Bodom Mediassa

[Korpisoturi]

https://www.hs.fi/suomi/art-2000004327590.html

Maan suurimman päivälehden kooste Nissen kertomusten ristiriitaisuuksista.

[LexVeritas]

Todistajat: Teltasta ei voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä

JULKAISTU 30.08.2005 00:57 (PÄIVITETTY 31.08.2005 18:10)

Bodom-oikeudenkäynnissä kuullut rikostekniset todistajat jättivät paljon kysymyksiä auki. Oikeussaliin pystytetystä teltasta ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, missä järjestyksessä teltan viillot ovat syntyneet. Dna-tutkimuksilla ei voi myöskään tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolista murhaajaa.

Oikeussalissa puitiin tiistaina Bodominjärven kolmoismurhan teknistä näyttöä. Suurin osa paikalla olleista esineistä on tuhottu ja jäljellä ovat enää murhateltta ja Gustafssonin kengät. Niille on tehty nykyrikostekniikalla tarkkoja tutkimuksia.

Tekninen tutkija Johanna Lehto kertoi, ettei telttaan tehtyjen viiltojen, puukoniskujälkien ja repeämien järjestyksestä voi päätellä mistään.

Epäselvää oli myös se, ovatko teltan pitkien sivujen siistireunaiset repeämät puukonviiltoja vai revittyjä. Lehdon mukaan viilto- ja repeämäjäljet ovat kuitenkin syntyneet pääsääntöisesti ennen verijälkiä.

Lehto kertoi myös että teltan suuaukko on ollut jossain vaiheessa verijälkien perusteella sisäänpäin kaatuneena, mutta vanhojen valokuvien mukaan lopuksi se on ollut kaatunut ulospäin.

Rikoskemisti Matti Karjalainen sanoi, ettei kaikkia jälkiä teltasta tutkittu.

- Olisi kiva tutkia sitä edelleen, mutta me tutkimme sitä mitä pyydetään, dna-ekspertti totesi. Teltasta tutkittiin kymmeniä dna-näytteitä.

Karjalaisen mukaan teltan dna-tutkimuksilla voidaan päätellä kenen verta on missäkin.

- Jos sieltä löytyy neljän ihmisen verta, niin siitä ei voi päätellä, etteikö paikalla olisi voinut olla viidettä henkilöä. Sehän on täysin selvää.

Tekninen tutkija Anja Ytti kertoi, että ensin teltasta dokumentoitiin verijäljet. Sen jälkeen aina erilaisista verijäljistä otettiin dna. Osasta jouduttiin ottamaan uusi dna-näyte ja lopulta näytteitä lähdettiin laboratorioihin Englantiin ja Saksaan, kun Krp:n laboratorio ei kyennyt määrittämään dna:ta.

- Kaikista verijäljistä ei saatu tunnistettavaa dna:ta. Tällaisia kohtia oli muutamia.

Puolustusasianajaja Heikki Uotilan mukaan näitä oli 11.

Tekninen tutkija: Kengät murhahetkellä mahdollisesti jalassa

Bodom-oikeudenkäynnissä kuultu tekninen tutkija arvioi, että Nils Gustafssonin kengät ovat ilmeisesti olleet murhahetkellä jalassa. Kenkien verijäljet viittaavat siihen, mutta varmaa se ei ole. Siitä ole kuitenkaan mitään todisteita, että ne olisivat olleet juuri Gustafssonin jaloissa.

Oikeudenkäynnissä käydään tiistaina läpi rikosteknisiä tutkimuksia murhateltasta ja kengistä. Käsittelyn pääosassa aamupäivällä olivat kengät, jotka löytyivät muutaman sadan metrin päästä metsästä.

Tekninen tutkija Anja Ytti keskusrikospoliisista kertoi, että Nils Gustafssonin kengät oli tutkittu ensin mikroskoopilla. Sen jälkeen kengistä oli otettu dna-näytteet.

Oikeassa kengässä oli selvästi enemmän veriroiskeita.

- Veri oli tullut pääosin lähes kohtisuoraan ylhäältä alas, Ytti kertoi. Oikean kengän sisäsivulla oli myös kosketusverta.

