Mitä kengät kertovat?

[Korpisoturi]

^Nimenomaan.

On ihan selvä asia, että kenkien ei tiedetä olleen kenenkään jalassa. Jos tiedettäisiin, niin se kyettäisiin todistamaan.

Ei todellakaan ole selvä asia, lopeta jo toi jankkaaminen. On uskottavampaa, että Gustafssonin kengät ovat olleet tekijän jalassa, kun Tuulikki Mäki otettiin hengiltä:

"Oikeassa kengässä oli selvästi enemmän veriroiskeita.

- Veri oli tullut pääosin lähes kohtisuoraan ylhäältä alas, Ytti kertoi. Oikean kengän sisäsivulla oli myös kosketusverta.

Kengissä ei ollut nauhoja, vaan ns. kuminauhavenykkeet. Kun oikean kengän venykkeen kuminauhan väleistä on löytynyt verta, niin on todennäköistä että venyke on ollut venytettynä eli kengät jalassa. Ytin mukaan kohtaan on kuitenkin voinut osua pieni veripallo, jolloin veri on voinut tulla myös siten että kengät eivät ole olleet jalassa.

Vasemmassa kengässä verijälkiä oli vähemmän. Siihenkin valtaosa jäljistä oli tullut ylhäältä päin, mutta osa lähes maan tasolta.

- Verijäljet tukevat, tosin ei kovin vahvasti, sitä että kengät ovat olleet tekohetkellä jalassa, koska sisältä ei ole löytynyt verijälkiä."

Teknisen tutkijan ei tulisi ottaa todistuksessaan siihen kantaa, olivatko kengät jalassa vai eivät. Kertoisi vain kenkien verilöydökset. Jättäisi spekuloinnin ja teoretisoinnin heille, joille se tuossa kohtaa kuuluu, eli poliisille, syyttäjille ja puolustuksen asianajajille.

Anja Ytiltä on luultavasti mennyt oikeudenkäynnissä pasmat sekaisin, ja tehnyt yleisen virheen: puhunut asioista, joista hänen ei tarvitsisi. Näihin teoretisointeihin on sitten tartuttu.

Harvoin Bodom-asioissa kirjoitetaan mitään järkevää. Yksi parhaimmista kommenteista!

Todellakin on vaikea uskoa, että runkkuliinamurhaaja laittaisi Nissen kengät jalkaansa. Toki ei se mahdotonta ole

[LexVeritas]

Tuomioistuin ei tee päätöksiään pelkästään induktiivisesti päättelemällä, vaan todistustosiseikkojen sekä myös mm. apufaktojen ja negatiivisten apufaktojen perusteella.
Kenkien kohdalla tilanne on, että verijälkien perusteella oli mahdotonta sanoa, miten todennäköisesti ne olivat jonkun jalassa, koskapa kengät saattoivat vereentyä samalla lailla myös olematta kenenkään jalassa.
Ikävä kyllä lopputulos oli, ettei perusteellisen todistusharkinnan jälkeen kenkien tiedetä olleen kenenkään jalassa edes kovin todennäköisesti.

[veikkonen]

Gustafssonin ja Boismanin kengät.

Gustafssonin ja Boismanin kengät.jpg (124.07 KiB) Katsottu 6140 kertaa

"Kuvassa Bodominjärven kolmoissurman uhrien kenkiä rikospoliisin suojissa kesäkuussa 1960."

[veikkonen]

Gustafssonin kengät.

"Kengissä olevat veriroiskeet on merkitty nuppineuloilla."

Gustafssonin kengät.jpeg (135.67 KiB) Katsottu 6138 kertaa

Joku muu voi kertoa, mitä kukin nuppineulan väri tarkoittikaan.

Gustafssonin kengät2.jpg (198.39 KiB) Katsottu 6138 kertaa

[LexVeritas]

^Punaiset nuppineulat ovat Mäen veriroiskeita.

Merkille pantavaa on, ettei kengissä ole hitustakaan Gustafssonin omaa verta, mikä seikka mielestäni osaltaan tukee johtopäätöstä, ettei hän ole kosketellut/piilotellut kenkiä murhien jälkeen. Kenkien nahkapohjista ei löytynyt mikroskooppisia jäämiä kenenkään verestä.

[Pituus3merkkiä]

Jos kuuntelet Nissen haastattelua, Nisse kertoo kuinka niemestä oli huudettu "jättäkää ne rauhaan siellä". Mistä aivovammainen Nisse sen tietää, vai joutuiko surmaaja Nisse ajamaan liian aikaista väkeä pois?

Siinähän Nisse kertoo, että väite, että näille kahdelle linnustajalle olisi tällaista huudettu, on "vain lehtijuttuja". Terävänä miehenä Nisse on kyllä aina osannut erottaa "lehtijutut" ja todellisuuden.

[LexVeritas]

Epätietoisten tulisi tosiaan lukea ne lintupoikien kuulustelut, niin ei tarvitsisi pohtia, huusiko heille kukaan mitään.

Lehtijutun väite "Jättäkää ne rauhaan" -kehoituksesta on korjattu tällä palstalla kymmeniä kertoja. Todettakoon jälleen, että kyse oli toimittajan väärinkäsityksestä koskien Haapalaisen ja Salosen keskinäistä sanailua heidän lähestyessään murhapaikkaa.

