Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976
Yksi asia, joka tässä Susannen jutussa vaikuttaa myös erikoiselta on se, että Ilta-Sanomissa 9.8.1976 kerrotaan kuvan kera seuraavaa:
"Pään vieressä oli pieni verilammikko"
Luulisi jotenkin, että jos on tehty rajua väkivaltaa niin verta olisi runsaammin ja useammassa kohdin. Hälytyskellot alkavat yleensä soimaan jos surmapaikalla on ns. "liian vähän verta".
"Pään vieressä oli pieni verilammikko"
Luulisi jotenkin, että jos on tehty rajua väkivaltaa niin verta olisi runsaammin ja useammassa kohdin. Hälytyskellot alkavat yleensä soimaan jos surmapaikalla on ns. "liian vähän verta".
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Tarkka huomio!Cotton kirjoitti:Yksi asia, joka tässä Susannen jutussa vaikuttaa myös erikoiselta on se, että Ilta-Sanomissa 9.8.1976 kerrotaan kuvan kera seuraavaa:
"Pään vieressä oli pieni verilammikko"
Luulisi jotenkin, että jos on tehty rajua väkivaltaa niin verta olisi runsaammin ja useammassa kohdin. Hälytyskellot alkavat yleensä soimaan jos surmapaikalla on ns. "liian vähän verta".
Tuo veren vähäisyys voisi viitata ainakin kahteen asiaan..
- Susannen päätä taottiin lattiaan kun kuristaminen oli jo hidastanut verenkiertoa
- Susannen kohtalo oli jo sinetöity ennen pyöräkellariin tuomista, ja silloin pään haavasta tihkui enää pikkuisen verta
Tuohon toiseen.. jos Susanne sai jo aiemmin haavoja, niin verta olisi pitänyt olla muuallakin. Mikä olisi paikka, jota ei tutkittu tarkemmin? Tai jonka sai rauhassa siivota myöhemmin kenenkään huomaamatta?
Kylmäkellari?
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Oliko tarkoitus saada teko näyttämään ryöstöltä, mutta sormusten irroittaminen vei liikaa aikaa ja lompsa piti sitten kiireessä viedä kokonaan? Siis jos tappaja tajusi vasta myöhemmin: "Ai niin, rahat myös.."Kylli kirjoitti: Vielä lompakosta: jos tarkoituksena olisi ollut vain rahojen varastaminen, miksei niitä seteleitä vain napattu setelilokerosta, se olisi ollut nopsasti tehty. Miksi ihmeessä koko lompuuki piti viedä? Aikaa käytettiin kuitenkin sormusten irrottamiseen. Ei nimittäin välttämättä ole ihan helppoa se sormusten ottaminen toisen sormista. Kokeilkaa vaikka.
Liian vähäinen veri uhrin löytöpaikalla tosiaan viittaa yleensä siihen, että surmatyö on toteutettu jossain muualla kuin kys. paikalla.
Susannen kotitalon kellarin lattiat ovat betonia ja uskoisin niiden siivoamisen verestä olevan melkoisen työlästä ellei peräti mahdotonta.
Yksi selitys veren vähäisyydelle saattaisi olla myös jo JJ:n mainitsema vahva kaulan alueen kuristaminen ja kaulavaltimoiden tukkeentuminen.
Lääkintähenkilökunta voisi kertoa kuinka paljon päässä on verta ikäänkuin "jemmassa" jos ajatellaan, että valtimot tukitaan ja päähän tehdään reikä
Surmapaikalta otetussa valokuvassa verijälki on arviolta 20x30 cm, mikä on mielestäni todella pieni lätäkkö?
Susannen kotitalon kellarin lattiat ovat betonia ja uskoisin niiden siivoamisen verestä olevan melkoisen työlästä ellei peräti mahdotonta.
Yksi selitys veren vähäisyydelle saattaisi olla myös jo JJ:n mainitsema vahva kaulan alueen kuristaminen ja kaulavaltimoiden tukkeentuminen.
Lääkintähenkilökunta voisi kertoa kuinka paljon päässä on verta ikäänkuin "jemmassa" jos ajatellaan, että valtimot tukitaan ja päähän tehdään reikä
-
kelmikontio
- Alibin satunnaislukija
- Viestit: 65
- Liittynyt: To Loka 02, 2008 9:42 pm
Terve kaikille. Löysin vasta tämän sivuston ja täytyy sanoa, että erittäin mielen kiintoinen sivusto.