Kengissä ei ollut nauhoja, vaan ns. kuminauhavenykkeet. Kun oikean kengän venykkeen kuminauhan väleistä on löytynyt verta, niin on todennäköistä että venyke on ollut venytettynä eli kengät jalassa. Ytin mukaan kohtaan on kuitenkin voinut osua pieni veripallo, jolloin veri on voinut tulla myös siten että kengät eivät ole olleet jalassa.

Vasemmassa kengässä verijälkiä oli vähemmän. Siihenkin valtaosa jäljistä oli tullut ylhäältä päin, mutta osa lähes maan tasolta.

- Verijäljet tukevat, tosin ei kovin vahvasti, sitä että kengät ovat olleet tekohetkellä jalassa, koska sisältä ei ole löytynyt verijälkiä. Kenkien päällä on roiskeita suuaukon reunalle, mutta sisällä ei. Oikean kengän sisäsivu on ollut verinen. On vaikea kuvitella mikä olisi aiheuttanut kosketusveren, jos ne olisivat olleet sillä paikalla, johon Gustafsson on kuulusteluissa kertonut ne jättäneensä. Tietysti on mahdollista, että jokin verinen on koskettanut kenkiin ja aiheuttanut kosketusveren.

Kenkien erilainen verimäärä selittyy sillä, että oikea kenkä on ollut lähempänä tai vasen jonkun suojaama.

Kenkien veri on Tuulikki Mäen. Teltan päällä on tietyllä alueella Mäen verta samantyyppisinä roiskeina kuin kengissä on ollut. Kankaassa on tällä kohtaa myös ns. void-alue, jossa veriroiskeita ei ole. Alue on suurin piirten kengän kokoinen.

Siitä kenen jaloissa kengät ovat olleet, ei voida tehdä lainkaan johtopäätöksiä.

Verijäljistä apua tutkimukselle

KRP:n teknisen tutkijan Anja Ytin mukaan verijälkitutkimus tuli Suomeen varsinaisesti 1990-luvun alussa. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä rikospaikan tutkimuksesta ja selvittää todennäköisiä tapahtumakulkuja. Todennäköisyydet paranevat, jos käytössä on muuta rikospaikkatutkintaa ja tietoja esimerkiksi uhrien vammoista.

DNA-tutkimukset liittyvät olennaisesti verijälkitutkimukseen, koska sen avulla saadaan tieto siitä, että mikä jälki kuuluu kenellekin.

- Veri on hyvin ainutlaatuista nestettä. Se pyrkii molekyylirakenteeltaan aina pienimään mahdollisimpaan tilaan, Ytti kertoi.

Ytin mukaan on tärkeää, että jälkiä on riittävästi. Johtopäätösten teossa pitää huomioida myös alusta, koska jäljet ovat erilaisia sileässä ovessa tai asfaltissa. Sileästä johtopäätösten tekeminen on helpompaa. Myös materiaalin imukyvyllä on merkitystä.

Jälkien mittauksessa on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Tulokulmien ja -suuntien avulla jäljistä voidaan matemaattisten yhtälöiden avulla laskea lähtöpisteen etäisyys esimerkiksi seinästä tai lattiasta. Pienimmät verijäljet jäävät lähimmäksi lähtöpistettä.

Myös verijälkien koko kertoo tapauksesta. Suurimmat jäljet syntyvät tippuneesta verestä. 1-4 mm:n laajuisia veripisaroita syntyy keskinopeuksisista iskuista, esimerkiksi nyrkin iskusta. Alle 1 mm:n jäljet syntyvät suurinopeuksisista iskuista, esimerkiksi luodista tai räjähdyksestä.

Heilahdusjäljet kertovat, kuinka monta kertaa on lyöty. Myös puuttuvat jäljet, ns. void-alueet, kertovat esimerkiksi uhrin sijainnista tai puuttuvista esineistä. Näiltä alueilta veri siis puuttuu, vaikka ympäristössä sitä on.

Siirtokuvio tarkoittaa sitä, että veri on tarttunut toiseen esineeseen ja siitä edelleen pintaan. Näistä voidaan päätellä vaikkapa se, onko joku kontannut tai kulkenut rikospaikalla. Kosketusveri syntyy, kun esimerkiksi esine, vaikkapa kenkä, koskettaa veristä kohtaa. Tällöin kosketusverta on siis nimeomaan kengässä.

