Sipi kirjoitti: Ti Heinä 09, 2024 9:39 pm
Poikani kaveri hankki tällaisen, olikohan nyt sitten kanssa joku pitbull. Oli kato niin söpö pentuna. Masuakin antoi rapsuttaa. Ai että. Kunnes sitten kävi niin, että kukaan ei saanut tulla kylään, tyttöystävä ei uskaltanut ulkoiluttaa koiraa ja pariskunta eristäytyi kotiin kun pelkäsivät aina, että jotain sattuu. Postimies ei uskaltanut pudottaa postia edes kerrostalon ovesta sisään. Kiva perheenjäsen, eikö?
Jos koiralla on valmius purra lasta vakavin seurauksin, millä järjellä se ei ole vaarallinen?
Hyvä esimerkki. Oon viettänyt elämäni koirien parissa; oli sitten metsästys tai virka. Silloin koiralla on aina [ollut] isäntä, jota se uskoo. Tuon tajuaa kaikki, mutta tosiaan nämä lyttynaama-mixit ovat kyllä lisääntyneet ihan täällä lenkkipoluilla niinkuin talouksissakin.
Esimerkki Sipin esimerkin ohella: Menin laitattamaan kynnet erään rouvan luo. Tunsin - tai tiesin pariskunnan entuudestaan. He pössyttelivät, muusta eos. Heillä oli just joku ihmemix-lyttynaama, isokokoinen koira. Corsoa vrm osittain. Sitten, kesken kynsien laiton, tää koira alkaa murista mulle, ja lopulta sitä jatkui, ja tilanne päättyi siihen, et 'kynsinainen' kerkes just ottaa sitä vitun hurttaa kaulapannasta ennen kuin se hyökkäsi. Olin silleen, et kiitos, tuossa rahat, voin kyllä 'kuivutella' näitä kynsiä ulkonakin...
Tässä tapauksessa oli kyllä mielestäni osaava 'koiranainen', koska hän kiertää Corsojen kanssa näyttelyitä ja on tullut monta kertaa vastaan myös lenkillä. Se koira vaan oli hullu. Jossain kohtaa mennyt jotain vialle, ja se koira vissiin lopetettiinkin sitten.
Somessa sitten itketään sekopäisten koirien perään, kun samaan aikaan maailmassa tapetaan ja kidutetaan koiria.
Lähes joka päivä fillaroidessa tulee joku lyttynaama vastaan, ja vidhuttaa, kun omistaja ei pidä hihnaa kireällä ennen kuin se lyttynaama on melkein pohkeessa kiinni.
Siksi olenkin nykyään kissaihminen. Ja hamsteri-.