hyvät ystävänsä ja veljensä. Tn mustasukkaisuudessahan oli selviä kontrolloivia piirteitä kuten varmaan muistat.

Pian kuullaan, mitä mustasukkaisuuden lisäarvioissa on todettu.

Oletko vastaavasti miettinyt, olisiko uhri voinut olla (jostain syystä?) mustasukkainen Tn exälle. - Minusta tuokin olisi ihan outo juttu näillä tiedoilla ja tätä pariskuntaa ajatellen.

******

OT:na mainittakoon, että en ole kokenut avioeroa, mutta lähipiirissäni on ollut eroja. Nyt kun mielessäni mietin yhtä eronnutta pariskuntaa niin voisin kuvitella ainakin alussa (ja todennäköisessti pidempäänkin) petetyn osapuolen olleen ainakin jollain tasolla mustasukkainen exän uudelle puolisolle. En tiedä onko noin. Heillä pitkä liitto päättyi varsin ikävästi tuon pettämisen vuoksi. Petetyllä osapuolella ei ole ollut ainakaan pitkäkestoisempaa suhdetta.

[Maiju]

Ihmiset eroavat monenlaisista syistä. Sairaalloista kontrollointia, väkivaltaa, päihteitä tai pettämistä kokeneet ajattelevat syiden olevan kepeitä eivätkä esimerkiksi voi juurikaan tajuta, miten eron syy voi olla vaikkapa "meistä tuli kuin sisko ja veli, intohimoinen rakkaus muuttui syväksi ystävyydeksi" tms. Ehkä ne ovat myös keinoja ilmaista fyysisen läheisyyden loppuminen.

Pettäminen hajottaa ihmisen usein säpäleiksi. Anteeksi voi kuvitella antavansa aikaisintaan seuraavassa elämässä.

Uhri vaikutti olleen hyvässä väleissä eksänsä ja eksä uhrin kanssa, eikä ainakaan uhrilla ollut tarvetta esimerkiksi takaumien aktivoitumisen vuoksi poistaa arjestaan eksästä muistuttavia esineitä. Edelleen tiedetään, että keski-ikäisten pitkien liittojen eroissa ryvästyvät erilaiset syyt kuin jos erotaan lyhyemmistä liitoista ja lasten ollessa pieniä. Jälkimmäisessä korostuvat epäterveet käytösmallit, vallan väärinkäyttö ja ruuhkavuosien paineet, joista ei selvitä yhdessä. Edellisessä puolestaan nimenomaan kasvetaan erilleen jopa itsestä: mm tyhjän pesän syndrooma lasten kasvettua saa pohtimaan äiti/isäidentiteettien lisäksi parisuhdeitseään.
Ehdottomasti hypoteesi sivistyneestä erosta ja "kepeästä syystä" saakin enemmän tukea kuin aina ruma, pettämisestä johtunut ero. Siitä ei ole ensimmäisintäkään viitettä, ei edes hiuksenhienoa johtolankaa.

Poikkeuksetta mustasukkaisuuteen taipuvaiset ovat aina mustasukkaisia kumppanin historiasta. Aina. He näkevät ex-parin silmiensä edessä yhdessä eivätkä kestä ajatusta siitä, että he olisivat missään tekemisissä. Vanha suolahan janottaa, sanotaan ja mustasukkaiset uskovat siihen vakaasti. Mikään kohteen tekemä, sanoma tai todistelema ei poista tunnetta ja jos parilla on lapsia ei voi tehdä tekemättömäksi sitä, että toden totta seksiäkin joskus on ollut. Sitä virhettä kohde ei koskaan saa anteeksi. Niin se vain menee.
Mustasukkaisuuttahan oli todettu olevan. Silloin sitä on epäilyksettä ollut myös eksää kohtaan ja se selittänee myös osaltaan, miksi he eivät olleet koskaan tutustuneet. Mustasukkainen kokee aina eksät uhkina ja haluaa heidät kauas yhteisestä elämästään. Optimaalisin tilanne on, jos ei ole lapsia, jolloin mitään kanssakäymistä ei tarvitse olla. Koskaan. Ja siitä mustasukkainen pitää tavalla tai toisella huolen.

[MLV]

Ihmiset eroavat monenlaisista syistä. Sairaalloista kontrollointia, väkivaltaa, päihteitä tai pettämistä kokeneet ajattelevat syiden olevan kepeitä eivätkä esimerkiksi voi juurikaan tajuta, miten eron syy voi olla vaikkapa "meistä tuli kuin sisko ja veli, intohimoinen rakkaus muuttui syväksi ystävyydeksi" tms. Ehkä ne ovat myös keinoja ilmaista fyysisen läheisyyden loppuminen.

