Hämeen Sanomat 19.12.2024 /
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/8153434
Nyt puhuu suuretsinnät elokuussa aiheuttanut ja Turengista löytynyt teinityttö: ”Olisin mennyt Taysiin hakemaan parempaa hoitoa”
Karkailuaan Venla, 17, selittää ahdistuksella, joka aiheutuu hoitopäätöksistä ja siitä, ettei hän koe tulleensa kuulluksi. Joulukuussa Venla sijoitettiin kiireellisesti, vaikka perhe oli toivonut tukea kotiin. Perhe kritisoi ratkaisua voimakkaasti ja ihmettelee, miten lastensuojelulaitos on autistiselle ja syömishäiriötä sairastavalle tytölle parempi paikka kuin koti.
Venla on 17-vuotias autistinen nuori, joka haluaa apua syömishäiriöönsä.
Venla on pettynyt, sillä Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrialla vietettyjen hoitojaksojen aikana hänen toiveitaan ei ole kuultu.
Viimeisimmän hoitojakson päätteeksi Venla odotti pääsevänsä kotiin. Toiveissa oli kotiin annettava muutamien tuntien päivittäinen tuki, mutta perheen yllätykseksi Venla sijoitettiinkin kiireellisenä lastensuojelulaitokseen.
Venlan äiti otti yhteyttä Hämeen Sanomien toimitukseen, sillä perhe haluaa kertoa vaikeaksi kokemastaan tilanteesta. Haastattelu on tehty viikonloppuna Venlan karattua kotiinsa sijoituspaikasta.
Venla ei ole tytön oikea nimi. Tässä jutussa hän ei esiinny omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi ja perheen yksityisyyden suojaamiseksi.
Perhe haluaa kertoa tilanteestaan, sillä he eivät koe saavansa Venlalle tämän tarvitsemaa apua.
– Panokset kovenevat. Torstaina saimme yllättäen tietää, että Venla sijoitetaan, koska sosiaalitoimen mukaan me vanhemmat emme pysty huolehtimaan tyttärestämme, äiti kertoo.
Viranomaisten huoli liittyy äidin mukaan tytön karkailuun. Venla puolestaan kertoo karkailujensa syyksi ahdistuksen, joka aiheutuu siitä hänelle epämieluisista hoitopäätöksistä sekä hänen ja perheen toiveiden sivuuttamisesta.
– Katoamiset ovat aina liittyneet kodin ulkopuolisiin asioihin, Venla itse painottaa.
Äidin mukaan perhe oli toivonut Venlalle kotiin annettavaa muutaman tunnin päivittäistä tukea. Käytännössä tukea tarvittaisiin arkipäivisin ruokailujen ajaksi silloin, kun vanhemmat ovat töissä.
Sijoituspäätöksen mukaan "kotiin järjestettävissä olevat lastensuojelun ja vammaispalvelujen tukitoimet ovat riittämättömiä Venlan hengen ja terveyden kannalta välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi ja osastohoidon aikana saavutetun terveydentilan säilymiseksi."
Hämeen Sanomat on nähnyt Venlan sijoittamista koskevan päätöksen. Vanhempien näkemys on, että päätös on perusteltu isolta osin virheellisin tiedoin.
Vanhempien mukaan sijoitus valmisteltiin perheeltä salassa, ja se tuli täytenä yllätyksenä.
– Sijoituspäätös ihmetyttää siksikin, että koko ajan on puhuttu siitä, että kotiin täytyy saada apua. Tästä oli viranomaisillakin yhteinen näkemys, vanhemmat kertovat.
Hämeen Sanomat ei ole pystynyt varmistamaan tätä viranomaisten näkemystä, sillä vanhempien mukaan suullisista neuvotteluista ei ole toimitettu perheelle dokumentteja.
Äiti kuvailee perhettä tavalliseksi keskiluokkaiseksi perheeksi. Molemmat vanhemmat käyvät töissä, lapsia on kaksi, perhe asuu rivitalossa ja harrastaa hevosia.