Olen "innolla" lueskellut tämän Susanne ketjun ja minulle on hahmottunut teoria.
Mustasukkaisuus lienee yksi vahvimmista motiiveista henkirikokseen ja tekijä lienee useasti uhrin lähipiiristä. Epäilen seuraavaa tapahtuneeksi.
Susanne on saapunut Haagan, missä sisko ja ystävätär on jo odotellut istuen ehkä samassa pöydässä norjalaisen kanssa. Sisko on ehkä ihastunut norskiin ja kun kuvankaunis Susanne saapuu paikalle miehen huomio kiinnittyy tähän ja sisko tuntee tulleensa syrjäytetyksi. Syntyy sisarusten välille jonkin asteista riitaa, minkä vuoksi Susanne ei lähde siskon kanssa kotiin vaan norjalaisen mukana Hesperiaan
Aamuyöllä Susannen palatessa kotiin siko odottaa tätä ja neitokaiset siirtyvät kellaritiloihin selvittämään välejään etteivä herätä nukkuvia vanhempia. syntyy sanaharkaa, ehkä S.L on aiemminkin vienyt miehen siskolta. Sisar tarttuu raivoissaan suksisauvaan ja survaisee sillä Susannea. S.L jää henkitoreissaan maahan mutta ei ole kuollut. Sisko kaivaa Susannen kassista paidan jolla kuristaa tämän, koska on liian hento tekemään sen käsin.
Sisko mene kotiin hysteerisenä ja isä saa asian selville ja päättä jostain syystä suojella tätä. Ei ehkä halua menettää molempi tyttäriään. Isällä on rikostoimittajana jonkin laista kokemusta rikospaikoista ja hän lavastaa rajun päällekarkauksen.
Tän tyyppinen skenaario kävi mielessä, sen verran outoja on Isän haastattelut.
Olen "innolla" lueskellut tämän Susanne ketjun ja minulle on hahmottunut teoria.
Mustasukkaisuus lienee yksi vahvimmista motiiveista henkirikokseen ja tekijä lienee useasti uhrin lähipiiristä. Epäilen seuraavaa tapahtuneeksi.
Susanne on saapunut Haagan, missä sisko ja ystävätär on jo odotellut istuen ehkä samassa pöydässä norjalaisen kanssa. Sisko on ehkä ihastunut norskiin ja kun kuvankaunis Susanne saapuu paikalle miehen huomio kiinnittyy tähän ja sisko tuntee tulleensa syrjäytetyksi. Syntyy sisarusten välille jonkin asteista riitaa, minkä vuoksi Susanne ei lähde siskon kanssa kotiin vaan norjalaisen mukana Hesperiaan
Aamuyöllä Susannen palatessa kotiin siko odottaa tätä ja neitokaiset siirtyvät kellaritiloihin selvittämään välejään etteivä herätä nukkuvia vanhempia. syntyy sanaharkaa, ehkä S.L on aiemminkin vienyt miehen siskolta. Sisar tarttuu raivoissaan suksisauvaan ja survaisee sillä Susannea. S.L jää henkitoreissaan maahan mutta ei ole kuollut. Sisko kaivaa Susannen kassista paidan jolla kuristaa tämän, koska on liian hento tekemään sen käsin.
Sisko mene kotiin hysteerisenä ja isä saa asian selville ja päättä jostain syystä suojella tätä. Ei ehkä halua menettää molempi tyttäriään. Isällä on rikostoimittajana jonkin laista kokemusta rikospaikoista ja hän lavastaa rajun päällekarkauksen.
Tän tyyppinen skenaario kävi mielessä, sen verran outoja on Isän haastattelut.
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Aivan varmasti näin, betoni on rosoista. Jos se kuitenkin olisi tapahtunut muualla, niin kylmäkellari olisi paikka, jossa roiskuneen veren olisi voinut tulkita vaikkapa herukkamehuksiCotton kirjoitti:
Susannen kotitalon kellarin lattiat ovat betonia ja uskoisin niiden siivoamisen verestä olevan melkoisen työlästä ellei peräti mahdotonta.