Ehdottomasti hypoteesi sivistyneestä erosta ja "kepeästä syystä" saakin enemmän tukea kuin aina ruma, pettämisestä johtunut ero. Siitä ei ole ensimmäisintäkään viitettä, ei edes hiuksenhienoa johtolankaa.

Miehet eivät yleensä hae eroa, ellei heillä ole jo toinen suhde valmiina.

[Cadi John]

ˆˆ


Rannekoru on nyt mysteeri, kun ei tietoa, kuka sen on ostanut. Wallander Ystad tiesi sen olevan Love-rannekoru. Onko niin, että korussa on tuo teksti? Jos on, niin luulisi. ettei uhri olisi sitä itse ostanut. Teksti huomioiden ei varnaab uhrin vanhemmatkaan eikä veljensä.

Lasten todistelusta jäi siis vaan tuntuma, että rannekoru olisi uhrilla ollut - ehkä - jo pidempään. On kai sekin periaatteessa mahdolista, että T olisi ostanut tuon arvokkaan rannekorun ei ehkä kosiessaan, kun silloin sormukset - mutta olisiko naimisiin mennessä. Olisiko halunnut olla "yhtä hyvä aviomies" kuin uhrin exä? Yrittänyt osoittaa rahan avullakin - siis ihan vaikka ei mielestäni ole varmaan ollut millään tavoin mustasukkainen uhrin exälle.

— Olisihan sekin jo pitkähkö aika lasten näkökulmasta. Ei heistä kumpikaan puhunut mitään korun iästä. Jos T olisi ostanut rannekorun, niin olisiko moukaroinut sita saadakseen "pelastettua" itselleen?

— Toisaalta olisiko T niin sanoisko turhamainen, että noin kalliin käyttö-korun olisi ostanut? Ehkä sitten rakastumisvaiheen vielä meneillään ollessa ei olisi senttjään laskeskellut, koru unelmiensa vaimolla.

Jos uhri on itselleen ostanut tuon korun, niin sitten saan hänestä toisenlaisen kuvan mitä annettu julkisuuteen. Ihmettelen jos joku ostaa tuollaisen itselleen, sillä kyllä se yleensä saadaan. Tästä korusta oli joskus vuosia vuosia sitten juttua lehdissä ja ehkä hänelle tuli ajatus, että hänenkin pitää tuo saada.

Tikkasesta on jäänyt jotenkin kuva ”tarkan markan miehestä”. En usko millään et hän olisi korun ostanut. Voi olla jopa uhri pettynyt kun kalliita lahjoja ei tullutkaan.

Jos itse olisin ollut V, niin olisin antanut tyttärelle kaikki exältä saadut korut, kellon jne eron jälkeen. Kuten jo aiemmin sanoin, niin en ymmärrä miksi niitä päivittäin kantoi mukanaan.

Talvi: mitä mieltä olet onko Tn nyt vapaana odottamassa tuomiota vai vankilassa? Meillä oli spekua tästä asiasta täällä aiemmin sinun ollessa poissa.

[skoune]

...

Olenkohan ymmärtänyt oikein, että Rolex ja lompakko oli edellisesta avioliitosta peräisin. Mutta tuo lukittu hirveän kallis rannekoru ei.

Herää kysymys, mikä oli uhrin ja exänsä eroamisen syy? ...

Ihmettelen, miksi siitä asiasta ei täällä ole hiiskuttu sanaakaan. .... - En luottaisi sataprosenttisesti uhrin lasten todisteluihin. Uhri oli heidän äitinsä, niin äideistä ei yleensä kerrota mitään negatiivista.

Olisi hyvä tietää kuinka pian sen avioeron jälkeen uhri lähti etsimään uutta partneria...
Ja olisi todella hyvä tietää, mistä ja milloin se lukittu rannekoru oli uhrin käteen ilmestynyt.

Ja tosi erikoisen arvion heitän vielä niitten arvolaukkujen ja Rolexin katoamiseen. Onko todella varmaa, että ne eivät olleet jääneet uhrin autoon, ja...

Nyt vasta täällä on ollut esillä, että se ranneke oli moukaroitu rikki. Olisiko RT yrittänyt ottaa kalliin korun irti ruumiista, että se ei joutuisi ruumiin mukana hukuksiin. Eli moukarointi olisi tapahtunut vasta uhrin jo ollessa menehtynyt?