Venla opiskelee toista vuotta lukiossa. Hän kertoo haaveilevansa siitä, että saisi lukion pakettiin.
– Sen jälkeen haluaisin opiskelupaikan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Sen jälkeen haaveena on oma asunto ja ehkä oma kissa joskus.
Venla on autistinen, ja kärsii kahdesta muusta neurologisesta häiriöstä, tourettesta sekä dystoniasta. Vanhemmat kokevat, että nämä häiriöt ovat puhjenneet tai ainakin pahentuneet hoitojaksoilla.
– Kotona oireet helpottavat, he kertovat.
Touretten näkyviin oireisiin kuuluvat erilaiset tic-oireet, kuten tahattomat huudahdukset. Dystonia puolestaan aiheuttaa jäsenten vääntymistä erilaisiin asentoihin.
Neurologisten häiriöiden ja autismin lisäksi Venla sairastaa syömishäiriöitä. Syömishäiriö on myös syy sille, miksi Venla on vuosien aikana ollut sairaalajaksoilla.
Venla kertoo sairastuneensa syömishäiriöön kuudennella luokalla.
Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatriselle Venla kirjattiin syömishäiriönsä vuoksi ensimmäisen kerran huhtikuussa 2022. Perhe kertoo asioiden sujuneen alkuun hyvin.
Venlan mukaan hurja alamäki kuitenkin alkoi, kun osastolla aloitti uusi lääkäri ja hoitolinja muuttui.
Erityisen toimimattomaksi Venla kertoo kokeneensa syömishäiriöihin käytetyn vierihoitojakson. Vierihoidolla tarkoitetaan, että toinen ihminen, käytännössä hoitaja, on kiinni potilaassa 24/7 ja valvoo kaikkea tämän tekemistä.
Äiti epäilee, ettei vierihoito ylipäätään sovi autisteille, koska hoito tarkoittaa runsaita aistiärsytyksiä, mikä puolestaan aiheuttaa ahdistusta.
– Kutsun sitä sanalla kyylätä. Ahdistuin vierihoidosta niin paljon, että menin ensin ihan sekaisin ja heittelin tavaroita. Olen melttari-tyyppiä ja räjähdän, kun tulee kovia aistikuormituksia, Venla kuvaa.
Tämän jälkeen ja ahdistusta hallitakseen Venla kertoi sulkeutuneensa ja kääntyneensä sisäänpäin. Hän haki turvaa pieneen vaatekaappiin piiloutumalla.
Melttarilla viitataan vapaasti suomennettuna tunneromahdukseen.
Venla kokee myös, ettei saa psykiatrisella osastolla tarvitsemaansa hoitoa pahentuneeseen dystoniaansa tai touretten tic-oireisiin.
– Muut nuoret nauravat mun tiksejä tai käskevät olla hiljaa.
– Kun tic-oireet pahenivat syksyllä, vanhemmat veivät minut hyvälle neurologille Turkuun. Siitä oli apua, Venla lisää.
Hän kertoo kokevansa myös, ettei hänen autistisia piirteitään ymmärretä osastolla.
Perhe kertoo toivoneensa useaan otteeseen, että Venla voisi päästä hoitoon Malmilla sijaitsevaan syömishäiriökeskukseen, josta ovat kuulleet myönteistä. Tämä pyyntö on kuitenkin evätty hintaan vedoten.
Kun Venlan vointi on syömishäiriön vuoksi huonontunut, hänelle on tehty pakkohoitopäätös. Pakkohoidossa ravintoa on annettu nenämahaletkun avulla.
– Yksi päivä laskin, että olen ollut seitsemän kertaa nenämahaletkussa syömishäiriön takia, Venla kertoo.
Kovaksi yltyvä ahdistus on saanut Venlan karkailemaan.
Kun Venla viimeksi karkasi, hän oli kateissa viisi päivää. Elokuiset etsinnät nousivat valtakunnan uutiseksi, ja tyttöä etsi laaja vapaaehtoisten ja viranomaisten joukko erityisesti Riihimäeltä ja Lopelta. Lopulta Venla löytyi Turengista.
