Pyhtään raaka murha on pysynyt mysteerinä pian vuoden – "Jotain ratkaisevaa puuttuu"
Poliisin mukaan henkirikoksessa on piirteitä suunnitelmallisuudesta. Tutkinnanjohtaja ei paljasta, onko poliisilla tällä hetkellä teosta epäiltyä tai epäiltyjä.
Pyhtäällä lähes vuosi sitten tapahtunut henkirikos on edelleen selvittämättä. 42-vuotias mies surmattiin kotioloissaan Heinlahdessa marraskuun ensimmäisen ja toisen päivän välillä noin puoliltaöin.
Poliisi on tutkinut Pyhtään henkirikosta murhana sen raa'an tai julman tekotavan vuoksi. Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kimmo Huhta-aho keskusrikospoliisista (KRP) sanoo nyt, että teossa on havaittavissa piirteitä myös toisesta murhan tunnusmerkistön täyttävästä seikasta, suunnitelmallisuudesta.
– Suunnitelmallisuutta ilmentäviä seikkoja teosta löytyy useita, mutta odotan sitä hetkeä, kun meillä on epäillyn tarina tapahtuneesta, Huhta-aho kertoo sähköpostitse.
Henkirikoksen tekotapaa tai mahdollista tekovälineistöä poliisi ei tutkinnallisista syistä paljasta. Huhta-aho ei kommentoi myöskään sitä, onko poliisilla tällä hetkellä teosta epäiltyä tai epäiltyjä.
– Poliisilla on kohtuullisen hyvä kuva siitä, kuinka illan tapahtumat ovat edenneet. Rikospaikka ja tekotapa kertovat omaa kieltään tapahtumista. Läheiset ihmiset ja naapurit sekä muut asioista tietävät ovat taustoittaneet asioita siten, että tietyt yksityiskohdat ovat saaneet selityksiä sen suhteen, mitä tutkijat ovat havainneet rikospaikalla, Huhta-aho muotoilee.
– Jotain ratkaisevaa puuttuu, kun juttu ei ole vielä ratkennut.
Epäilty vapautettiin
Pyhtään henkirikoksesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista on kerrottu julkisuuteen niukasti.
Torstaina 2. marraskuuta 2023 Heinlahdessa sijaitsevan omakotitalon pihamaalta löytyi kuolleena 42-vuotias, talossa yksin asunut mies. Poliisi kertoi seuraavana päivänä tutkivansa tapahtunutta henkirikoksena.
Epäilty rikosnimike tarkentui murhaksi maanantaina 6. marraskuuta. Samana päivänä Itä-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi murhasta epäiltynä tuolloin 45-vuotiaan miehen. Poliisin mukaan uhri ja epäilty tunsivat toisensa.
Vangitseminen perusteltiin syytä epäillä -nimikkeellä, joka on kahdesta epäilykynnyksestä lievempi. Jos epäily on tukevammalla pohjalla, vangitseminen tapahtuu todennäköisin syin.
Perjantaina 10. marraskuuta poliisi tiedotti, että vangittuna ollut mies on vapautettu.
– Tämän viikon aikana saadut lisäselvitykset eivät tue tämän henkilön syyllisyyttä, joten hänet on vapautettu, kertoi tutkintaa siinä vaiheessa johtanut rikoskomisario Iida Rokka Kaakkois-Suomen poliisin tiedotteessa viime marraskuussa.
Myöhemmin marraskuussa 2023 tapauksen tutkintavastuu siirtyi virallisesti KRP:lle. Vetovastuun siirtoa perusteltiin resurssisyillä. Pitkäkestoisiksi venyvissä ja runsaasti voimavaroja vaativissa henkirikostutkinnoissa on tavallista, että jossakin vaiheessa tutkintavastuu siirtyy alueelliselta poliisilta KRP:lle.
Uhrilla ei Kymen Sanomien tietojen mukaan ollut vakavaa rikostaustaa. Mies oli alakouluikäisen lapsen isä.
Aktiivisin vaihe takana
Tutkinnanjohtaja Huhta-aho kertoo nyt, että epäiltynä olleen miehen hetkellinen vangitseminen marraskuussa 2023 ei ole ainoa tapauksen tutkinnassa käytetty pakkokeino. Sitä hän ei täsmennä, millaisia muita pakkokeinoja tutkinnassa on hyödynnetty.
Poliisin päätettävissä olevia pakkokeinoja ovat Suomessa esimerkiksi pidättäminen, kotietsintä ja takavarikko. Käräjäoikeudessa käsiteltäviä pakkokeinoja ovat muun muassa vangitseminen, matkustuskielto sekä telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevat luvat.
Huhta-aho sanoo tutkinnan aktiivisimman vaiheen olevan jo takana, kun henkirikoksesta on kulunut jo lähes vuosi.
– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi olisi unohtanut asian tai tutkintaa ei jatkettaisi. Tutkintaa tehdään edelleen paikallispoliisin ja KRP:n voimin. Kiireisessä alkuvaiheessa on jätetty tiettyjä toimia myöhemmäksi ja niitä tehdään nyt.
Tutkinnan alkuvaiheissa poliisi eristi rikospaikan Huhta-ahon aiemmin kertoman mukaan poikkeuksellisen pitkäksi aikaa. Tällä haluttiin taata erityisesti teknisen rikospaikkatutkinnan onnistuminen.
Erittäin harvinaista
Suomessa henkirikosten selvittämistodennäköisyys on kansainvälistä kärkeä. Tilastot osoittavat, että syyllinen saadaan selville reilusti yli 90 prosentissa tapauksista.
Se, että tapaus on pimeänä vielä 11 kuukauden jälkeen, on erittäin harvinaista. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikoskatsauksen mukaan Suomessa vuosina 2010–2018 tapahtuneista henkirikoksista 94 prosenttia selvitettiin kuukauden kuluessa teosta.
Miksi Pyhtään murha on yhä ratkaisematta? Huhta-ahon mukaan syyt siihen voivat olla hyvin pieniä ja sattumanvaraisia.
– Vasta jutun ratkettua lopullisesti tiedämme, miksi juttu ei ratkennut tuoreeltaan. Yleensä ei ole yhtä yksittäistä tekijää, Huhta-aho tuumii.
– Tapahtumapaikka ei ole ihan kaupungin ydintä, mutta ei myöskään mikään syrjäinen paikka esimerkiksi teknisen valvonnan tai sosiaalisen kontrollin kannalta. Rikos on tullut ilmi tunteja teon jälkeen, mutta rikollisen tahon etumatka ei ole tässä millään muotoa ratkaiseva.
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/7957634