Cadi John kirjoitti:

Samaa mietin Skounen kanssa ettei se rannekoru menisi hukuksiin ruumiin mukana. Olisi ehkä vaikeampi tunnistaa? Siksi piti saada pois. ...

...
Ero kiinnostaa myös. Siitä ei ole puhuttu mitään.

1. Minä luulen, että uhrilla ja exällä oli erilaiset arvot elämässä. Nuorena rakastuuneina ja lasten pieninä ollessa sitä eroa ei huomannut. - Käsittääkseni he kuuluivat eri uskonnollisiin "ryhmiinkin". Käsittääkseni exä satsasi enemmän ns henkisiin arvoihin. Tiettävästi hänet mm valittiin erääseen virkaan (Hanken) ja hän keskittyi myös "rahanteon" lisäksi opettamiseen. - Nuorena pariskunnalla oli samat intressit, koti ja lapset jne.
2. Sitten kun avioero tuli (jostain syystä, ehkä siinä liitossa oli mustasukkaisuutta uhrin taholta..) uhrin taloudellinen status laski hieman (?) ja hän menetti erossa esim kesähuvilan ja muuta sellaista.
3. Sitten hän tapasi RTn - onko se varmaa, että tapasivat jossain Twitterissä eikä esim. Tn vastaanotolla? - Joka tapauksessa T ja uhri tykästyivät toisiinsa. - Edelleen heidän taustansa olivat hyvin erilaiset, toinen oli tehnyt työtä saavuttaakseen hyvän ammatillisen (tieteellisenkin) ja taloudellisen aseman, toinen oli erossa saanut omaisuutta (oli jo kotonaan tottunut? varakkaaseen elämäntyyliin). Kuitenkin uhrin taloudellinen asema heikkeni eronsa myötä. Hän halusi nopsaan päästä sille "vanhalle" taloudelliselle tasolle huviloineen ja autoineen ja arvoesineineen. - Ehkä kannattaisi Tlta kysyä, olko hän ostanut sen Love-rannekkeen. - Ja sitten olisi uhri joidenkin kuvien perusteella esiintynytkin ns väärässä seurassa ja rannekkeen ostaja olisi siitä tuohtunut...
4. Eli tämän vuoksi olisi se ranneke pitänyt poistaa uhrin ranteesta? Tai sitten tuo edellä mainitsemani syy, T halusi poistaa rannekkeen, ettei se menisi kropsun mukana hukuksiin.

[Talvi24]

ˆˆ
…..
Rannekoru on nyt mysteeri, kun ei tietoa, kuka sen on ostanut. Wallander Ystad tiesi sen olevan Love-rannekoru. Onko niin, että korussa on tuo teksti? Jos on, niin luulisi. ettei uhri olisi sitä itse ostanut. Teksti huomioiden ei varnaab uhrin vanhemmatkaan eikä veljensä.

Lasten todistelusta jäi siis vaan tuntuma, että rannekoru olisi uhrilla ollut - ehkä - jo pidempään. On kai sekin periaatteessa mahdolista, että T olisi ostanut tuon arvokkaan rannekorun ei ehkä kosiessaan, kun silloin sormukset - mutta olisiko naimisiin mennessä. Olisiko halunnut olla "yhtä hyvä aviomies" kuin uhrin exä? Yrittänyt osoittaa rahan avullakin - siis ihan vaikka ei mielestäni ole varmaan ollut millään tavoin mustasukkainen uhrin exälle.

— Olisihan sekin jo pitkähkö aika lasten näkökulmasta. Ei heistä kumpikaan puhunut mitään korun iästä. Jos T olisi ostanut rannekorun, niin olisiko moukaroinut sita saadakseen "pelastettua" itselleen?

— Toisaalta olisiko T niin sanoisko turhamainen, että noin kalliin käyttö-korun olisi ostanut? Ehkä sitten rakastumisvaiheen vielä meneillään ollessa ei olisi senttjään laskeskellut, koru unelmiensa vaimolla.

Jos uhri on itselleen ostanut tuon korun, niin sitten saan hänestä toisenlaisen kuvan mitä annettu julkisuuteen. Ihmettelen jos joku ostaa tuollaisen itselleen, sillä kyllä se yleensä saadaan. Tästä korusta oli joskus vuosia vuosia sitten juttua lehdissä ja ehkä hänelle tuli ajatus, että hänenkin pitää tuo saada.

