Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

^Ilmeisestikään ei ole tarpeeksi, koskapa et ilmeisestkään tiedä mikä aivovamma on, ja mikä hyväksytään aihetodisteeksi, ja mikä taasen ei.

Aivovamma voi olla vaikkapa aivotärähdys. Vammojen liioittelu, onkimiseen tai uimiseen liittyvät ristiriitaisuudet tai vaikkapa arvelu mahdollisesta raahaamisesta eivät ole indisioita sille, että Gustafsson olisi syyllinen kolmoismurhaan.

Indisiotodistelu perustuu tosiasialle ja kokemussäännölle, joka yhdistää tosiasian todistusteemaan.

Esimerkiksi:

Jos raiskausjutussa syytetyn spermaa löytyy raiskatun ruumiinaukosta, mutta muuta todistetta raiskauksesta ei ole, voidaan kokemussääntöön vedoten perustella todennäköiseksi indisioksi, että vastaaja on ollut ainakin sukupuoliyhdynnässä asianomistajan kanssa.

[JasseHames]

Lynkkausporukan määritelmä aihetodisteesta: mikä tahansa seikka, joka voidaan edes sekopäisellä tavalla tulkita tukemaan Gustafssonin syyllisyyttä.

[Korpisoturi]

Nisse-uskovaisten mukaan täysin ristiriitaiset kertomukset eivät ole aihetodiste. Heidän mukaansa vammojen liioittelu arvatenkin puoltaa syyttömyyttä.

[snufkin]

On varsin selvää, että LexVeritas ei ymmärrä mitä aihetodiste tarkoittaa ja vetää määrittelyitä sille perseestään.

Tässä Cornellin oikeustieteellisen määritelmä:

Circumstantial evidence is indirect evidence that does not, on its face, prove a fact in issue but gives rise to a logical inference that the fact exists. Circumstantial evidence requires drawing additional reasonable inferences in order to support the claim.

For instance, circumstantial evidence of intentional discrimination can include suspicious timing, ambiguous statements, different treatment, personal animus, and other evidence can allow a jury to reasonably infer intentional discrimination.

https://www.law.cornell.edu/wex/circumstantial_evidence

Huom. epäselvät lausunnot lasketaan aihetodisteiksi. Kts. Gustafssonin lausuntojen ristiriitaisuudet. Veritas on siis väärässä.

LexVeritas kuvaili aiemmassa viestissään enemmänkin suoran todisteen kuin aihetodisteen. Tuo spermaesimerkki vertautuu siihen, että Gustafssonin puukko uhrien verellä ja NG:n sormenjäljillä varusteltuna olisi löytynyt murhapaikalta NG:n kädestä.

"Direct evidence is any physical evidence or witness testimony that directly proves the fact in question without a need to “connect the dots” or make inferences based on the evidence. "
https://www.kentcollinslaw.com/blog/dir ... -evidence/

AIhetodisteet ovat paljon epäsuorempia. Toivottavasti tähän ei tarvitse enää palata.

[JasseHames]

*pltmtxtvp*tm

[LexVeritas]

Näkisin nyt niin, ettei nikki snufkinilla ole mitään käryä aihetodisteen määrittelemisestä. Lisäksi hän ilmeisestikin luulee, ettei Espoon käräjäoikeudellakaan ollut. Palaan asiaan mielelläni. Kerrataan siis perusteet:

Indision määritelmä on, että se yhdistää havaitun tosiasian jonkin yleisen kokemussäännön perusteella todistusteemaan. Indisiot eivät ole todistustosiseikkojen tavoin välittömästi yhteydessä johonkin todistusteemaan, mutta niillä voi olla todistusarvoa jostakin todistusteemasta kokemussääntöihin perustuvan päättelyn kautta. Tämä päättely on useinmiten tapauskohtaista - se tapahtuu siis kulloisenkin jutun erityispiirteiden mukaisesti.

Esimerkiksi voidaan sanoa, että jos Bodomin murhapaikan läheisyydessä olisi Gustafssonin nähty kävelevän metsään kengät ja puukko kädessään, niin se olisi aihetodiste hänen epäillylle syyllistymiselleen henkirikokseen. Kokemussäännön mukaan aivovammainen, miltei tajuton syytön ei varmaankaan kävele eikä piilottele kenkiä ja puukkoa. Gustafssonin ei kuitenkaan ole oletetun murha-ajankohdan jälkeen nähty liikkuvan alueella piilottelemassa mitään, tai tekemässä mitään muutakaan.

Myöskään se, että Gustafsson tutkinnanjohtaja Vainion sanoja toistaen kertoi saaneensa päähänsä useita puukonpistoja, ei ole indisio, sillä yleisen kokemussäännön mukaan tutkinnanjohtajan lausuman toistaminen ei ole osoitus syyllisyydestä - ei tässäkään tapauksessa. Lisäksi on huomioitava, että Gustafssonin poskihaavat saattoivat todella syntyä teräaseen aiheuttamina. Niiden syntymekanismista ei ole varmuutta.

