Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[Tyttö Bodomilta]

Ilmoitan tänne mielenkiintoisen mutta kovasti paikallaan polkevan keskustelun keskelle, että Gustafsson ei tiettävästi koskaan ole väittänyt ollensa tajuton missään tilanteessa. Tajuton ihminen ei itse tiedä olleensa tajuton eikä osaa arvioida tajuttomuutensa kestoa. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole kenelläkään tietoa.

Keskivaikeaan aivovammaan tavanomaisesti liittyvä muistiaukko on pituudeltaan 1-7 vrk. Muistiaukko voi syntyä myös pelkästään psyykkisistä syistä. Diffuusi aksonivaurio piilee solutasolla kuvantamismenetelmien tavoittamattomissa.

Mielestäni Guistafssonin muistamattomuus sairaalassa olemisensa ensimmäisiltä päiviltä ei tue hänen väitettyä syyllisyyttään, vaan pikemminkin päinvastoin. Aivovamman jälkeisen muistiaukon ajalta muistikuvat nimittäin jäävät yleensä pysyvästi puuttumaan.

Mutta kun Nils ei kärsinyt aivovammasta

[LexVeritas]

Ilmoitan tänne mielenkiintoisen mutta kovasti paikallaan polkevan keskustelun keskelle, että Gustafsson ei tiettävästi koskaan ole väittänyt ollensa tajuton missään tilanteessa. Tajuton ihminen ei itse tiedä olleensa tajuton eikä osaa arvioida tajuttomuutensa kestoa. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole kenelläkään tietoa.

Keskivaikeaan aivovammaan tavanomaisesti liittyvä muistiaukko on pituudeltaan 1-7 vrk. Muistiaukko voi syntyä myös pelkästään psyykkisistä syistä. Diffuusi aksonivaurio piilee solutasolla kuvantamismenetelmien tavoittamattomissa.

Mielestäni Guistafssonin muistamattomuus sairaalassa olemisensa ensimmäisiltä päiviltä ei tue hänen väitettyä syyllisyyttään, vaan pikemminkin päinvastoin. Aivovamman jälkeisen muistiaukon ajalta muistikuvat nimittäin jäävät yleensä pysyvästi puuttumaan.

Sähän voit polkea keskusteluun uutta vauhtia samojen jankkaamisten sijaan.

Ei ole näyttöä aivovammasta.

Teidän kannattaa ehkä katsoa esimerkiksi Wikipediasta mitä tarkoittaa aivovamma, jos aivan tosissanne väitätte ettei Gustafssonin aivovammasta ollut näyttöä. Edes syyttäjän asiantuntijat eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta aivovammaa. Gustafssonin aivovamma on siis kiistaton.

[Tyttö Bodomilta]

Ilmoitan tänne mielenkiintoisen mutta kovasti paikallaan polkevan keskustelun keskelle, että Gustafsson ei tiettävästi koskaan ole väittänyt ollensa tajuton missään tilanteessa. Tajuton ihminen ei itse tiedä olleensa tajuton eikä osaa arvioida tajuttomuutensa kestoa. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole kenelläkään tietoa.

Keskivaikeaan aivovammaan tavanomaisesti liittyvä muistiaukko on pituudeltaan 1-7 vrk. Muistiaukko voi syntyä myös pelkästään psyykkisistä syistä. Diffuusi aksonivaurio piilee solutasolla kuvantamismenetelmien tavoittamattomissa.

Mielestäni Guistafssonin muistamattomuus sairaalassa olemisensa ensimmäisiltä päiviltä ei tue hänen väitettyä syyllisyyttään, vaan pikemminkin päinvastoin. Aivovamman jälkeisen muistiaukon ajalta muistikuvat nimittäin jäävät yleensä pysyvästi puuttumaan.

Sähän voit polkea keskusteluun uutta vauhtia samojen jankkaamisten sijaan.

Ei ole näyttöä aivovammasta.

