Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

^Kuten todettu, niin kaikenlaisia "todistajia" ilmaantuu mm. juorulehtien sivuille kertoilemaan kuviteltuja kokemuksiaan kuuluisien rikostapausten tiimoilta... Virpi Kariste ja Marjatta Sahakangas lukeutuvat tähän joukkoon. Poliisiin he eivät ota ensimmäiseksi yhteyttä, vaan nimenomaan roskalehdistöön. Sitä vastoin kymmenien muiden ihmisten kerrotaan tunnustaneen Bodominjärven murhat suoraan poliisille.
Tuomisen esitutkintapöytäkirjaan kirjaamaton "tunnustus" menetti uskottavuutensa jo pelkästään kirjaamattomuutensa takia. Gustafssonin väitetystä tunnustuksesta ei ole olemassa mitään pätevää näyttöä.

Occamin partaveitsi sopii Bodomin kolmoismurhaan, koska niin moni asia viittaa siihen, että ulkopuolinen kävi uhrien kimppuun. Se on yksinkertaisin selitys, kun asiaa järjellä ajatellaan.

[Childofhale]

Samaa mieltä, Gustafsson tekijänä on kaukana simppelistä selityksestä Bodomin murhille.

[snufkin]

Samaa mieltä, Gustafsson tekijänä on kaukana simppelistä selityksestä Bodomin murhille.

Näin voi sanoa nähdäkseni lähinnä ihminen, joka joko haluaa, että takana on joku mystisempi monimutkaisempi selitys kuten vaikkapa elokuvissa tai ihminen joka ei ymmärrä kriminologiaa. Tai molemmat. Kriminologiaa ja sosiaalipsykologiaa ymmärtävä katsoo asiaa eri tavalla.

Ihan nyt, jos hypoteettisesti ajatellaan tilanne: Nils ja Seppo ovat onkimassa ennen nukkumaanmenoa ja ottavat viinaa tai muuta alkoholia. Teltalle mennessä tulee jotain riitaa johon liittyy seurueen nainen tai naiset. Loppu on historiaa.

Ja, jos nyt katsotaan mitä suomalaisten henkirikosten historia kertoo meille niin:

• Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%)

• toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)

• Valtaosa miesten tekemiä (90%)

• Miesten henkirikollisuustaso korkein 18-29-vuotiailla (epäiltyjen keski-ikä kuitenkin yli 30v.)

• Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%). Uhreista 72%

• Laajat katsausartikkelit ja kokeelliset tutkimukset: alkoholilla kausaalinen yhteys väkivaltaan

• Tutkimukset: Nuorten henkirikokset lisääntyvät usein taloudellisten nousukausien aikana. 1960-luku oli taloudellisen vakaan nousukauden aikaa Suomessa.

• "Nuorten henkirikokset eroavat vanhempien ikäryhmien rikollisuudesta myös ryhmäluonteensa, julkisuutensa ja uhriensa osalta. Rikokset tehdään usein ryhmässä, ne ovat (murhien osuudella mitaten) muuta henkirikollisuutta välineellisempiä ja raaempia ja tekijälle ennalta tuntemattomien uhrien osuus on suurempi kuin vanhempien ikäryhmien rikoksissa. Myös muutoin nuorten henkirikokset ovat
  yllätyksellisempiä, vaikeammin ennakoitavia kuin vanhempien ikäryhmien rikokset. Ei niinkään tekijän, vaan teon kokonaisuuden ja uhrin valikoitumisen suhteen – silloinkin kun uhri on tekijän ennestään tuntema"

• Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.

• Väkivallan motiivit: Valtamotiivi (compliance): esim. sijaisrikollisuus, Moraalinen motiivi (justice): kostorikokset, Sosiaalisen identiteetin puolustaminen (identity):viharikollisuus

• Henkirikosten motiivit : "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"

Eli, kun katsotaan todennäköisyyksiä niin tilastojen valossa piirtyy seuraava kuva todennäköisimmästä skenaariosta: tekijä on ollut uhreille tuttu, tekijä on ollut humalassa ja on ollut nuori mies. Teon yllätyksellisyys, raakuus, tapahtuminen julkisella paikalla ja ryhmämuotoinen rikostilanne viittaavat nuoreen tekijään. Itse henkirikos viittaa uhreille tuttuun mieheen joka on juonut alkoholia tekoa edeltäneiden tuntien aikana.

Tiedämme, että seurueella oli alkoholia mukana ja, että Nils ja Seppo olivat näitä juoneet. Erään todistajan (Sahakangas) mukaan Nils olisi ollut kännissä vierailtuaan heidän teltalla. Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut. Uhreista Sepon kohdalla sopii henkirikosten yleisin tilanne eli ystävän tai tutun surmatuksi tuleminen ja toisen naisen kohdalla toiseksi yleisin tilanne eli parisuhdekumppanin surmatuksi joutuminen (kts. Irmelin ylitappaminen). Vaikka Irmeli ja Seppo eivät virallisesti seurustelleet, niin ilmeisesti jonkinlaista sutinaa on ollut. Väkivallan motiivin osalta esimerkiksi Irmelin vammojen osalta teko viittaa kostorikoksen ja viharikoksen sekoitukseen. Irmeliähän oli 2000-luvun oikeudenkäynnin syyttäjien mukaan lyöty ensin kivellä ja sen jälkeen puukotettu noin 20 kertaa. Puukotusvammat eivät olleet juuri vuotaneet verta mikä viittaa siihen, että oli kuollut tuohon kivi-iskuun ja loppuvammat liittyvät motiiviin.

Kun pohditaan motiivia, niin kaikki yleisemmät aiemmin listatut henkirikoksen motiivit viittaavat tuttuun tekijään paitsi mielenterveyden ongelmat. Eli järjestyksessä yleisimmästä vähiten yleiseen (pl. mielenterveyden ongelmat) ryyppyseurueen riita, mustasukkaisuus, parisuhteen ongelmat ja kiusaussuhteen päättyminen viittaavat tuttuun tekijään. On siis motiivinkin osalta epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut ulkopuolinen. Irmelinkin varsinaisella poikaystävällä taisi olla alibi, jos oikein käsitin. Edelleen Irmelin vammoihin viitaten hänet tappaneen on täytynyt tuntea hänet. Jos ei niin olisi kummallista, että seurueelle tuntematon mielenterveysongelmia omaava henkilö laittaisi Nilsin kengät jalkaan ja ylitappaisi vain yhden henkilön. Jälleen siis yleisimmistä motiiveista ryyppyseurueen riita ja mustasukkaisuus yhdessä sopisivat Sepon kuolemaan sekä Irmelin ylitappamiseen.

Sitten niitä ristiriitoja ja aihetodisteita:

• Nils on osannut kuvata uhrien vammoja hyvinkin yksityiskohtaisesti vaikka näistä ei ole julkisuudessa puhuttu tai kirjoitettu juuri lainkaan.

• Toisin kuin Boismanin ja Björklundin kohdalla, jotka ovat vuotaneet verta nukkumapaikoilleen, niin Nilsin verijäljet eivät täsmää siihen, että hän olisi ollut murhien tapahtuessa nukkumassa Boismanin ja Björklundin välissä. Hänen verijälkiään sijaitsi suhteellisen ylhäällä teltan seinämässä ja ne olivat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä. Kuitenkin murhapaikalle tulleiden poliisien mukaan Nilsin vaatteet olivat siistit. Nilsin vaatteiden olisi syyttäjien mukaan pitänyt vereentyä pahasti.