Muistamattomuus mahdollisesta uimisesta ei ole indisio henkirikoksesta, koska uimista tai uimattomuutta ei voida minkään yleisen kokemussäännön mukaan eikä etenkään tapauskohtaisesti merkityksellisesti liittää Bodomin kolmoismurhaan. Kokemussäännön mukaan ihmiset tapaavat muistaa 40 vuotta aiemmin tapahtuneita asioita vaihtelevasti.

Indisio ei voi myöskään olla, että Gustafsson arveli häntä mahdollisesti raahatun murhien jälkeen. Mikäli hän olisi väittänyt muistavansa, että häntä raahattiin, se olisi voinut olla kokemussääntöön perustuva indisio valehtelusta, sillä toisaalta hän on kertonut, ettei muista murhahetkistä eikä niiden jälkeisestä parista päivästä mitään (tyypillistä keskivaikealle aivovammalle). Mutta kun ei, niin ei - kyseessä ei ollut aihetodiste.

[snufkin]

^Ohitan nyt tämän Veritaksen sepittelyn, koska hän ei selvästi ymmärrä, että toteamalla "tämä on aiheen x määritelmä" ei määritellä kyseistä aihetta vaan se voi olla jopa merkki, ja tässä tapauksessa todennäköisemmin onkin, siitä, että kyseinen määritelmä on vedetty perseestään.

Postasin juuri Cornellin yliopiston oikeustieteiden laitoksen määritelmän aihetodisteelle. Tämä on nyt siis viimeisin kunnon aihetodisteen määritelmä ja, kerran Veritas ei osaa lähteistää väitteitään, myös ainoa. Joten sillä mennään.

[LexVeritas]

^ Selostamani indision määrittelyn oikeellisuuden voi tarkistaa ihan mistä tahansa lakialan opuksesta, jossa aihetta käsitellään.

[Cohle]

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 952#p81952

"Lönnberg sanoo, ettei hän muista havainneensa tapahtumapaikalla henkilön raahaamiseen viittaavia jälkiä. Lönnberg lisää, että jos raahaamisjälkiä olisi ollut, hän olisi lisännyt ne tapahtumapaikkapiirrokseensa. Hän sanoo, ettei ole koskaan kuullut, että rikospaikkaan liittyisi raahausjälkiä."

Mistäköhän Gustafsson raahausjälkipuheet sitten väitetysti kuuli?

[LexVeritas]

^Ei välttämättä mistään, vaan hän mahdollisesti on ihan itse päätynyt johtopäätökseen, jonka mukaan hän oli kenties joutunut raahatuksi.
Tulee huomioida edelleen, että tapaukseen liittyviä poliiseja, joilta Gustafson on saattanut kuulla jotain spekulaatioita mahdollisesta raahaamisestaan, on huomattava määrä, ja suuri osa heistä on iäksi hiljentynyt ja siirtynyt ajasta ikuisuuteen - Sinne rajan taa, minne utelut raahauksista eivät yllä. Toisin sanoen on mahdotonta todistaa, etteikö Gustafsson olisi kuullut joltain tutkijalta tämän mielipiteenä, että Gustafssonia on ehkä raahattu.

[Korpisoturi]

Kokemussäännön perusteella Nissellä ei ole ollut käytettävissään peiliä!

"Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”

Eli tämä oli pakkosyötetty hänen päähänsä!

[MikaK]

Gustafssonilla oli motiivi, tilaisuus koska oli paikalla ja murha-aseet. En ymmärrä miksi häntä ei verekseltään vangittu.

[Korpisoturi]

Gustafssonilla oli motiivi, tilaisuus koska oli paikalla ja murha-aseet. En ymmärrä miksi häntä ei verekseltään vangittu.

Osasi esittää uhria.

[snufkin]

^ Selostamani indision määrittelyn oikeellisuuden voi tarkistaa ihan mistä tahansa lakialan opuksesta, jossa aihetta käsitellään.

Kokemussäännön mukaan ihminen ei yleensä muista väärin päähänsä saatuja puukoniskuja. Kokemussäännon mukaan ihminen ei yleensä luule itseään puukotetun päähän 10 kertaa, etenkin vammojen puuttuessa, jos joku toinen niin sanoo.

Kokemussäännon mukaan LexVeritas harvemmin ymmärtää ihmismieltä saati yleisiä ihmisen käytökseen perustuvia kokemussääntöjä.

[LexVeritas]

Kokemussäännön mukaan ad hominemeilla argumentoi yleensä ihminen, jolla ei ole riittävää kompetenssia keskustella asiasta muuten.

Ei tosiaan tiedetä täydellä varmuudella, oliko Gustafssonilla päässään teräasevammoja vai ei.

Kokemussäännön mukaan hyvin monille ihmisille on luonteenomaista vammojensa ja sairauksiensa liioitteleminen.