Tämän tarinan tapahtumat sijoittuvat synkkiin lamavuosiin, jolloin monet menettivät työpaikkansa ja ajautuivat sitä kautta ahdinkoon. Omaisuus jakautui yhä harvempien käsiin.
Yksi työttömistä oli vuonna 1952 syntynyt, 40-vuotias helsinkiläinen taksinkuljettaja. Hänellä oli tuntemuksia mielenterveysongelmistaan, ja niiden vuoksi hän oli ollut niiden takia sairaalahoidossa jo muutaman kerran. Mies asui yksiössä Pohjois-Haagassa.
WikipediaNykyinen Pohjois-Haaga kuului ennen vuotta 1946 pääosin Haagan kauppalaan, mutta oli rakentamatonta aluetta, pääosin suota, mäntyvaltaista metsää ja kallioita. Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma vuodelta 1915 ulottui Pohjois-Haagankin alueelle, mutta sen mukaisesti alueelle ei rakennettu mitään. Pohjois-Haagan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa ja siitä tuli Haagan kaupunginosan osa-alue vuonna 1959.
Mennään aatonaattoon 1992. Miehen 48-vuotias espoolainen naisystävä ja hänen 15-vuotias kehitysvammainen tyttönsä olivat tuonna kohtalokkaana iltana menneet viemään joulutervehdyksen miehelle.
- Taksimiehen ja sihteerinä työskenneellen naisen suhteessa oli tuolloin jo säröjä, sillä mustasukkaiseksi tiedetty mies oli väkivaltainen. Hän oli pari viikkoa aiemmin ampunut naista ilmapistoolilla poskeen, mutta tilanne oli kaiketi saatu sovittua ja yhteiselämä jatkui. Jotenkin.
Lehdistössä - kuten termi tuolloin kuului - naista ja miestä kutsuttiin avopariksi.
Joulutervehdyksen vieminen johti runsaaseen alkkoholinkäyttöön. Mitään ihmeempää riitaa ei heidän välillään ollut, mutta sitten mies otti puheeksi seikan mikä sai hänet lopulta raivon valtaan; mies oli nähnyt naisen juttelevan kadulla jonkun toisen miehen kanssa!
Mies otti naista niskahiuksista kiinni ja ampui hiilihappo-toimisella ilma-aseellaan naista kosketusetäisyydeltä kumpaankin silmään, sen jälkeen työnsi pistoolin piipun naisen suuhun ja ampui. Neljäs laukaus osui poskeen, (erään tiedon mukaan poskeen osunut oli se aiemmin tehty ja toisen tiedon mukaan poskeen ei oltu aiemmin ammuttu). Uhrista löytyi kuitenkin viisi luotia...
Suuhun ammuttu luoti oli pysähtynyt uhrin kaularangan etupuolelle.
Ampumisen jälkeen mies oli retuuttanut naista ympäri kämppää. Naisen 15-vuotias tyttö näki tämän kaiken. En tiedä kehitysvammansa laatua ja hänen käsityskykyään, mutta on varmasti tiennyt, että äidille tehdään pahaa.
Lähtikö mies tämän jälkeen asunnosta ulos, en tiedä. Poliisit ja pelastushenkilökunta kuitenkin löysivät tytön istumasta asunnon sohvalta.
Kuin johdatuksesta olimme tuolloin lukeneet samaisen aamun Hesarista uutisen, jonka mukaan...
Enemmän täällä: Helsingin SanomatKorkein oikeus: Ilmapistooli ei ole hengenvaarallinen
Korkeimman oikeuden mielestä ilmapistooli ei ole hengenvaarallinen ampuma-ase, joten ilmapistoolilla tehtyä pankkiryöstöä ei voi pitää törkeänä. Korkein oikeus lievensi pankkiryöstöistä tuomitun miehen rangaistusta. Ilmapistoolimies ryösti Pohjanmaalla toissa kesänä kaksi pankkia ja sai saaliikseen lähes 100000 markkaa.
...
Perusteluissaan KKO totesi, ettei ryöstöissä tehosteena käytetty ilmapistooli ole ampuma-ase, eikä se luodin nopeuteen ja läpäisykykyyn nähden ole hengenvaarallinen. Pankkivirkailijoiden toimeen kuuluva työ ei liioin ole estänyt heitä puolustamasta itseään tai omaisuuttaan, KKO jatkoi.
23.12.1992 2:00
...ja samaisensa päivänä Pohjois-Haagassa työtön taksimies käytti ilmapistoolia murhaamistarkoituksessa. Olikohan mies lukenut ao. uutisen ja mietti; "vai ei muka sovi murha-aseeksi..." Emme tiedä.
Mies otettiin kiinni ja nainen vietiin kiireelliseen hoitoon. Silmät operoitiin useasti. Toisesta silmästä meni näkö kokonaan ja toisella silmällä hän pystyi näkemään vain vähän valoa.
Kuulusteluissa mies kertoi yrittäneensä tappaa naisen. Oikeudessa hän kielsi näin sanoneensa. Syyttäjä vaati tuomiota murhan yrityksestä ja törkeän ruumiinvamman tuottamisesta. Miehen puolustusasianajaja vetosi KKO:n uunituoreeseen julistukseen, että ilma-ase ei voi olla hengenvaarallinen, joten murhan yritys kiistetään, mutta törkeä pahoinpitely myönnetään.
- Nainen oli itse mukana oikeudenkäynnissä, valkoiseen keppiin turvautuen.
- IltaSanomat 1993 alkupuolella
- silmät.jpg (82.4 KiB) Katsottu 1526 kertaa
Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Kari Juhani Mäntykosken murhan yrityksestä ja pahoinpitelystä 5 vuodeksi vankeuteen. Korvauksia naiselle kivusta ynnä särystä 50 000 markkaa ja näön menetyksestä 400 000 markkaa. Tytölle henkisestä kärsimyksestä 15 000 markkaa.
- Korvausten vaatiminen työttömältä on yhtä tyhjän kanssa, joten tämä oikeudenkohta oli lähestulkoot pelkkä muodollisuus.
Toivottavasti Valtio valtiossa, eli Valtiokonttori, korvasi edes jotain.
Syyttäjä valitti hovioikeuteen.
Helsingin hovioikeus korotti tuomion 6 vuoteen 6 kuukauteen vankeutta.
- Helsingin Sanomat 26.11.1993.
- silmät_hovi.jpg (19.37 KiB) Katsottu 1526 kertaa
- Näin se yhteiskunta palkitsee varttihullunsa.
Kari Juhani Mäntykoski kuoli 48-vuotiaana vuonna 2000. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Hänen kuolemansa oli yksiselitteisesti hyvä asia.
Nykyään Mäntykoski nähtäisiin uhrina ja teko kertoisi sen, että hänellä on paha olla; koulukiusaamista, syrjäytymistä, ahdistusta, ei mies-kaveria...
Mikäli nainen vielä elää, hän on 80-vuotias ja tyttärensä 47-vuotias.
Missä osoitteessa teko tehtiin? Oliko mahdollista, että naisen näkökyky palautui (edes vähän/osittain) vuosien saatossa?
Se, että nainen "jäi roikkumaan" tuohon suhteeseen vielä poskeen ampumisen jälkeen oli hänen kohtalonsa.
Lähteet: HS 16.3.1993, HS 26.11.1993, Iltalehti 26.11.1993, ja IltaSanomat (mahdollisesti maaliskuu 1993).