[Korpisoturi]

^Hesarin jutut aiheesta ovat asiantuntevia ja mielenkiintoisia.

[MikaK]

Dna-tutkimuksilla ei voi myöskään tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolista murhaajaa.

Mitä tästä voimme päätellä? Ainakin tapauksissa missä on epäiltynä ollut porukan sisäinen tekijä kuten Gustafsson tai Auer niin DNA-tutkimuksista ei ole minkäänlaista apua rikoksen ratkaisuun. Koko menetelmä on siis täysin turha. Jos ulkopuolista DNA:ta ei löydy mistään niin loppupäätelmä on aina "tämä ei sulje pois sitä etteikö paikalla olisi ollut ulkopuolinen tekijä". Jos jossain tapauksessa tekijä olisikin ollut oikeasti paikalla ollut "sisäpuolinen" niin DNA-tutkimus olisi hänelle melkoisen hyödyllinen "vapaudu vankilasta" -kortti. Tutkimusmenetelmien kehittyminen siis hyödyttäisi vaan tekijää.

[LexVeritas]

^Kuten tuosta MTV Uutisten artikkelista tulisi idiooteillekin ilmetä, niin KRP:n rikoskemisti Matti Karjalaisen mukaan kaikkien verijälkien tutkimiseen ei annettu lupaa ja toisaalta useita verijälkiä ei ollut mahdollista tutkia muistakaan syistä. Lisäksihän on täysin selvää, ettei DNA:ta aina jää tekijästä, ja ettei teltan kaltaisesta todisteesta niitä yli 40 vuoden päästä välttämättä enää löydetä, vaikka DNA:ta olisi jäänytkin.

Päivän viihdepläjäys, DNA-tutkimuksen täysi turhuus perusteltuna "Ainakin-johtopäätöksellä":

Mitä tästä voimme päätellä? Ainakin tapauksissa missä on epäiltynä ollut porukan sisäinen tekijä kuten Gustafsson tai Auer niin DNA-tutkimuksista ei ole minkäänlaista apua rikoksen ratkaisuun. Koko menetelmä on siis täysin turha.

Oletko MikaK ihan varma, ettei DNA-tutkimuksen avulla ole koskaan selvitetty yhtäkään rikosta, jossa on epäilty myös "porukan sisäistä tekijää"?

[MikaK]

^Kuten tuosta MTV Uutisten artikkelista tulisi idiooteillekin ilmetä, niin KRP:n rikoskemisti Matti Karjalaisen mukaan kaikkien verijälkien tutkimiseen ei annettu lupaa ja toisaalta useita verijälkiä ei ollut mahdollista tutkia muistakaan syistä. Lisäksihän on täysin selvää, ettei DNA:ta aina jää tekijästä, ja ettei teltan kaltaisesta todisteesta niitä yli 40 vuoden päästä välttämättä enää löydetä, vaikka DNA:ta olisi jäänytkin.

Päivän viihdepläjäys, DNA-tutkimuksen täysi turhuus perusteltuna "Ainakin-johtopäätöksellä":

Mitä tästä voimme päätellä? Ainakin tapauksissa missä on epäiltynä ollut porukan sisäinen tekijä kuten Gustafsson tai Auer niin DNA-tutkimuksista ei ole minkäänlaista apua rikoksen ratkaisuun. Koko menetelmä on siis täysin turha.

Oletko MikaK ihan varma, ettei DNA-tutkimuksen avulla ole koskaan selvitetty yhtäkään rikosta, jossa on epäilty myös "porukan sisäistä tekijää"?

Kerro toki esimerkki tapauksesta jossa oikeus on todennut "koska paikalta ei löytynyt ulkopuolista dna:ta tuomitaan paikalla ollut henkilö X syylliseksi"

[LexVeritas]

^ Et ilmeisestikään itsekään ymmärrä, mitä yrität sanoa. Miksi kummassa minun pitäisi kertoa kuvailemasi kaltainen esimerkkitapaus?

Kerro itse Suomesta jokin tapaus, missä joku on tuomittu kolmoismurhasta ilman yhtä ainoaa syyllisyyttä osoittavaa todistetta (vuoden 1918 tapahtumia ei lasketa mukaan).

Ajatusmaailmasi on lähinnä stalinistinen.