Tikkasesta on jäänyt jotenkin kuva ”tarkan markan miehestä”. En usko millään et hän olisi korun ostanut. Voi olla jopa uhri pettynyt kun kalliita lahjoja ei tullutkaan.

Jos itse olisin ollut V, niin olisin antanut tyttärelle kaikki exältä saadut korut, kellon jne eron jälkeen. Kuten jo aiemmin sanoin, niin en ymmärrä miksi niitä päivittäin kantoi mukanaan.

Talvi: mitä mieltä olet onko Tn nyt vapaana odottamassa tuomiota vai vankilassa? Meillä oli spekua tästä asiasta täällä aiemmin sinun ollessa poissa.

Niin minäkin tosiaan ajattelen, että uhri ei olisi tuota rannekorua itse ostanut itselleen - jo senkin vuoksi, jos korussa tuo Love teksti on. Kuulostaa nimenomaan siltä, että olisi tarkoitus, että rakastunut (rikas) ihminen ostaisi tuollaisen korun rakastamalleen ihmiselle (Huom! osasinpa välttää sukupuolittuneet määritelmät )

Minäkin pidän vähiten todennäköisenä sitä, että T olisi ostanut tuollaisen arvokorun, oliko se noin 8000 e (hintä on minustä päätä huimaava, vaikken nuukaile). Mainittakoon, etteivät erikoislääkäreiden palkat ole julkisella puolella kovin kummoisia, joten siltä pohjalta ymmärrän sen Tn töiden haalimisen talorakennusprojekriinsa (ylimääräiset päivystykset muissa sairaaloissa ja yksityisvastaanoton pitäminen).

Ainoastaa, jos T tosiaan olisi pyrkinyt pätemään V:lle - osoittaen olevansa Vn exän veroinen erittäin kalliiden arvoesinten avulla. Ja olihan siinä tuo Love-teksti.

Minustakin T kuulostaa jnkl "tarkan markan mielehlltä.", joka ei ehkä turhaan tuhlaa rahaa (olisiko omaksunut asenteen vanhemmiltaan?). Eikä T vaikuta mieheltä, joka törsäisi ylellisyyteen (kun ei itse mitään eliittiä ole). TYC kertoi ketjun alkupuolella niistä Tn kahdesta opiskeluaikojensa askeettisista vuokrakämpistä (ne taisi kertomansa mukaan olla Ulliksessa?).
(Mainittakoon OT:nä, että omaan pitkän kokemuksen on pihistä aviomiehestä. - Jotenkin miellän tuon ominaisuuden olevan tavallisempaa miehillä kuin naisilla - ihan näin realistisesti sukupuolittuneesti sanon).

Kuulostaa hyvältä ideata, jota olisit ollut V:lle tarjoamassa, että olisi antanut exältä saamansa Rolexin ja Luis Vuittonin lompakon tyttärelleen. Toisaalta tyttärellä ei välttämättä olisi ollut käyttöä juuri kummallekaan näistä. Nuorten lompakot eivät ole isoja eivätkä monet nuoret(kaan) käytä rannekelloja, kun katsovat klo-ajan kännykästä.
Tietysti esim. korujen lahjoittaminen lapselleen tapahtuu tavanomaisimmin kuoleman lähestyessä tai vasta sen jälkeen. No, V kuoli, mutta mitään näistä arvoesineistä ei lapsensa saanut. Edes yhdeksi muistoksi äidistään.

Minä luulen, että T on parhaillaan vankilassa (ei ehkä vankisairaalassa) odottamassa jo lähellä olevaa oikeudenkäynnin lopetusta, tulevaa tuomiotaan.

--Ymmärsinkö oikein, että Ulrica aiemmin piti mahdollisena esimerkkinä vapaalle pääsyä odottamaan tuomiota - Joensuun 4 v ikäisen pojan äidin ja isäpuolen päästyä vapaalle odottamaan. Minusta tuossa tapauksessa olisi oikeuden pitänyt tuomita heidät pidempään vankeuteen.
--Ihan toisenlaisessa tapauksessa - Vastaamo - päästivät tekijän vapaalle - ilmeisesti ilman nilkkapantaa - ja hetihän tuo käytti tilaisuutta väärin.

[Talvi24]

...

