^Vastaan siltä osin, miten veripisarat olisivat voineet joutua makuulla olleesta Gustafssonista pisaroiden havaitulle paikalle kankaan ulkopuolelle. Oheinen kuva vastaa aikaisemmassa viestissäni annettua selitystä, kuitenkin edellyttäen, että II-4 vaajanaru olisi revennyt irti ja III-telttasalko repinyt renkaansa ennen kuin verijäljet syntyivät. Molemmat renkaiden irtoamiset ovat ETP:n mukaisia faktoja.
Tarkoitus on selittää se, miksi telttakankaan ulkopuolella, aukon alla on sekä pyöreitä (isompia) että soikeita (pienempiä) veripisaroita, joiden DNA on sopinut Gustafssoniin. (Saksassa tehtyjen määritysten perusteella DNA sopii paremmalla erehtymisen todennäköisyydellä kuin 1:50).
Otaksun, että II-3 aukko oli revennyt, II-4 vaajanaru irti, ja teltta roikkui alempana telttasalossa, koska salon purjerengas oli revennyt irti, ja teltan katossa oli reikä. Telttakangas olisi ollut teltan pohjaa vasten II-3 osion alareunasta, ja Gustafssonin pää olisi näkynyt aukosta katsottuna.
Otaksun, että häntä lyötiin varrellisella astalolla 45 asteen kulmassa, iskun osuessa vasempaan poskeen. Iskukohdasta lähti kummallekin puolelle veripisaroiden muodostama suihku, jossa oli eri kokoisia pisaroita (1-2 mm). Kummatkin pisaraparvet lähtivät samalla ratanopeudella ja noudattivat omaa lentorataansa. Ilmanvastuksen johdosta pienien pisaroiden ratanopeus hidastui lennon aikana, ja ne putosivat lähemmäs Gustafssonia.
Vasemman parven pisarat nousivat korkealle ja pienet putosivat osin takaisin Gustafssonin päälle, osin hänen eteensä teltan sisään. Isot pisarat lensivät pidemmälle ja putosivat kauemmas telttakankaalle. Ne muodostivat pyöreähköjen pisaroiden parven, joka mainitaan ETP:ssä.
Oikean parven pisarat lähtivät lähes vaakasuuntaan, mutta nopeutta oli riittävästi, että isot pisarat lensivät aukosta ulos ja päätyivät maahan teltan viereen. Pienet pisarat sen sijaan hidastuivat ilmanvastuksen johdosta, ja putosivat telttakankaalle. Ne muodostivat soikeiden pisaroiden parven, joka mainitaan ETP:ssä.
Telttakankaan sisäpuolelle ei tullut jälkiä, koska verisuihkut lähtivät suhteellisen kapeaan sektoriin ja teltan sisäpuoli oli suojassa pisaroilta.
Olisi suurelta osalta sattumaa, että jäljet syntyivät kuten syntyivät, ja vaikea ennustaa niitä ennalta.
Jälkeenpäin katsoen jälkien synty on mahdollinen niiden havaintojen nojalla, jotka on esitetty ETP:ssä.
En väitä, että se tapahtui näin. Kuva ja sen selitys kuitenkin sopivat Anja Ytin ETP-lausuntoon näiden verijälkien mahdollisesta syntymisestä.