• Ristiriitaa on myös siinä, että Nils on ilmeisesti todennut, että ei muista tapahtumista juuri mitään, mutta kuitenkin todennut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.

• "Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
  Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä". Tämä kertomus on risritiitaisuutensa (muistamattomuus) lisäksi myös epäuskottava mainitun fyysisen suoritteen lisäks myös senkin takia, että tuossa ei ole murhaajan näkökulmasta hirveästi järkeä. Ulkoa ei myöskään löytynyt raahausjälkiä

• Nilsillä ei ollut torjuntavammoja käsissään eikä häneen kohdistunut tappoiskuja. Miksi hänet jätettäisiin henkiin todistajaksi kerran aikaa kuitenkin jäi Nilsin edes takaisin raahaamiselle? Eli kiire ei voi olla syynä tappoiskujen puutteeseen ulkopuolisen tekijän teorian näkökulmasta

• "Syyttäjät ihmettelivät oikeudessa, miksi ulkopuolinen murhaaja olisi pujottanut Gustafssonin kengät jalkaan teon ajaksi ja sen jälkeen piilottanut ne 600 metrin päähän". Jälleen yksi epätodennäköiseltä kuulostava murhayön tapahtumien kuvaus. Kenkien sisältähän ei siis löytynyt veriroiskeita ja siksi tämä epätodennäköinen kuvaus sopii siihen lähinnä ulkopuolisen tekijän teorian kohdalla. Todennäköisempi selitys on, että kengät olisivat olleet tapahtumien ajan Nilsin jalassa.

• Lisäksi syyttäjien mukaan teltasta ei löytynyt yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin. Tämäkin viittaa siihen, että puukoniskuja ei ole tehty teltan ulkopuolelta.Ja kuitenkin verijäljet viittaavat siihen, että Nils ei ole ollut Sepon ja Irmelin välissä murhien sattuessa. Kuulostaa siis siltä, että Nils on ollut murhien sattuessa muualla kuin teltan pohjalla makaamassa ja, että murhaiskuja ei ole tullut teltan ulkopuolelta

Ristiriitaisuudet, aihetodisteet, kriminologian löydöt, Nilsin käytös murhien jälkeen, todistajien kuvausten ja Nilsin väitetyn tunnustuksen yhtenmukaisuudet osoittavat mielestäni todennäköisyyksien osalta lähinnä yhteen suuntaan.

On epätodennäköistä, että uhreille tuttu ryhmän ulkopuolinen humalainen nuori mies olisi tullut ylipäätään paikalle murhaamaan saati laittanut Nilsin kengät jalkaan ja ylitappanut Irmelin sekä jättänyt Nilsin eloon.

Selvitin todennäköisesti jo Tulilahden murhien todennäköiset tekijät. Tämäkään tapaus ei ole sen vaikeampi, kun seuraa todennäköisyyksiä, ymmärrystä psykologiasta ja Occamin partaveitsen periaatetta. Tapaus on osaltani käsitelty ja pitänee siirtyä muihin tapauksiin.

[LexVeritas]

^

Selvitin todennäköisesti jo Tulilahden murhien todennäköiset tekijät

Ilmeisesti jokin juhannusvitsi? Vai ilmentymä Dunning-Kruger-vaikutuksesta?

Bodominjärven kolmoismurhaan liittyvä sepustuksesi on tulvillaan asiavirheitä, todisteiden sivuuttamisia ja omia olettamuksiasi, suoranaista aivoripulia. En millään ehdi oikomaan sitä juuri nyt (ties monennenko kerran, ovat nimittäin samoja virheellisyyksiä, joita nikki MikaK on suoltanut)). Palaan asiaan juhlan jälkeen.

[Tovi]

Erään todistajan (Sahakangas) mukaan Nils olisi ollut kännissä vierailtuaan heidän teltalla. Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut.

.......

• "Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
  Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä". Tämä kertomus on risritiitaisuutensa (muistamattomuus) lisäksi myös epäuskottava mainitun fyysisen suoritteen lisäks myös senkin takia, että tuossa ei ole murhaajan näkökulmasta hirveästi järkeä.

Kyllä. Valikoidut "todisteet" ja lausunnot niin saa ihan mielensä tekijän. Varmaan Tulilahti ratkottu yhtä pitävästi....
Sä et nää mitään ristiriitaa näissä omissa jutuissas?

[snufkin]

Erään todistajan (Sahakangas) mukaan Nils olisi ollut kännissä vierailtuaan heidän teltalla. Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut.

.......

• "Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
  Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä". Tämä kertomus on risritiitaisuutensa (muistamattomuus) lisäksi myös epäuskottava mainitun fyysisen suoritteen lisäks myös senkin takia, että tuossa ei ole murhaajan näkökulmasta hirveästi järkeä.

Kyllä. Valikoidut "todisteet" ja lausunnot niin saa ihan mielensä tekijän. Varmaan Tulilahti ratkottu yhtä pitävästi....
Sä et nää mitään ristiriitaa näissä omissa jutuissas?

Kokonaisuus ratkaisee kuten osoitin. Mitä enemmän on yksittäisiä seikkoja, jotka osoittaa tiettyyn suuntaan sen korkeammaksi sen tietyn suunnan todennäköisyydet nousee.

Jäi vielä mainitsematta lääkärien lausunnot, jotka kyseenalaistavat Gustafssonin vammojen oletettua vakavuutta. Unohdin myös mainita sen, että Nilsillä todettiin normaali pulssi sairaalassa mikä itsessään on epäilystä aiheuttava seikka kriminologian kannalta (tätä voin myöhemmin kommentoida tarkemmin) sekä sen, että kuva hänestä murhien jälkeen näyttävät puoltavan ko. lääkärien lausuntoja.

Mutta olennaisimpana vaihtoehtoisten teorioiden kannalta: kriminilogian löydökset ja tilastot eivät tue sellaista, että paikalle olisi sattunut joku ulkopuolinen. Ja, jos olisi, niin hänen olisi käytännössä oltava ollut profiililtaan hyvin samankaltainen Nilsin kanssa. Tälläistä vaihtoehtoista epäiltyä ei ole nähdäkseni esitetty. Enkä ole myöskään nähnyt miten vaihtoehtoisen teorian kannattajat selittävät veriroiskien puutteen Nilsin kenkien sisällä ja muut ristiriitaisuudet verijäljissä sekä Nilsin kertomuksissa. Tai Irmelin ylitappamisen (oletettu lähimmäisen motiivi).

Occamin partaveitsi: pitää karsia ylimääräiset tekijät ja valita yksinkertaisin selitys. Tämä pätee etenkin esittämäni kokonaiskuvan kannalta sillä kaikille epäilystä aiheuttaville seikoille löytyy yksi järkevä ja todennäköinen selitys. Eikä ole oikeastaan seikkaa mikä todistaisi, että tämä selitys ei voi olla mahdollinen (esim. tälläinen olisi, jos ruumiit olisi raahattu jonnekkin 1km päässä olevaan kuoppaan, koska se indikoisi monen ihmisen mukana oloa).

Enkä näe miten jokin muu vaihtoehto olisi vielä yksinkertaisempi. Eikä sellaista nähdäkseni ole esitetty.

[Korpisoturi]

Samaa mieltä, Gustafsson tekijänä on kaukana simppelistä selityksestä Bodomin murhille.

Näin voi sanoa nähdäkseni lähinnä ihminen, joka joko haluaa, että takana on joku mystisempi monimutkaisempi selitys kuten vaikkapa elokuvissa tai ihminen joka ei ymmärrä kriminologiaa. Tai molemmat. Kriminologiaa ja sosiaalipsykologiaa ymmärtävä katsoo asiaa eri tavalla.

