Vankilassa oloa ja kulttuuria

[Clarence]

Vankilassa oli paljon kiinnostavia persoonia. Yksi heistä Oulun Konsuli. Asuttiin samassa sellissä, missä asui muitakin. Konsuli oli ollut aikanaan ns. rosvopytyssä kaksikin kertaa. Vankilan saunassa katsoin tämän miehen pohkeissa olevaa tatuointia, ja kysyin: Mitä tuossa on ja hän vastasi: Tennessee valssin sanat. Jos nyt oikein muistan, niin oli saanut 40- luvulla rangaistusta yleisellä paikalla päihtyneenä olosta. Konsuli kertoi kun pytyssä ollessaan samassa sellissä joku Palle oli yöllä pudonnut unissaan yläpunkalta, eikä edes herannyt. Naisista joku Lillukka oli jutuissa aika monessa. Lienee ollut oma persoona tämä Lillukka.

Kakolassa on paikka missä Kokkolan Kerenski tapatti tupakkatopalla vihamiehensä. Vanha hörhö kertoi Naaralla aikoinaan olostaan. Siellä oli myös Nikolai Hautaniemi. Nimi viittää elinkautiseen, mutta en tiedä tapausta tarkemmin. Tämä oli joskus 40- 50- luvulla. Tuo Kokkolan Kerenski myös aikaa sitten, ennen 60 -lukua.

[McCall]

Tapahtui Pelsolla vuonna 2021. Päihtynyt vanki? Tässä aiemmin ihmeteltiin, että miten Vantaan Korson paloittelumurhaajan päihdehoito jatkuu vielä yli 15 vuoden vankeuden jälkeen siviilissä. Sen lisäksi, että väkivaltarikosten tuomiot ovat mielestäni liian lyhyitä niin kyllä tuo päihdekierren katkaiseminen pitäisi olla ihan ensimmäinen askel.

Iltalehti 3.8.2024 / https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2827 ... 2b5873c060

Vanki raivosi vessanpöntölle

Aggressiivisesti käyttäytyneen vangin raudoittaminen vaati kolme vartijaa. Mies uhkasi heitä pytynkannella.

Nelikymppinen vanki aiheutti vahinkoa ja vaaratilanteita Pelson vankilassa syksyllä 2021. Aggressiivisesti käyttäytynyt, päihteistä sekaisin ollut mies riehui sellissään. Vanginvartija raotti sellin ovea varovasti. Vanki hyökkäsi. Hän oli varustautunut metallisella WC-pöntön kannella, jolla hän koetti iskeä vartijaa päähän.

Astalo - WC-pöntön kansi.jpg (41.87 KiB) Katsottu 7067 kertaa

Vartijan onnistui sulkea sellin ovi ja kutsua apuvoimia. Miehen raivo ei laantunut. Hän jatkoi riehumista hajottaen sellin vessan ja valvontakameran. Vielä lisäksi hän vahingoitti vesiputkistoa. Kun kolme vanginvartijaa tuli rauhoittamaan ja raudoittamaan miestä, kohotti hän jälleen pytynkannen hyökkäysasentoon.

Toinen vartijoista sai kiskottua kollegansa varustevyöstä vetäen pois lyönnin tieltä. Vanginvartijat turvautuivat pippurisumutteeseen. Vanki nosti pytynkannen kasvojensa suojaksi. Siitä sumute kimposi vartijan silmiin.

Viemäriraivo.jpg (67.77 KiB) Katsottu 7075 kertaa

Lopulta vanki saatiin raudoitettua ja siirrettyä eristysselliin. Välikohtausta käsiteltiin kuitenkin käräjäoikeudessa yli kahta vuotta myöhemmin.

Jyrkkä kiisto

Mies myönsi vain vahingoittaneensa vankilan omaisuutta. Hän kiisti kohdistaneensa vartijoihin väkivaltaa. Muutoinkin vangin versio sellin tapahtumista oli varsin erilainen kuin kolmen vartijan.

Hän kertoi kuunnelleensa sellissään musiikkia ja rummutelleensa sen tahtiin sormillaan. Hän sanoi, että vartijat olivat vaatineet hänen kuulokkeitaan. Vanki ei ollut suostunut niitä luovuttamaan ja väitti vanginvartijoiden pillastuneen tästä.

Edelleen vanki väitti, että oli kävellyt eristysselliin vapaaehtoisesti ja WC-pöntön kannella vain suojellut itseään sumutteelta. Hänen tarkoituksensa ei ollut ketään vahingoittaa.

Käräjäoikeus katsoi, että vanki on kertomuksensa kanssa yksin. Kolmen vanginvartijan yhdenmukainen kertomus painoi oikeudessa enemmän kuin tapahtumien aikaan päihtyneen vangin.

Ehdotonta vankeutta

Oulun käräjäoikeus tuomitsi miehen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, vahingonteosta ja kahdesta pahoinpitelyn yrityksestä 7 kuukauden ja 10 päivän mittaiseen vankeusrangaistukseen.

Rangaistus määrättiin miehen rikoshistorian vuoksi ehdottomana. Hänet on tuomittu muun muassa huumausaine- ja omaisuusrikoksista.

Hänen tulee korvata Rikosseuraamuslaitokselle noin 2 500 euroa aiheuttamastaan vahingosta. Lisäksi mies tuomittiin korvaamaan toiselle vartijoista 800 euroa kärsimyskorvauksia.
...

Rovaniemen HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa.

[Clarence]

Vankilassa kun oli 3- vuotta jäljellä, ei tuntunut missään. Mutta kun oli viikko siviiliin, se oli hankalampaa. Yksi mies kertoi kun olimme kolmosella tutkintolaisia, häneltä menee puoli vuotta ennenkuin saa rytmistä kiinni. Asiassa oli vinha perä, sillä sen tulin huomaamaan, vaikka tuomioita oli takana.