Teidän kannattaa ehkä katsoa esimerkiksi Wikipediasta mitä tarkoittaa aivovamma, jos aivan tosissanne väitätte ettei Gustafssonin aivovammasta ollut näyttöä. Edes syyttäjän asiantuntijat eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta aivovammaa. Gustafssonin aivovamma on siis kiistaton.

No joo
Myös aivotärähdys on lievä aivovamma mutta on aivovammoja jotka eivät jätä muistiaukkoja tai muutakaan pysyvää jälkeä

[Tyttö Bodomilta]

Gustafsson kertoo youtubesta löytyvässä vuonna 1995 tehdyssä haastattelussa käyvänsä joka kesä Bodomilla telttapaikalla ja joka kesä ja joulu haudoilla.

Suunnilleen tuon saman hän kertoi myös Alibi-lehden haastattelussa vuonna 1980, muistaakseni.

Mitä tämä siis todistaa?
Ei mitään.
Te uskotte kun Nils SANOO ,mutta ette usko oikeudenkäynnin asiantuntijoita hänen vammoistaan.
Nilsin sana on siis teidän mielestä laki.
Se riittää.
Kuka todistaa käykö Nils haudoilla?

[Korpisoturi]

Ilmoitan tänne mielenkiintoisen mutta kovasti paikallaan polkevan keskustelun keskelle, että Gustafsson ei tiettävästi koskaan ole väittänyt ollensa tajuton missään tilanteessa. Tajuton ihminen ei itse tiedä olleensa tajuton eikä osaa arvioida tajuttomuutensa kestoa. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden kestosta ei ole kenelläkään tietoa.

Keskivaikeaan aivovammaan tavanomaisesti liittyvä muistiaukko on pituudeltaan 1-7 vrk. Muistiaukko voi syntyä myös pelkästään psyykkisistä syistä. Diffuusi aksonivaurio piilee solutasolla kuvantamismenetelmien tavoittamattomissa.

Mielestäni Guistafssonin muistamattomuus sairaalassa olemisensa ensimmäisiltä päiviltä ei tue hänen väitettyä syyllisyyttään, vaan pikemminkin päinvastoin. Aivovamman jälkeisen muistiaukon ajalta muistikuvat nimittäin jäävät yleensä pysyvästi puuttumaan.

Sähän voit polkea keskusteluun uutta vauhtia samojen jankkaamisten sijaan.

Ei ole näyttöä aivovammasta.

Teidän kannattaa ehkä katsoa esimerkiksi Wikipediasta mitä tarkoittaa aivovamma, jos aivan tosissanne väitätte ettei Gustafssonin aivovammasta ollut näyttöä. Edes syyttäjän asiantuntijat eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta aivovammaa. Gustafssonin aivovamma on siis kiistaton.

Aivotärähdyksestä on mahdollisesti kärsinyt. Sekin hyvin tyypillinen ”nakkikioskivamma”.

[LexVeritas]

^Kuten Tenovuo totesi ja toteaa, niin ylivoimainen enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Monien tutkimusten mukaan noin 90 % kaikista aivovammoista on tähän luokkaan kuuluvia. Aivotärähdys on kuitenkin nimityksenä huono, koska sen määritelmään kuuluu, ettei vammasta jää pysyviä oireita. Tätä ei luotettavasti voi kuitenkaan vamman alkuvaiheessa tietää. On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Esim. tieteellisissä tutkimuksissa lievä aivovamma on määritelty yli 40 eri tavalla. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio vamman vakavuudesta kuitenkin aina tehdään, mutta tulee muistaa että alkuvaiheessa on kysymys arviosta joka voi osoittautua vääräksi - suuntaan tai toiseen.

[Korpisoturi]

^Kuten Tenovuo totesi ja toteaa, niin ylivoimainen enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Monien tutkimusten mukaan noin 90 % kaikista aivovammoista on tähän luokkaan kuuluvia. Aivotärähdys on kuitenkin nimityksenä huono, koska sen määritelmään kuuluu, ettei vammasta jää pysyviä oireita. Tätä ei luotettavasti voi kuitenkaan vamman alkuvaiheessa tietää. On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Esim. tieteellisissä tutkimuksissa lievä aivovamma on määritelty yli 40 eri tavalla. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio vamman vakavuudesta kuitenkin aina tehdään, mutta tulee muistaa että alkuvaiheessa on kysymys arviosta joka voi osoittautua vääräksi - suuntaan tai toiseen.