[LexVeritas]

Turun Sanomat

31.8.2005 4.01
MARJA SALEVA

Teltasta tehty verijälki- ja DNA-tutkimus jätti useita aukkoja tapahtumien kulusta Bodominjärvellä surmayönä.

Vaikka telttakankaasta löytyi ainoastaan kolmen uhrin ja murhista syytetyn Nils Gustafssonin verta, tutkimuksella ei pystytty sulkemaan pois mahdollisuutta, että teltalla kävi seurueen ulkopuolinen surmaaja.

- Jokainen ymmärtää, että sellaista päätelmää ei voi tehdä. Emme tiedä, onko ulkopuolinen loukkaantunut. Mutta sellaista ulkopuolista henkilöä ei ole ollut, joka olisi maannut teltan päällä verissään, todistajan kuultu ja DNA-tutkimuksesta vastannut keskusrikospoliisin rikoskemisti Matti Karjalainen sanoi.

Kaikista verinäytteistä ei saatu DNA-tutkimuksissa tulosta, vaikka näytteitä otettiin paikoin useampaan kertaan. Läheskään jokaista teltan verijälkeä ei tutkittu.

Teltan verijäljet eivät osoita välillisestikään Nils Gustafssonia syylliseksi.

- Jäljet eivät suoranaisesti viittaa kehenkään henkilöön, tiivisti tiistaina todistajana kuultu verijälkitutkija Anja Ytti keskusrikospoliisin rikoslaboratoriosta

Osa isoista jäljistä jäi tutkimatta

Verijälkitutkimuksen päätarkoituksena on etsiä vastaus kysymykseen, mitä rikospaikalla tapahtui. Usein vaihtoehtoisia tapahtumien kulkuja tulee useita, joista joku saattaa nousta todennäköisimmäksi.

Surmateltan tutkimista vaikeutti ajan kuluminen. Osa DNA:sta oli tuhoutunut 45 vuoden aikana.

Puolustus laski, että kaikkiaan kahdestakymmenestä DNA-näytteestä ei onnistuttu saamaan tulosta. Näytteet oli otettu yhdeltätoista erilaiselta verijälkialueelta eri puolilta telttaa.

- Muistan muutamia kohtia, joista DNA-tunnistetta ei saatu. Ne eivät välttämättä olleet niin oleellisia tapahtumien kulun kannalta, Ytti selitti.

Veriroiskeita ei tutkita, jos ne ovat hyvin pieniä ja niitä on vähän. Teltasta jäi tutkimatta isompiakin veriläiskiä. Näytteitä ei otettu mm. sillä perusteella, että jäljet olivat niin epämääräisen muotoisia eikä niiden aiheuttajaa voitu päätellä.

Eri puolilta telttaa löytyi 25 pisto- ja viiltojälkeä sekä useita verijälkiä. Missä järjestyksessä viillot tehtiin ja uhrit surmattiin, ei selvinnyt. Tutkimus ei vastannut varmasti siihenkään, missä syyllinen seisoi surmat tehdessään.

Seppo Boismanista ja Tuulikki Mäestä löydetyt verijäljet sopivat heidän löytöpaikkoihinsa, mutta Irmeli Björklundin eivät. Gustafssonin verijälkien syntytapaa tutkijat eivät pystyneet selvittämään.

Sen tekninen tutkimus osoitti, että teltta viillettiin rikki ennen kuin se tahriintui verestä.

[JasseHames]

Eihän tekijästä voida olettaa jääneen verijälkiä telttaan. Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, kuinka paljon pidempään DNA säilyy testattavana verijäljissä tai siemennesteessä kuin esimerkiksi kosketuksessa materiaaliin jäävissä ihosoluissa. Vai olisiko teltasta löytynyt paljon todennäköisemmin esimerkiksi kuituja tekijän käyttämistä vaatteista.Tekninen tutkinta on hoidettu hieman huonon puoleisesti.

Joka tapauksessa koska verta on löytynyt paikoista, jotka sopivat Gustafssonin kertomukseen hänen nukkumispaikastaan, niin tämä seikka tukee vahvasti hänen syyttömyyttään.