[Oikeus ennen kaikkea]

Kuopion vankilan vangit Tapsa ja Teijo: ”Lukeminen on parasta pakoa todellisuudesta”
Nyt miehet ovat noin kuusikymppisiä, ja tällä hetkellä molempien asuinpaikkana on Kuopion vankila. Vankilajaksoja on ollut monta, Teijon sanoin ”liikaakin”.
– Meille nyt on tullut tämä osa elämästä, minä ainakin olen viettänyt aika paljon aikaa muurien sisäpuolella. Lukemisen avulla on päässyt sinne ulkopuolellekin, miettii Teijo.
Tapsa on lukenut monia kirjoja kahteenkin kertaan.
– Tärkeimpiä ovat olleet Henry Millerin kirjat. Kravun kääntöpiirin luin ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Vonneguteja en löytänyt täältä yhtään, Tapsa miettii katsellen ympärilleen Kuopion vankilan kirjastossa.
Teijo on ollut Kuopion vankilassa nyt vuoden verran, Tapsa sanoo tulleensa maaliskuussa.
– Kirjastosta alkaa loppua lukeminen. Onneksi kohta pääsen vaihtamaan taloa, Teijo hymähtää.
Molempien miesten mukaan asiat olivat ennen paremmin. Kirjastossa oli vanki työntekijänä, ja hän otti vastaan myös toiveita uusista kirjoista.
– Vieläkin voi toivoa, mutta toinen juttu on, miten nopeasti toive toteutuu, Teijo kertoo.

Eksoottiset vankila- tai muukalaislegioonakuvaukset kiinnostavat myös Tapsaa ja Teijoa.
– Muualla on aika erilaiset vankilat. Tämähän on siihen verrattuna hotelli, tuumaa Tapsa.
Elämäkerrat ja muistelmat kiinnostavat heitä enemmän kuin vankiloihin sijoittuvat fiktiiviset teokset, joissa epäaitous välillä puskee läpi.
– Arjen kuvaaminen, se ei aina onnistu. Välillä lukiessa tulee sellainen olo, että tuo tyyppi ei ole ihan ollut paikan päällä. Kyllähän se ärsyttää, Teijo kritisoi.

Vankila on yksi harvoista paikoista, joissa eletään internetin ja somen vaikutuspiirin ulkopuolella. Nettiä saa käyttää pakollisten asioiden hoitamiseen, mutta viihteestä vastaavat televisio, sanomalehti ja kirjasto.
Ainakin Teijolle painettu sana on ylivoimaisen tärkeä viihteen muoto.
– En paljon nettiä käytä siviilissäkään – inhoan älypuhelimia sun muita. Tykkään matkustella, ja yleensä on junassakin ollut kirja kädessä.
Erityisen tärkeää lukeminen on kuitenkin ollut vankilaympäristössä.
– Kirjat ovat parasta pakoa todellisuudesta, tiivistää Teijo.
Miehet ovat huomanneet, että lukutaitokuilu nuorten ja vanhempien välillä on suuri vankiloissakin. Nuorilla ei keskittymiskyky välttämättä riitä kirjojen lukemiseen.
– Kyllä, nuoret ovat erilaisia, hymähtää Teijo. – Sen on putsarina huomannut.

Teijo lukee mieluiten sotakirjoja. Tällä hetkellä hänellä on meneillään Ville Kaarnakarin Hakaristin leimaama.
– Ei mullakaan kovin paljon ollut, kun kasvoin, mutta kirjoista on tullut se ymmärrys, että muillakin on ollut rankkaa. Sieltä olen oppinut sen ajattelutavan, että aina on joku, jolla on vielä huonommin. Olemaan kiitollinen siitä pienestäkin.

Ovatko Teijo ja Tapsa ikinä harkinneet, että he panisivat omia elämänvaiheitaan paperille?
Kumpikin naurahtaa. Onhan se käynyt mielessä.
Teijo kertoo, että monikin tuttu on ehdottanut hänelle elämäkerran kirjoittamista.
– Siihen riittäisi varmasti kerrottavaa. Mutta on myös niin paljon sellaista, mitä ei edes halua muistaa. Olen ajatellut, että mitä niitä vanhoja muistelemaan.

Tapsa.jpg (196.32 KiB) Katsottu 6923 kertaa

Kuopion vankilan kirjastopalveluista vastaava apulaisjohtaja Jukka Häkkilä kertoo, että vankilaan saapuu runsaasti lahjoituskirjoja.
– Esimerkiksi dekkareita meillä on kohta liikaakin. Jos johonkin tarvitsisi ammattilaisten apua, niin ehkä kirjojen poistamiseen.
Kaikki kirjat kuitenkin mahtuvat hyllyihin. Niitä on äkkiä laskettuna useita kymmeniä metrejä, muttei ihan sataa. Hyllyissä on paljon kaikkea: Einari Vidgrenin tuoreesta elämäkerrasta Kolmeen muskettisoturiin. Sarjakuvia, dvd-levyjä ja toivelaulukirjojakin on.
Uusia kirjoja ostetaan vankien toiveiden mukaan. Häkkilän mukaan toivomuksissa näkyvät samat trendit kuin muuallakin lukevien ihmisten keskuudessa.
– Suunnilleen puolet toiveista on kaunokirjallisuutta, puolet tietokirjallisuutta. Aika tavalliset ja arkiset kirjat kiinnostavat: elämäkerrat, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kirjat, jopa filosofia ja psykologia.
– Sotakirjoja luettiin välillä aika vähän, mutta Ukrainan sodan aikana sotakirjallisuus on alkanut taas kiinnostaa.
Viime vuosina suosittua true crime -lajityyppiä ei kirjastossa ole, koska Häkkilän sanoin ”elämä täällä on yhtä true crimea”.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/6921436