Minfosta varmaan löytyy joku selventämään tuota asiaa? Lätäkön koko todella vaikuttaa pieneltä.. rosoisella pinnalla tietysti neste liikkuu hitaammin ja jähmettyessään ei sitten enää mihinkään.Cotton kirjoitti: Lääkintähenkilökunta voisi kertoa kuinka paljon päässä on verta ikäänkuin "jemmassa" jos ajatellaan, että valtimot tukitaan ja päähän tehdään reikäSurmapaikalta otetussa valokuvassa verijälki on arviolta 20x30 cm, mikä on mielestäni todella pieni lätäkkö?
- Juliet Jones
- Axel Foley
- Viestit: 2475
- Liittynyt: La Elo 23, 2008 10:40 pm
- Paikkakunta: Little Stempington
Terve, terve! Tässä ketjussa on muutama muukin innostunut, joten tervetuloa sinullekin, kelmikontio!kelmikontio kirjoitti:Terve kaikille. Löysin vasta tämän sivuston ja täytyy sanoa, että erittäin mielen kiintoinen sivusto.
Olen "innolla" lueskellut tämän Susanne ketjun ja minulle on hahmottunut teoria.
Teorioita tässä kaikki esittelemme, pohdimme eri vaihtoehtoja jne. Eipä hullumpi teoria sinullakaan, tekijä oli melko varmasti Susannelle läheisesti tuttu.
Kiitos työryhmälle mielenkiintoisesta selostuksesta käynnistä paikalla ja valokuvista.
Talon osoitenumero on siis 9, ja portaat A,B kadunpuoleisessa siivessä, portaat C,D poikittaisiivessä ja E(+F) poikittaisen jatkosiivessä, vai kuinka? Sisäänkäynnit portaisiin ja kellareihin olisivat vain pihan puolelta, toisin kuin Koskelantiellä. AB ja CD kellarit ovat erillisiä, ja kummassakin omat polkupyöräsuojansa?
Talot on aikanaan tehty samoilla perusratkaisuilla ja pintamateriaaleilla kuin Kisakylän talot Koskelantiellä. Kuvat tuovat mieleen Kisakylän talot. Samanlaisuuden perusteella otaksun, että kellaritiloissa olisi ollut seuraavaa, ja niitä käytetty mahdollisesti seuraavanlaisin yleisohjein:
- Muuratut ja puuovella varustetut, riippulukittavat viileäkellarikomerot (kuva 3). Yksi varasto kullekin rapulle, yksi koppi kullekin huoneistolle, kopin lukko oli oma. Tila pidettiin viileänä, ja ilmankosteus oli suurempi kuin asuinhuoneissa. Varastohuoneessa turhaan käynnit oli jyrkästi kielletty, että säilytysolosuhteet pysyivät. Varaston käytävän oveen oli oma avaimensa. Kotioven avain oli samalla myös ulko-oven (kuva 1) ja kellariin johtavan sisäoven (kuva 2) avain. Perunoita hakiessa piti olla kolme avainta: kodin avain, varastohuoneen oven avain ja varastokopin avain.
- Kanaverkolla erotetut, riippulukittavat häkkivarastot, yksi kullekin rapulle (ei kuvaa). Tila oli kuiva ja lämmin, ja soveltui mm. tekstiilien, kirjojen ym. kosteudelle arkojen tavaroiden säilyttämiseen. Varastohuoneissa oleskelu oli kielletty ilkivallan vuoksi. Käytävälle varastosta johtavaan oveen sopi kotioven avain. Häkin lukon sai asukas hankkia itse.
- Polkupyörä- ja lastenvaunusuojaan (kuva 6) oli myös pääsy kellarikäytävästä, ja pyörien ulos viemistä varten pihaovelta johti betonista valettu luiska, joita pitkin pyörät työnnettiin kellarista ulos ja takaisin sisään. Kotioven avain sopi sekä varaston oveen, että ulko-oveen, josta pyörät vietiin. Suoja oli yhteinen kahdelle rapulle. Suojaa oli kielletty käyttämästä nuorten kokoontumiseen, mutta pyöriä sai huoltaa. Kuitenkin siellä kokoonnuttiin ja sitä käytettiin murkkuikäisten ja hieman vanhempien kahdenkeskisiin tapaamisiin, Koskelantien taloissa. Taloyhtiö saattoi siirrättää talon toisen pyöräsuojan pyörät ja välineet toiseen ja vuokrata tyhjentyneen tilan, jotta järjestys paremmin säilyisi.
