Tästä rahakätköjutusta tosiaan löytyi koneelta vähän tietoja, en muistanutkaan enää.
Tämä löytäminenhän oli sikäli hauska juttu, että yksittäinen rikosylikonstaapeli, jolle oli annettu tehtäväksi miettiä Aarnion mahdollisia rahanpiilotuspaikkoja, oli nimenomaan tämän kuorikatekeskustelun kuullut (joka siis käytiin Aarnion vaimon ja Aarnion alaisen välillä) ja sen ottanut tutkinnan kanssa toistamiseen esille. Kaiken lisäksi ko. poliisi itse löysi nämä rahat=) "Melko pian" etsinnän alettua hän osasi kaivaa justiinsa siitä oikeasta kohdasta, koska "keskittyi pengerrykseen". Siinä on varmaan tuntemukset olleet samat kuin minulla kun löysin Auerin sormien jäljet Lahden olkavarresta=)
Elikä jos nyt jollain olisi ollut paineita löytää rahaa Aarnion tontilta, niin tällä poliisilla. Varmaan tuli ylennys tämän sankariteon johdosta.
Aikaisemmin tontilta oli etsitty rahakoiran kanssa rahaa, mutta se ei ollut merkannut mitään. Rahoja oli pyritty löytämään myös pakkokeinoilla, turhaan. Sitten otettiin uudestaan esille tämän rikosylikonstaapelin idea siitä, että kuorikatekeskustelussa puhuttiinkin rahan piilotuksesta ja Aarnio näin itse opasti poliisit paikalle, ja katso! Siellähän ne rahat oli=) Rahakätkö oli niin hyvä, että oikeudessa todistaneen mukaan sitä ei olisi mitenkään voinut koiralla löytää.
Kun katsoo kuvia, joissa piha on ennen mullan ja katteen levittämistä, niin
kätkö oli noin kahden tiilirivin syvyydessä. Mitäs se on, jotain 15 senttiä?=) Kätkö oli tosiaan tehty salaojanputken pätkään, ja tällaisia putkenpätkiä löytyi Aarnion tontilta sopivasti, jos teki mieli jotain spontaanisti kätkeä.
Helsingin poliisin tarkkaili kameravalvonnalla kiinteistöä marraskuusta 2013 helmikuuhun 2014. Sitten valvonta poistettiin sopivasti ennen uusia etsintöjä, jotka tehtiin keväällä 2014. Helmikuusta toukokuuhun tontilla siis ei ollut kameravalvontaa, joten teoreettinen lavastus olisi tapahtunut tällä aikavälillä. "Alkutalvesta 2014" rahoja oli etsitty, mutta ei ollut löytynyt. Toukokuussa löytyi, kun maa oli tarpeeksi sulanut... Olisihan lavastusta ollut vaikea tehdä talvella jäiseen maahan...
Seteleistä löytyi 7 ihmisen sormenjäljet, joista yksi myönsi tunteneensa Vilhusen, kukaan ei myöntänyt tunteneensa Aarniota, eikä kellään ollut mitään käsitystä miksi heidän sormenjälkensä seteleissä oli. Kukaan ei ollut mikään suurrikollinen, vaikka "joillain oli epäiltyjä yhteyksiä liivijengeihin". Osa henkilöistä oli virolaisia.
Rahat olivat melkein kaikki ulkomaalaisia, pääasiassa saksalaisia. 183 seteliä, runsas 20 oli suomalaisia. Useampi oli vain vuoden tai pari vanha, ja alla olevan jutun mukaan selvitykset niiden liikkeellelaskupäivästä olivat jutun kirjoittamisen aikana kesken. Löytyyköhän nämä selvitykset jostain? Rahoissa kun ei saisi olla sellaisia seteleitä, jotka oli laskettu liikkeelle vasta sen jälkeen kun Aarnio jo oli vankilassa... Vaikka toki joku apuri olisi ne voinut siinä tapauksessa tontille kaivaa. Alainen vaikka. Tai vaimo.
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ki/5739702
Keskusrikospoliisi teki heti Aarnion kiinnioton jälkeen etsinnän talolle, mutta silloin vajaan 65000 euron piiloa ei löydetty. Se tapahtui vasta toukokuussa 2014.
Syyttäjien mukaan rahat ovat Aarnion huumerahoja, mutta
puolustuksen mukaan kyse on jonkin ulkopuolisen tekemästä lavastuksesta.
Tämän selvittämiseksi krp selvitti kansainvälisillä oikeusapupyynnöillä setelien alkuperää.