[Clarence]

Joskus 70- luvun puolivälissä moni puhui: Oletko nähnyt Oipin selkäkuvaa. Näin sen ja se oli taidolla tehty. Oippi oli vankilassa jo ennen 60- luvun puoltaväliä, ja siitä jatkaen. Oli välillä Niuassa kun käsitteli morsiamensa kirveellä. Ei tainnut kauaa olla Niuassa kun Kakolan sairassellissä 80- luvulla odotteli pyttyä. Miten siinä kävi, saiko pytyn vai, en tiedä lopputulosta. Noilla väkivalta ukoilla oli omat suuretkin heikkoutensa. Kun tuli tappelu siviilissä tai linnassa, ja joku sammutti valot, Oippi lamaantui täysin. Muitakin samanlaisia oli, ketkä pelkäsivät pimeää. Valot sammutti vartijat sellin ulkopuolelta kun sammuttamisen aika oli. Yhden vangin kohdalla oli, jätetään nimi sanomatta mutta teksti: Tämä vanki pelkää nukkua pimeässä niin valot pidettävä yötä päivää, psykologi.

Vankilan saunassa näin upean rintakuvan, josta sen kantaja oli ylpeä. Kysyinkin lauteilla kuka oli tehnyt, niin hän sanoi; Ervo Sörkassa. Se herätti muutakin juttua eikä tämä saunapaikka ollut Sörkka, vaan eri vankila. Itsellä oli ensimmäiset kuvat 14- 15- vuotiaana. Olin 16- vuotiaana duunissa niin siellä yksi aina ihmetteli missä kuvat on tehty. Tuohon aikaan tatuonteja oli laitostaustaisilla ja merimiehillä, tai noiden kohderyhmien tutuilla. Myöhemmin vankilassa tehtiin peitekuvat ja otettiin lisää. Suurin osa tuolloin oli ottanut tatuointinsa alle 25- vuotiaana. Nykyään ensimmäinen tatuointi voi olla 50- vuotiaalla perheenäidillä.

[ylälauteiden mies]

Suomenlinnan avovankilan vartijoiden mielivaltainen toiminta puhuttaa vankien keskuudessa.

Yöllisiä sellitarkastuksia, sekä yleistä kiusantekoa ja tahallista viivyttelyä vankien mahdollisuuksiin saada hoitaa omia asioitaan ja myös heidän vankilomiinsa liittyen, ym.

Ongelmien kerrotaan alkaneen keväällä 2023, jolloin vankilassa oli ollut jo jonkin aikaa uusi johtaja. Suomenlinnan avovankilassa yksikönpäällikkönä toimii Päivi Hannula. (liekö sama henkilö joka on aiemmin toiminut Rikosseuraamuslaitoksen, Risen ylitarkastajan virassa)


Onnellisten saari
Suomenlinnan avovankila oli paikka, johon vangit halusivat. Nyt moni toivoo, että sijoittuisi mihin tahansa muualle. Mitä viime kesän jälkeen on tapahtunut?

Suomen Kuvalehti on haastatellut kymmentä ihmistä, jotka ovat suorittaneet tuomiotaan Suomenlinnassa viimeisen vuoden aikana.

He kaikki kertovat yhteneväisesti kiristyneestä ilmapiiristä ja rajoitusten lisääntymisestä.

Asiat, jotka ennen olivat mahdollisia, eivät yhtäkkiä olleetkaan.

https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suo ... eab559-500

[volkanunsal]

Suomenlinnan avovankilan vartijoiden mielivaltainen toiminta puhuttaa vankien keskuudessa.

Yöllisiä sellitarkastuksia, sekä yleistä kiusantekoa ja tahallista viivyttelyä vankien mahdollisuuksiin saada hoitaa omia asioitaan ja myös heidän vankilomiinsa liittyen, ym.

Ongelmien kerrotaan alkaneen keväällä 2023, jolloin vankilassa oli ollut jo jonkin aikaa uusi johtaja. Suomenlinnan avovankilassa yksikönpäällikkönä toimii Päivi Hannula. (liekö sama henkilö joka on aiemmin toiminut Rikosseuraamuslaitoksen, Risen ylitarkastajan virassa)


Onnellisten saari
Suomenlinnan avovankila oli paikka, johon vangit halusivat. Nyt moni toivoo, että sijoittuisi mihin tahansa muualle. Mitä viime kesän jälkeen on tapahtunut?

Suomen Kuvalehti on haastatellut kymmentä ihmistä, jotka ovat suorittaneet tuomiotaan Suomenlinnassa viimeisen vuoden aikana.

He kaikki kertovat yhteneväisesti kiristyneestä ilmapiiristä ja rajoitusten lisääntymisestä.

Asiat, jotka ennen olivat mahdollisia, eivät yhtäkkiä olleetkaan.

https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suo ... eab559-500

“Ongelmat alkoivat kesällä 2023.”

-Höpöhöpö Suokissa ei ole mitään tuollaisia ongelmia.

“Yhden vangin mukaan Suomenlinnassa perutaan perhetapaamiset, kun vanki pääsee lomalle. Muissa vankiloissa lomista ei rokoteta.”

-Valetta, koska Suokissa ei järjestetä perhetapaamisia lainkaan. Kaikki pääsee perhesuhteiden ylläpitämiseksi kerran kuussa 12h lomalle vaikka lomapää ei ole auki edes.