– Elokuun karkureissulla olisin mennyt Taysiin hakemaan parempaa hoitoa, Venla sanoo nyt.
Hän päätyi kuitenkin piilottelemaan metsässä ja erään mökin ulkovessassa useamman päivän.
– Olisin halunnut lähteä jo aiemmin kotiin, mutta pelkäsin viranomaisten seurauksia, Venla sanoo.
- Kirje.jpg (153.89 KiB) Katsottu 6531 kertaa
Elokuisen karkureissun jälkeisen syksyn Venla on viettänyt Kanta-Hämeen keskussairaalan nuortenpsykiatrisella osastolla. Äidin mukaan Venla on nyt normaalipainoinen, mutta muut sairaudet ovat jääneet huonolle hoidolle.
– Tuntuu, että siellä ollaan tyytyväisiä vain, kun paino nousee. Samaan aikaan muu kunto menee kuitenkin huonompaan suuntaan.
Venla ja äiti arvioivat sijoituspäätöksen syyksi sitä, ettei painonnousun vuoksi Venlalla ollut enää edellytyksiä pakkohoitoon, mutta samaan aikaan hyvinvointialue ei myöskään katsonut kotona annettavaa tukea mahdolliseksi.
– Loukkaa se tapa, jolla tämä tehtiin – täysin salassa.
– Tämä on kuin huonoa Hollywood-elokuvaa. Sitä ei edes pysty käsittämään, miten kaikki tämä on mahdollista. Tuntee olonsa niin voimattomaksi, kun tietää, että tyttö on jossain, mutta ei voi auttaa häntä, isä sanoo.
Äiti kokee epäoikeudenmukaiseksi myös sen, että vanhemmilta vaaditaan ja edellytetään yhteistyökykyä ja -halua viranomaisten suuntaan.
– Meidän pitäisi luottaa, ja silti meidän selkämme takana toimitaan näin, hän hämmästelee.
Vanhemmat myös kyseenalaistavat, onko sijoitusyksikkö nuorelle autismin kirjolla olevalle nuorelle paras paikka olla.
Venlan tapauksessa sijoituspaikka on pieni, seitsenpaikkainen lastensuojelulaitos, jonne yksikön verkkosivujen mukaan voidaan sijoittaa huostaanotettuja tai avohuollon tukitoimenpiteenä autettavia lapsia ja nuoria.
Vaikka Venlalla on vaikeuksia arjen askareissa, hän osaa käyttää itsenäisesti esimerkiksi julkisia liikennevälineitä. Kun Venla torstaina vietiin Hämeenlinnan seudulla sijaitsevaan sijoitusyksikköön, ei hän ehtinyt olla siellä kuin vuorokauden.
– Karkasin sijoituksesta. Tuli vaan sellainen ahdistus ja halusin nähdä vanhemmat ja siskon.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä kahden aikoihin perheen kodin ovelle saapuivat poliisit ja sosiaalipäivystys hakemaan Venlaa takaisin sijoituspaikkaan.
– He sanoivat perusteeksi, että Venla on akuutissa ravitsemuksellisessa hätätilassa. Saimme kuitenkin selitettyä, ettei tämä pidä paikkaansa.
Hämeen poliisista vahvistetaan Hämeen Sanomille, että sillä on ollut sosiaaliviranomaisia avustava tehtävä kyseisenä yönä.
Lauantaina aamupäivällä, haastattelun jälkeen Venla palasi sijoituspaikkansa. Paluuta ennen Venla kertoi sijaisyksikköön menemisestä näin:
– En haluaisi palata, mutta tavallaan siihen on turtunut, että sanotaan ja pakotetaan jonnekin ja tehdään päätöksiä sun puolesta. Sitten sitä vaan toimii.
Missä koet, että sinun olisi paras olla?
– Koti olisi ensisijainen paikka olla. Haluaisin tukea kotiin.
Millaista tukea kaipaisit kotiin?
– Tarvitsisin tukea syömisessä ja arjen askareissa.
