Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Miss Holmes #1]

Tästä on turha jankata syvemmin enää kymmenettä kertaa.

Minun kysymykseni yksinkertaisuudessaan oli, voiko välituomion ''lukitusta'' motiivin ja suunnitelmallisuuden osalta kumota, jos on tullut MTT:ssä esiin harhainen mustasukkaisuus.

[Talvi24]

Toki eri asia jos sieltä puhelimesta on löytynyt jotain… mutta kun sitäkään ei tiedetä. Miksi edes menee tutkimaan toisen puhelinta? Mikä sai hänet niin tekemään?
………….

Olen mustannut syyn, mikä sai Tn tutkimaan Vn puhelinta. Eli, josko sieltä löytyisi syy, miksi esimerkiksi työpaikkansa muutto niin rasittaa ja pitää vaimon pois kotoa iltaisinkin.

Täällä on maalattu kuvaa Tikkasesta, joka syksyllä 2022 ei jaksanut edes toimittaa sloma todistusta vakuutusyhtiöön.
Jos todella on ollut niin huonossa kunnossa, niin silloin:
Oikeasti kunnolla masentunut ei jaksa ajatella noin seikkaperäisesti.
Silloin kun vessassa käynti vaatii tuntien harkintaa ja voimien keräystä, kun et pysty kirjautumaan edes omalle koneellesi, vaikka sama salasana on ollut käytössä vuosia, kun yöllä ja päivällä ei ole enää eroa, eikä kenenkään puhetta oikein ymmärrä. Kun et toivo mitään muuta kuin sitä huippu kuuluisaa valoa sen sysipimeän tunnelin päähän, ei todellakaan tule mieleen muiden tekemiset. Ei, kun et välit edes omista perustarpeista.
Seen that, been there.
*******
Siinä olet kyllä oikeassa, että Tikkanen ei varmasti syyttänyt itseään, tai lääkkeiden väärinkäyttöään ongelmistaan, vaan muita. Vaimo sitä, vaimo tätä, exä sitä, lapset tätä....

En tiedä, monestiko pitää toistaa sitä, ettei (keski)vaikeassa masennuksessa ole kyse jaksamisesta, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei henkilö kykene, ei saa aikaan. Ei siis saanut aikaiseksi vietyä / laitettua sähköpostilla sl-todistuksia vakuutusyhtiöön tai Kelaan. Henkilö tekee tuollaiset sitten kun on paremmassa voinnissa, saa aikaiseksi - tehtyä asioita.
Sinänsä vaikea kuvitella vessaan menon vaativan niin kovaa ponnistutsta kuin kuvaat, kyllä se vessahätä pöntölle ajaa. Hampaiden pesu jää kyllä hyvin hekposti tekemättä.

En tiedä, mistä tuo on keskusteluun ilmaantunut, että T olisi syytellyt vaimoaan ongelmistaan (viestejä minulla lukematta toki), mutta ei hän kyllä ollut hoitavalle psykiatrille vaimoaan moittinut mistään. Jostain ilmaantunut uutta tietoa? Ei ole tainnut ilmaantua.
Vahvat syyllisyyden tunteet - omasta olostaan, voinnistaan - vaikutuksesta perheen jäseniin - ovat osa (keski)vaikeaa masennusta. Luulen, ettei Tikkanenkaan ole niiltä säästynyt.

[Miss Holmes #1]

...
Ja sitten jos masentuneena istuu yksin pitkät päivät ja illat kotona, niin alkaa ihmetellä, miksi on näin. Ja alkaa etsiä syitä siihen..vrt puhelimen kuvat.

Toki eri asia jos sieltä puhelimesta on löytynyt jotain… mutta kun sitäkään ei tiedetä. Miksi edes menee tutkimaan toisen puhelinta? Mikä sai hänet niin tekemään?
...

Olen mustannut syyn, mikä sai Tn tutkimaan Vn puhelinta. Eli, josko sieltä löytyisi syy, miksi esimerkiksi työpaikkansa muutto niin rasittaa ja pitää vaimon pois kotoa iltaisinkin.

skounelta ajatuksia
siihen vastaus

[thinker2]

Olen mustannut syyn, mikä sai Tn tutkimaan Vn puhelinta. Eli, josko sieltä löytyisi syy, miksi esimerkiksi työpaikkansa muutto niin rasittaa ja pitää vaimon pois kotoa iltaisinkin.

Täällä on maalattu kuvaa Tikkasesta, joka syksyllä 2022 ei jaksanut edes toimittaa sloma todistusta vakuutusyhtiöön.
Jos todella on ollut niin huonossa kunnossa, niin silloin:
Oikeasti kunnolla masentunut ei jaksa ajatella noin seikkaperäisesti.
Silloin kun vessassa käynti vaatii tuntien harkintaa ja voimien keräystä, kun et pysty kirjautumaan edes omalle koneellesi, vaikka sama salasana on ollut käytössä vuosia, kun yöllä ja päivällä ei ole enää eroa, eikä kenenkään puhetta oikein ymmärrä. Kun et toivo mitään muuta kuin sitä huippu kuuluisaa valoa sen sysipimeän tunnelin päähän, ei todellakaan tule mieleen muiden tekemiset. Ei, kun et välit edes omista perustarpeista.
Seen that, been there.
*******
Siinä olet kyllä oikeassa, että Tikkanen ei varmasti syyttänyt itseään, tai lääkkeiden väärinkäyttöään ongelmistaan, vaan muita. Vaimo sitä, vaimo tätä, exä sitä, lapset tätä....

En tiedä, monestiko pitää toistaa sitä, ettei (keski)vaikeassa masennuksessa ole kyse jaksamisesta, vaan yksinkertaisesti siitä, ettei henkilö kykene, ei saa aikaan. Ei siis saanut aikaiseksi vietyä / laitettua sähköpostilla sl-todistuksia vakuutusyhtiöön tai Kelaan. Henkilö tekee tuollaiset sitten kun on paremmassa voinnissa, saa aikaiseksi - tehtyä asioita.
Sinänsä vaikea kuvitella vessaan menon vaativan niin kovaa ponnistutsta kuin kuvaat, kyllä se vessahätä pöntölle ajaa. Hampaiden pesu jää kyllä hyvin hekposti tekemättä.

En tiedä, mistä tuo on keskusteluun ilmaantunut, että T olisi syytellyt vaimoaan ongelmistaan (viestejä minulla lukematta toki), mutta ei hän kyllä ollut hoitavalle psykiatrille vaimoaan moittinut mistään. Jostain ilmaantunut uutta tietoa? Ei ole tainnut ilmaantua.
Vahvat syyllisyyden tunteet - omasta olostaan, voinnistaan - vaikutuksesta perheen jäseniin - ovat osa (keski)vaikeaa masennusta. Luulen, ettei Tikkanenkaan ole niiltä säästynyt.