“Asiat, jotka ennen olivat mahdollisia, eivät yhtäkkiä olleetkaan. Yllättäen vierailijat eivät saaneet enää tuoda mukanaan ruoka-annoksia. Ei saanut mennä uimahalliin tai urheilemaan.”

-Narkkien ja ählyjen vierailijat toivat ruoka-annoksiin kätkettynä lääkkeitä ja huumeita joten ei ihme että rajoitus asetettiin. Urheilemaan pääsee joka päivä Suokin alueella ja joskus porttien ulkopuolisella koripallokentällä jne. Suokissa on myös kovassa käytössä kuntosalikin.

“Vapailta piti palata puolitoista tuntia aiemmin.”

-Vapailta palataan puolitoista tuntia aiemmin, mutta vapaiden kesto on sama jos osaa katsoa kelloa mitä moni ei osaa tietysti.

“Punavuoren moskeijaan ei enää päässyt”

-Asiaan tuli muutos, koska moskeijaan menijöiden ählyjen nähtiin seurantalaitteista liikkuvan muualla kuin siellä vitun moskeijassa.

"yöllisiä tarkastuksia alkoi tulla useammin. Monet vangit heräsivät siihen, että vartijat osoittivat taskulampulla kasvoihin. Vartijat olivat useimmiten pukeutuneet työasuihin, mutta eivät aina. He saattoivat ilmaantua siviilivaatteissa huoneisiin penkomaan iltaisin tai hiljaisuuden jälkeen.”

-Tarkastukset eivät ole lisääntyneet ja niitä on tapahtunut aina, koska se kuuluu vartijoiden tehtäviin vitun urpot valittajat. Yöllä tarkistetaan pistokokein, että hörhöt on omissa huoneissaan ja yleensä paikalla. Väittämä siviilivaatteiden käytöstä täyttä paskaa.

”Ne kiusaa ihmisiä siellä. Se ilmapiiri on muuttunut niin painostavaksi, että ihmiset hakee muihin paikkoihin.”

-Höpöhöpö. Näyttäkää yksikin vanki joka olisi halunnut Suokista muualle kun mukamas painostava ilmapiiri.

“Kaikki haastateltavat kertovat ahdistavasta ilmapiiristä ja epämiellyttävästä kanssakäymisestä.”

-Paskapuhetta. Ilmapiiri on leppoisa ja vapautunut. Ahdistuneita hörhöjä lähinnä mt-ongelma-narkit, joilla ongelmia reflojensa kanssa.

“Koko ajan sellainen tunne, että tekee jotain väärin. Niin kun haukkumista ja vittuilua, vaikkei olisi tehnyt mitään”

-Hörhöt on harhoissaan melko helvetin usein mistä tuollainen "tunne" tietysti johtuu.

”Olen ollut korkeimman turvallisuusluokituksen kivitalossa ja siellä vartijoiden suhtautuminen oli ihan erilaista. Paljon myönteisempää ja asiallisempaa”

-Vittu mitä paskaa. Jengi itkee Sörkassa kun siellä mikään ei vedä. Sitten kun päästään Suokkiin niin alkaa itku jollekin housuunsa paskantavalle Aurora Rämölle.

[Tiukkameno]

On kyllä ihme nillitystä, aikuiset ihmiset.

[Clarence]

Nimimerkki " ylälauteiden mies" kirjoitti Suomenlinnan vankilaoloista melkoisen kuvauksen. Ompa henkilökunnan taholta ihmeellistä tuohua, vailla minkäänlaista työmoraalia. En ihmettele yhtään, että joku haluaa tuolta pois. Ennen niin haluttu paikka loppu- tai pikkutuomiolaiselle. Suomenlinnaan pääsi ympäri Suomen, vaikka Ivalossa kirjoilla oleva.

Tuo vartijoiden yöllinen huoneiden ratsaaminen alkaa olla huippu vastenmielisyydessään. Oma aika vankiloissa on 70- 80- luvuilla, mutta en muista koskaan, että suljetussa vankilassa olisi ollut yöllä yöllistä ratsiaa. Yöllisten ratisijoiden vuoksi tulee ainakin itselle mieleen; laittakaa huoneen ovi lukkoon, tai lopettakaa yöllinen kulku! Tämä ei ole ratsiaa, mutta kerron ainoan kokemuksen, mitä yöllä tapahtui. Valot sammui 23.00 ja sen jälkeen soitin kasettimankkaa niin hiljaisella, että nipin- napin kuuluu. Kohta hankalaksi tiedetty vartija kongilta käski sammuttaa nauhurin. En pullikoinut yhtään vastaan, koska pamppu oli oikeassa.

Suomenlinnan oloista ja kurista tulee mieleen, että siellä vartijatkin kyttää toisiaan ja koittavat pingottaa ollakseen johtajalle "hyviä vartijoita". En usko, että jokainen vartija on pingottaja, vaan seassa on työnsä oikealla tavalla hoitavia. Suomen Kuvalehti ei alkaisi kirjoittamaan juttua, ellei olisi varmaa aihetta. Nim. "ylälauteiden mies" laittoi linkin, mistä näkee lehtijutun.

Ennen 70- ja 80- luvuilla oli henkilökunnallakin pelivaraa. Aika kauan sitten kun tulin elämäni ensimmäiseltä vankilomalta takaisin selvässä maistissa ylivartija, joka vastaanotti minut räjähti nauruun. Vieressä oleva pingottaja- vartija sanoi ylivartijalle; puhallutitko, johon ylivartija sanoi: En katsonut aiheelliseksi! Siitä vaan sitten kerroksille. Kyseessä oli suljettu talo.