Kysymys työryhmälle: miten käyntinne perusteella Sofianlehdon taloissa oli tarkoitus saada pyörät ulos pyöräsuojasta? Rappukäytävä ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Niitä siivottiin, eikä niihin haluttu kuraa. Luultavasti pyörille oli varattu jokin ovi ulos, ja sitä myös käytettiin. Onko tämä ovi Susannen kotitalon pihakuvassa oleva, sokkeliin menevä portaikko, vai oliko ovi jommassakummassa päädyssä?
Arvailua:
Miksi SL olisi mennyt polkupyöräsuojaan aamupuolella yötä, ellei hänellä ollut pyörää mukanaan? Onko selvitetty, ettei hän ollut lainannut sellaista kesken reissun, ja vienyt sitä kellariin yöksi, ettei sitä varastettaisi? Ehkä hän yllätti jonkun tutun varkaista tai sopimattoman parin kellarista, kotibileiden jälkilämmössä, ja sitten kävi huonosti. Tai ehkä hänet tuotiin tarakalla, ja pyörää säilöön pistettäessä syntyi riitaa siitä mihin seuraavaksi mennään.
Oikeastaan ainoa muu ns. normaali syy, jonka (vastaavissa taloissa 1950-luvuilla asuneena) voisin käsittää hänen menemiselleen pyöräkellariin yöllä täysikasvuisena, puoleensavetävänä naisena, toisen henkilön kanssa on, että hän olisi tullessaan tavannut sellaisen talossa asuneen henkilön, jonka kanssa hän oli lapsuudessaan käyttänyt samaa kellaria yhdessä. Tämä olisi halunnut jutella mutta SL ei olisi halunnut viedä huoneeseensa. Kotibileiden jälkeen joku asukas tai asukkaan vieras on voinut vielä olla liikkeellä. Tuntuu siltä, että kellariin on menty vapaaehtoisesti, ja (mutuna) uhrin omalla avaimella. Ei ole yritetty viileäkellariin eikä häkkivarastoon, koska niissä ei sääntöjen eikä tavan mukaan oltu.
Lapsuudenkaveri naapuritalosta tai sitkeä uusi ihailija toi kotiin fillarilla?
Työryhmän raportin luettuani kelasin keskustelua viisi sivua alusta, kiinnostuin, ei vähiten Urhon viestien vuoksi, ja kirjasin ylle pikaisesti mitä tuli mieleen. Loput, monet sivut täytyy vielä lukea. Pahoittelen, jos tuli toistoa.
Edit:
Mahdettiinko sen asukkaat tutkia? Entä jos SL sai kyydin siirtolapuutarhan portille, ja kyytimies seurasi siitä jalan. Polkupyöräsuojaa olisi käytetty neuvotteluun, jos paikka olisi ollut tuttu molemmille. Aikaa olisi kulunut, ennenkuin tilanne olisi kärjistynyt.
Kylli esittikin jo fillariteorian:
Avaimet olivat samanlaisissa taloissa Kisakylän puolella seuraavasti:
Huoneiston avaimella pääsi omaan rappuun ja rapun kellarin ovesta Naapurirapun avaimella pääsi samaan pyörävarastoon ja sen ulko-ovesta. Näin B-rapun asunnon avaimella olisi päässyt sekä B-rapun ulko-ovesta että rapusta kellarikäytävään johtavasta ovesta. A ja B-rapun avaimilla olisi päässyt polkupyörien vientiovesta ja polkupyöräsuojan ovesta. Se tuntui hurjan fiksulta syteemiltä 1952, kun muutin perheeni mukana Kisakylään. Taisi olla niin, että ruokavaraston käytävänoveen oli oma avaimensa, ja eri joka rapulle. Muistelen, että häkkivaraston tilaan pääsi kotioven avaimella, ja lisäksi tarvittiin häkin riippulukon avain. Naapurirapun avaimelle ei päässyt oman rapun häkkihuoneeseen.