Keskivaikeassa masennuksessa ihminen voi olla työkykyinen, jos se on "yksinkertainen". Jos ohessa on ahdistuneisuutta ja esim. ADHD, niin silloin ei ole työkyinen. Juuri ADHD voi saada aikaan sen ettei asioita saa hoidettua, ilman muitakin diagnooseja. Vaikea-asteisessa masennusoireistossa voi jopa vessassa käynti tuottaa haasteita. Ei yksinkertaisesti pääse sängystä ylös. Myös itsemurhan suunnitteluun ja toteutukseen ei riitä voimavaroja. Oireiden hieman lievityttyä, se sitten saattaa onnistua. Tuhansia kotikäyntejä tehneenä, tiedän sen.

[Miss Holmes #1]

Ja usein se itsemurha on paljon päällimmäisempi kuin muiden murha.

Yksi toistuva kysymys ammattilaisilta on ’onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?’
ei
’oletko miettinyt puolisosi surmaa?’

****
Jos olette koskaan edes nähneet masennukseen liittyviä kyselykaavakkeita, tiedätte ettei masennus ole tunne muita kohtaan, vaan itseä kohtaan.

Siitä vaan testaamaan ja tutustumaan.

https://mielipalvelut.fi/testit/masennu ... zXEALw_wcB


*****
Tämä maa on niin melankolinen, että masentuneita murhaajia on tuolla ajattelukaavalla joka niemi ja notkelma täynnä. Ja ennen pitkään meitä on enää 3 miljoonaa.

[Miss Holmes #1]

Krooninen katkeruus maailmaa kohtaan voi viedä ihmisen masennukseen.
Mutta siinäkään syvimmillään ei ole kyse masennuksesta, vaan vääristyneestä ajatusmaailmasta, jossa katkera henkilö kokee, että kaikki ovat vastaan ja omat tekemiset ei riitä.

Katkeria ihmisiä pidetään usein masentuneina, vaikka lopulta on kyse ajatusmaailman vääristymästä, joka myrkyttää katkeran ihmisen mielen melankoliseksi ja vihaiseksi.

Meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä. On vaan ihmisiä, jotka jäävät märehtimään kokemillaan negatiivisilla tapahtumilla ja rakentavat kuvan ympäristöstä sen mukaiseksi.

Katkeruuskaan ei kuitenkaan tee kenestäkään tappajaa. Sekin kohdistuu tavallaan omaan itseen, vaikka syytökset ääneen kohdistuvat muihin.

*****
Kyllä toisen ihmisen tappamiseen tarvitaan paljon vakavampia ongelmia.

*****
Jokainen meistä on varmasti törmännyt kärttyiseen ikäihmiseen (enkä nyt puhu kenestäkään teistä).
Jotenkin tuntuu, että lievästi katkera ajatusmaailma voimistuu iän myötä.

On todella säälittävää ja raskasta katsoa vanhusta, joka syyttelee omasta olostaan ja tilastaan ympäristöä: vanhempia, työnantajian (usein vain sitä yhtä ainoaa) puolisoa, lapsia.
Ja lopulta kun ihmistä kuuntelee, tajuaa, että lopulta hän on vain katkera siitä, ettei aikanaan tehnyt itse toisenlaisia valintoja, että pitäytyi siinä tutussa ja turvallisessa, koska mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen oli liian pelottavaa.

******
No niin ja sori OT:t
Oikeastaan tarkoitukseni oli vain todeta, ettei masennus tee kenestäkään murhaajaa.
Siihen tarvitaan paljon muuta pääkopan sisällä.

[QwertyKeyboard]

Keskivaikeassa masennuksessa ihminen voi olla työkykyinen, jos se on "yksinkertainen". Jos ohessa on ahdistuneisuutta ja esim. ADHD, niin silloin ei ole työkyinen. Juuri ADHD voi saada aikaan sen ettei asioita saa hoidettua, ilman muitakin diagnooseja. Vaikea-asteisessa masennusoireistossa voi jopa vessassa käynti tuottaa haasteita. Ei yksinkertaisesti pääse sängystä ylös. Myös itsemurhan suunnitteluun ja toteutukseen ei riitä voimavaroja. Oireiden hieman lievityttyä, se sitten saattaa onnistua. Tuhansia kotikäyntejä tehneenä, tiedän sen.

Itsestäni on huvittavaa, että eri ihmisten masennuksia luokitellaan eri asteisiksi. Millä periaatteella jonkun toisen masennus oli muka vähemmän vakava jos se masennus johti itsemurhaan kuin jonkun toisen masennus johti sängyssä makaamiseen? Useinhan nimenomaan miehille ketkä paljon usemmin päätyvät itsemurhaan todetaan loppuun saakka, että heidän masennuksensa on sitä lievempää tyyppiä, sitten kun kaveri vetää itsensä kiikkuun todetaan hänen toimintakykynsä oli niin hyvä, että pisti itsensä narunjatkoksi, joka todistaa, että se masennus oli kuin olikin hyvin lievää. Toisin kuin oikeasti vakavasti masentuneilla. Oikeastihan tällä tavalla asioiden todistaminen on kehäpäätelmä, joka menee läpi vain sen takia, että psykologia on humanistinen tiede miltä ei vaadita oikeita tieteellisiä kriteereitä ja asioiden todistaminen kehäpäätelmillä eli argumentointi virheillä on sallitua.

Hän oli vähemmän masentunut, koska tappoi itsensä, koska itsensä tappaminen vaatii toimintakykyä, jota oikeasti masentuneella ei ole. On klassinen esimerkki siitä miten joku asia todistetaan epätieteellisesti kehäpäätelmällä.

[Korpisoturi]

Koorti on ollut hyvin vähän enää julkisuudessa mtt:n tuloksesta, mereenajon uudesta purusta tai yleensä ottaen mistään.

Kiinnostaisi tietää miten koko puolustus on aikanaan rakennettu.
Ensin on paikalle pölähtänyt Maija Heinonen ja vasta marraskuussa 2023 Koorti tuli julkisuuteen. Kuinka pitkään hän oli ollut mukana? Milloin Tikkanen otti yhteyttä?

Miten ruotsalainen asianajaja päätyi Helsinkiin ja osaksi Ullanlinnan epäillyn murhan oikeudenkäyntiä?

Koorti kertoo, että Tikkanen lähestyi häntä, ei toisinpäin.

– Meillä on asianajajina vain yksi oikeus, ja se on sanoa ”ei kiitos”. Harvoin sitä käytetään.

Miksi Tikkanen valitsi juuri hänet ’lahdentakaa’?
Eikö suomenruotsalaista rikosoikeuteen ja ennenkaikkea henkirikoksiin erikoistunutta löytynyt vai sanoivatko kaikki ’nej tack’?

Pelkäsikö Tikkanen, että kenellä tahansa suomenruotsalaisella ammattilaisella olisi vähintäänkin löyhä kytkös ’sosiaaliseen ja kaikkien tuntemaan Viciin’ ja hänen puolustuksensa kärsisi siitä?

Miksi ihmeessä Koorti lähti mukaan soppaan, joka jo ensimmäisten viikkojen aikana kupli ulos kattilasta, kun julkisuuteen tuli mereenajo?

Ajan tässä takaa sitä, että ymmärsikö Koorti Tikkasen todellisen mielenlaadun vastatessaan ’ja tack’?