[Clarence]

Muistoja muurien takaa. Yleensä uudesta vangista, vaikka tutkintolaisesta näki mitä tuleman pitää. Taloon tuli 15- 17- vuotias poika, omaisuusrikoksista lienee, en kysynyt, enkä nyt muista. Poika erottui muista silmiinpistävän selvästi. Juttelin pojan kanssa ja otin hänen sen jälkeen valvontaan, että teen tarvittavan pojan suojaksi. Joka päivä kongilla juteltiin ja poika oli kuin koulun välitunnilla. Aikoinaan pääsi oikeudesta vapaalle, hyvä niin.

1940 presidentti Kyösti Kallion allekirjoittaman käskyn mukaan ei nuorta rikoksen tekijää saa pitää yhteydessä vanhempien konnien kanssa edes vankikuljetuksissa. Tätä ei noudatettu voi sanoa koskaan. 70- ja 80 luvulla jokainen muistaa kun meni autolla oikeuteen, oli vankeja nuorista vanhoihin. Vankivaunuissa sama juttu. Yhdessä keskusvankilassa muuan Manu näytteli passikuvia hänelle "hyvistä pojista". Oli siinä joku tuttukin kuvissa, mutta en kertonut muille. Tämä Manu tuota ennen oli Kuopion läänillä asunut 16- vuotiaan pojan kanssa ja nukkunut samassa sängyssä. Otti vastaan konnien kettuilut mutta ei niistä välittänyt. Mitä viimeksi Manusta kuulin, oli taposta istuttuaan tuomion lopussa joutunut kriminaalipotilaaksi Niuanniemeen.

Vankilan kongilla oli jostain korpikylältä nuorimies. Meitä oli monta kongin päässä. Ringo teki jotain ja nauroimme. Tällä nuorella
miehellä meni nauru jotenkin överiksi, niin Ringo veti plitsarin poskelle. Nuorimies sanoi hö hö höö, ja silloin vietiin. Ringo otti kauluksista kiinni ja heitti kuin täyden kärrynpyörän. Tilanne oli yhtä nopeasti ohi kun alkoikin. Tämän jälkeen tämä heitetty nuori ymmärsi olla hiljaa. Pääsi käräjiltä vapaaksi eikä ilmestynyt vankilaan enään.

[Doctor Lecter]

Näin vangit elävät Vantaan täpö­täydessä vankilassa

Vantaan vankilassa on jatkuvasti enemmän vankeja kuin mitä paikkoja riittäisi. Tammikuun alussa käyttöön tulee 160-paikkainen lisärakennus. Nähtäväksi jää, riittävätkö senkään paikat pitkällä aikavälillä.

Vantaan vankilan sokkeloiset käytävät ovat tyhjät ja sellien ovet lukittu. Tyhjyys johtuu nurinkurisesti siitä, että siellä on niin täyttä.

Elokuisena perjantaina vankilassa on 235 vankia, vaikka oikeasti paikkoja olisi vain 185:lle. Edellisenä päivänä vankeja oli 229. Yliasutusta on niin paljon, että henkilökuntaa ei ole tarpeeksi valvomaan vankeja ja huolehtimaan turvallisuudesta. Sen takia vankilassa vallitsee koko päivän sulkutila.

Tilanne ei ole uusi, sillä tänä vuonna yliasutusta ja sulkupäiviä on ollut jatkuvasti. Yliasutus on ongelma myös Suomen muissakin vankiloissa.

Sulkupäivinä vankilassa voidaan toteuttaa vain vankien lakisääteiset toiminnot. Ruokailu, ulkoilu, terveydenhuollossa käynti, avustajien tapaaminen ja oikeudenkäyntiin osallistuminen. Muun ajan vangit istuvat lukituissa selleissä. Esimerkiksi kuntosalille ei voi mennä.

”Oikeastaan Vantaan vankilahan on ollut kroonisessa yliasutuksessa varmaan sen perustamisesta lähtien. Eli tilat on aikoinaan tehty liian pieniksi”, toteaa vankilanjohtaja Tommi Saarinen.
...

Vuoden 2025 alussa vankila saa käytöönsä 160-paikkaisen lisärakennuksen. Sen myötä siitä tulee koko Suomen suurin vankila.
...

Vantaan vankila
Sijaitsee Vantaalla Itä-Hakkilassa. Perustettu 2002.

Tutkintavankila, jossa vangit odottavat oikeudenkäyntejä hovioikeuteen saakka.

Vankipaikkoja 185. Tammikuussa 2025 tulee käyttöön lisärakennus, jossa on 160 paikkaa.

Poliisi tuo Vantaalle noin tuhat vankia vuodessa.

HS pääsi jututtamaan myös kahta vankia. He eivät esiinny jutussa omilla nimillään, sillä heidän oikeudenkäyntinsä ovat vielä kesken, eikä lainvoimaisia tuomioita ole.

JP:ksi esittäytyvä vanki kertoo HS:lle, että yliasutus johtaa myös siihen, että selleissä voi olla useampia vankeja. Jotkut saattavat nukkua lattialla patjalla. Yksikönjohtaja vahvistaa asian.

”Olen monta kertaa verrannut, että jos koiria tai hevosia pidettäisiin samoissa olosuhteissa, ihminen joutuisi eläinsuojelurikoksesta syytteeseen”, JP sanoo.

Hän on viettänyt vankilassa 11 kuukautta. Hän sai käräjäoikeudesta pitkän, yli 10 vuoden tuomion törkeästä huumausainerikoksesta, mutta vei asian hovioikeuteen.

Tällä hetkellä hän asuu sellissään yksin. Se näyttää pieneltä opiskelijasoluasunnon huoneelta, jossa on sänky, televisio ja pöytätaso.