Ihan nyt, jos hypoteettisesti ajatellaan tilanne: Nils ja Seppo ovat onkimassa ennen nukkumaanmenoa ja ottavat viinaa tai muuta alkoholia. Teltalle mennessä tulee jotain riitaa johon liittyy seurueen nainen tai naiset. Loppu on historiaa.

Ja, jos nyt katsotaan mitä suomalaisten henkirikosten historia kertoo meille niin:

• Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%)

• toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)

• Valtaosa miesten tekemiä (90%)

• Miesten henkirikollisuustaso korkein 18-29-vuotiailla (epäiltyjen keski-ikä kuitenkin yli 30v.)

• Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%). Uhreista 72%

• Laajat katsausartikkelit ja kokeelliset tutkimukset: alkoholilla kausaalinen yhteys väkivaltaan

• Tutkimukset: Nuorten henkirikokset lisääntyvät usein taloudellisten nousukausien aikana. 1960-luku oli taloudellisen vakaan nousukauden aikaa Suomessa.

• "Nuorten henkirikokset eroavat vanhempien ikäryhmien rikollisuudesta myös ryhmäluonteensa, julkisuutensa ja uhriensa osalta. Rikokset tehdään usein ryhmässä, ne ovat (murhien osuudella mitaten) muuta henkirikollisuutta välineellisempiä ja raaempia ja tekijälle ennalta tuntemattomien uhrien osuus on suurempi kuin vanhempien ikäryhmien rikoksissa. Myös muutoin nuorten henkirikokset ovat
  yllätyksellisempiä, vaikeammin ennakoitavia kuin vanhempien ikäryhmien rikokset. Ei niinkään tekijän, vaan teon kokonaisuuden ja uhrin valikoitumisen suhteen – silloinkin kun uhri on tekijän ennestään tuntema"

• Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.

• Väkivallan motiivit: Valtamotiivi (compliance): esim. sijaisrikollisuus, Moraalinen motiivi (justice): kostorikokset, Sosiaalisen identiteetin puolustaminen (identity):viharikollisuus

• Henkirikosten motiivit : "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"

Eli, kun katsotaan todennäköisyyksiä niin tilastojen valossa piirtyy seuraava kuva todennäköisimmästä skenaariosta: tekijä on ollut uhreille tuttu, tekijä on ollut humalassa ja on ollut nuori mies. Teon yllätyksellisyys, raakuus, tapahtuminen julkisella paikalla ja ryhmämuotoinen rikostilanne viittaavat nuoreen tekijään. Itse henkirikos viittaa uhreille tuttuun mieheen joka on juonut alkoholia tekoa edeltäneiden tuntien aikana.

Tiedämme, että seurueella oli alkoholia mukana ja, että Nils ja Seppo olivat näitä juoneet. Erään todistajan (Sahakangas) mukaan Nils olisi ollut kännissä vierailtuaan heidän teltalla. Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut. Uhreista Sepon kohdalla sopii henkirikosten yleisin tilanne eli ystävän tai tutun surmatuksi tuleminen ja toisen naisen kohdalla toiseksi yleisin tilanne eli parisuhdekumppanin surmatuksi joutuminen (kts. Irmelin ylitappaminen). Vaikka Irmeli ja Seppo eivät virallisesti seurustelleet, niin ilmeisesti jonkinlaista sutinaa on ollut. Väkivallan motiivin osalta esimerkiksi Irmelin vammojen osalta teko viittaa kostorikoksen ja viharikoksen sekoitukseen. Irmeliähän oli 2000-luvun oikeudenkäynnin syyttäjien mukaan lyöty ensin kivellä ja sen jälkeen puukotettu noin 20 kertaa. Puukotusvammat eivät olleet juuri vuotaneet verta mikä viittaa siihen, että oli kuollut tuohon kivi-iskuun ja loppuvammat liittyvät motiiviin.

Kun pohditaan motiivia, niin kaikki yleisemmät aiemmin listatut henkirikoksen motiivit viittaavat tuttuun tekijään paitsi mielenterveyden ongelmat. Eli järjestyksessä yleisimmästä vähiten yleiseen (pl. mielenterveyden ongelmat) ryyppyseurueen riita, mustasukkaisuus, parisuhteen ongelmat ja kiusaussuhteen päättyminen viittaavat tuttuun tekijään. On siis motiivinkin osalta epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut ulkopuolinen. Irmelinkin varsinaisella poikaystävällä taisi olla alibi, jos oikein käsitin. Edelleen Irmelin vammoihin viitaten hänet tappaneen on täytynyt tuntea hänet. Jos ei niin olisi kummallista, että seurueelle tuntematon mielenterveysongelmia omaava henkilö laittaisi Nilsin kengät jalkaan ja ylitappaisi vain yhden henkilön. Jälleen siis yleisimmistä motiiveista ryyppyseurueen riita ja mustasukkaisuus yhdessä sopisivat Sepon kuolemaan sekä Irmelin ylitappamiseen.

Sitten niitä ristiriitoja ja aihetodisteita:

• Nils on osannut kuvata uhrien vammoja hyvinkin yksityiskohtaisesti vaikka näistä ei ole julkisuudessa puhuttu tai kirjoitettu juuri lainkaan.

• Toisin kuin Boismanin ja Björklundin kohdalla, jotka ovat vuotaneet verta nukkumapaikoilleen, niin Nilsin verijäljet eivät täsmää siihen, että hän olisi ollut murhien tapahtuessa nukkumassa Boismanin ja Björklundin välissä. Hänen verijälkiään sijaitsi suhteellisen ylhäällä teltan seinämässä ja ne olivat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä. Kuitenkin murhapaikalle tulleiden poliisien mukaan Nilsin vaatteet olivat siistit. Nilsin vaatteiden olisi syyttäjien mukaan pitänyt vereentyä pahasti.

• Ristiriitaa on myös siinä, että Nils on ilmeisesti todennut, että ei muista tapahtumista juuri mitään, mutta kuitenkin todennut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.

• "Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
  Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä". Tämä kertomus on risritiitaisuutensa (muistamattomuus) lisäksi myös epäuskottava mainitun fyysisen suoritteen lisäks myös senkin takia, että tuossa ei ole murhaajan näkökulmasta hirveästi järkeä. Ulkoa ei myöskään löytynyt raahausjälkiä

• Nilsillä ei ollut torjuntavammoja käsissään eikä häneen kohdistunut tappoiskuja. Miksi hänet jätettäisiin henkiin todistajaksi kerran aikaa kuitenkin jäi Nilsin edes takaisin raahaamiselle? Eli kiire ei voi olla syynä tappoiskujen puutteeseen ulkopuolisen tekijän teorian näkökulmasta

• "Syyttäjät ihmettelivät oikeudessa, miksi ulkopuolinen murhaaja olisi pujottanut Gustafssonin kengät jalkaan teon ajaksi ja sen jälkeen piilottanut ne 600 metrin päähän". Jälleen yksi epätodennäköiseltä kuulostava murhayön tapahtumien kuvaus. Kenkien sisältähän ei siis löytynyt veriroiskeita ja siksi tämä epätodennäköinen kuvaus sopii siihen lähinnä ulkopuolisen tekijän teorian kohdalla. Todennäköisempi selitys on, että kengät olisivat olleet tapahtumien ajan Nilsin jalassa.