Ajatteliko hän, että tässäpä muka tapaus lopetella uraa. Selvä voitto ja iisi case?

Usein syytettyä puolustava Koorti kertoi puoltavansa sitä, että jokainen ihminen saisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

Lähtökohta Koortille on aina se, että asiakas on syytön. Jos tutkinta osoittaakin muuta, selventää Koorti tilanteen: jos menemme oikeuteen, tuomio tulee.

Koorti kertoi IL:n haastattelussa vuonna 2021, että hänen taktiikkansa on ollut aina hankkia omia asiantuntijoita ja todisteita.

– En halua juosta oikeudessa häviämässä juttuja, joten teen omia tutkimuksia.

Koorti astui kehiin vasta myöhemmin, eli kaikkea sitä mitä Tikkanen oli jo suustaan päästänyt, ei voinut enää perua.
Puolustus oli pakko rakentaa sen päälle ja siksi tämä ei todellakaan tule päättymään ’törkeään pahoinpitelyyn’ mitä se voisi olla, jos Koorti olisi ollut mukana päivästä 1 lähtien.

Niin, miksi syytetty haluaa yhden Ruotsin kaikkien aikojen parhaimmista rikosoikeuteen erikoistuneista asianajajista? Todellinen mysteeri.

Niin, miksi julkisuutta ja mainetta haluava asianajaja valitsee tapauksen, jolla saa julkisuutta ja mainetta?

[Korpisoturi]

Koorti kertoi IL:n haastattelussa vuonna 2021, että hänen taktiikkansa on ollut aina hankkia omia asiantuntijoita ja todisteita.

– En halua juosta oikeudessa häviämässä juttuja, joten teen omia tutkimuksia.

Koorti astui kehiin vasta myöhemmin, eli kaikkea sitä mitä Tikkanen oli jo suustaan päästänyt, ei voinut enää perua.
Puolustus oli pakko rakentaa sen päälle ja siksi tämä ei todellakaan tule päättymään ’törkeään pahoinpitelyyn’ mitä se voisi olla, jos Koorti olisi ollut mukana päivästä 1 lähtien.

Tämä on mielenkiintoista. Toisaalta ihmettelen miksi hän otti casen, jos näki ettei ole mahdollisuuksia voittaa. Hänhän haluaa voittaa. Hän ei ota kaikkia caseja mutta tämän otti.

Ps. Mua naurattaa sinun eilinen vastaus xd

Tikkasen tapauksen lähtötilanne on sellainen, että siitä ei voi selvitä millään keinoin ilman tuomiota. Ei sitä kuoleman aiheuttamista voi järjellisesti kiistää mitenkään.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että syyttäjän murhasyyte ei mene läpi, vaan Tikkanen tuomitaan lievemmin. Kyllä mun kirjoissani tästä tulee Koortille sulka hattuun ilman muuta.

[Korpisoturi]

Minusta tuntuu järjettömältä ajatus, että motiivi tuntuisi olevan selvä: mustasukkaisuus.

Mutta kun näyttöä asiasta, joka mustasukkaisuuden olisi voinut aiheuttaa, ei löytynyt ja lisäksi syytetty kieltää olleensa ’normaalia, tervettä mustasukkaisuutta’ mustasukkaisempi, päätetään välituomiossa, ettei riitä motiiviksi.

Uskoisin, että hyvin monissa parisuhdeväkivalta tilanteissa on kyse aivan samasta kaavasta.

Puolisoaan pieksevää henkilöä ei toimiteta useinkaan psykiatriseen arviointiin, koska tapahtumat jäävät piiloon ja taas kerran päivystyksessä kirjataan ”kaatui rappusissa, taas”.

Tikkanen on kuitenkin toimitettu Suomessa perusteellisimpaan mahdolliseen psykiatriseen arviointiin, mielentilatutkimukseen, ja tuolla varmasti mustasukkaisuus on yksi helpoiten tutkittavista alueista.

********
Koska mtt:n tuloksen jälkeen aikaa tulee kulumaan tuhottomasti ennen tuomion julistamista, voiko olla mahdollista, että myös välituomioon on haettu motiivin ja ehkä suunnitelmallisuuden osalta purkua?

(Tämä alkaa olla mulle täyttä hepreaa, joten jos joku fiksumpi voisi avata mahdollisuuksia,)

Käytännössä ainoa mahdollisuus murhatuomioon on, että syyttäjä hankkii uutta todistelua hoviin suunnitelmallisuuden ja motiivin osalta. Käytännössä se vaatisi henkilötodistelua.

Äärimmäisen huonoa Rikoslain 21 luvun pykälän 2 tulkintaa. Kokonaistorkeyden vaatimuksella on huomattavaa merkitystä ratkaisun lopputulokseen, sillä vaatimus ei täyty aina automaattisesti silloin, kun jokin kvalifiointiperusteista on käsillä. Sen podinnassa, onko teko kokonaisuutena arvioiden törkeä vai ei, voidaan huomioida seikkoja, joita ei kvalifiointiperusteissa huomioida tai jotka jäävät kvalifiointiperusteissa yli. Kvalifiointiperusteet ovat hyvin tulkinnanvaraisia ja eri tuomioistuimet päätyvät eri lopputuloksiin samassa asiassa. Valinta murhan ja tapon välillä voi toisinaan olla hyvinkin pienistä seikoista kiinni, jolloin seuraamukset tekijälle vaihtelevat. Tässä tapauksessa seikat ovat tahallisuusasteessa, uhrin puolustuskyvyttömässä tilassa, teon keston korreloitumisessa uhrin kärsimyksen määrään ja uhrin joutumisesta puolustuskyvyttömään tilaan teon edetessä.

Laitan Miss Holmes perusteet yksilöiden kvalifiointiperusteet esimerkein, kun ennätään. Kokonaistörkeydellä päästään pelaamaan tarvittaessa. Tähän tapaukseen ei tarvita motiivia, eikä ennakkosuunnitelmaa. Vakaan harkinnan ollessa kyseessä voi suunnitelma olla osin jäsentymätön ja suunnitelmia voi olla useampia kuin yksi. Riittävää on se, että tappaminen on yksi vaihtoehdoista. Esimerkiksi julman teon kohdistaminen puolustuskyvyttömään tekee jo teosta kokonaisuutena arvostellen törkeän.

Palaan asiaan myöhemmin, kuin ehdin.

Olet mennyt eteenpäin! Ymmärrän kirjoituksestasi jonkinlaisen sanoman, vaikka se jääkin epäselväksi. Kannustan jatkossakin Tenu-Barbaraa kirjoittamaan selkeämmin.

"Kokonaistorkeyden vaatimuksella on huomattavaa merkitystä ratkaisun lopputulokseen, sillä vaatimus ei täyty aina automaattisesti silloin, kun jokin kvalifiointiperusteista on käsillä." Juuri sitä, että ankaroittamisperusteiden/ankaroittamisperusteen toteennäyttäminen ei yksistään riitä murhatuomioon, olen jankuttanut usean viestin verran.

Korjaan kuitenkin jälleen viestisi asiavirheitä:

RL 21:

"Jos tappo tehdään

vakaasti harkiten,
erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi."