Sulkutiloihin liittyvä epätietoisuus on JP:stä hankalaa. Hänestä rutiinit ovat tärkeitä vankilassa. Sulkuja ei välttämättä osata ennakoida, vaan niistä voidaan hänen mukaansa ilmoittaa vasta aamulla.

”Se on ihan selvää, että sulut katkeroittavat ihmisiä.”

Hänen mukaansa sulut kestävät 23 tuntia. Saarinen vahvistaa, että ne alkavat aamulla ja jatkuvat pitkälle seuraavaan aamuun.
...


JP tai eräs toinen törkeästä huumausainerikoksesta tuomittu vanki eivät ole todistaneet tappeluita, jotka olisivat saaneet kimmokkeen ahtaudesta. Tässä jutussa hän esiintyy nimellä Harri.

”Kyllähän täällä ihmiset kiihtyvät”, hän sanoo.

Harri sai käräjäoikeudesta 3,5 vuoden tuomion ja odottaa nyt hovioikeutta. Vankilassa hän on ollut noin 12 kuukautta. Hän kertoo, että hänen koevapautensa alkaa marraskuussa.

Koska hänellä on huoneessaan Xbox, hänellä ei ole ollut isoja vaikeuksia saada aikaansa kulumaan.

Vankien kesken on mietitty, että jatkuvat sulut ovat epäreiluimpia niille, joiden tuomiot lievennetään tai hylätään hovioikeudessa, hän kertoo. Hän itse on vakuuttunut siitä, että hänenkin rangaistustaan lievennetään.
...

Elokuun kahden viikon aikana vankien määrä kasvoi Vantaalla neljälläkymmenellä. Syksy näyttää vankilanjohtaja Saarisen mukaan huonolta ja saattaa olla, että sulkutilat lisääntyvät. Koska muutkin vankilat ovat täynnä, vankeja ei voi siirtää väljempiin yksiköihin.
...

Mitä voi tehdä, kun on loppupäivän lukittuna yksin selliin?

”Ei siinä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin katsoa telkkaria tai lukea kirjaa. Siinä ovat kaikki vaihtoehdot”, JP tokaisee.

Kun sellin ovet menevät kiinni, JP:llä on television uutislähetys päällä. Harri palaa kesken jääneen Xbox-pelin ääreen.

Enemmän täällä (maksumuuri): Helsingin Sanomat
24.8.2024 9:00

”Olen monta kertaa verrannut, että jos koiria tai hevosia pidettäisiin samoissa olosuhteissa, ihminen joutuisi eläinsuojelurikoksesta syytteeseen”, JP sanoo.
- Hän sai käräjäoikeudesta pitkän, yli 10 vuoden tuomion törkeästä huumausainerikoksesta

Toinen vaihtoehto oli olla tekemättä rikos, niin ei olisi tarvinnut mennä vankilaan "huonoihin olosuhteisiin".
- Entä oliko JP gambialaisten tai lähi-itäläisten käskyläinen, vai ihan oma herransa.

"OIen monta kertaa verrannut", sanoo hän. Niin ne päivät kuluvat. Olosuhteita verrattaessa ja siitä voimaa katkeruuteen saaden.

Harri sai käräjäoikeudesta 3,5 vuoden tuomion ja odottaa nyt hovioikeutta. Vankilassa hän on ollut noin 12 kuukautta. Hän kertoo, että hänen koevapautensa alkaa marraskuussa.

Ehtiikö koevapauteen ennen hovin päätöstä? Vai pitääkö hovin päätöksen tulla ennen koevapautta?

[volkanunsal]

Näin vangit elävät Vantaan täpö­täydessä vankilassa

Vantaan vankilassa on jatkuvasti enemmän vankeja kuin mitä paikkoja riittäisi. Tammikuun alussa käyttöön tulee 160-paikkainen lisärakennus. Nähtäväksi jää, riittävätkö senkään paikat pitkällä aikavälillä.

Vantaan vankilan sokkeloiset käytävät ovat tyhjät ja sellien ovet lukittu. Tyhjyys johtuu nurinkurisesti siitä, että siellä on niin täyttä.

Elokuisena perjantaina vankilassa on 235 vankia, vaikka oikeasti paikkoja olisi vain 185:lle. Edellisenä päivänä vankeja oli 229. Yliasutusta on niin paljon, että henkilökuntaa ei ole tarpeeksi valvomaan vankeja ja huolehtimaan turvallisuudesta. Sen takia vankilassa vallitsee koko päivän sulkutila.

Tilanne ei ole uusi, sillä tänä vuonna yliasutusta ja sulkupäiviä on ollut jatkuvasti. Yliasutus on ongelma myös Suomen muissakin vankiloissa.

Sulkupäivinä vankilassa voidaan toteuttaa vain vankien lakisääteiset toiminnot. Ruokailu, ulkoilu, terveydenhuollossa käynti, avustajien tapaaminen ja oikeudenkäyntiin osallistuminen. Muun ajan vangit istuvat lukituissa selleissä. Esimerkiksi kuntosalille ei voi mennä.

”Oikeastaan Vantaan vankilahan on ollut kroonisessa yliasutuksessa varmaan sen perustamisesta lähtien. Eli tilat on aikoinaan tehty liian pieniksi”, toteaa vankilanjohtaja Tommi Saarinen.
...

Vuoden 2025 alussa vankila saa käytöönsä 160-paikkaisen lisärakennuksen. Sen myötä siitä tulee koko Suomen suurin vankila.
...

Vantaan vankila
Sijaitsee Vantaalla Itä-Hakkilassa. Perustettu 2002.

Tutkintavankila, jossa vangit odottavat oikeudenkäyntejä hovioikeuteen saakka.