• Lisäksi syyttäjien mukaan teltasta ei löytynyt yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin. Tämäkin viittaa siihen, että puukoniskuja ei ole tehty teltan ulkopuolelta.Ja kuitenkin verijäljet viittaavat siihen, että Nils ei ole ollut Sepon ja Irmelin välissä murhien sattuessa. Kuulostaa siis siltä, että Nils on ollut murhien sattuessa muualla kuin teltan pohjalla makaamassa ja, että murhaiskuja ei ole tullut teltan ulkopuolelta

Ristiriitaisuudet, aihetodisteet, kriminologian löydöt, Nilsin käytös murhien jälkeen, todistajien kuvausten ja Nilsin väitetyn tunnustuksen yhtenmukaisuudet osoittavat mielestäni todennäköisyyksien osalta lähinnä yhteen suuntaan.

On epätodennäköistä, että uhreille tuttu ryhmän ulkopuolinen humalainen nuori mies olisi tullut ylipäätään paikalle murhaamaan saati laittanut Nilsin kengät jalkaan ja ylitappanut Irmelin sekä jättänyt Nilsin eloon.

Selvitin todennäköisesti jo Tulilahden murhien todennäköiset tekijät. Tämäkään tapaus ei ole sen vaikeampi, kun seuraa todennäköisyyksiä, ymmärrystä psykologiasta ja Occamin partaveitsen periaatetta. Tapaus on osaltani käsitelty ja pitänee siirtyä muihin tapauksiin.

Todella hyvä kirjoitus!

Lähtökohtaisesti on paljon todennäköisempää, että nuori kännisessä hormonimyrskyssään tappaa kaverinsa kuin, että paikalla on satunnainen sekopää tappamassa. Tämä siis tietysti vain suomalaisessa asiayhteydessä. Tosin on mahdollista, että siellä on ollut tappamassa joku sellainen henkilö, jolla on ollut sidos uhreihin tai uhriin.

Nissen syyttömyyden puolesta puhuu se, että hän on viettänyt lähes nuhteetonta elämää tekojen jälkeen. Tosin kai olisi mahdollista, että olisi ottanut opikseen kerrasta ja potenut huonoa omaatuntoa, mikä selittäisi nuhteettomuuden tapahtuman jälkeen? Lisäksi silminnäkijähavainnot puoltavat syyttömyyttä.

Nissen syyllisyyttä puoltaa ennen kaikkea vuosien varrella vaihtuneet tarinat. Se herättää kysymyksen, että miksi hän valehtelee taoahtumista? Ei tietysti tee hänestä syyllistä silti.

Toinen seikka mikä vahvasti puoltaa syyllisyyttä on se, että kolme henkilöä kuoli, mutta yksi selvisi ilman pysyvää haittaa. Ei se vaan ole mitenkään linjassa.

[snufkin]

Todella hyvä kirjoitus!

....

Nissen syyttömyyden puolesta puhuu se, että hän on viettänyt lähes nuhteetonta elämää tekojen jälkeen. Tosin kai olisi mahdollista, että olisi ottanut opikseen kerrasta ja potenut huonoa omaatuntoa, mikä selittäisi nuhteettomuuden tapahtuman jälkeen? Lisäksi silminnäkijähavainnot puoltavat syyttömyyttä.

Kiitos!

Tosiaan Nils on elänyt käsittääkseni nuhteetonta elämää murhien jälkeen, mutta onko tämä ollut asian laita ennen murhia?

HS: Todistajat: Gustafsson oli monissa tappeluissa

Ikätoverit kuvailevat todistajanlausunnoissaan Nils Gustafssonia luonteeltaan kiivaaksi nokkamieheksi.

"Nisse oli aina riitaa haastava. Aina tavattaessa Nisse esiintyi aggressiivisesti - hän otti sellaisen nyrkkeilyasennon ja hoki 'Otetaanko erä, otetaanko erä'. Näin Nisse käyttäytyi selvänä. En nähnyt, miten hänen käytöksensä muuttui humalassa", eräs todistaja kertoo.

Kuukautta ennen murhia Gustafsson oli myös lyönyt erästä poliisin todistajana kuulemaa "yllättäen ja aiheettomasti nyrkillä silmään".

Hän on kuitenkin itse kertonut saaneensa käteensä rystysvamman tapeltuaan ennen Bodominjärven tapahtumia keväällä 1959. Myös murhien jälkeen syksyllä 1960 hän on kertonut tapelleensa ja muun muassa lyöneensä naapuriaan.

Tämän jutun mukaan Nils on omien sanojensa mukaan ollut mukaan yhdessä tappelussa ennen murhia v.1959 sekä murhien jälkeen syksyllä. Todistajan mukaan hän on kuitenkin kuukautta ennen murhia ollut osallisena kolmannessa välikohtauksessa, jossa hän on lyönyt toista nyrkillä silmään. Ja muutenkin häntä on kuvailtu olleen selvinpäin aggressiivinen.

Asiaan liittyen henkirikostutkimusten katsauksesta liittyen nuorisohenkirikollisuuteen:

Valtaosaa oli muun häiriökäyttäytymisen ohella luonnehtinut
viimeistään teini-iästä lähtien myös ympäristön huomion herättänyt poikkeuksellinen aggressiivisuus

Muita kriminologian tutkimuslöytöjä:

• Meta-analyysi: alhainen itsekontrolli ennusti rikoskäyttäytymistä riippumatta mittaustavasta

• Muita meta-analyyseja: kohtalaisen vahva yhteys alhaisen itsekontrollin ja lisääntyneen rikoskäyttäytymisen välillä

• Suomessa: alhainen itsekontrolli ennusti kohonnutta riskia rikoskäyttäytymiseen aikuisiässä (Pulkkinen & Hämäläinen)

• Nuorisorikollisuuskysely: oppilaat joilla heikko itsekontrolli (itsearvionti) osallistuneet rikoksiin muita enemmän

Esimerkiksi tuossa nuorisorikollisuuskyselyssä heikko itsekontrolli on yhdistetty siihen, että nämä ovat tehneet graffitteja, varastaneet kaupasta tai tapelleet julkisella paikalla eniten.

Mielestäni on kohtuullista sanoa tutkimusnäytön perusteella, että tappelut nuoruudessa indikoivat heikkoa itsekontrollia ja näin ollen on kohonnut riski rikosten suorittamiseen myöhemmin elämässä.

Nämä ovat muistiinpanojani kriminologian kurssilta yhdestä kurssikirjasta, joten tästä syystä en ole kaikkiin löydöksiin merkannut lähteitä. Jos joku haluaa lähteet, niin voin ne tänne laittaa sillä saan kirjan aika vaivattomasti itselleni.


Luin nyt tuon käräjäoikeuden tuomion, joka toiseen ketjuun on postattu @JasseHames :in toimesta. Kiitos hänelle tähän käytetystä työstä!

Otan kantaa muutamiin aiemmassa viestissäni esiintyviin kohtiin ja asiavirheisiin.

Eli aluksi niin kirjoitin väärin Sepolla ja Björklundilla olleen sutinaa. Tämä oli epähuomiossa tehty kirjoitusvirhe ja tarkoitin siis Nilsiä ja Björklundia.

Sitten tuo mainitsemani Sahakankaan todistus siitä, että oli nähnyt Gustafssonin humalassa heidän "leirissään" on mielestäni myös epäluotettava kuten käräjäoikeuskin toteaa. Tähän oli muitakin syitä kuin vain se, että todistus oli esitetty vasta 2000-luvulla eikä heti murhien jälkeen.