[Korpisoturi]

Eihän tekijästä voida olettaa jääneen verijälkiä telttaan. Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys, kuinka paljon pidempään DNA säilyy testattavana verijäljissä tai siemennesteessä kuin esimerkiksi kosketuksessa materiaaliin jäävissä ihosoluissa. Vai olisiko teltasta löytynyt paljon todennäköisemmin esimerkiksi kuituja tekijän käyttämistä vaatteista.Tekninen tutkinta on hoidettu hieman huonon puoleisesti.

Joka tapauksessa koska verta on löytynyt paikoista, jotka sopivat Gustafssonin kertomukseen hänen nukkumispaikastaan, niin tämä seikka tukee vahvasti hänen syyttömyyttään.

Riippuu varmaan myös olettajasta.

"Joka tapauksessa koska verta on löytynyt paikoista, jotka sopivat Gustafssonin kertomukseen hänen nukkumispaikastaan, niin tämä seikka tukee vahvasti hänen syyttömyyttään."

Seikka ei tue syyttömyyttä edes vähäisessä määrin. Edes sitä ei saatu selvitettyä, että kummalta puolelta kangasta vereentyminen on tapahtunut. Nisse on hyvinkin voinut makailla kohdassa tekojen jälkeen.

[LexVeritas]

On tosiaan kumma eräiden kirjoittajien näkemys ja "perustelu", jonka mukaan myös murhaajan verta olisi väkisinkin täytynyt jäädä telttakankaaseen, sillä

uhreilla oli käsissään torjuntavammoja.

En nyt oikein ymmärrä, miten esimerkiksi puukonterän aiheuttamat viillot tai astalolyönnin torjumisesta aiheutunut mustelma uhrien käsissä tukisivat myös murhaajan sinänsä mahdollista vammautumista tilanteessa.

Lääkärinlausunnoissa kiinnittää huomiota, että kaikilla uhreilla esiintyy myös käsissä hankautumia ja ruhjeita paikoissa, joiden saattaa olettaneen osuneen lyömäaseen eteen joko tahallista tai vaistomaista torjuntaliikettä suoritettaessa. Edelleen tuntuu siltä, että surmaaja on toiminut täysin sokean lyömisraivon vallassa käyttäen sekä tylppää lyömäasetta - todennäköisesti jotain metallitangon tapaista esinettä, jolla on saanut annettua tarpeeksi lujia iskuja - että pistoasetta, ilmeisesti puukkoa tai muuta veistä. Björklundin osittainen riisuminen ja häneen kohdistunut pistely antavat aiheen epäillä myös seksuaalisen motiivin olleen teon suorittamisessa mukana.

(Bodomin mysteerio 1960)

Lisäksi mainittakoon jälleen kerran, että keskeltä murhapaikkaa löytyi tyynyliina, jossa tunnistamattoman henkilön verta ja spermaa.

[Korpisoturi]

On tosiaan kumma eräiden kirjoittajien näkemys ja "perustelu", jonka mukaan myös murhaajan verta olisi väkisinkin täytynyt jäädä telttakankaaseen, sillä

uhreilla oli käsissään torjuntavammoja.

En nyt oikein ymmärrä, miten esimerkiksi puukonterän aiheuttamat viillot tai astalolyönnin torjumisesta aiheutunut mustelma uhrien käsissä tukisivat myös murhaajan sinänsä mahdollista vammautumista tilanteessa.

Lääkärinlausunnoissa kiinnittää huomiota, että kaikilla uhreilla esiintyy myös käsissä hankautumia ja ruhjeita paikoissa, joiden saattaa olettaneen osuneen lyömäaseen eteen joko tahallista tai vaistomaista torjuntaliikettä suoritettaessa. Edelleen tuntuu siltä, että surmaaja on toiminut täysin sokean lyömisraivon vallassa käyttäen sekä tylppää lyömäasetta - todennäköisesti jotain metallitangon tapaista esinettä, jolla on saanut annettua tarpeeksi lujia iskuja - että pistoasetta, ilmeisesti puukkoa tai muuta veistä. Björklundin osittainen riisuminen ja häneen kohdistunut pistely antavat aiheen epäillä myös seksuaalisen motiivin olleen teon suorittamisessa mukana.

(Bodomin mysteerio 1960)

Lisäksi mainittakoon jälleen kerran, että murhapaikan keskeltä löytyi tyynyliina, jossa tunnistamattoman henkilön verta ja spermaa.