Vankipaikkoja 185. Tammikuussa 2025 tulee käyttöön lisärakennus, jossa on 160 paikkaa.

Poliisi tuo Vantaalle noin tuhat vankia vuodessa.

HS pääsi jututtamaan myös kahta vankia. He eivät esiinny jutussa omilla nimillään, sillä heidän oikeudenkäyntinsä ovat vielä kesken, eikä lainvoimaisia tuomioita ole.

JP:ksi esittäytyvä vanki kertoo HS:lle, että yliasutus johtaa myös siihen, että selleissä voi olla useampia vankeja. Jotkut saattavat nukkua lattialla patjalla. Yksikönjohtaja vahvistaa asian.

”Olen monta kertaa verrannut, että jos koiria tai hevosia pidettäisiin samoissa olosuhteissa, ihminen joutuisi eläinsuojelurikoksesta syytteeseen”, JP sanoo.

Hän on viettänyt vankilassa 11 kuukautta. Hän sai käräjäoikeudesta pitkän, yli 10 vuoden tuomion törkeästä huumausainerikoksesta, mutta vei asian hovioikeuteen.

Tällä hetkellä hän asuu sellissään yksin. Se näyttää pieneltä opiskelijasoluasunnon huoneelta, jossa on sänky, televisio ja pöytätaso.

Sulkutiloihin liittyvä epätietoisuus on JP:stä hankalaa. Hänestä rutiinit ovat tärkeitä vankilassa. Sulkuja ei välttämättä osata ennakoida, vaan niistä voidaan hänen mukaansa ilmoittaa vasta aamulla.

”Se on ihan selvää, että sulut katkeroittavat ihmisiä.”

Hänen mukaansa sulut kestävät 23 tuntia. Saarinen vahvistaa, että ne alkavat aamulla ja jatkuvat pitkälle seuraavaan aamuun.
...


JP tai eräs toinen törkeästä huumausainerikoksesta tuomittu vanki eivät ole todistaneet tappeluita, jotka olisivat saaneet kimmokkeen ahtaudesta. Tässä jutussa hän esiintyy nimellä Harri.

”Kyllähän täällä ihmiset kiihtyvät”, hän sanoo.

Harri sai käräjäoikeudesta 3,5 vuoden tuomion ja odottaa nyt hovioikeutta. Vankilassa hän on ollut noin 12 kuukautta. Hän kertoo, että hänen koevapautensa alkaa marraskuussa.

Koska hänellä on huoneessaan Xbox, hänellä ei ole ollut isoja vaikeuksia saada aikaansa kulumaan.

Vankien kesken on mietitty, että jatkuvat sulut ovat epäreiluimpia niille, joiden tuomiot lievennetään tai hylätään hovioikeudessa, hän kertoo. Hän itse on vakuuttunut siitä, että hänenkin rangaistustaan lievennetään.
...

Elokuun kahden viikon aikana vankien määrä kasvoi Vantaalla neljälläkymmenellä. Syksy näyttää vankilanjohtaja Saarisen mukaan huonolta ja saattaa olla, että sulkutilat lisääntyvät. Koska muutkin vankilat ovat täynnä, vankeja ei voi siirtää väljempiin yksiköihin.
...

Mitä voi tehdä, kun on loppupäivän lukittuna yksin selliin?

”Ei siinä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin katsoa telkkaria tai lukea kirjaa. Siinä ovat kaikki vaihtoehdot”, JP tokaisee.

Kun sellin ovet menevät kiinni, JP:llä on television uutislähetys päällä. Harri palaa kesken jääneen Xbox-pelin ääreen.

Enemmän täällä (maksumuuri): Helsingin Sanomat
24.8.2024 9:00

”Olen monta kertaa verrannut, että jos koiria tai hevosia pidettäisiin samoissa olosuhteissa, ihminen joutuisi eläinsuojelurikoksesta syytteeseen”, JP sanoo.
- Hän sai käräjäoikeudesta pitkän, yli 10 vuoden tuomion törkeästä huumausainerikoksesta

Toinen vaihtoehto oli olla tekemättä rikos, niin ei olisi tarvinnut mennä vankilaan "huonoihin olosuhteisiin".
- Entä oliko JP gambialaisten tai lähi-itäläisten käskyläinen, vai ihan oma herransa.

"OIen monta kertaa verrannut", sanoo hän. Niin ne päivät kuluvat. Olosuhteita verrattaessa ja siitä voimaa katkeruuteen saaden.

Harri sai käräjäoikeudesta 3,5 vuoden tuomion ja odottaa nyt hovioikeutta. Vankilassa hän on ollut noin 12 kuukautta. Hän kertoo, että hänen koevapautensa alkaa marraskuussa.

Ehtiikö koevapauteen ennen hovin päätöstä? Vai pitääkö hovin päätöksen tulla ennen koevapautta?

Harrin tarina kuulostaa helvetin oudolta... 3,5v tuomio josta kiinni noin 12kk ja sitten marraskuussa mukamas alkaisi koevapaus. Harri saattaa tietysti olla tenavatähti eli 1/3 miehiä...

Mutta Harri ei kuitenkaan lähde yhtään mihinkään ennenkuin hovin päätös on tullut. Harrilla ei ole ransua tehtynä koska sitä ei tehdä tutkareille, eikä tutkareille samasta syystä tehdä mitään koevapauspäätöksiäkään varsinkaan Vantaalla. Harri elää jonkin sortin sekavuustilassa matkasellijuttuja soperrellen ja kuvitellen asioita. Homma menee niin että kunhan se Harrin tuomio tulee sieltä niin sen jälkeen Harri lähtee Sörkkaan odottamaan paikkaa Suokkiin tai Keravalle missä sitten ohjaajat ottaa Harrin käsittelyyn ja suunnittelee sille sitä koevapautta olettaen että Harrilla esimerkiksi on kelpoinen asunto mikä on edellytys koevapaudelle.