Ketjun lukemisen jälkeen vielä itse asiasta arvio lopuksi: SL olisi mennyt jonkin tutun kanssa kellariin, asiallisella syyllä, vaaraa pelkäämättä. Siellä tilanne olisi lähtenyt käsistä ja hän olisi huutanut apua. Se olisi pelästyttänyt tekijän ja laukaissut surman. Kellarista olisi päässyt ulos ilman avainta, kummankin rapun kautta. Pihalta surmaaja olisi voinut poistua esim. siirtolapuutarhan aidan läpi ja puutarhan taka-aidasta edelleen.
Talon osoitenumero on siis 9, ja portaat A,B kadunpuoleisessa siivessä, portaat C,D poikittaisiivessä ja E(+F) poikittaisen jatkosiivessä, vai kuinka? Sisäänkäynnit portaisiin ja kellareihin olisivat vain pihan puolelta, toisin kuin Koskelantiellä. AB ja CD kellarit ovat erillisiä, ja kummassakin omat polkupyöräsuojansa?
Talot on aikanaan tehty samoilla perusratkaisuilla ja pintamateriaaleilla kuin Kisakylän talot Koskelantiellä. Kuvat tuovat mieleen Kisakylän talot. Samanlaisuuden perusteella otaksun, että kellaritiloissa olisi ollut seuraavaa, ja niitä käytetty mahdollisesti seuraavanlaisin yleisohjein:
- Muuratut ja puuovella varustetut, riippulukittavat viileäkellarikomerot (kuva 3). Yksi varasto kullekin rapulle, yksi koppi kullekin huoneistolle, kopin lukko oli oma. Tila pidettiin viileänä, ja ilmankosteus oli suurempi kuin asuinhuoneissa. Varastohuoneessa turhaan käynnit oli jyrkästi kielletty, että säilytysolosuhteet pysyivät. Varaston käytävän oveen oli oma avaimensa. Kotioven avain oli samalla myös ulko-oven (kuva 1) ja kellariin johtavan sisäoven (kuva 2) avain. Perunoita hakiessa piti olla kolme avainta: kodin avain, varastohuoneen oven avain ja varastokopin avain.
- Kanaverkolla erotetut, riippulukittavat häkkivarastot, yksi kullekin rapulle (ei kuvaa). Tila oli kuiva ja lämmin, ja soveltui mm. tekstiilien, kirjojen ym. kosteudelle arkojen tavaroiden säilyttämiseen. Varastohuoneissa oleskelu oli kielletty ilkivallan vuoksi. Käytävälle varastosta johtavaan oveen sopi kotioven avain. Häkin lukon sai asukas hankkia itse.
- Polkupyörä- ja lastenvaunusuojaan (kuva 6) oli myös pääsy kellarikäytävästä, ja pyörien ulos viemistä varten pihaovelta johti betonista valettu luiska, joita pitkin pyörät työnnettiin kellarista ulos ja takaisin sisään. Kotioven avain sopi sekä varaston oveen, että ulko-oveen, josta pyörät vietiin. Suoja oli yhteinen kahdelle rapulle. Suojaa oli kielletty käyttämästä nuorten kokoontumiseen, mutta pyöriä sai huoltaa. Kuitenkin siellä kokoonnuttiin ja sitä käytettiin murkkuikäisten ja hieman vanhempien kahdenkeskisiin tapaamisiin, Koskelantien taloissa. Taloyhtiö saattoi siirrättää talon toisen pyöräsuojan pyörät ja välineet toiseen ja vuokrata tyhjentyneen tilan, jotta järjestys paremmin säilyisi.
Kysymys työryhmälle: miten käyntinne perusteella Sofianlehdon taloissa oli tarkoitus saada pyörät ulos pyöräsuojasta? Rappukäytävä ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Niitä siivottiin, eikä niihin haluttu kuraa. Luultavasti pyörille oli varattu jokin ovi ulos, ja sitä myös käytettiin. Onko tämä ovi Susannen kotitalon pihakuvassa oleva, sokkeliin menevä portaikko, vai oliko ovi jommassakummassa päädyssä?