Aivotärähdys mahdollisesti, mutta mitä sitten?

”Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.”

[Tyttö Bodomilta]

^Kuten Tenovuo totesi ja toteaa, niin ylivoimainen enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Monien tutkimusten mukaan noin 90 % kaikista aivovammoista on tähän luokkaan kuuluvia. Aivotärähdys on kuitenkin nimityksenä huono, koska sen määritelmään kuuluu, ettei vammasta jää pysyviä oireita. Tätä ei luotettavasti voi kuitenkaan vamman alkuvaiheessa tietää. On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Esim. tieteellisissä tutkimuksissa lievä aivovamma on määritelty yli 40 eri tavalla. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio vamman vakavuudesta kuitenkin aina tehdään, mutta tulee muistaa että alkuvaiheessa on kysymys arviosta joka voi osoittautua vääräksi - suuntaan tai toiseen.

Uskoisin että jos puhutaan monen päivän muistikatkoksesta ja monen tunnin tajuttomuudesta,sen tulisi näkyä niissä aivokuvissa mitkä Nilsistä on otettu.
Sekä 60 luvun kuvat että uudemmat.
Se ruhje aivoissa olisi jo näkyvä.

[Korpisoturi]

Gustafsson kertoo youtubesta löytyvässä vuonna 1995 tehdyssä haastattelussa käyvänsä joka kesä Bodomilla telttapaikalla ja joka kesä ja joulu haudoilla.

Suunnilleen tuon saman hän kertoi myös Alibi-lehden haastattelussa vuonna 1980, muistaakseni.

Mitä tämä siis todistaa?
Ei mitään.
Te uskotte kun Nils SANOO ,mutta ette usko oikeudenkäynnin asiantuntijoita hänen vammoistaan.
Nilsin sana on siis teidän mielestä laki.
Se riittää.
Kuka todistaa käykö Nils haudoilla?

KRP<syyttäjä<nisse<<<tuomio

Näin olen ymmärtänyt Nisse-uskonnon isä poika ja pyhähenki -aksiooman.

[LexVeritas]

Gustafsson kertoo youtubesta löytyvässä vuonna 1995 tehdyssä haastattelussa käyvänsä joka kesä Bodomilla telttapaikalla ja joka kesä ja joulu haudoilla.

Suunnilleen tuon saman hän kertoi myös Alibi-lehden haastattelussa vuonna 1980, muistaakseni.

Mitä tämä siis todistaa?
Ei mitään.
Te uskotte kun Nils SANOO ,mutta ette usko oikeudenkäynnin asiantuntijoita hänen vammoistaan.
Nilsin sana on siis teidän mielestä laki.
Se riittää.
Kuka todistaa käykö Nils haudoilla?

Teet omituisia tulkintoja toisten kirjoituksista. Suosittelen, että rauhoitut ja yrität tulkita niitä sen mukaan, mitä nissä on kirjoitettu.

Esimerkkinä: Kun kirjoitin Gustafssonin kertoneen suunnilleen saman Alibi-lehdessä, niin tosiaan tarkoitin Gustafssonin kertoneen suunnilleen saman Alibi-lehdessä.

[snufkin]

Teidän kannattaa ehkä katsoa esimerkiksi Wikipediasta mitä tarkoittaa aivovamma, jos aivan tosissanne väitätte ettei Gustafssonin aivovammasta ollut näyttöä. Edes syyttäjän asiantuntijat eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta aivovammaa. Gustafssonin aivovamma on siis kiistaton.