1. Minä luulen, että uhrilla ja exällä oli erilaiset arvot elämässä. Nuorena rakastuuneina ja lasten pieninä ollessa sitä eroa ei huomannut. - Käsittääkseni he kuuluivat eri uskonnollisiin "ryhmiinkin". Käsittääkseni exä satsasi enemmän ns henkisiin arvoihin. Tiettävästi hänet mm valittiin erääseen virkaan (Hanken) ja hän keskittyi myös "rahanteon" lisäksi opettamiseen. - Nuorena pariskunnalla oli samat intressit, koti ja lapset jne.
2. Sitten kun avioero tuli (jostain syystä, ehkä siinä liitossa oli mustasukkaisuutta uhrin taholta..) uhrin taloudellinen status laski hieman (?) ja hän menetti erossa esim kesähuvilan ja muuta sellaista.
3. Sitten hän tapasi RTn - onko se varmaa, että tapasivat jossain Twitterissä eikä esim. Tn vastaanotolla? - Joka tapauksessa T ja uhri tykästyivät toisiinsa. - Edelleen heidän taustansa olivat hyvin erilaiset, toinen oli tehnyt työtä saavuttaakseen hyvän ammatillisen (tieteellisenkin) ja taloudellisen aseman, toinen oli erossa saanut omaisuutta (oli jo kotonaan tottunut? varakkaaseen elämäntyyliin). Kuitenkin uhrin taloudellinen asema heikkeni eronsa myötä. Hän halusi nopsaan päästä sille "vanhalle" taloudelliselle tasolle huviloineen ja autoineen ja arvoesineineen. - Ehkä kannattaisi Tlta kysyä, olko hän ostanut sen Love-rannekkeen. - Ja sitten olisi uhri joidenkin kuvien perusteella esiintynytkin ns väärässä seurassa ja rannekkeen ostaja olisi siitä tuohtunut...
4. Eli tämän vuoksi olisi se ranneke pitänyt poistaa uhrin ranteesta? Tai sitten tuo edellä mainitsemani syy, T halusi poistaa rannekkeen, ettei se menisi kropsun mukana hukuksiin.

Hyvää pohdintaa Skoune ja jotain tiedon murusiakin kirjoitit.

Kuulostaa mielenkiintoiselta, että uhrin ex, joka on (Ulrican tietämän mukaan) taitava kokki olisi satsannut enemmän henkisiin arvoihin. Luulisi hänen (sukuineen) olevan niin varakkaita, että ei ehkä välttämättä hänen olisi tarvinnut tehdä kovin paljon töitä.

Eikö avioeroa käy aina vähintään jollain tasolla "kalliiksi"? Varmaan uhrin status oli erossa ainakin jkv laskenut, mutta lienee hänenkin sukunsa varakas.

Oikeudessa on ollut esillä - ja välituomioon on kirjattu se, että jossain deittisovelluksessa tapasivat. Aluksi kirjoitelleet ja mainittu Tn kirjoittaneen pitkiä juttuja.

Niinhän siinä oli käynyt, että V halusi kesähuvilan (sen erossa menettämänsä tilalle) ja T oli suostunut hankintaan. (Venekin oli ilmeisesti hankittu). Uusi auto oli hankittu - ilmeisesti uhrin aloitteesta. Hitaampi "perässähiihtäjä" kuulostaa välituomion tekstin mukaan jo ihan hengästyneeltä: Sitten tapahtui paljon ja em. muiden isojen hankintöjen jälkeen oli se uusi autokin hankittu.

— Oliko uhrilla tarve "pyyhkiä" jotain pois menneeseen eroon liittyvää / siitä muistuttavaa? - pyrkimällä materiaalisesti samaan tilanteeseen kuin ennen eroa? Jnkl mustasukkaisuutta, ehkä jnkl katkeruuttakin exäänsä kohtaan?

Niinpä, kun ajatellaan tietoa siitä, miten erittäin kallis rannekoru oli tuhottu (ei varmaan tuhoutunut) - niin eivätkö todella olleet tutkinusten yhteydessä tai oikeudessa kysyneet T:ltä, tiesikö tämä, kenen ostama koru on. Mustasukkaisuutta kuitenkin tutkivat. Hu huu - vinkki syyttäjälle

[Miss Holmes #1]

Mä näen asian niin, että nuo olivat Vlle juurikin käyttöesineitä, eikä niinkään muistoja exästä. Joulu-, syntymäpäivä tms lahjoja.

En minä ole heittänyt pois saamiani lahjoja, eikä minusta uuden suhteen pidä olla sellainen, ettei menneisyyttä muka enää ole olemassa.

Jotain päinvastaisesta käytöksestä kertoo exäni tapa toimia, joka piti itsellään osan minulle ostamistaan lahjoista. Mikä on minusta ylinaurettavaa.
Nyt noita tavaroita käyttää hänen nykyinen vaimonsa, joka tuskin tietää, että ne ovat minun saamia syntymäpäivälahjoja.