Arvailua:
Miksi SL olisi mennyt polkupyöräsuojaan aamupuolella yötä, ellei hänellä ollut pyörää mukanaan? Onko selvitetty, ettei hän ollut lainannut sellaista kesken reissun, ja vienyt sitä kellariin yöksi, ettei sitä varastettaisi? Ehkä hän yllätti jonkun tutun varkaista tai sopimattoman parin kellarista, kotibileiden jälkilämmössä, ja sitten kävi huonosti. Tai ehkä hänet tuotiin tarakalla, ja pyörää säilöön pistettäessä syntyi riitaa siitä mihin seuraavaksi mennään.
Oikeastaan ainoa muu ns. normaali syy, jonka (vastaavissa taloissa 1950-luvuilla asuneena) voisin käsittää hänen menemiselleen pyöräkellariin yöllä täysikasvuisena, puoleensavetävänä naisena, toisen henkilön kanssa on, että hän olisi tullessaan tavannut sellaisen talossa asuneen henkilön, jonka kanssa hän oli lapsuudessaan käyttänyt samaa kellaria yhdessä. Tämä olisi halunnut jutella mutta SL ei olisi halunnut viedä huoneeseensa. Kotibileiden jälkeen joku asukas tai asukkaan vieras on voinut vielä olla liikkeellä. Tuntuu siltä, että kellariin on menty vapaaehtoisesti, ja (mutuna) uhrin omalla avaimella. Ei ole yritetty viileäkellariin eikä häkkivarastoon, koska niissä ei sääntöjen eikä tavan mukaan oltu.
Lapsuudenkaveri naapuritalosta tai sitkeä uusi ihailija toi kotiin fillarilla?
Työryhmän raportin luettuani kelasin keskustelua viisi sivua alusta, kiinnostuin, ei vähiten Urhon viestien vuoksi, ja kirjasin ylle pikaisesti mitä tuli mieleen. Loput, monet sivut täytyy vielä lukea. Pahoittelen, jos tuli toistoa.
Edit:
Kumpulan siirtolapuutarha on aivan vieressä. Aidasta pääsi läpi, kun tiesi, mistä mennä.Peräkylän Maigret kirjoitti: ...Katu on muutenkin hiljainen ja tuolloin sen varrella oli vähemmän asuintaloja kuin nykyisin . Pakoreitti on voinut olla hyvinkin lähistön metsäteiden kautta.
Mahdettiinko sen asukkaat tutkia? Entä jos SL sai kyydin siirtolapuutarhan portille, ja kyytimies seurasi siitä jalan. Polkupyöräsuojaa olisi käytetty neuvotteluun, jos paikka olisi ollut tuttu molemmille. Aikaa olisi kulunut, ennenkuin tilanne olisi kärjistynyt.
Kylli esittikin jo fillariteorian:
Avaimien sarjoitus oli myös jo:Kylli kirjoitti:...
Mutta jospa joku naapureista tulikin aamuyön tunteina pyörällä kotiin, otti Susannen kyytiin, ja pyörää oltiin sitten yhdessä viemässä urheiluvälinevarastoon...? ...
Pohjapiirros selventäisi asiaa.Cotton kirjoitti: ...Avainasiaankin T.Lindholmilla on sananen sanottavana: "Sitä me olemme miettineet, että olisiko murhaaja asunut joskus tässä talossa. Jotenkin tuntuu siltä, kuin hän olisi etukäteen tiennyt, jotta samalla avaimella pääsee ainakin kolmesta ovesta: ulko-oven lisäksi kellarikäytävään vievästä ovesta sekä pyöräkellarin ovesta."
...
Avaimet olivat samanlaisissa taloissa Kisakylän puolella seuraavasti:
Huoneiston avaimella pääsi omaan rappuun ja rapun kellarin ovesta Naapurirapun avaimella pääsi samaan pyörävarastoon ja sen ulko-ovesta. Näin B-rapun asunnon avaimella olisi päässyt sekä B-rapun ulko-ovesta että rapusta kellarikäytävään johtavasta ovesta. A ja B-rapun avaimilla olisi päässyt polkupyörien vientiovesta ja polkupyöräsuojan ovesta. Se tuntui hurjan fiksulta syteemiltä 1952, kun muutin perheeni mukana Kisakylään. Taisi olla niin, että ruokavaraston käytävänoveen oli oma avaimensa, ja eri joka rapulle. Muistelen, että häkkivaraston tilaan pääsi kotioven avaimella, ja lisäksi tarvittiin häkin riippulukon avain. Naapurirapun avaimelle ei päässyt oman rapun häkkihuoneeseen.