"Sen podinnassa, onko teko kokonaisuutena arvioiden törkeä vai ei, voidaan huomioida seikkoja, joita ei kvalifiointiperusteissa huomioida tai jotka jäävät kvalifiointiperusteissa yli." Tämä ei siis ole totta. Tapon täytyy täyttää ankaroittamisperuste ja olla lisäksi kokonaisuutena arvostellen törkeä.


Kertauksena:

- Tapausta tutkittiin tappona alun perin (poliisin mukaan ei erityisen raaka ja julma)
- Koska heräsi oletus suunnitelmallisuudesta, niin nimike vaihtui murhaksi
- välituomiossa todettiin, että motiivia tai suunnitelmallisuutta ei ole näytetty, joten teon tulisi olla erityisen raaka ja julma, jotta se voisi täyttää murhan tunnusmerkit (ja silloin lisäksi teon tulisi olla kokonaisuutena arvioiden törkeä)

[Korpisoturi]

B
Mä olen itsekin tänne kvalifointiperusteita listannut.
Minusta tapaus täyttää jo näillään murhan kriteerit, mutta enemmistö tuntuu kallistuvan tappoon.

Mä lähinnä ihmettelen, miksi motiivi ja suunnitelmallisuus on ”lukittu” välituomiossa, vaikka myös Stenberg (?) totesi, että mustasukkaisuuden asteen määrittely vaatisi tarkempaa analyysiä Tikkasen päästä.
Ja sitähän nyt on tehty.

Minä en ole kallistunut puoleen enkä toiseen, sillä ei ole tietoa. On niin paljon salattuja asioita jotka voi vaikuttaa. Korpisoturi tuntuu tietävän näistä hommista ja hänen spekut on mielenkiintoisia.

Ottaa päähän ettei tämmöistä sairasta mustasukkaisuutta huomioida tapauksissa. Esim. tämä siivooja/kampaaja case Rämö. Rantala sai vain 11 v vaikka oli ennestään väkivaltaisia tuomioita taustalla. Eipä ihmishenki paljon maksa. Sekin lehmä on nyt jo vapaana jossain hellujen kokouksissa etsimässä synninpäästöä. Olisi pitänyt saada elinkautisen ja istua lopun elämää lukkojen takana.

Ei se ole spekua, että Tikkasta ei (lähes) varmasti tuomita murhasta. Se tietysti on spekua, että pohdin tapausta jo hovin näkökulmasta. En usko, että syyttäjä vie tätä tapausta hoviin ellei henkilötodistajia ilmaannu.

Vakaa harkinta on ainoa ankaroittamisperuste, joka tässä ehkä voitaisiin näyttää toteen. Käytännössä se vaatisi suunnitelmallisuuden todistamista ja/tai motiivin osoittamista. Oletan, että Tikkasen kirjoitukset laitteillaan ja somessa on syynätty tavalla, että sieltä ei ilmene uutta evidenssiä.

Mielestäni ainoa mahdollisuus on henkilötodistelu motiivin osoittamisen osalta. Toki lukisin mielelläni muitakin ajatuksia, mutta tässä ketjussa on todella paskaa mutu-juridiikkaa sivutolkulla.

[skoune]

...
Niin, miksi syytetty haluaa yhden Ruotsin kaikkien aikojen parhaimmista rikosoikeuteen erikoistuneista asianajajista? Todellinen mysteeri.

Niin, miksi julkisuutta ja mainetta haluava asianajaja valitsee tapauksen, jolla saa julkisuutta ja mainetta?

Jos teitä kiinnostaa miksi T valitsi Koortin, niin googlatkaapa hieman Kn taustaa. Löytyy paljon elämäntarinassaan yhtymäkohtia tai samanlaisia kokemuksia Tn kanssa.

Koorti on suomalainen, joka muutti lapsena Ruotsiin. Hänen etunimensä oli Kirsti, mutta ruotsalainen isäpuoli vaati tytön muuttamaan myös etunimensä ruotsalaiseksi vrt Tn nimihistoria.
Koorti joutui hylkäämään myös äidinkilensä kun kävi koulunsa ruotsiksi. Ja melkeinpä satavarma olen, että hän, kuten suurin osa ruotsinsuomalaisista tuli ensin koulukiusatuksi ja työpaikkakiusatuksi. - Olen varma tästä yhteydestä, sillä valitettavasti minulla on kokemusta siitä, että jos ei Suomessa ole syntyperältään suomenruotsalainen, niin sinua ei hyväksytä piireihin., vaikka kuinka hyvin osaisit ruotsia. Ja sama pätee Ruotsissa, ruotsinsuomalainen joutuu jopa muuttamaan sukunimensä ruotsalaiseksi jotta menestyisi työelämässä.

Koorti on joutunut kovalla työllä näyttämään, että hän kelpaa ja siksi hänestä on tullut hyvä asianajaja.

vähän ot, mutta uskon itse tähän teoriaani nim svedupelle (suomenruotsalainen nimitys ruotsinsuomalaiselle)

[Korpisoturi]

↑

Mielestäni valinta on looginen. Kommenttini oli sarkastinen.

[Miss Holmes #1]

Ei Koortin valinta perustu koulukiusaamiseen tai mihinkään muuhunkaa mitä tuot esiin.

Erittäin todennäköinen syy on se, että jo MaijaH on tuonut Tikkaselle esiin faktan, että kakkua tulee anyway.

Suomessa kukaan ruotsinkieltä taitava osaava henkirikosjuristi ei ole halunnut lähteä caseen, joka on selkiö jo lähtöjään ja uhri ehkä tutun tuttu. Tikkanen halusi välttää tuon.

Koorti ei selkeästi tätä tajunnut, vaan hänelle annettiin täysin väärä kuva syytetystä.

******
Ja siiten tuohon miesten itsemurhiin yms.

Niinhän tuo on.
Miehet, jostain alkukantaisesta ’miehen tulee elättää perhe ja olla perheen pää’-syystä ovat herkempiä ”vetämään itsensä kiikkuun”.
Tai toisaalta surmaamaan koko perheen, ettei muut jää ”kärsimään”.

Kamalaa, koska maailma ei lopu edes konkurssiin.

*****
Mutta tämä kaikki on of-topic.
Itse aloitin ja itse yritän lopettaa.


Edelleen pointtini oli se, että voiko välituomion ”lukituksen” mustasukkaisuudesta ja suunnitelmallisuudesta purkaa, jos MTT:ssä ilmennyt jotain, joka tukisi noita.

[Barba Tenus S]

­­­­­­­­­­­­­­­---------------------------------------------------------------------------------------------------

Välituomiossa 29.1.2024 ratkaistut seikat:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------
* Asiassa esitetyn näytön perusteella käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Tn on kohdistanut Wn päähän ja vartaloon liiallista ja toistuvaa väkivaltaa, ja että

* Wn on ensimmäisen päähän kohdistuneen iskun jälkeen joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän ole enää kyennyt puolustautumaan tehokkaasti tai torjumaan enempää väkivaltaa.