[Kilinkali]

[quote=volkanunsal

Harri sai käräjäoikeudesta 3,5 vuoden tuomion ja odottaa nyt hovioikeutta. Vankilassa hän on ollut noin 12 kuukautta. Hän kertoo, että hänen koevapautensa alkaa marraskuussa.

Ehtiikö koevapauteen ennen hovin päätöstä? Vai pitääkö hovin päätöksen tulla ennen koevapautta?
[/quote]

Harrin tarina kuulostaa helvetin oudolta... 3,5v tuomio josta kiinni noin 12kk ja sitten marraskuussa mukamas alkaisi koevapaus. Harri saattaa tietysti olla tenavatähti eli 1/3 miehiä...

Mutta Harri ei kuitenkaan lähde yhtään mihinkään ennen kuin hovin päätös on tullut. Harrilla ei ole ransua tehtynä koska sitä ei tehdä tutkareille, eikä tutkareille samasta syystä tehdä mitään koevapauspäätöksiäkään varsinkaan Vantaalla. Harri elää jonkin sortin sekavuustilassa matkasellijuttuja soperrellen ja kuvitellen asioita. Homma menee niin että kunhan se Harrin tuomio tulee sieltä niin sen jälkeen Harri lähtee Sörkkaan odottamaan paikkaa Suokkiin tai Keravalle missä sitten ohjaajat ottaa Harrin käsittelyyn ja suunnittelee sille sitä koevapautta olettaen että Harrilla esimerkiksi on kelpoinen asunto mikä on edellytys koevapaudelle.
[/quote]

Harri on 1/2 kas mies - poika? Lasketaans.....
Tuomio 3,5 vuotta liippaa 42 kuukautta jos ei muutu?
Olettamus pääsee puolikkailla on siis siis ventti (21) kuukautta. Tutkarina 12 kk
Ny elokuus jälellä 9 kuuta. Marraskuuhun o 3 kuukautta eli pääsis koevapauteen kun jälellä 6 kuuta.
Mutta juu, mitään ei tapahu ennen ku hovi päättää ja kakku saa lainvoiman.

[Solttuetsivä]

Jokainen vanki lisää kustannuksia meille muille. Jos ihmiset eivät harjoittaisi rikollista elämäntapaa ja osaisivat hallita paremmin tunteitaan niin meillä ei olisi yhtään todella kallista vankeinhoitolaitosta. Mitä lie kuinka monta miljardia vuosittain kulut tuostakin.

Tämähän on kuin suoraan demarien oppikirjasta. Ei se mitään maksa tietenkään.

Ei se yksi vanki tuo lisää kustannuksia veronmaksajalle.
Se on yhtä tyhjän kanssa yksi tai muutama vanki lisää tai vähemmän tuohon budjettiin.

Sitten se alkaa maksaa veronmaksajalle jos niitä vankeja tulisi reilusti lisää, muttaa vaatii ainakin satoja vankeja lisää.
Kustannuksia tulee varmaankin nostamaan se, että vankiloita, tai vankipaikkoja, on ollut jo vuosia liian vähän.
Niita vankiloita ja vankipaikkoja pitää lisätä ja se tuo lisäkustannuksia.

Tuo on puhdasta matematiikkaa.
Vankeinhoitolaitos tekee budjetin mukaisesti hommia.
Siinä on kaikki kulut, kiinteistökulut, henkilökunnan palkat, vankien ruoka, vankien terveysmenot ym.
Sitten luku on jaettu vankien määrällä.
Näin on saatu luku paljpnko se vanki maksaa.

Jos tuohon budjettiin tulee yksi vanki lisää niin ei se se kuluja nosta.

Esimerkki:
Kirjoitetaan, että yksi vanki maksaa 225€/vrk, eli 82 125€/vuosi.
Vankeja on noin 3140 keskimäärin.
Eli pikkulaskelmalla saadaan Vankeinhoidon budjetiksi noin 260miljoonaa €.

Jos vankeja tulisi yksi lisää niin se ei nosta kuluja koska ne menee tuosta noin 260m budjetista.
Nyt tuo yksi uusi vanki muuttaa vain tilanteen sellaiseksi, että vankeja olisi 3141 jotka menee tuosta 260m€ budjetista.

Silloin vangin hita olisi 82 099€/vuosi (kun 3140 vangilla se hinta oli 82 125€/vuosi.
Vuorokausi hinnaksi tulisi 224,93€/vuorokausi (3140 vangilla vuorokausi oli 225€/vuorokausi)

Jos vankeja olisi vaikka puolet vähemmän mutta budjetti olisi sama niin silloin yksi vanki maksaisi
164 250€/vuosi ja vangin vuorokausihinta olisi 450€.

Jos Suomessa olis vain 100 vankia niin silloin tuolla budjetilla yhden vangin hinta olisi noin 2 600 000€/vusoi
Ja vangin vuorokausihinta olisi 7 125€/vuorokausi.

Siirretty Seinäjoen henkirikos-ketjusta
-NILS-

[Doctor Lecter]

Vuonna 2014 kuolleen henkilön nekrologista:

...Hän opetti myös Sörnäisten vankilassa. Kerran hän jäi kalterien taakse oppilaidensa kanssa, kun automaattilukitus meni päälle. Käsilaukusta löytyi tarpeellinen apuväline, jonka avulla eräs oppilaista keinotteli lukon auki.
...

Muistaako kukaan tapausta?