Minusta on täysin luonnollista, että V käytti saamiaan lahjoja.
Mitä hänen olisi pitänyt niillä tehdä? Laittaa kaappiin tai myydä? Ihan hassu ajatus, jos niistä piti.

Nuo on todennäköisesti ihan Vn itsensä valitsemia.
Hänhän myös asui exän kanssa ostamassaan kodissa. Olisiko sekin pitänyt myydä?
Ajoi mahdollisesti autoa, jonka ex oli ostanut….
Koko asunto oli varmasti pullollaan exän hankkimia tavaroita.

Minusta normaali ihminen ei ole mustasukkainen tai vihainen esineille.

[Talvi24]

Ihmiset eroavat monenlaisista syistä. Sairaalloista kontrollointia, väkivaltaa, päihteitä tai pettämistä kokeneet ajattelevat syiden olevan kepeitä eivätkä esimerkiksi voi juurikaan tajuta, miten eron syy voi olla vaikkapa "meistä tuli kuin sisko ja veli, intohimoinen rakkaus muuttui syväksi ystävyydeksi" tms. Ehkä ne ovat myös keinoja ilmaista fyysisen läheisyyden loppuminen.
…..

Miehet eivät yleensä hae eroa, ellei heillä ole jo toinen suhde valmiina.

Mielenkiintoinen havainto / tieto tuosta miesten eron hakemisesta.

— Tosin ketjun tapauksessa monikaan asia ei ole ollut tavallista / yleistä. T oli hakenut eroa eikä hänellä tiettävästi ollut uutta suhdetta valmiina.

Tulipa nyt mieleen Tn eron osalta, että olisiko ollut mahdollista, että hänen puolisonsa olisi - jostain syystä - pettänyt Tikkasta? Se olisi voinut olla syy Tn hakea avioeroa ja myös purkaa katkeruuttaan exää kohtaan käyttäytmällä niin huonosti kuin oli käyttäytynyt käräjäoikeudessa silloista vaimoaan kohtaan. Toki oli miten oli, olisi Tn pitänyt osalta hillitä itsensä KO:ssa.

— Itseasiassa tuo voisi ollakin ihan looginen juttu, kun kummalliseltahan heidän tilanteensa on tuntunut. Olivat kai juuri päässeet muuttamaan kauan kaipaamaansa unelmien taloon Munkkiniemeen. Lapset pieniä. Mikä todellakin oli heidän eronsa syy? Toki melko usein taitavat talonrakennus-projektit johtaa avioeroon. Vaikka ei T ilmeisesti? varsinaiseen (rakennus)työhön ollutkaan osallistunut - oli kuitenkin haalinut aivan liikaa töitä hankkiessaan rahaa projektiin.

— En ole tuomitsemassa yhtään kenenkään pettämistä (vaikka olen sivusta seurannut joitain ikäviä), koska pettämiseenkin on aina jotkut omat syy.

(— OT:nä mainittakoon, että minulla on erittäin pitkä liitto (52 v, josta 47 v aviossa, kun kovin nuorina aloitettiin). Voitte kuvitella / tietää, miten paljon pitkään liittoon mahtuu ja miten lapset tuovat siihen omat "mausteensa". Olen minäkin joskus harkinnut avioeroa ja sillä ehkä pari kertaa puolisoa "uhkaillut" riidan yhteydessä. Puoliso ei ole tainnut sanoa ääneen, mutta luulen - tai olen vaistonnut hänenkin joskus harkinneen. Jos oltaisiin erottu - olisi syy ollut ehkä lähiinä tuo erilleen kasvaminen - vaikka onhan niitä "hiertäviä" tekijöitä ollut muitakin. Toistaiseksi hyvät asiat ovat olleet voitolla vaakakupissa

Mainittakoon, ettei minulla ollut tarkoitus edes mennä naimisiin - silloin 1970-luvulla oli tullut uudenlainen suuntaus - avoliitto. Sitä halusin. Sitten olikin "pakko" mennä naimisiin, jotta pääsimme asumaan opiskelija-asuntoaan. Nuo paikat olivat silloin "kortilla." Kiun mentiin naimisiin ei vanhempien tulot vaikuttaneet - he olivat ihan keskituloisia, mutta asuntoalpaikkoja oli kovin niukasti.)