* Näytön perusteella käräjäoikeus katsoo kiistattomasti selvinneen, että ainakin suurin osa Tn vammoista ja puremajäljestä on aiheutunut Wn taistelusta hengestään.

* Käräjäoikeus on todennut, että Wn ja Tn todetut vammat viittaavat vahvasti pitkittyneeseen taisteluun, jossa Wn on taistellut hengestään.

* Käräjäoikeus katsoo ylänaapureiden todistelussa tulleen näytetyksi, että pariskunnan välillä oli syytteessä tarkoitettuna aikana käyty vakavaa riitaa.

* Käräjäoikeus pitää toteennäytettynä, että teko ei kokonaisuutena tarkasteltuna ollut lyhytikäinen ja, että

* Se näyttö kokonaan huomioon ottaen varmasti aiheutti Wn kärsimystä.

* Tekoväline jäi tutkimatta, mutta käräjäoikeus katsoi, että kuolinsyyntutkijan mukaan Tn suuntasi iskut Wn jonkinlaisella tylpällä aseella.

* Tn toimi systemaattisesti salatakseen todelliset tapahtumat hyökkäyksen jälkeen.

* Käräjäoikeus katsoo, että Tn toimi systemaattisesti teon jälkeen todisteiden tuhoamiseksi ja tekaistun tapahtumankulun todistamiseksi.

* Käräjäoikeus katsoi, että teko oli provosoimaton, pitkittynyt ja, että Tn kohdisti Wn pitkäaikaista ja vakavaa väkivaltaa taistellessaan hengestään.

* Käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että Tn tappoi Wn syytteessä tarkoitetulla tavalla ja anasti haltuunsa mainitun omaisuuden.
­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vakaa harkinta:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tekijän määrätietoinen pyrkimys tappamisen loppuunsaattamiseksi osoittaa vakaata harkintaa.

Motiivi ei aina selviä. Tästä huolimatta muut seikat voivat riittää vakaan harkinnan kvalifiointiperusteen täyttymiseen. Toisaalta myöskään pelkkä motiivi ei riitä täyttämään kvalifiointiperustetta. Motiivin puuttuminen tai sen selvittämättä jääminen ei myöskään ole este vakaan harkinnan kvalifiointiperusten täyttymiselle, mikäli tekijän muut teot puhuvat suunnitelmallisuuden tai harkinnan puolesta. Mikäli tuomioistuin arvioisi, että motiivin puuttuminen puhuu vahvasti vakaata harkintaa vastaan, voi tappo luonnollisesti tulla arvioitavaksi murhaksi muun kvalifiointiperusteen perusteella.

Suunnittelun ei tarvitse kestää pitkän aikaa täyttääkseen vakaan harkinnan kvalifiointiperusteen. Tapauksessa KKO 1988:42 A ja B olivat saman yön aikana suunnitelleet ja toteuttaneet taksiryöstön. Suunnitelmaan kuului taksin tilaaminen ja kuljettajan tappaminen. Teon tarkoituksena oli taksiauton ja taksissa olevien rahojen anastaminen. Tekijät olivat puhuneet etukäteen surmapaikasta ja siitä, missä kumpikin istuisi taksissa. Teon katsottiin tapahtuneen ennalta yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti ja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tappamiseen tarkoitettujen välineiden hankkimista pidetään vakaata harkintaa osoittavana. Välineiden ei tarvitse liittyä pelkästään tappamiseen osoittaakseen suunnitelmallisuutta, vaan kyse voi olla myös esimerkiksi ruumiin kätkemiseen tai hävittämiseen soveltuvista välineistä.

Osaksi suunnitelmallisuutta voidaan katsoa myös muunlaiset tappamista edeltävät tai sen jälkeiset toimet. Tappamista edeltävien toimien tarkoituksena voi olla esimerkiksi tappamisen onnistumisen varmistaminen ja kiinnijäämisen estäminen.

Teon jälkeinen toiminta voidaan katsoa osaksi etukäteen laadittua suunnitelmaa, jos toimien tarkoituksena on esimerkiksi jälkien peitteleminen. Oikeuskäytännössä tappamisen jälkeisenä toimintana on esiintynyt lähinnä tekovälineiden hävittämistä . Tekijä saattaa toisinaan toteuttaa tappamisen suunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Se ei kuitenkaan vaikuta heikentävästi vakaan harkinnan arviointiin, koska tekijällä on joka tapauksessa ollut tappamisaikomus.

Määrätietoinen pyrkimys teon toteuttamiseksi: Vakaata harkintaa voi osoittaa tapa, jolla tappo on toteutettu. Tällä tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä tekijän määrätietoisuutta ja sitkeyttä tapon toteuttamiseksi eikä niinkään sitä, mitä tekotapaa on käytetty. Surmaamisen määrätietoisuutta osoittaa se, että tekoa on jatkettu sen jälkeen, kun uhrin on havaittu vielä liikahtelevan. Tämän perusteella tappamisen voidaan selvästi katsoa olleen se päämäärä, johon teoilla oli pyritty.

Mikäli tekijä toteuttaa tappamisen suunnitelmasta poikkeavalla tavalla tai eri aikaan, ei sen kuitenkaan katsota olevan esteenä kvalifiointiperusteen täyttymiselle.

Korkein oikeus on todennut, että teon suunnitelmallisuutta tai vakaata harkintaa ei poista se, että tekijä ei ole päättänyt tarkkaa tekoajankohtaa tai että hän epäröi päätöksessään. Merkitystä on siten ainoastaan sillä, että tekijä valitsee tappamisvaihtoehdon kaikista varteenotettavista toimintavaihtoehdoistaan. Sen sijaan korkeimman oikeuden mukaan vakaata harkintaa arvioitaessa merkitystä voidaan antaa sille, millainen tekijän kyky on vakaan harkinnan edellyttämän suunnittelun tekemiseen. Tällaisia kykyyn vaikuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi fyysiset sairaudet tai ahdistus. Huomioonotettavien seikkojen tulee kuitenkin olla luonteeltaan tai voimakkuusasteeltaan sellaisia, että niillä on merkitystä vakaan harkinnan arvioinnissa.

Tekijän kiihtymystilaan saattaa johtaa tekijään kohdistunut väkivalta tai muu yllättävä tapahtuma, kuten mustasukkaisuus. Oikeuskäytännössä kiihtymystilan arvioinnissa on kiinnitetty huomiota väkivallan voimakkuuteen, tapahtumien välillä kuluneeseen aikaan sekä tekijän toimintaan tapahtumien aikana. Kiihtymystilan poissulkevina seikkoina on pidetty etenkin väkivallan lievyyttä ja sitä, että tekijä on toiminut tapahtumien välillä täysin normaalisti. Tämä osoittanee sitä, että tekijä on pysähtynyt miettimään seuraavaa siirtoaan. Vakaan harkinnan kvalifiointiperustetta arvioitaessa oikeusasteet usein ottavat kantaa siihen, onko tapauksessa tullut esiin odottamattomia seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa tekijän kiihtymiseen tai tilanteen odottamattomaan kehitykseen. Mikäli viitteitä tällaisesta ei ole, saattaa se osoittaa tapon suunnitelmallisuutta tai harkintaa (Vrt. provosoimaton)

Toisinaan voi käydä niin, että tekijä on suunnitellut tappamista, mutta varsinaisen tappamisen laukaiseekin jokin odottamattoman seikka. Tällaiset tilanteet voivat olla ongelmallisia. Tämä johtunee siitä, että tällöin joudutaan arvioimaan sitä, mikä painoarvo annetaan teon suunnitelmallisuudelle ja Ks. esim. Rovaniemen HO 7.11.2003 tuomio nro 758. 101 Ks. esim. KKO 2005:48. 102 Frände ym. 2006, s. 226–227. 33 toisaalta taas tekijän yllättäneelle seikalle. Arviointia helpottanee edellä selostettu vakiintunut oikeuskäytäntö siitä, että tekotavasta poikkeaminen ei ole esteenä vakaan harkinnan kvalifiointiperusteen täyttymiselle.