Mitä tulee noihin veriroiskeisiin ja puukoniskuihin, niin siis syyttäjän väitehän oli se, että Nils olisi tehnyt teot teltan ulkopuolelta. Itse tulkitsin aiemmin noista syyttäjän mainitsemista pistojälkien puutteesta jotenkin väärin tuon. Ja myös puolustus nähdäkseni oli sitä mieltä, että ulkopuolinen tekijä olisi tehnyt teot teltan ulkopuolelta. Olen siis tästä samaa mieltä eli teot on nähdäkseni alkaneet niin, että telttaan on ensin tehty viilto ulkopuolelta ja sitten aloitettu hyökkäys.

Nilsin verijälkiä siis kyllä löytyi hänen väitetyltä nukkumapaikaltaan pään kohdalta, mutta mielestäni jäi vähän vähemmälle huomiolle se seikkä, mikä oli ilmeisesti syyttäjiäkin jossain lehtiartikkelissa mietityttänyt, että Nilsin vaatteet eivät olleet pahemmin vereentyneet hänen maatessaan Boismanin ja Björklundin välillä. Tätä käräjäoikeus kommentoi niin, että Nilsin tyynynään käyttämä nahkatakki olisi estänyt veren valumista. Mielestäni ei kuitenkaan uskottavasti esitetty veren puutetta Nilsin vaatteissa. Olihan hän kuitenkin oletetusti maannut kahden verta vuotaneen henkilön keskellä.

Jää myös vähän epäselväksi, että olivatko Nilsin kengät olleet jollain jalassa vai eivät. Tästä ei voitu oikein sanoa juuta eikä jaata. Itselle jää kuitenkin se kuva, että ei tuo kovin todennäköiseltä kuulosta, että niitä Mäen veriroiskeita ei olisi sisemmäs juuri päätynyt vaikka ulkopuolelle päätyi. Tästäkään ei ole voitu käräjäoikeuden näkökulmasta päätellä mitään sen tarkempaa kenkien sijainnin suhteen.

Sitten mitä tulee näihin kuvauksiin Nilsin vammoista. Neurokirurgi Öhman ja ortopedi Hirvensalo pitävät merkittävää aivovammaa tai sellaista aivovammaa joka olisi aiheuttanut neljän päivän muistinmenetyksen epätodennäköisenä. Kumpikaan ei kuitenkaan poissulje tälläisen vamman olemassaoloa.

Leukakirurgi Kontio:

Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja
saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle

Ainoastaan neurologi Tenovuo on suhtautunut asiaan varmemmin niin, että väitteet muistinmenetyksestä voivat hänen mukaansa pitää näytön perusteella loogisesti paikkansa ja, että Gustafssonilla olisi ollut keskivaikea aivovamma.

Psyktrian professori Lauerma pitää psyykkisestä traumasta riippuvaan ja orgaanisesta traumasta riippumattomaan psykogeenista muistinmenetystä epätodennäköisenä, mutta ei mahdottomana.

Nähdäkseni näissä lausunnoissa ei mielestäni päästy puusta pitkälle. Useampi asiantuntija toi esiin väitettyjen vammojen/oireiden epätodennäköisyyden, mutta jätti tilaa mahdollisuudelle. Ja vain yksi asiantuntija oli enemmän varma kuvatunkaltaisten vammojen ja oireiden paikkaansapitävyydestä. Näkisin siis, että käräjäoikeuden päätös perustuu lähinnä sille, että oireet ja vammat on voineet olla mahdollisia, mutta (minun tulkintani) edelleenkin voidaan perustellusti puhua epätodennäköisyydestä.

Sitten se kohta joka minusta herättää eniten kysmysmerkkejä on nämä Nilsin väärin muistamiset tai väärin kertomiset.

Eli siis Nils ei ole tuosta mainitusta raahaamisesta puhunut v. 1960 esitutkinnasta, mutta kertoi tästä v. 2004 kuulusteluissa. Hän sitten toteaa myös, että poliisi olisi tuolloin asiasta hänelle kertonut ja, että Nils olisi itse nähnyt raahausjäljet tuolloin.

Toinen merkittävä väärin muistaminen/kertominen on vammojen kuvailu. Gustafson on sanonut saaneensa puukoniskuja päähänsä kymmenen tai yksitoista. Hän kertoo kuulleensa tämän vanhemmiltaan.

Tenovuo ja Lauerma molemmat toteavat, että on mahdollista, että muistot vääristyvät ja myös uutisointi aiheesta voi vääristää muistoja. En kuitenkaan pidä tätä selitystä uskottavana. Ihan sama mitä olet kuullut muilta, mutta kymmenestä puukoniskusta päähän ei voi erehtyä. Niistä jäisi arpi tai muita jälkiä, jotka olisi olleet havaittavissa myös muistinmenetyksen jälkeen. Taaskin nähdäkseni käräjäoikeuden päätös nojaa siihen, että on mahdollista, että traumaattinen kokemus ja uutisointi ovat vääristäneet muistoja. Kuitenkin en mitenkään näe, että voit puhua kymmenestä puukoniskusta päähäsi ilman, että tälläisistä on sinulla ollut mitään jälkiä. Ei tuo ole uskottavaa.

Sitten mitä tulee tähän alkoholinkäyttöön, niin Nils on sanonut käräjäoikeudessa, että hän ja Boisman olivat nauttineet viinaa muttei muistanut ottivatko tytöt niitä. Mukana saattoi olla myös likööripullo. Keneltäkään uhreista ei löydetty alkoholia verestä ja Nilsiltä tätä mittausta ei tehty. Tässä vaiheessa voisi huomioida, että vaikka Sahakankaan todistusta Nilsin kännissä olemisesta voi pitää epäluotettavana, niin Björklund on merkinnyt muistikirjaansa, että Nils ja Boisman olivat olleet kännissä. Paikalta löytyi myös tyhjä likööripullo. Mielestäni jää siis epäilys siitä, että olisiko Nils itse juonut tuon likööripullon sen lisäksi, että olivat Boismanin kanssa maistelleet viinaa.

Ja viimeisenä niin tuo tutkija Tuomisen kuulema tunnustus on mielestäni myös hieman epäluotettava ja tässä kohtaa on helppo yhtyä käräjäoikeuden näkemykseen siitä. Väitettyä tunnustusta ei ole siis kirjattu mihinkään eikä ilmeisesti otettu esille Gustafsonin paikalla ollessa kuin vasta käräjäoikeudessa. Tämä tuntuu vähän oudolta. Ei kuitenkaan ole luotettavasti voitu osoittaa, että Tuominen olisi keksinyt tämän päästään, mutta sillä ei tässä vaiheessa ollut merkitystä sillä muut seikat vähensivät väitteen uskottavuutta.

Loppupohdintaa:

Kaiken kaikkiaan käräjäoikeuden tuomio Nilsin syyttömyydestä varmasti kestää oikeudellisen tarkastelun. Se ei kuitenkaan vakuuta syyttömyydestä ja jättää monia kysymyksiä auki kuten: miksi Björklund ylitapettiin? Miksi ulkopuolinen murhaaja olisi jättänyt Nilsin eloon vaikka selvästi vähäisimmillä vammoilla makasi ns. "kasan" päälimmäisenä? kuinka humalassa Nils oli ja liittyikö tyhjänä löydetty likööripullo tähän? Miksi hänen kenkänsä löytyivät 600m päästä (ei kuulosta ulkopuolisen tekijän näkökulmasta järkevältä toiminnalta)? Mihin hänen puukkonsa katosi? Miten hän voi muistaa väärin puukoniskuja päähänsä olleen kymmenen ilman, että olisi itse todistanut niistä luonnollisesti jääneitä jälkiä?

