Sähköpyörävarkaat jäivät kiinni Tampereella itse teossa, mutta eivät saaneet rangaistusta – Selvitimme miksi
Sähköpyörävarkaat jäivät kiinni Tampereella, mutta käräjäoikeus ei määrännyt heille rangaistusta. Selvitimme, mistä on kyse niin kutsutussa paljousalennuksessa, joka vaikutti taustalla.
...
Tampereella kaksi miestä varasti yhdessä lukitun sähköpolkupyörän Puutarhakadulta kesäkuussa vuonna 2023. Miehet lähtivät kantamaan pyörää, mutta hylkäsivät sen sivullisen lähdettyä heidän peräänsä.
Asiaa käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa heinäkuussa 2024. Käräjäoikeus totesi, että miehet syyllistyivät varkauteen. Miehille ei kuitenkaan määrätty rangaistusta heidän aikaisempien tuomioidensa takia. Käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan aikaisemmat tuomiot ovat riittäviä seurauksia nyt syyksi luetuista rikoksista.
Käräjäoikeus katsoi, että molempien osalta heidän aikaisemmat tuomionsa ovat riittävä seuraamus tästä varkaudesta, koska tämä rikos olisi voitu käsitellä aiempien rikosten kanssa samalla kertaa.
Rikokset alle vuosi sitten
Aiemmat rikokset eivät kuitenkaan olleet polkupyörävarkauksia. Toinen miehistä tuomittiin 60 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen lokakuussa vuonna 2023. Hän syyllistyi törkeään rattijuopumukseen ajettuaan henkilöautoa niin, että hänen veressään on ollut huumausaineita. Mies tuomittiin samassa kokonaisuudessa myös huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Mies oli ajanut autoa, vaikka hän oli ajokiellossa.
Toinen mies sai tuomion viime toukokuussa. Hänet tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja korvauksiin neljästä rikoksesta, joista sähköpyörävarkauden käsittelyssä huomioitiin kolme.
...
Yleinen käytäntö
Mutta miksi tuomiota pyörävarkaudesta ei annettu ja mitä tarkoittaa, että aikaisemmat tuomiot ovat riittäviä seurauksia nyt syyksi luetuista rikoksista? Kysyimme asiaa rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Heleniukselta.
...
Helenius kertoo taustalla vaikuttavan 1990-luvun alussa voimaan tullut yhtenäisrangaistusjärjestelmä, jonka perusteella arvioidaan kuinka rangaistus määrätään henkilön syyllistyessä toistuvasti rikoksiin tietyn ajanjakson aikana.
Paljousalennuksenakin tunnetun rangaistusjärjestelmän pääajatus on, että mikäli samassa oikeudenkäynnissä epäiltyä syytetään useammasta rikoksesta, tämä tuomitaan niistä yhteiseen rangaistukseen, eikä niin, että jokaisesta teosta tuomitaan erillinen rangaistus.
Yhteisrangaistus lasketaan karkeasti siten, että vakavin rikos otetaan pohjaksi ja sen päälle ynnätään muut rikokset. Helenius kertoo esimerkkinä, että jos pohjalla on törkeä pahoinpitely, toisiksi vakavimmista rikoksesta voidaan tuomita päälle lisäksi puolet ja kolmanneksi vakavimmasta rikoksesta kolmasosa.
Kohtuusajattelu taustalla
Helenius kertoo yhtenäisrangaistuksen perustuvan tietynlaiseen kohtuusajatteluun. Hän kertoo oppikirjaesimerkkinä, että mikäli joku syyllistyy 60 petokseen, yksittäin tuomittuna 3 kuukauden vankeustuomiot muodostaisivat yhteensä 15 vuoden vankeustuomion.
Helenius sanoo, että jos tuomiota vertaa esimerkiksi siihen, että tapon enimmäisrangaistus on 12 vuotta, moni voi olla sitä mieltä, että kohtuuspaljousarviointi petosten osalta on kohtuullista.
Paljousalennusta annetaan myös tapauksissa, jossa oikeudenkäynti on jo takana. Tällöin tekijän on pitänyt syyllistyä rikokseen ennen oikeudenkäyntiä ja oikeudenkäynnissä määrätty tuomio on ollut ehdotonta vankeutta.
Helenius täsmentää, että kyseessä on myös pitänyt olla rikos, jota olisi voitu käsitellä ensimmäisen oikeudenkäynnin yhteydessä. Tehdyn rikoksen on myös on täytynyt olla sellainen, että se olisi voitu tuomita yhteisenä rangaistuksena sekä annettu tuomio on katsottu riittäväksi myös myöhemmin tehdyn rikoksen osalta.
Puutarhakadun polkupyörävarkauden osalta nämä molemmat täyttyivät. Helenius kertoo, että polkupyörävarkaudesta edessä olisi ollut sakkorangaistus. Hän sanoo, että koska molemmille oli tuomittu ehdotonta vankeutta ja varkaus oli tapahtunut ennen oikeudenkäyntiä, oikeus katsoi jälkikäteen, että aikaisemmin määrätty ehdoton vankeusrangaistus oli riittävä myös varkauden osalta.
Helenius sanoo, että tuomio antaessa käräjäoikeus oli todennäköisesti katsonut, ettei polkupyörävarkaus olisi vaikuttanut henkilöiden kokonaisrangaistukseen.
Enemmän täällä (maksumuuri):
Aamulehti
20.8.2024 6:00
alleviivaus dl
...käräjäoikeus oli todennäköisesti katsonut, ettei polkupyörävarkaus olisi vaikuttanut henkilöiden kokonaisrangaistukseen.
Olis edes viikon antanut lisää...
Suomessa voi siis edelleen tehdä rikoksia, joista ei rangaista.
...pohjalla on törkeä pahoinpitely, toisiksi vakavimmista rikoksesta voidaan tuomita päälle lisäksi puolet ja kolmanneksi vakavimmasta rikoksesta kolmasosa.
Toimiiko vastaava käytäntö myös jos henkilö on ajanut toistuvasti runsaita ylinopeuksia parin päivän aikana; a) vakavin 50 km/h alueella 147, b) toiseksi vakavin 80 km/h alueella 133 km/h c) se kolmanneksi vakavin 80 km/h alueelle 122 km/h ja neljäs oli 100 km/h alueella 122 km/h.
- Jääkö tämä neljäs siis sakottamatta vai vaikuttaako se kokonaistuomioon neljäsosalla ja muut pienemmät ylinopeudet vastaavasti, kunnes päästään tähän sähköpyöräcasen tasolle, että ei rangaistusta olleskan.