Ihmeellistä olkiukkoilua ihan jatkuvasti.

"eräiden kirjoittajien näkemys ja "perustelu", jonka mukaan myös murhaajan verta olisi väkisinkin täytynyt jäädä telttakankaaseen"

Keitä nämä kirjoittajat ovat?

[LexVeritas]

Samojen kirjoittajien ulosantia hallitsee myös pyrkimys chattailla itsestäänselvyyksiä väärissä paikoissa. Neuvon heitä laittamaan kysymyksensä minulle privana, niin vastaan mahdollisesti halutessani.

Verijäljet eivät paljasta Bodom-murhaajaa

Jos joku yhä kuvitteli dna:ta ja muita moderneja tutkimusmenetelmiä poliisin taikasauvaksi, joka ratkaisee rikokset tuosta vain, löytyi eilen syytä karistaa illuusio harteiltaan.


Ilta-Sanomat 31.8.2005 0:00

Espoon käräjillä tentattiin koko pitkä päivä keskusrikospoliisin teknisiä tutkijoita, jotka ovat vastanneet Bodom-tutkinnan keskeisestä osa-alueesta.

Verijälkitutkija Anja Lytti, muotojälkitutkija Johanna Lehto ja dna-tutkija Matti Karjalainen vyöryttivät tuomarien ja lautamiesten eteen uuvuttavan määrän teknisen tutkinnan yksityiskohtia.

Silti varmat johtopäätökset jäivät vähiin: kaikki oli korkeintaan "mahdollisesti", "todennäköisesti" tai "vaihtoehtoisesti".

Lisädramatiikkaa päivälle toi repaleinen, tummien veritahrojen kyllästämä surmateltta, joka oli viritetty pystyyn käräjäsaliin todistelun havainnollistamiseksi.

Verijäljet eivät sulje pois mahdollisuutta, että paikalla olisi ollut viides henkilö, vaikka ulkopuolisen dna:ta ei ole löytynyt.

- Jokainen ymmärtää, ettei tällaista päätelmää voi tehdä. Ainakaan siellä ei ollut henkilöä, joka oli teltan päällä ja vuoti kovasti verta, Karjalainen sanoi.

Selitystä haettiin myös oudoille, tunnistamattomaksi jääneille dna-näytteille, joita oli noin 20.

Kolmoismurhasta epäillyn Nils Gustafssonin verta löytyi teltasta siitä nurkasta, missä hän on kertonut yöllä olleensa. Verta on sekä kankaan sisä- että ulkopuolella.

- Mahdotonta sanoa, kumpi puoli on vereennyttänyt kumman, Lytti sanoi.



Huom. Ytin sukunimi ei ole Lytti, vaikka Sanoma-konsernin iltapäivälehti niin väittääkin.

Lisäksi muistutettakoon jälleen kerran, että keskeltä murhapaikkaa löytyi tyynyliina, jossa tuntemattiman DNA (verta ja spermaa).

[JasseHames]

Leikkasin ja lihavoin oleellisimman kohdan lynkkausporukalle:

Samojen kirjoittajien ulosantia hallitsee myös pyrkimys chattailla itsestäänselvyyksiä väärissä paikoissa. Neuvon heitä laittamaan kysymyksensä minulle privana, niin vastaan mahdollisesti halutessani.

...

Ilta-Sanomat 31.8.2005 0:00

...

Verijäljet eivät sulje pois mahdollisuutta, että paikalla olisi ollut viides henkilö, vaikka ulkopuolisen dna:ta ei ole löytynyt.

- Jokainen ymmärtää, ettei tällaista päätelmää voi tehdä. Ainakaan siellä ei ollut henkilöä, joka oli teltan päällä ja vuoti kovasti verta, Karjalainen sanoi.

[LexVeritas]

^Koskapa joku älyllisesti rajoittuneista nollapostaajista arvatenkin vetää kohta esiin "Lytin" lausuman, niin todettakoon, että Matti Karjalainen tuolla toteamuksellaan viitannee telttakankaan ulkopinnalta kokonaan "puuttuviin" Gustafssonin tippuverijälkiin.

Muistutettakoon, että keskeltä murhapaikkaa löytyi tuntemattoman ulkopuolisen DNA: Verta ja spermaa.