Mielestäni on myös hieman kyseenalaista, että muistikuvia raahauksesta ja näkemyksiä puukoniskuista päähän perustellaan muiden kertomalla. Etenkin jälkimmäisessä asiassa siinä ei ole oikein järkeä, että päästä ei löydy mitään arpia, mutta joku on kertonut, että kyllä niitä kymmenen tuli. Tähän ei saatu selvyyttä, että ovatko Nilsin vanhemmat tai aikalaiset poliisit näin Nilsille kertoneet.

Myös tulkinnat veriroiskeiden osalta ovat ristiriitaisia eikä tähänkään mielestäni saatu selvää näyttöä, että Nils olisi ollut nukkumapaikallaan hyökkäyksen sattuessa.

Kaikenkaikkiaan näiden epäselvyyksien ja kysymysmerkkien lisäksi pidän epäilyksiä lisäävänä myös sitä, että Nilsin taustasta löytyi aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta sekä, että kriminologian löydökset osoittavat tekijään liittyvien todennäköisyyksien puolesta uhreille tuttuun nuoreen mieheen. Uskottavaa vaihtoehtoista tekijää saati motiviia ei mielestäni ole esitetty. Mahdollistahan kaikki on ja se taisi olla käräjäoikeuden tuomionkin keskiössä.

[LexVeritas]

Samaa mieltä, Gustafsson tekijänä on kaukana simppelistä selityksestä Bodomin murhille.

Näin voi sanoa nähdäkseni lähinnä ihminen, joka joko haluaa, että takana on joku mystisempi monimutkaisempi selitys kuten vaikkapa elokuvissa tai ihminen joka ei ymmärrä kriminologiaa. Tai molemmat. Kriminologiaa ja sosiaalipsykologiaa ymmärtävä katsoo asiaa eri tavalla.

Ihan nyt, jos hypoteettisesti ajatellaan tilanne: Nils ja Seppo ovat onkimassa ennen nukkumaanmenoa ja ottavat viinaa tai muuta alkoholia. Teltalle mennessä tulee jotain riitaa johon liittyy seurueen nainen tai naiset. Loppu on historiaa.

Ja, jos nyt katsotaan mitä suomalaisten henkirikosten historia kertoo meille niin:

• Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%)

• toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)

• Valtaosa miesten tekemiä (90%)

• Miesten henkirikollisuustaso korkein 18-29-vuotiailla (epäiltyjen keski-ikä kuitenkin yli 30v.)

• Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%). Uhreista 72%

• Laajat katsausartikkelit ja kokeelliset tutkimukset: alkoholilla kausaalinen yhteys väkivaltaan

• Tutkimukset: Nuorten henkirikokset lisääntyvät usein taloudellisten nousukausien aikana. 1960-luku oli taloudellisen vakaan nousukauden aikaa Suomessa.

• "Nuorten henkirikokset eroavat vanhempien ikäryhmien rikollisuudesta myös ryhmäluonteensa, julkisuutensa ja uhriensa osalta. Rikokset tehdään usein ryhmässä, ne ovat (murhien osuudella mitaten) muuta henkirikollisuutta välineellisempiä ja raaempia ja tekijälle ennalta tuntemattomien uhrien osuus on suurempi kuin vanhempien ikäryhmien rikoksissa. Myös muutoin nuorten henkirikokset ovat
  yllätyksellisempiä, vaikeammin ennakoitavia kuin vanhempien ikäryhmien rikokset. Ei niinkään tekijän, vaan teon kokonaisuuden ja uhrin valikoitumisen suhteen – silloinkin kun uhri on tekijän ennestään tuntema"

• Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.

• Väkivallan motiivit: Valtamotiivi (compliance): esim. sijaisrikollisuus, Moraalinen motiivi (justice): kostorikokset, Sosiaalisen identiteetin puolustaminen (identity):viharikollisuus

• Henkirikosten motiivit : "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"

Eli, kun katsotaan todennäköisyyksiä niin tilastojen valossa piirtyy seuraava kuva todennäköisimmästä skenaariosta: tekijä on ollut uhreille tuttu, tekijä on ollut humalassa ja on ollut nuori mies. Teon yllätyksellisyys, raakuus, tapahtuminen julkisella paikalla ja ryhmämuotoinen rikostilanne viittaavat nuoreen tekijään. Itse henkirikos viittaa uhreille tuttuun mieheen joka on juonut alkoholia tekoa edeltäneiden tuntien aikana.

Tiedämme, että seurueella oli alkoholia mukana ja, että Nils ja Seppo olivat näitä juoneet. Erään todistajan (Sahakangas) mukaan Nils olisi ollut kännissä vierailtuaan heidän teltalla. Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut. Uhreista Sepon kohdalla sopii henkirikosten yleisin tilanne eli ystävän tai tutun surmatuksi tuleminen ja toisen naisen kohdalla toiseksi yleisin tilanne eli parisuhdekumppanin surmatuksi joutuminen (kts. Irmelin ylitappaminen). Vaikka Irmeli ja Seppo eivät virallisesti seurustelleet, niin ilmeisesti jonkinlaista sutinaa on ollut. Väkivallan motiivin osalta esimerkiksi Irmelin vammojen osalta teko viittaa kostorikoksen ja viharikoksen sekoitukseen. Irmeliähän oli 2000-luvun oikeudenkäynnin syyttäjien mukaan lyöty ensin kivellä ja sen jälkeen puukotettu noin 20 kertaa. Puukotusvammat eivät olleet juuri vuotaneet verta mikä viittaa siihen, että oli kuollut tuohon kivi-iskuun ja loppuvammat liittyvät motiiviin.

Kun pohditaan motiivia, niin kaikki yleisemmät aiemmin listatut henkirikoksen motiivit viittaavat tuttuun tekijään paitsi mielenterveyden ongelmat. Eli järjestyksessä yleisimmästä vähiten yleiseen (pl. mielenterveyden ongelmat) ryyppyseurueen riita, mustasukkaisuus, parisuhteen ongelmat ja kiusaussuhteen päättyminen viittaavat tuttuun tekijään. On siis motiivinkin osalta epätodennäköistä, että kyseessä olisi ollut ulkopuolinen. Irmelinkin varsinaisella poikaystävällä taisi olla alibi, jos oikein käsitin. Edelleen Irmelin vammoihin viitaten hänet tappaneen on täytynyt tuntea hänet. Jos ei niin olisi kummallista, että seurueelle tuntematon mielenterveysongelmia omaava henkilö laittaisi Nilsin kengät jalkaan ja ylitappaisi vain yhden henkilön. Jälleen siis yleisimmistä motiiveista ryyppyseurueen riita ja mustasukkaisuus yhdessä sopisivat Sepon kuolemaan sekä Irmelin ylitappamiseen.

Sitten niitä ristiriitoja ja aihetodisteita:

• Nils on osannut kuvata uhrien vammoja hyvinkin yksityiskohtaisesti vaikka näistä ei ole julkisuudessa puhuttu tai kirjoitettu juuri lainkaan.

• Toisin kuin Boismanin ja Björklundin kohdalla, jotka ovat vuotaneet verta nukkumapaikoilleen, niin Nilsin verijäljet eivät täsmää siihen, että hän olisi ollut murhien tapahtuessa nukkumassa Boismanin ja Björklundin välissä. Hänen verijälkiään sijaitsi suhteellisen ylhäällä teltan seinämässä ja ne olivat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä. Kuitenkin murhapaikalle tulleiden poliisien mukaan Nilsin vaatteet olivat siistit. Nilsin vaatteiden olisi syyttäjien mukaan pitänyt vereentyä pahasti.