Lainaatko sen kohdan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa osoitettiin näyttö Gustafsonin aivovammasta? Tenovuo, jolla oli kaikista myötäilevin suhtautuminen näkökantaasi, oli sitä mieltä, että looginen johtopäätös kaikista esille tulleista seikoista vammojen osalta puolsi aivovamman tulkintaa, mutta enpä hänenkään todistuksesta löytänyt esimerkkejä varsinaisesta näytöstä. Sen sijaan tuomiossa lukee näin:

Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja
ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole pystytty
selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita
erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut
solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen.

Ei ole pystytty selvittämään

Eli siinä missä tää ukko puhuu yleisellä tasolla ja puhuu loogisista johtopäätöksistä tarkoittaen _mahdollisuuksia_ oli ne kuinka pieniä tahansa niin oikeudenkäynnin varsinaiset vammaspesialistit eli Hirvensalo, Kontio ja Öhman kyseenalaistaa nimenomaan näitä päätelmiä vedoten todennäköisyyksiin ja omaperäiseen kokemukseen lääkärinä.

Ainoa mistä on koettu, että on edes jotain näyttöä on tämä diffuusioaivovamma. Tämä on kuitenkin asia josta Öhman ja Tenovuo ovat olleet eri mieltä siitä miten luotettavana tulee pitää v. 1960 tehtyä aivosähkötutkimusta tähän liittyen:

Öhman:

Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns.
diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla
aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja
ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden
mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on nyt tehty suhteellisen
pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä
neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty. Puutteelliset kirjaukset ja
röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että
Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta
sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3 - 5 vuorokauden
pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen

Tenovuo:

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös
aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

'


Gustaffsonin aivomma ei todellakaan ollut kiistaton. Vakava aivovamma on ollut epätodennäköinen ja jonkunlaiselle aivovammalle on annettu mahdollisuus, mutta mistään näytöstä ei kyllä näyttäne olevan konsensusta asiantuntijoiden keskuudessa. Öhman pitää aivosähkötutkimusta epäspesifinä ja tenovuo "objektiivisena tietona". Se, että jollekkin asialle annetaan mahdollisuus ei voi tarkoittaa samaa kuin kiistaton sillä nimenomaan kiista on jotain missä mielipiteet eroavat selkeästi.

[LexVeritas]

^Kuten Tenovuo totesi ja toteaa, niin ylivoimainen enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Monien tutkimusten mukaan noin 90 % kaikista aivovammoista on tähän luokkaan kuuluvia. Aivotärähdys on kuitenkin nimityksenä huono, koska sen määritelmään kuuluu, ettei vammasta jää pysyviä oireita. Tätä ei luotettavasti voi kuitenkaan vamman alkuvaiheessa tietää. On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Esim. tieteellisissä tutkimuksissa lievä aivovamma on määritelty yli 40 eri tavalla. Hoidollisia ja ennusteellisia tarkoituksia varten tällainen arvio vamman vakavuudesta kuitenkin aina tehdään, mutta tulee muistaa että alkuvaiheessa on kysymys arviosta joka voi osoittautua vääräksi - suuntaan tai toiseen.

Uskoisin että jos puhutaan monen päivän muistikatkoksesta ja monen tunnin tajuttomuudesta,sen tulisi näkyä niissä aivokuvissa mitkä Nilsistä on otettu.
Sekä 60 luvun kuvat että uudemmat.
Se ruhje aivoissa olisi jo näkyvä.

Ei ollenkaan välttämättä (silloinkaan, jos halutaan vedota vaikeaan aivovammaan). Voi vetäistä hihastaan esimerkiksi DAI-kortin.

Gustaffsonin aivomma ei todellakaan ollut kiistaton.

Mielestäni se oli kiistaton ainakin siinä mielessä, etteivät syyttäjänkään asiantuntijat kiistäneet sitä.

[Tyttö Bodomilta]

Suunnilleen tuon saman hän kertoi myös Alibi-lehden haastattelussa vuonna 1980, muistaakseni.

Mitä tämä siis todistaa?
Ei mitään.
Te uskotte kun Nils SANOO ,mutta ette usko oikeudenkäynnin asiantuntijoita hänen vammoistaan.
Nilsin sana on siis teidän mielestä laki.
Se riittää.
Kuka todistaa käykö Nils haudoilla?