Ketjun lukemisen jälkeen vielä itse asiasta arvio lopuksi: SL olisi mennyt jonkin tutun kanssa kellariin, asiallisella syyllä, vaaraa pelkäämättä. Siellä tilanne olisi lähtenyt käsistä ja hän olisi huutanut apua. Se olisi pelästyttänyt tekijän ja laukaissut surman. Kellarista olisi päässyt ulos ilman avainta, kummankin rapun kautta. Pihalta surmaaja olisi voinut poistua esim. siirtolapuutarhan aidan läpi ja puutarhan taka-aidasta edelleen.
-
Peräkylän Maigret
- Javier Pena
- Viestit: 1844
- Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
- Paikkakunta: Pariisi
Eihän tuo aivan mitätön lammikko kuitenkaan ollut jos se oli 20X30. Arvelisin että tuo on vuotanut uhrin suusta sen seurauksena että päätä on taottu betonilattiaan kuten jossain muistan kirjoitetun.Cotton kirjoitti: Lääkintähenkilökunta voisi kertoa kuinka paljon päässä on verta ikäänkuin "jemmassa" jos ajatellaan, että valtimot tukitaan ja päähän tehdään reikäSurmapaikalta otetussa valokuvassa verijälki on arviolta 20x30 cm, mikä on mielestäni todella pieni lätäkkö?
Eihän verta välttämättä paljoa tule, kun ei ole käytetty teräasetta mikä seikka hyvin todennäköisesti puolestaan poissulkee sen mahdollisuuden että uhri olisi pakotettu teräaseella uhaten kellariin. Jos tekijällä olisi ollut teräase,niin aika varmasti sitä olisi käytetty.
-
kelmikontio
- Alibin satunnaislukija
- Viestit: 65
- Liittynyt: To Loka 02, 2008 9:42 pm
Teemu kirjoitti:
Minua itseäni hämää eniten se paidalla kuristaminen. Miksi joku raavas väkivahava äijänköriläs olisi käyttänyt apuvälinettä varsinkin kun olisi joutunut varatavasten kaivamaan sen Susannen kassista. Tämä viittaa selkeesti siihen,että tappaja oli heikohko eikä yksinkertaisesti pystynyt kuristamaan tyttöä käsin.
Entäpä jos Sisko oli vaikka lähtenyt fillarilla Susannea vastaan, tämän soitettua hänelle Hesperiasta.
Toinen asia mikä hämää on luonnekuvaukset Susannesta, ne ovat melkomoisessa ristiriidassa hänen käyttäytymiseensä. Entäpä jos Susanne ei ollut lainkaan sellainen kuin on annettu ymmärtää. Analyysit Susannesta on todennäköisesti tullut kuitenkin hänen perheeltään ja jos heillä onkin murhan kanssa jotain tekemistä todellisuus saattaa olla ihan toinen.
Tossa on ihan hyvä pointti.Miksi SL olisi mennyt polkupyöräsuojaan aamupuolella yötä, ellei hänellä ollut pyörää mukanaan? Onko selvitetty, ettei hän ollut lainannut sellaista kesken reissun, ja vienyt sitä kellariin yöksi, ettei sitä varastettaisi?
Minua itseäni hämää eniten se paidalla kuristaminen. Miksi joku raavas väkivahava äijänköriläs olisi käyttänyt apuvälinettä varsinkin kun olisi joutunut varatavasten kaivamaan sen Susannen kassista. Tämä viittaa selkeesti siihen,että tappaja oli heikohko eikä yksinkertaisesti pystynyt kuristamaan tyttöä käsin.
Entäpä jos Sisko oli vaikka lähtenyt fillarilla Susannea vastaan, tämän soitettua hänelle Hesperiasta.
Toinen asia mikä hämää on luonnekuvaukset Susannesta, ne ovat melkomoisessa ristiriidassa hänen käyttäytymiseensä. Entäpä jos Susanne ei ollut lainkaan sellainen kuin on annettu ymmärtää. Analyysit Susannesta on todennäköisesti tullut kuitenkin hänen perheeltään ja jos heillä onkin murhan kanssa jotain tekemistä todellisuus saattaa olla ihan toinen.