*****
Sivistynyt ero - kepeästä syystä?

"Aineiston perusteella huomattiin, että pettäminen oli niin miehillä kuin naisilla yleisin syy eroon. Miehillä toiseksi suurin syy oli seksuaalisen kanssakäymisen puute, kun taas naisilla erilleen kasvaminen sekä kommunikointiongelmat."

"Avioerojen taustalla voi olla esimerkiksi pettämistä, rakkauden hiipumista, lähisuhdeväkivaltaa tai erilleen kasvamista: nämä ovat teemoja, jotka ilmenevät Ilta-Sanomien erokyselyn vastauksista. Suomessa avioerojen määrä on pysynyt melko samana jo parikymmentä vuotta pieniä vuotuisia heilahteluja lukuun ottamatta. (2023)"

"Tilastokeskuksen mukaan puolisoiden ensimmäisistä avioliitoista päätyy eroon noin 40 prosenttia. Erojen yleistymiseen vaikuttavat monen syyt: erot ovat esimerkiksi nykyään sosiaalisesti hyväksytympiä kuin ennen. (2020)"

Maijun kirjoittama:
"meistä tuli kuin sisko ja veli" (= edellä mainittu seksuaalisen kanssakäymisen puute)
"Intohimoinen rakkaus muuttui syväksi ystävyydeksi."

Seksielämä ja intohimoinen seksielämä / rakkaus voivat (kai) olla eri juttuja. Yritin etsiä tietoa siitä, miten pitkään intohimo suhteessa keskimäärin kestä (siis ilman intohimon ylläpitämistä, "ruokkimista", muttei nyt helposti löytynyt. Kun suhteesta tunnistetaan ihastuminen - rakastuminen - jne vaiheita. - Ihan jännä miettiä näitä omassa elämässäänkin.

"Rakkauden loppua vauhdittavat ilmiöt, joissa kohtaamista ei tapahdu: puhumattomuus, itsen tai toisen ohittaminen, mitätöinti, henkinen, fyysinen tai hengellinen väkivalta, ylianalysointi ja uskottomuus. – Myös toisen puolison ehdottomuus voi estää rakkautta."

"Olemme sopineet, että seksielämä säilyy, vaikka kuinka väsyttäisi”– 4 naista kertoo, miten intohimo kestää yli 10 vuoden suhteessa"

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2 ... 53605.html

"Rakastuminen on tunne, joka saattaa pitää ihmisiä yhdessä vuosikymmeniä. Kehon hormonitoiminta kuitenkin palautuu normaaliksi viimeistään puolitoista vuotta rakastumisesta, kävi parisuhteessa miten tahansa."

[Talvi24]

Mä näen asian niin, että nuo olivat Vlle juurikin käyttöesineitä, eikä niinkään muistoja exästä. Joulu-, syntymäpäivä tms lahjoja.

En minä ole heittänyt pois saamiani lahjoja, eikä minusta uuden suhteen pidä olla sellainen, ettei menneisyyttä muka enää ole olemassa.

Jotain päinvastaisesta käytöksestä kertoo exäni tapa toimia, joka piti itsellään osan minulle ostamistaan lahjoista. Mikä on minusta ylinaurettavaa.
Nyt noita tavaroita käyttää hänen nykyinen vaimonsa, joka tuskin tietää, että ne ovat minun saamia syntymäpäivälahjoja.

Minusta on täysin luonnollista, että V käytti saamiaan lahjoja.
Mitä hänen olisi pitänyt niillä tehdä? Laittaa kaappiin tai myydä? Ihan hassu ajatus, jos niistä piti.

Nuo on todennäköisesti ihan Vn itsensä valitsemia.
Hänhän myös asui exän kanssa ostamassaan kodissa. Olisiko sekin pitänyt myydä?
Ajoi mahdollisesti autoa, jonka ex oli ostanut….
Koko asunto oli varmasti pullollaan exän hankkimia tavaroita.

Minusta normaali ihminen ei ole mustasukkainen tai vihainen esineille.

Noin mnäkin ajattelen, että käyttöesineitä ja ilmeisen hyvätasoisia.

En takerru esineisiin. Joistakin "joutunut" tahtomattani luopumaan - esim. kun kahden sisarukseni kanssa pari vuotta sitten tyhjennettiin äitimme kotia hänen kuoltuaan. Oli muutama juttu, niistä joita olsin halunnut ja yksi, jonka olin antanut äidilleni lahjaksi. Siinä oli sekin, että olin ostanut sen entisestä, pitkäaikasimmasta kotikaupungistani. Nuo muutamat menivat kuitenkin toisille - sattuneesta syystä. Eivät olleet rahallisesti arvokkaita. Tämän ikäisenä en enää kehdannut ottaa sisarusten kanssa noita esille.