Jos joku seteleistä olisi otettu käyttöön sen jälkeen, kun Aarnio marraskuussa 2013 otettiin kiinni, niin se olisi vahvasti viitannut lavastusteoriaan. Aarnio ei olisi tällöin voinut itse kaivaa kätköä maahan.
Näin uusia seteleitä ei selvityksessä löytynyt, mutta kysymyksiä jäi auki.
Aarnion puolustuksen mukaan selvityksen ongelmana on, että kaikista seteleistä ei saatu selville käyttöönottopäivää, eikä sitäkään tiedetä onko marraskuun 2013 ja toukokuun 2014 välisenä aikana ylipäätään laskettu uusia seteleitä liikkeelle.
Se seteleistä kuitenkin selviää, että ne eivät voi olla peräisin siitä erästä, jonka Aarnio on kertonut saaneensa kuolevalta liikemieheltä vuonna 2002. Tosin Aarnio sanoi salissa käyttäneensä ne, ei kätkeneensä.
Seteleitä pengerrykseen kaivetussa ämpärissä oli kaikkiaan 186 kappaletta. Sadan, kahdensadan ja viidensadan euron setelit olivat peräisin Hollannista, Italiasta, Itävallasta, Ranskasta, Saksasta ja Suomesta.
Yli sata seteleistä oli saksalaisia. Ne oli valmistettu pääosin 1999-2009.
Vain yksi sadan euron seteli oli valmistettu 2012. Erityisen suuri osa 500 euron seteleistä oli saksalaisia.
Saksan viranomaiset eivät kuitenkaan ole vielä kyenneet selvittämään seteleiden käyttöönottopäivämäärää, vaan selvitykset ovat tältä osin kesken.
Lisätietoa on mahdollisesti tulossa.
Seteleiden rekisteröimiskäytännöt vaihtelivat maittain.
Suomen pankin mukaan 24 suomalaissetelin sarjanumeroiden perusteella suomalaiset setelit oli valmistettu 2000-2001. Sen tarkempaa niistä ei kyetty sanomaan.
Itävallan viranomaiset eivät osanneet sanoa milloin rahat oli valmistettu tai otettu käyttöön, mutta 12 itävaltalaista oli leikattu painoarkeista 2009-2011.
Rahat on tutkittu perusteellisesti ja niistä on löytynyt useiden ihmisten sormenjälkiä, osa heistä virolaisia - mutta ei Aarnion sormenjälkiä. - IS 6/2015
Seteleistä löydettiin kaikkiaan seitsemät sormenjäljet, joista yhdetkään eivät kuuluneet Aarniolle. Ainakin osalla sormenjälkensä jättäneistä epäillään olevan yhteyksiä liivijengeihin.
Kukaan miehistä ei osaa kertoa, miten jäljet ovat päätyneet Aarnion tontilta löytyneisiin seteleihin. He eivät myöskään kuulustelujen mukaan tunteneet Aarniota.
Yksi arveli, että hän on saattanut maksaa kyseessä olevalla 100 euron setelillä 77 gramman hasiserän, mutta piti todennäköisempänä, että hän maksoi huume-erän pienemmillä rahoilla.
Autokauppaa tekevä mies puolestaan arvioi, että hänen sormenjälkensä ovat saattaneet joutua 500 euron seteliin auton myynnin yhteydessä.
Yksi seitsikosta sanoi tuntevansa Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn entisen jengipomo Keijo Vilhusen. Hän arvioi, että on saattanut antaa tälle 500 euron setelin, mutta piti sitä epätodennäköisenä. Neljällä muulla ei ollut poliisin kuulusteluissa mitään käsitystä siitä, miten heidän sormenjälkensä ovat päätyneet kätkön seteleihin.
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... an/5104664
Poliisi osasi etsiä rahakätköä Jari Aarnion omakotitalon tontilta keväällä 2014 Aarnion omien puheiden perusteella. Ulkopuolista vihjettä ei tutkijoiden mukaan tullut.
Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto ja ylikomisario Rabbe von Hertzen selostavat tapahtumia esitutkintaaineistoon liitetyssä lausumassa.
Sen mukaan jo tutkinnan alussa ilmeni, että Aarniolla oli käytössä paljon käteistä rahaa. Autotallista löytyi videokasetin sisältä kaksi 500 euron seteliä ja rahakoirat merkkasivat tyhjiä rahalippaita. Kotietsintöjen kautta paljastui, että omakotitalon rakentamiskuluja oli maksettu käteisellä.