Yläkerran naapurien kuulevat kirkaisut ja äänet voivat vaikuttaa myös teon vakaaseen harkintaan. Korkein oikeus on eräässä tapauksessa kiinnittänyt huomiota siihen, millainen vaikutus B:n avunhuudoilla on ollut A:n käyttäytymiseen. Kuristamisen tarkoitus on kuitenkin ollut keskeyttää B:n avunhuudot. Perimmäinen motiivi on ollut rikoksen ilmitulon ja kiinnijäämisen estäminen. Yleisen oikeuskäsityksen mukaisena ei voida pitää sitä, että uhrin pitäisi sallia teko tekemättä vastarintaa tai yrittämättä saada apua, ja että päinvastaista toimintaa pidettäisiin tilanteen odottamattomana kehityksenä. Tekijän kiihtymystila on oikeuskäytännössä vakiintuneesti erotettu tilanteen odottamattomasta ja hallitsemattomasta kehityksestä. Tilanteen yllättävyydessä kyse on yleensä tilanteista, joissa jokin odottamaton seikka yllättää tekijän, jolloin hän tappaa uhrin saman tien. Jos tekijä sen sijaan miettii toimintaansa usean tunnin ajan, ei tappoa enää katsota tehdyn tilanteen odottamattoman tai hallitsemattoman kehityksen takia. Ollessaan kiihtymystilassa tekijä saattaa puolestaan poistua paikalta, mutta palata takaisin myöhemmin. Ratkaisevaa tällöin on se, onko tekijä toiminut koko ajan samassa kiihtymystilassa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vakaan harkinnan tahallisuudesta:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------
Murhassa ja henkirikoksissa yleisesti teon tahallisuutta arvioidaan kuitenkin teon seurausten perusteella. Tekijän tappamistarkoitus on luonnollisesti yksi tahallisuuden muoto, jota pidetään myös kaikista raskaimpana. Tällöin puhutaan tarkoitustahallisuudesta, jolla tarkoitetaan rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan toisen tarkoituksellista tappamista. Tekijän omalla käsityksellä siitä, kuinka todennäköisenä hän toisen kuolemaa pitää, ei ole tarkoitustahallisuuden arvioinnissa merkitystä. Jos tekijä on kuitenkin nähnyt seurauksen syntymisen niin epätodennäköisenä, ettei teossa siten ilmene aiheuttamistahtoa, ei tahallisuuttakaan katsota olevan. Käytännössä oikeusasteet arvioivat kvalifiointiperusteiden toteutumista, eivät tarkoitustahallisuusastetta.

Selkeimmin tekijän tappotarkoitus on havaittavissa vakaan harkinnan kvalifiointiperusteessa. Murhasta tuomitsemisen esteenä ei ole se, että tekijän nimenomaisena tavoitteena ei ole ollut toisen tappaminen. Tällöin voi olla kyse rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaisesta varmuustahallisuudesta.

Varmuustahallisuudessa on käytännössä kaksi eri tahallisuusmuotoa.

Ensimmäisellä muodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä tavoittelee tiettyä päämäärää, johon päästessään tekijä varmasti tietää siihen liittyvän myös ihmisten kuoleman. Ihmisten kuolema ei ole se päämäärää, johon tekijä pyrkii, mutta se on väistämätön seuraus päämäärään pääsemisestä.

Varmuustahallisuuden toisesta muodosta käytetään nimitystä ehdollinen varmuustahallisuus. Tekijä ei ole tällöin lainkaan varma suunnitelmansa onnistumisesta, mutta onnistuessaan sen tietyt oheisseuraamukset ovat varmoja. Tekijän käyttämät erilaiset keinot ja välitavoitteet päämäärään pääsemiseksi eivät sen sijaan liity varmuustahallisuuteen.

Tekijän tahallisuutta arvioidaan yleensä todennäköisyystahallisuuden, ei varmuustahallisuuden perusteella. Alimpana tahallisuuden asteena murhasta tuomitsemiseen hyväksytään todennäköisyystahallisuus. Tekijän ei tällöinkään edellytetä tavoitelleen toisen henkilön kuolemaa. Tekijän on kuitenkin rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan pitänyt pitää toisen henkilön kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena toiminnastaan. Lain esitöissä on tarkennettu, että todennäköisyyden käsitteellä ei ole tarkoitettu viitata tilastomatemaattisiin laskelmiin vaan ainoastaan arkiseen, tekijän näkökulmasta laadittavaan arvioon tekohetken tilanteesta. Arvion perusteella on tarkoitus selvittää, kuinka uskottavana tekijä itse piti rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä. Todennäköisyystahallisuus on oikeuskäytännössä henkirikosten kohdalla useimmin esiintyvä tahallisuuden muoto. Tämä selittyy hyvin pitkälti sillä, että henkirikosten kohdalla joudutaan usein miettimään tahallisuuden alarajaa. Käytännössä arvioitavaksi tulee tällöin se, oliko tekijä mieltänyt uhrin kuoleman olevan varsin todennäköinen seuraus toiminnastaan. Tekijä ei toisin sanoen tarkoita seurauksen syntymistä eikä myöskään miellä sen syntymistä täysin varmaksi kuitenkin pitää toisen kuolemaa todennäköisempänä seurauksena kuin henkiin jäämistä. Jos tekijä on ajatellut molempien vaihtoehtojen olevan yhtä todennäköisiä, ei tahallisuusvaatimus tällöin toteudu. Käytännössä toteutuminen edellyttää yli 50 prosentin todennäköisyyttä.

Todennäköisyystahallisuuden täyttymistä arvioidaan objektiivisten ja subjektiivisten todennäköisyyksien mukaan. Objektiivisella todennäköisyydellä viitataan niihin seikkoihin, joiden perusteella ulkopuoliset arvioijat olisivat voineet muodostaa käsityksensä seurauksen syntymisestä. Subjektiivisella todennäköisyydellä tarkoitetaan puolestaan tekijän omaa käsitystä siitä, miten todennäköisesti seuraus syntyy. Murhan rangaistavuuteen riittää minkä tahansa edellä kerrotun tahallisuusasteen täyttyminen. On kuitenkin selvää, että mitä korkeampi tahallisuuden aste on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös jokin kvalifiointiperuste täyttyy ja tekoa pidetään kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Mikäli toisen tappaminen ei ole ollut osa tekijän tarkoitusta tai suunnitelmaa, ei tahallisuus kata vakaata harkintaa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------

Raakuus:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Teon raakuudella viitataan pääsääntöisesti tekotapaan.