• Ristiriitaa on myös siinä, että Nils on ilmeisesti todennut, että ei muista tapahtumista juuri mitään, mutta kuitenkin todennut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.

• "Gustafsson on kertonut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.
  Syyttäjät muistuttivat, että Gustafsson oli tuolloin yli 180-senttinen ja painoi noin 70 kiloa. Reitti teltalta rantaan on jyrkkä". Tämä kertomus on risritiitaisuutensa (muistamattomuus) lisäksi myös epäuskottava mainitun fyysisen suoritteen lisäks myös senkin takia, että tuossa ei ole murhaajan näkökulmasta hirveästi järkeä. Ulkoa ei myöskään löytynyt raahausjälkiä

• Nilsillä ei ollut torjuntavammoja käsissään eikä häneen kohdistunut tappoiskuja. Miksi hänet jätettäisiin henkiin todistajaksi kerran aikaa kuitenkin jäi Nilsin edes takaisin raahaamiselle? Eli kiire ei voi olla syynä tappoiskujen puutteeseen ulkopuolisen tekijän teorian näkökulmasta

• "Syyttäjät ihmettelivät oikeudessa, miksi ulkopuolinen murhaaja olisi pujottanut Gustafssonin kengät jalkaan teon ajaksi ja sen jälkeen piilottanut ne 600 metrin päähän". Jälleen yksi epätodennäköiseltä kuulostava murhayön tapahtumien kuvaus. Kenkien sisältähän ei siis löytynyt veriroiskeita ja siksi tämä epätodennäköinen kuvaus sopii siihen lähinnä ulkopuolisen tekijän teorian kohdalla. Todennäköisempi selitys on, että kengät olisivat olleet tapahtumien ajan Nilsin jalassa.

• Lisäksi syyttäjien mukaan teltasta ei löytynyt yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin. Tämäkin viittaa siihen, että puukoniskuja ei ole tehty teltan ulkopuolelta.Ja kuitenkin verijäljet viittaavat siihen, että Nils ei ole ollut Sepon ja Irmelin välissä murhien sattuessa. Kuulostaa siis siltä, että Nils on ollut murhien sattuessa muualla kuin teltan pohjalla makaamassa ja, että murhaiskuja ei ole tullut teltan ulkopuolelta

Ristiriitaisuudet, aihetodisteet, kriminologian löydöt, Nilsin käytös murhien jälkeen, todistajien kuvausten ja Nilsin väitetyn tunnustuksen yhtenmukaisuudet osoittavat mielestäni todennäköisyyksien osalta lähinnä yhteen suuntaan.

On epätodennäköistä, että uhreille tuttu ryhmän ulkopuolinen humalainen nuori mies olisi tullut ylipäätään paikalle murhaamaan saati laittanut Nilsin kengät jalkaan ja ylitappanut Irmelin sekä jättänyt Nilsin eloon.

Selvitin todennäköisesti jo Tulilahden murhien todennäköiset tekijät. Tämäkään tapaus ei ole sen vaikeampi, kun seuraa todennäköisyyksiä, ymmärrystä psykologiasta ja Occamin partaveitsen periaatetta. Tapaus on osaltani käsitelty ja pitänee siirtyä muihin tapauksiin.

Lyhyet kommentit räikeimpiin virheellisiin väittämiin (en näe mieltä ottaa kantaa esitettyihin "todennäköisyyslaskelmiin"). Snufkin jo itsekin näyttää korjailleen virheitään mutta:

Sahakangas todettiin oikeudessa epäluotettavaksi, mutta hänen kertomaansa ei käsittääkseni ole voitu sulkeakkaan pois tai todistaa ettei niin tapahtunut.

Villa Dalbyn tilanhoitajan poika Henrik Lindelöf todisti oikeudessa, että he olisivat varmasti huomanneet, jos Sahakangas väitettyine seurueineen olisi telttaillut heidän maillaan, missä Sahakangas väitti heidän telttailleen, ja olisivat ajaneet heidät pois.

Moni henkilö on nähnyt Gustafssonin, Boismanin, Björklundin ja Mäen saapumisen ja oleskelun niemellä murhaillan aikana. Heistä on useiden silminnäkijöiden/todistajien tekemiä näköhavaintoja niemeltä kyseiseltä ajalta: esim. tutkintayhteenvedossa vuodelta 1960 luetellaan Gustafssonin telttajengin läsnäolon todistaneita ihmisiä nimeltä mainiten. Gustafssonin ja kumppaneiden ei ole nähty poistuvan niemeltä minnekään "toiseen leiriin", tai tulevan sellaisesta takaisin.

Sahakankaan sakista ei siis ole silminnäkijähavaintoja miltään ajalta - ei yhtä ainoata.
On erittäin epäuskottavaa, ettei kukaan olisi nähnyt heitä, jos he olisivat olleet alueella.

Sahakangas on todistajana hylätty epäuskottavana. Se ei ole tapahtunut kevein perustein.

Nils on osannut kuvata uhrien vammoja hyvinkin yksityiskohtaisesti vaikka näistä ei ole julkisuudessa puhuttu tai kirjoitettu juuri lainkaan.

Tietääkseni ei ole osannut vai onko esimerkiksi väite siitä, että toisen tytön "rinnat oli viilletty halki" paikkansapitävä tieto?

Nilsin verijäljet eivät täsmää siihen, että hän olisi ollut murhien tapahtuessa nukkumassa Boismanin ja Björklundin välissä. Hänen verijälkiään sijaitsi suhteellisen ylhäällä teltan seinämässä ja ne olivat kosketuksesta syntyneitä verijälkiä. Kuitenkin murhapaikalle tulleiden poliisien mukaan Nilsin vaatteet olivat siistit. Nilsin vaatteiden olisi syyttäjien mukaan pitänyt vereentyä pahasti.

Verijälkitutkimus ei tue edes epäsuorasti sitä, että Gustafsson olisi kohdistanut väkivaltaa uhreihin. Tämän totesi KRP:n tutkija Anja Ytti oikeudessa. Verijälkitutkimustulokset tukevat sitä, että Gustafsson oli murhien tapahtuessa teltan sisällä väitetyllä nukkumapaikallaan.
Omana mielipiteenäni huomautan, että on erikoinen ajatus, että teltassa jokainen uhreista olisi odottanit lamauttavaa iskua omiale nukkumapaikalleen jähmettynewnä. Luultavaa sitä vastoin on, että teltan sisällä on vallinnut paniikki ja kaaos. Lisäksi tulee huomata, että Anja Mäen verta ei löydetty teltan sisältä lainkaan. KRP:n tutkijoiden mukaan teltan verijäljistä ei kyetä vetämään varmoja johtopäätöksiä tapahtumain kulusta suuntaan eikä toiseen.

Gustafssonin vaatteiden ei todettu olleen verettömät, vaan niiden on tutkimusyhteenvedossa todettu ainoastaan "olleen kunnossa", minkä voi tulkita monella eri tapaa - esimerkiksi siten, että niissä ei ollut mitään epäilyttävää.

Ristiriitaa on myös siinä, että Nils on ilmeisesti todennut, että ei muista tapahtumista juuri mitään, mutta kuitenkin todennut, että ulkopuolinen murhamies raahasi hänet järven rantaan, takaisin teltalle ja paiskasi päällimmäiseksi ruumiiden kasaan.