Ensimmäinen etsintä Porvoon kiinteistöllä tehtiin marraskuussa 2013, jolloin ei vielä tutkittu huume-epäilyjä. Se kohdistui lähinnä sisätiloihin. Rahakoira kiersi pihan, muttei merkannut mitään. Sama tilanne oli Aarnion kesämökillä Hangossa.
Poliisi kiinnostui rahasta
Joulukuussa ilmitulleiden huume-epäilyjen myötä poliisi kiinnostui rahasta lisää.
- Tietoja etsittiin takavarikkomateriaalin kautta. Mietittiin kovasti muun muassa,
olisiko varoja sijoitettuna ulkomaille ja miten voitaisiin saada tietoja asioista. Mahdollisuutta yleistiedusteluun koko maailmalle ei oikein ollut, Haavisto ja Rabbe von Hertzen kirjoittavat.
Tutkinnassa yksi rikosylikonstaapeli oli vastuutettu miettimään rahakätköjä. Rikosylikonstaapeli toi tutkinnanjohdolle esiin
jo alkuvaiheessa Aarnion vaimon ja Aarnion alaisen välisen keskustelun. Alainen oli heti Aarnion kiinnioton jälkeen käynyt tapaamassa Aarniota Vantaan vankilassa.
Alainen oli välittänyt vaimolle Aarnion pyynnön levittää kuorikate pihan pengerrykselle suojaamaan kasveja. Poliisin puhelinkuunteluun tallentuneessa keskustelussa oli sovittu, että alainen hoitaa levityksen.
Rikosylikonstaapeli kertoi kuulustelussa ihmetelleensä Aarnion huolta kuorikkeen levittämisestä.
- Vaikka Jari Aarnio onkin monessa ”liemessä” keitetty, tiukkoihin tilanteisiin tottunut henkilö, tämä ei jotenkin sopinut juuri virkarikoksista pidätetyn miehen suurimmaksi huolenaiheeksi.
Asia oli esillä tutkinnan palaverissa, mutta se ohitettiin.
- Rikosylikonstaapeli kertoi asiasta meille, mutta tutkinnassa oli niin kiire siinä vaiheessa, ettei tieto aiheuttanut enempää toimenpiteitä.
Alkutalvesta 2014 rahavaroja ei ollut löytynyt. Niitä yritettiin etsiä pakkokeinoilla, turhaan.
Maaliskuun aikana tutkinnassa mietittiin lisäetsintöjä kiinteistöillä, mutta maa oli jäässä. Tutkinta ei pitänyt todennäköisenä, että varoja olisi ollut piilossa kaupungissa pihoilla, vaan pikemminkin omilla tonteilla.
Rikosylikonstaapeli oli ottanut palaverissa kuorikkeen uudestaan esiin.
Etsintöihin Porvoossa ja Hangossa päästiin toukokuun alussa 2014. Mukana oli myös henkilökuntaa puolustusvoimista. Teknisen laitteiston avulla tehdyt etsinnät kestivät päiviä.
Rikosylikonstaapeli oli itse mukana etsinnässä ja keskittyi pengerrykseen.
-
Melko pian osuin johonkin esineeseen, joka ei vaikuttanut kiveltä. Kaivoin lapiolla paikkaa, jolloin sieltä paljastui muovinen salaojakaivon kansi.
Rikosylikonstaapeli löysi 65 000 euroa pengerrykseen piilotetusta rumpuputkesta. Pinta-aines ei mitenkään poikennut muusta kuorikatteesta. Etsinnät jatkuivat useita päiviä, mutta
muita kätköjä ei löydetty.
Etsinnöissä oli mukana edustaja Aarnion asianajotoimistosta, mutta tutkijat ihmettelivät, ettei Aarnio poikkeuksellisesti itse halunnut olla läsnä.
- Samoin ilmeni seuraavana päivänä, että hän oli reagoinut löytöön hyvin voimakkaasti tai ainakin tällainen kuva asiasta tuli, Haavisto ja von Hertzen kertovat.
- Etsinnät eivät perustuneet ulkopuoliseen vihjeeseen. Aarnion oma kertomus kuorikatteen laittamisesta oli yksi keskeinen syy etsintään.
- Emme usko lavastukseen, Haavisto ja von Hertzen kirjoittavat ja huomauttavat vielä
Helsingin poliisin tarkkailleen kameravalvonnalla kiinteistöä marraskuusta 2013 helmikuuhun 2014.