Teet omituisia tulkintoja toisten kirjoituksista. Suosittelen, että rauhoitut ja yrität tulkita niitä sen mukaan, mitä nissä on kirjoitettu.

Esimerkkinä: Kun kirjoitin Gustafssonin kertoneen suunnilleen saman Alibi-lehdessä, niin tosiaan tarkoitin Gustafssonin kertoneen suunnilleen saman Alibi-lehdessä.

Sen myönnän.
Mutta puolustuksekseni sitten voin sanoa että mua on sitten teidän toimesta manipuloitu luulemaan jonkun lauseen tarkoitusta.

[snufkin]

Mielestäni se oli kiistaton ainakin siinä mielessä, etteivät syyttäjänkään asiantuntijat kiistäneet sitä.

Miksi et siis lainaisi kohtaa tuomiosta, jossa esitetään tämä kiistaton näyttö aivovammasta. Varmaan missasin sen.

[Korpisoturi]

Teidän kannattaa ehkä katsoa esimerkiksi Wikipediasta mitä tarkoittaa aivovamma, jos aivan tosissanne väitätte ettei Gustafssonin aivovammasta ollut näyttöä. Edes syyttäjän asiantuntijat eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta aivovammaa. Gustafssonin aivovamma on siis kiistaton.

Lainaatko sen kohdan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa osoitettiin näyttö Gustafsonin aivovammasta? Tenovuo, jolla oli kaikista myötäilevin suhtautuminen näkökantaasi, oli sitä mieltä, että looginen johtopäätös kaikista esille tulleista seikoista vammojen osalta puolsi aivovamman tulkintaa, mutta enpä hänenkään todistuksesta löytänyt esimerkkejä varsinaisesta näytöstä. Sen sijaan tuomiossa lukee näin:

Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja
ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole pystytty
selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita
erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut
solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen.

Ei ole pystytty selvittämään

Eli siinä missä tää ukko puhuu yleisellä tasolla ja puhuu loogisista johtopäätöksistä tarkoittaen _mahdollisuuksia_ oli ne kuinka pieniä tahansa niin oikeudenkäynnin varsinaiset vammaspesialistit eli Hirvensalo, Kontio ja Öhman kyseenalaistaa nimenomaan näitä päätelmiä vedoten todennäköisyyksiin ja omaperäiseen kokemukseen lääkärinä.

Ainoa mistä on koettu, että on edes jotain näyttöä on tämä diffuusioaivovamma. Tämä on kuitenkin asia josta Öhman ja Tenovuo ovat olleet eri mieltä siitä miten luotettavana tulee pitää v. 1960 tehtyä aivosähkötutkimusta tähän liittyen:

Öhman:

Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns.
diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla
aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja
ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden
mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on nyt tehty suhteellisen
pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä
neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty. Puutteelliset kirjaukset ja
röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että
Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta
sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3 - 5 vuorokauden
pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen

Tenovuo:

Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös
aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.

'


Gustaffsonin aivomma ei todellakaan ollut kiistaton. Vakava aivovamma on ollut epätodennäköinen ja jonkunlaiselle aivovammalle on annettu mahdollisuus, mutta mistään näytöstä ei kyllä näyttäne olevan konsensusta asiantuntijoiden keskuudessa. Öhman pitää aivosähkötutkimusta epäspesifinä ja tenovuo "objektiivisena tietona". Se, että jollekkin asialle annetaan mahdollisuus ei voi tarkoittaa samaa kuin kiistaton sillä nimenomaan kiista on jotain missä mielipiteet eroavat selkeästi.

(Lievä) aivotärähdys on varmaan aina mahdollinen, jos päähän lyödään nyrkillä siten, että jää mustelma. Vaikea sellaista on kiistää.

Se, että Nissellä olisi ollut edes keskivaikea aivovamma ja kärsinyt muistinmenetyksestä on ihan hemmetin epätodennäköistä esitetyn näytön perusteella.