Joku kumma suhtautuminen Tikkasella oli tuohon rannekoruun, kun sen tuhosi. Olikohan niin, ettei hän vaan osannut avat sitä normaalisti tai tiennyt nissä se pieni ruuvimeisseli oli. Oliko mustasukkaisuutta koruun liittyen? Ehkä ei, kun myös mahdollista, että T on sen ostanut.

Asunto on jo isompi juttu. Yhteisesti lienevät sen rahoittaneet? Asunnon videoesittelyssa mainittiin siinä tehdyn mittavan remonitin 2016. Ehkä olivat vain sen 3 v asuneet sillä perheellä asunnossa. Todennäköisesti V on vastannut sisustussuunnittelijan kanssa pintojen suunnittelusta. Ihan ymmärrettävää ja lastemkin kannalta varmaan hyvä ratkaisu, että V sen asunnon sai erossa.
Tiedä sitten asunnossa olevista hankinnoista, kumpi heistä maksanut - epäilen Vn kuitenkin hankintapäätökset tehneen esim. huonekalujen jne osalta.

[Wallander Ystad]

ˆˆ


Rannekoru on nyt mysteeri, kun ei tietoa, kuka sen on ostanut. Wallander Ystad tiesi sen olevan Love-rannekoru. Onko niin, että korussa on tuo teksti? Jos on, niin luulisi. ettei uhri olisi sitä itse ostanut. Teksti huomioiden ei varnaab uhrin vanhemmatkaan eikä veljensä.

Lasten todistelusta jäi siis vaan tuntuma, että rannekoru olisi uhrilla ollut - ehkä - jo pidempään. On kai sekin periaatteessa mahdolista, että T olisi ostanut tuon arvokkaan rannekorun ei ehkä kosiessaan, kun silloin sormukset - mutta olisiko naimisiin mennessä. Olisiko halunnut olla "yhtä hyvä aviomies" kuin uhrin exä? Yrittänyt osoittaa rahan avullakin - siis ihan vaikka ei mielestäni ole varmaan ollut millään tavoin mustasukkainen uhrin exälle.

— Olisihan sekin jo pitkähkö aika lasten näkökulmasta. Ei heistä kumpikaan puhunut mitään korun iästä. Jos T olisi ostanut rannekorun, niin olisiko moukaroinut sita saadakseen "pelastettua" itselleen?

— Toisaalta olisiko T niin sanoisko turhamainen, että noin kalliin käyttö-korun olisi ostanut? Ehkä sitten rakastumisvaiheen vielä meneillään ollessa ei olisi senttjään laskeskellut, koru unelmiensa vaimolla.

Cartier Love koru, huom meisseli

IMG_7996.jpeg (63.84 KiB) Katsottu 438 kertaa

Jos uhri on itselleen ostanut tuon korun, niin sitten saan hänestä toisenlaisen kuvan mitä annettu julkisuuteen. Ihmettelen jos joku ostaa tuollaisen itselleen, sillä kyllä se yleensä saadaan. Tästä korusta oli joskus vuosia vuosia sitten juttua lehdissä ja ehkä hänelle tuli ajatus, että hänenkin pitää tuo saada.

Tikkasesta on jäänyt jotenkin kuva ”tarkan markan miehestä”. En usko millään et hän olisi korun ostanut. Voi olla jopa uhri pettynyt kun kalliita lahjoja ei tullutkaan.

Jos itse olisin ollut V, niin olisin antanut tyttärelle kaikki exältä saadut korut, kellon jne eron jälkeen. Kuten jo aiemmin sanoin, niin en ymmärrä miksi niitä päivittäin kantoi mukanaan.

Talvi: mitä mieltä olet onko Tn nyt vapaana odottamassa tuomiota vai vankilassa? Meillä oli spekua tästä asiasta täällä aiemmin sinun ollessa poissa.

[Cadi John]

Nyt on Skoune mielenkiintoista spekua ja uutta tietoa. Pitää muuten nyt kysyä mitä ajat takaa sillä V:n autojutulla? Ennenkin epäilit uhrin tavaroiden olevan hänen omassa autossa. Mikä juttu tämä : )

Tn ei ole rannekorua ostanut. Kyllä hän tietäisi miten se avataan. Vai moukaroiko hän sen ranteesta oton jälkeen?