Tätä Gustafsson ei ole kertonut muistavansa, vaan hän on kertonut "raahaamisen" käsityksenään siitä, mitä mahdollisesti on tapahtunut. Seikka perustunee Kansan Uutisten artikkeliin, jonka mukaan murhapaikalla on ollut kuin kengänkoroilla raavittuja jälkiä.

Nilsillä ei ollut torjuntavammoja käsissään eikä häneen kohdistunut tappoiskuja. Miksi hänet jätettäisiin henkiin todistajaksi kerran aikaa kuitenkin jäi Nilsin edes takaisin raahaamiselle? Eli kiire ei voi olla syynä tappoiskujen puutteeseen ulkopuolisen tekijän teorian näkökulmasta

Muillakaan uhreilla ei ole ollut Gustafssonia enempiä torjuntavammoja käsissään, Gustafssonilla on ollut laaja ruhjehaava vasemman korvansa yläpuolella, joka on vaurioittanut mm. hänen tasapainoelintään. Silminnäkijät Haapalainen ja Salonen ovat murhapaikalle saapuessaan havainneet pakenevan mieshahmon, joka kaiken järjen mukaan ei voi olla Gustafsson, jonka jalat he ovat samanaikaisesti nähneet telttakankaan päällä. Mahdollisen murhaajan on siis nähty poistuvan murhapaikalta kiireellä.

Kenkien sisältähän ei siis löytynyt veriroiskeita ja siksi tämä epätodennäköinen kuvaus sopii siihen lähinnä ulkopuolisen tekijän teorian kohdalla. Todennäköisempi selitys on, että kengät olisivat olleet tapahtumien ajan Nilsin jalassa.

Mikään ei todista kenkien oilleen jonkun jalassa, kenkien sisällä on voinut olla veriroiskeita, ei ole uskottavaa, etteivät kenkien pohjat olisivat lainkaan vereentyneet murhien aikana.

syyttäjien mukaan teltasta ei löytynyt yhtään pistojälkeä, joka sopisi uhrien vammoihin

jne.

Osa jälkistä sopii ainakin Boismanin vammoihin, pistojälkien syntymekanismi on tuntematon, jäljet ovat tutkinnan mukaan syntyneet pääsääntöisesti ennen verijälkiä. Kaikkia teltan verijälkiä ei annettu lupaa tutkia, astalon ei ole todettu olleen kivi, ketään tuskin on "jätetty" henkiin, vaan Gustafsson on jäänyt henkiin.


On huvittavaa mutta samalla huolestuttavaa, että niin suuri osa kirjoittajista ei tunne aihetodisteelle asetettavia vaatimuksia eivätkä sitä, että syyttäjän esittämät väitteet eivät läheskään aina perustu asiallisiin todisteisiin, vaan nimenomaan "löysiin heittoihin", jotka Bodomin tapauksessa sotivat KRP:n suorittamaa tutkintaa vastaan.

[Korpisoturi]

Löysiä heittoja on täynnä tuomiolauselma. Sinänsä on paljon ”johtopäätöksiä”, mutta ne ovat todella höttöisiä.

Olennaista asiassa on, että hyvin epätodennäköisesti ulkoinen tekijä kohdistaisi kolmeen henkilöön raakaa väkivaltaa ja sitten vaan vähän läpsyttelisi porukan vahvinta. Nissen olisi kannattanut yrittää väittää jonkinlaista pysyvää haittaa aiheutuneen ollakseen uskottavampi.

Tenovuon tulkinnat 60-luvun huolimattomasti tehdyistä tutkimuksista 2000-luvun alussa ovat huumoria. Tuttua Amerikoista. Puolustus hakee yhden asiantuntijan, joka sitten tuuttaa puolustuksen tarinaa.

[LexVeritas]

^Yksikään syyttäjänkään asiantuntijalääkäreistä ei kiistänyt Gustafssonilla hyvin todennäköisesti ollutta aivovammaa. Kysymys oli lähinnä muistiaukon pituudesta, johon Öhman ei halunnut ottaa kantaa. Tenovuo lie näistä asiantuntijoista aivovammojen saralla arvostetuin. Epäilen, että tuskin kenelläkään on kompetenssia kyseenalaistaa hänen ammattitaitoaan asiallisin perusteluin.

[snufkin]

Otin LexVeritaksen hetkeksi pois estolta katsoakseni viestin ja mitäs paljastuikaan: hän kirjoitti kaiken tuon vaikka pari tuntia ennen tuota hänen tämänpäiväistä pitempää viestiään korjasin asiavirheitäni/kommenttejani luettuani käräjäoikeuden yli 30-sivuisen tuomion asiaan liittyen. Viestini pääpointti ei olennaisesti muuttunut kuitenkaan. Ja occamin partaveitsen periaate sekä mainitsemani epäilyttävyyksiä aiheuttavat seikat pätevät edelleen. Iso osa veritaksen viestistä on siis turhaan kirjoitettu.

Käräjäoikeuden tuomio perustuu mahdollisuuksille, mutta sisältää myös paljon epätodennäköisyyksiä eli "teknisesti ei voi sulkea pois vakavaa aivovammaa, nukkumapaikalla oloa hyökkäyksen sattuessa tai kymmenen puukoniskun muistamista väärin" jne. Se myös jättää vastaamatta moniin olennaisiin kysymyksiin, jotka listasin tämänpäiväisen pitemmän viestini lopussa.

Plus tietenkin kriminologian näyttö ja Nilsin aggressiivinen tausta ovat sitten vielä asia erikseen, mutta osa kokonaisuutta jonka huomioin.

[JasseHames]

Löysiä heittoja on täynnä tuomiolauselma. Sinänsä on paljon ”johtopäätöksiä”, mutta ne ovat todella höttöisiä.

Kieltämättä, kun tuomiolauselma on yhden sivun mittainen ja löytyy vasta koko tuomion lopusta. Eräs toinenkin nimimerkki kertoi lukeneensa nimenomaan tuomiolauselman ja yhtään sen enempää yksilöimättä ja perustelematta väitti tuomion perusteluja huonoiksi. Siinäkin tapauksessa uskon, ettei tuomion perusteluja oikeasti oltu luettu sitten vähääkään, kun nähtävästi on paljon kivempaa vain jankuttaa omia ennakkokäsityksiään.

[LexVeritas]

Harmittelen , että "Tulilahden todennäköisten murhaajien todennäköinen selvittäjä" (joka siis nyt on näemmä mielestään ratkaissut myös Bodomin murhien tekijän) on liittänyt minut estolistalleen lisäkorjailtuani hänen esittämiään asiavirheitä.

Tulen kuitenkin myös jatkossa oikaisemaan hänen esittämiään perusteettomia väitteitä... Pahoittelen tekemiäni kirjoitusvirheitä, olen tällä hetkellä hieman hankalissa "kenttäolosuhteissa". Hyvää juhannusta!

[Korpisoturi]

^Yksikään syyttäjänkään asiantuntijalääkäreistä ei kiistänyt Gustafssonilla hyvin todennäköisesti ollutta aivovammaa. Kysymys oli lähinnä muistiaukon pituudesta, johon Öhman ei halunnut ottaa kantaa. Tenovuo lie näistä asiantuntijoista aivovammojen saralla arvostetuin. Epäilen, että tuskin kenelläkään on kompetenssia kyseenalaistaa hänen ammattitaitoaan asiallisin perusteluin.

Ei kiistänyt sen mahdollisuutta.