Teon raakuudessa ratkaisevaa ei ole se, mitä välinettä tappamiseen on käytetty tai onko tappamiseen ylipäätään käytetty välinettä.

Merkitystä sen sijaan on sillä, kuinka pian uhri on kuollut, kuinka pitkään teko on jatkunut ja kuinka monta kertaa tekijä on käyttänyt väkivaltaa tappamisen onnistumiseksi. Käytännössä ilman välinettä tehty tappo vaatii tekijältä enemmän aikaa ja voimankäyttöä kuin välinettä käytettäessä.

Pitkään kestänyt, lopulta kuolemaan johtanut pahoinpitely tai usean puukoniskun aiheuttama teko voidaan kuitenkin arvioida helpommin törkeäksi. Sen sijaan uhrin nopeasti tappavaa tekotapaa ei ole useinkaan katsottu erityisen raa´aksi tai julmaksi. =>Teon pitkäkestoisuus, mikä korreloi kärsimyksen määrän kanssa täyttyy teossa.

Uhrin puolustuskyvyttömyys ensimmäisen päähän kohdistuneen iskun jälkeen.

Lain esitöissä ei ole esimerkkiä siitä, millaista tekovälinettä pidetään erityisen paheksuttavana.

Kvalifiointiperusteen ylittävällä osalla voi kuitenkin olla merkitystä teon kokonaisarvioinnissa. Lain esityöt eivät mainitse murhaa koskevissa perusteluissa eroa erityisen raa´an tai julman tekotavan käsitteiden välillä, mutta törkeää pahoinpitelyä koskevissa perusteluissa käsitteillä kerrotaan olevan vivahde-eroja. Tähän voitaneen hakea apua törkeää pahoinpitelyä koskevista lain esitöistä, joissa on annettu raa´asta tekotavasta esimerkkinä päähän potkiminen ja julmasta tekotavasta pahoinpitelyn kohdistaminen puolustuskyvyttömään henkilöön. Oikeuskäytäntö osoittaa, että sama periaate on käytössä myös henkirikosten arvioinnissa. Selkeää rajanvetoa näiden kahden käsitteen välillä on hankala tehdä. Tätä vaikeuttaa lisäksi oikeusasteiden tapa perustella päätöksensä niin, ettei perusteluista aina käy ilmi, mitkä seikat ovat vaikuttaneet erityisen raa´an tekotavan ja mitkä erityisen julman tekotavan arviointiin. Oikeusasteilla ei ole tähän varsinaista velvollisuuttakaan, mutta oikeuskäytännön ennakoitavuuden kannalta sitä voisi pitää suotavana.

Teko voi täyttää erityisen raa´an ja julman tekotavan kvalifiointiperusteen päähän kohdistuneen iskun voimakkuuden perusteella. Tekoa voidaan pitää erityisen julmana, mikäli tekijä jatkaa tekoaan yhden iskun jälkeen ja kyse olisi ollut tällöin lukuisista iskuista. On myös mahdollista, että teon julmuutta koskeva kvalifiointiperuste ei täyty siksi, että uhri olisi voinut kuolla välittömästi eikä ollut siten tietoisia itse teosta tai sen jälkeisistä tapahtumista. Tätä arviointia tukee kymmenen vuotta myöhemmin annettu seuraava korkeimman oikeuden ratkaisu. KKO 1984 II 96. A oli lyönyt B:tä useita kertoja päähän pyyhkeeseen käärityllä kukkaruukulla, josta oli seurannut B:n kallon murskautuminen. B ei ollut kuollut iskuihin välittömästi ja hän oli myös pyytänyt A:ta lopettamaan lyömisen. Iskuja oli kaiken kaikkiaan kohdistunut B:n päähän 5-6, jonka jälkeen A oli vielä kuristanut B:tä. A tuomittiin murhasta, koska tekoa pidettiin vakaasta harkinnasta tehtynä ja erityistä raakuutta ja julmuutta osoittavana. Tappoa pidettiin sekä erityistä raakuutta että julmuutta osoittavana. Teon raakuutta lienee osoittanut teon jatkaminen ensimmäisen iskun jälkeen sekä iskujen suuri lukumäärä. Ottaen huomioon, että kuristamista ei ole oikeuskäytännön mukaan pidetty sinänsä erityisen raakana tai julmana, on teon erityistä julmuutta koskevan kvalifiointiperusteen arvioinnin täytynyt kohdistua teon jatkamiseen B:n aneluista huolimatta, B:n pitkään jatkuneeseen tuskaan ja kärsimykseen sekä B:n puolustuskyvyttömyyteen, joka on seurannut päähän kohdistuneista iskuista.

Huomioon otettavia seikkoja sitkeän surmaamispyrkimyksen arvioinnissa ovat tällöin mm. onko teot tehty yhtäjaksoisesti vai kahdessa tai useammassa jaksossa ja onko väkivallan voimakkuutta lisätty tai tekovälinettä vaihdettu sopivampaan, kun uhri ei olekaan heti kuollut. Lisäksi erityisen julmuuden arvioinnissa merkitystä on sillä, onko uhri ollut tajuissaan vielä teon loppuvaiheessa, jolloin uhrin kokema kärsimys voitaisiin ottaa huomioon. (pahoinpitely tehty ketjun teossa tehty käsin, jatkettu välineellä = surmaamispyrkimys).


­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Julmuus:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Teon julmuudella viitataan pääsääntöisesti uhrille tuotettuun tuskaan ja kärsimykseen.

Nopeasti tappavaa tekotapaa ei myöskään yleensä pidetä erityisen julmana, koska uhrille ei ole ehtinyt aiheutua tuskaa tai kärsimystä.

Tuskalla viitataan fyysiseen kipuun ja kärsimyksellä henkiseen kipuun, kuten kauhuun ja pelkoon.

Tuskaa voi tuottaa tekotapa, kuten kidutus tai teon tarkoituksellinen pitkittäminen.

Kärsimystä aiheutuu yleensä silloin, kun uhri tajuaa tilanteen ja joutuu kauhun valtaan.

Erityisen raakuuden tai julmuuden esteenä voi olla uhrin tajunnanmenetys. Mikäli uhri on menettänyt tajuntansa heti tai pian teon alkamisen jälkeen, ei erityisen raakuuden tai julmuuden katsota täyttyvän. (Välituomiossa mainitut syytetyn vammat viittaavat taisteluun hengestä, mikä ei sisällä tajuttomuutta poissulkevana edelliseen).

Uhrin tajunnan menetyksellä puolestaan voi olla ratkaisevakin merkitys uhrin kokeman tuskan arvioinnissa. Kaikkien näiden seikkojen voidaan katsoa osoittavan, ettei teko ole aiheuttanut uhrille tuskaa. Jos kuitenkin oletetaan, että uhri on tajuissaan tekohetkellä, millaista fyysistä kipua teon pitäisi uhrille tuottaa ollakseen erityisen julma?