-
Peräkylän Maigret
- Javier Pena
- Viestit: 1844
- Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
- Paikkakunta: Pariisi
Tuo vaihtoehto tuntuu todennäköiseltä. Jollain ihme verukkeella uhri on saatu houkuteltua aamuyöllä kellariin . Tekijä olisi voinut jättää uhrin henkitoreisiin niin halutessaan vielä pahoinpitelyn ja raiskauksen jälkeen. Mutta tekijä sinetöi tekonsa surmaamalla uhrinsa kylmäverisesti kuristamalla syyllistyen näin murhaan. Uhri oli surmattava, koska muussa tapauksessa tekijä olisi saanut raskaan tuomion vääjämättä, koska uhri hyvin tiesi tekijän henkilöllisyyden.teemu kirjoitti: Ketjun lukemisen jälkeen vielä itse asiasta arvio lopuksi: SL olisi mennyt jonkin tutun kanssa kellariin, asiallisella syyllä, vaaraa pelkäämättä. Siellä tilanne olisi lähtenyt käsistä ja hän olisi huutanut apua. Se olisi pelästyttänyt tekijän ja laukaissut surman. Kellarista olisi päässyt ulos ilman avainta, kummankin rapun kautta. Pihalta surmaaja olisi voinut poistua esim. siirtolapuutarhan aidan läpi ja puutarhan taka-aidasta edelleen.
Tekijän ei ole tarvinnut välttämättä poistua siirtolapuutarha-alueen läpi. Tekijän ei ole tarvinnnut poistua mihinkään, jos hän on ollut saman talon tai jopa saman portaan asukas.
Susannen suusta valuva veri oli liukastanut tappajan kädet?kelmikontio kirjoitti: Minua itseäni hämää eniten se paidalla kuristaminen. Miksi joku raavas väkivahava äijänköriläs olisi käyttänyt apuvälinettä varsinkin kun olisi joutunut varatavasten kaivamaan sen Susannen kassista. Tämä viittaa selkeesti siihen,että tappaja oli heikohko eikä yksinkertaisesti pystynyt kuristamaan tyttöä käsin.
Tai sitten Susannen ammattiin liittyvä jonkinlainen vaatefetisismi.
Every ship must sail a world.
Niin, Lindholm oli käsittääkseen suhteellisen hyvässä fyysisessä kunnossa, joten varmasti on laittanut hanttiin. Eri asia on, että miten tyttö on joutunut kellariin. Kaiken tiedon valossa voisi vahvasti olettaa, että Susanne on mennyt kellariin vapaaehtoisesti. Tämä tukee aiempaa teoriaani siitä, että pihalla tai talon lähialueilla on tavattu ja tyttö on pakotettu klitsuun esim. puukolla uhaten. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että Susanne on on päästänyt sulhokandinsa hyvää hyvyyttään klitsuun nukkumaan, koska tällä ei ole ollut rahaa vaikka taksikyytiin, tai sitten sinne on menty jutustelemaan muten vaan, eli Susanne ei ole halunnut kaveria kotiinsa?
olen itse asunut 40-luvun lopulla valmistuneessa vastaavanlaisessa "pula-ajan" talossa, jossa naapurin pieraisukin on kuulunut puhumattakaan rapun äänistä. Äänetöntä on siis ollut ja tämä siis tukisi em. esittämiäni teorioita joko vapaaehtoisesta siirtymisestä kellariin tai sitten siihen, että puukko on tosiaan ollut SL:n kurkulla tyyliin "inahduskin saatana niin kuolet"??
olen itse asunut 40-luvun lopulla valmistuneessa vastaavanlaisessa "pula-ajan" talossa, jossa naapurin pieraisukin on kuulunut puhumattakaan rapun äänistä. Äänetöntä on siis ollut ja tämä siis tukisi em. esittämiäni teorioita joko vapaaehtoisesta siirtymisestä kellariin tai sitten siihen, että puukko on tosiaan ollut SL:n kurkulla tyyliin "inahduskin saatana niin kuolet"??