Tappamiseen käytetyn tekovälineen ei tarvitse olla ampuma- tai teräase tai muu niihin rinnastuva hengenvaarallinen väline täyttääkseen erityisen raa´an tai julman tekotavan kvalifiointiperusteen. Arvioinnissa voidaan huomioida samalla tavalla esimerkiksi mikä tahansa tekijän käteen sattunut esine, jolla tappaminen on aloitettu tai saatettu loppuun.

Vaikuttaisi siltä, että teon voimakkuudelle annetaan merkitystä pääsääntöisesti silloin, jos teko on sisältänyt useita iskuja tai iskut ovat voimistuneet loppua kohden. Tällöin on myös voitu vaihtaa tekovälinettä voimakkaampaan ja surmaamistarkoitukseen paremmin sopivaan tekovälineeseen. Oikeuskäytännössä näiden seikkojen on yleensä katsottu osoittaneen sitkeää surmaamispyrkimystä (välituomiosta ilmenee kallon iskut täydellä voimalla tehdyksi)

Sitkeänä surmaamispyrkimyksenä on pidetty tekijän osoittamaa päättäväisyyttä. Tekoa on myös voitu jatkaa pitkän aikaa tai tekijä on voinut vaihtaa teon aikana tekovälinettä voimakkaampaan ja paremmin surmaamistarkoitukseen sopivaksi.

KKO 2005:7. P oli väkivaltaa käyttäen kaatanut O:n maahan. Tämän jälkeen V ja P olivat potkineet ja lyöneet voimakkaasti maassa makaavaa O:ta päähän, ylävartaloon ja eri puolille vartaloon. V ja P olivat poistuneet ja jättäneet O:n maahan makaamaan, mutta palanneet hetken kuluttua jatkamaan pahoinpitelyä. V oli potkinut O:ta useasti voimakkaasti ylävartaloon ja päähän. V oli ottanut vauhtia ja hypännyt useasti painollaan O:n rintakehän ja kerran pään päälle. P oli useasti survaissut jalalla O:n vatsaan. P oli tämän jälkeen hypännyt rajusti istualleen O:n rintakehän päälle ja lyönyt useasti nyrkeillä päähän. O oli menettänyt tajuntansa pahoinpitelyn aikana ja kuollut muun muassa rintakehän ja ylävatsan murskavammoihin ja sisäisiin verenvuotoihin. Käräjäoikeus tuomitsi tekijät murhasta perustellen teon olleen erityisen raaka ja julma ottaen huomioon muun muassa tekotavan ja väkivallan pitkän keston. Hovioikeus tuomitsi tekijän taposta katsoen, että vaikka pahoinpitely oli kestänyt pitkään, oli loppuvaiheessa suoritettu erityisen raaka ja julma väkivalta kestänyt vain lyhyen ajan. Korkein oikeus katsoi tekijöiden syyllistyneen murhaan, koska pahoinpitelyn jälkimmäinen vaihe oli kestänyt kymmenen minuuttia ja väkivalta oli ollut erittäin voimakasta ja suuntautunut erityisesti päähän ja elintärkeiden sisäelinten kohdalle. Korkein oikeus antoi myös painoarvoa todistajalle, joka kertoi pahoinpitelyn muistuttaneen loppuvaiheessa työn tekemistä. Tappaminen oli tehty erityisen raa´alla tavalla. Julmuutta osoitti puolestaan teon jatkaminen O:n pyynnöistä huolimatta ja teon kohdistuminen puolustuskyvyttömään henkilöön (ylänaapurin kuulemat tekohetken äänet viittaavat tähän).

Pahoinpitelyä oli myös jatkettu vielä sen jälkeen, kun uhrin oli nähty liikahtelevan. Uhriin kohdistettu väkivalta itsessään osoittaa tekijöiden sitkeää surmaamispyrkimystä.

Tekoa oli luonnehdittu erityisen raa´aksi ja julmaksi myös siksi, että teko oli kestänyt kauan, ainakin 15 minuuttia. Teko oli kuitenkin tehty kahdessa vaiheessa.

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kokonaistörkeys:

­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------
Toisen tappaminen ilman motiivia tai muuta vaikutinta voi vaikuttaa teon kokonaisarvioinnissa törkeyttä lisäävänä seikkana.

Kokonaistörkeysvaatimuksen sisältöä ei ole tarkennettu lain esitöissä. Teon tulee joka tapauksessa olla tapon perustunnusmerkistöä selvästi törkeämpi. Esimerkiksi julman teon kohdistuminen puolustuskyvyttömään tekee jo teosta "kokonaisuutena arvostellen törkeän". Murha on kyseessä silloin, kun tappo tehdään erityisen raskauttavien olosuhteiden vallitessa. Teon tulee olla nimenomaan tappona törkeä eikä rikoksena sinänsä.

Kokonaistörkeyden vaatimuksella on huomattavaa merkitystä ratkaisun lopputulokseen, sillä vaatimus ei täyty aina automaattisesti silloin, kuin jokin kvalifiointiperusteista on käsillä.

Sen pohdinnassa, onko teko kokonaisuutena arvioiden törkeä vai ei, voidaan huomioida tai jotka jäävät kvalifiointiperusteissa yli.

____
Oma näkemys minkälaisilla erilaisilla ehdotelmaedellytyksillä on ratkaista ketjun henkirikos tapon törkeän tekomuodon Kvalifiointiperusteilla asiassa. Listaus ei tietenkään ole kattava. Pelkät kvalifiointiperusteet 1-2 otsikoin eivät avaa kvalifiointiperusteita, joihin lainsäätäjä on halunnut jättää liikkumavaraa ja päätöksentekovaltaa tuomioistuimille. Ei ole ainoaa oikeaa tapaa ratkaista asia, sen osoittaa usein henkirikokset, joiden päätös muuttuu ylösalaisin oikeusasteesta toiseen.
Usein kvalifiointiperuste 2 mielletään samaan laatikkoon. Olen ne erotellut, mutta koska niiden rajanveto lain käytössä on häilyvä, on otsikoiden alle avattuna sekä erityiseen raakuuteen, että julmuuteen osin soveltuvia. Kokonaistörkeys -listaus on lyhyt – sinne lainkäyttäjä voi siirtää kvalifiointiperusteista ylimenevät.


­­­­­­­­­­­­­­­­­------------------------------------------------------------------------------------------------------

Välituomiossa jo oikeuden kertaalleen miettimät johtopäätökset asiassa on poimittuna. Listauksessa ei ole spekulointeja, vain tapaukseen sopivia kvalifiointiperusteita.

Pahoittelen pitkää viestiä, olen jo jokin aikaa sitten laittanut powerpoint -dioille kvalifiointiperusteet, mutta diat valokuvina liitettynä ketjuun jäävät tekstiltään liian pieniksi, joten etusivu vain kuvana. Ei voinut myöskään ranskalaiset viivat, ylläpito stiloisoi, jos tarpeellista.

Johtopäätöksien lainauksien lähde:
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han ... sequence=2