Kenkien löytöpaikka sopii esimerkiksi skenaarioon, jossa murhapaikan läheisessä ladossa mahdollisesti yöpynyt ns. "Hackjärven mies" olisi ensin suunnannut kohti etelää, mutta Emilsbergin talot äkättyään kääntynyt kannoillaan, jättänyt kengät hämäykseksi kulkusuunnastaan, ja sen jälkeen poistunut alueelta polkupyörineen ja kasseineen kinttupolkua pitkin kohti Hackjärveä. Tämä saattaisi sopia Oittaan kartanon karjakko Marjatta Leppäsen aamulla tekemään havaintoon hänestä.

[veikkonen]

Kenkien löytöpaikka sopii esimerkiksi skenaarioon, jossa murhapaikan läheisessä ladossa mahdollisesti yöpynyt ns. "Hackjärven mies" olisi ensin suunnannut kohti etelää, mutta Emilsbergin talot äkättyään kääntynyt kannoillaan, jättänyt kengät hämäykseksi kulkusuunnastaan, ja sen jälkeen poistunut alueelta polkupyörineen ja kasseineen kinttupolkua pitkin kohti Hackjärveä. Tämä saattaisi sopia Oittaan kartanon karjakko Marjatta Leppäsen aamulla tekemään havaintoon hänestä.

Lehtipiirros (HS 1966) tähän liittyen.

Hackjärvenmiehenreitti.jpg (103.93 KiB) Katsottu 5701 kertaa

[veikkonen]

Eikös Nissen kengistä löytynyt Tuulikin veren lisäksi myös Irmelin ja Sepon sekoitusverta? Mielestäni on kyseenalaista, että Nissen kengät olisivat sijainneet joutilaina teltan ulkopuolella oviaukon lähellä, jos kengissä oli Seponkin verta. Seppohan kuoli paikoilleen teltan sisälle vastakkaiseen kulmaan. Vai onko Sepin veri kulkeutunut esim. murhaajan käsistä kenkiin?

Nissen kengistä on 2000-luvulla sanottu, ettei niiden verisyyttä näe päällepäin vaan tutkimuksissa. Mielestäni Boismanin kengät olisi pitänyt myös pitää poliisin hallussa näihin päiviin asti. Niistäkin olisi voinut verta löytyä 2000-luvun menetelmillä. Tero Haapalan mukaan Boismanin kenkiä ei ylipäänsä tutkittu, vaan palautettiin pian omaisille. ETP:stä selviää, että palautus on tapahtunut 18.5.1961.

Miksi Boismanin kengät luovutettiin pois, vaikka murhaaja on niitä melko varmasti käsitellyt ja kengät piilottanut? Luulisi, että kengät olisi säilytetty niin pitkään kun rikos on selvittämättä...

Kiinnostaisi tietää, kumman kengät sinne kallionkoloon oli piilotettuna? Tätä asiaa ei poliisi ole tietääkseni itse paljastanut. Esim. ETP:ssä tätä ei kerrota. Uusi Suomi -lehden (1960) mukaan kallionkolossa oli Boismanin kengät. Jorma Palon kirjan ja Keskipohjanmaa-lehden (2005) mukaan nimenomaan Gustafssonin kengät oli kallionkolossa.

Jos Nisse olisi murhaaja, on hän todennäköisemmin ensin piilottanut Sepin kengät kallionkoloon ja sitten dumpannut omansa toiselle puolelle tietä. Tämän jälkeen palannut telttapaikalle vielä siirtämään Irmelin ja pistänyt häntä puukolla niskaan yhtä monta kesää kuin Irmeli oli vanha, ja taas hävittänyt puukon, ehkä Salosen ja Haapalaisen puun kiipeämisistä oppia ottaen puuhun itsekin ollen hetken lintubongari. Niinhän sen selvänäkijä Kassinenkin totesi että murha-ase on jossain korkealla. Murhat Nisse olisi tehnyt Tuulikin uimapuvussa. Miksei syytekirjelmään tätä uimapukuteoriaa keksitty jos keksittiin Nissen kaivaneen murhavälineet maahan? Eihän maahankaivuusta löytynyt edes näyttöä!

Ehkä tekijä on silti Korsbackan mutkassa (300 metriä Gyllströmiltä) mökkeillyt Assman joka kenties samoili DDR-mökin rannassa olevaa oittaanjokea pitkin Bodomille.

Onko muuten tuota Lindholmin vanhaa kauppaa tontteineen, missä myös ddr-mökki sijaitsee, tutkittu koskaan poliisin voimin? Siellähän on hyvää kätkömaastoa jokea ja muutamaa rakennusta myöden btw. Oletan, että Assmannin mökkipaikka on oikea, koska edesmennyt nikki Wagner ja nikki will (hejac) ovat niin kirjoitelleet.

[Päämiäs]

Kasvaneiden poikien kengät oli kohtuu uusia, eikä silloin kotimaiset kengät mitään halpoja ollut 50-luvulla.
Köyhällä työttömällä kioskin sekatyömiehellä oli käyttöarvoa varastamalleen tavaroille ja kengille ehkä myytäväksikin. Piilotti ne juuri puoliväliin kotimatkaansa murhapaikalta.
Hänhän naapurina osallistui etsintöihin, jolloin on jopa voinut siirtää kenkiä myöhemminkin takaisin löydettäviksi.

Mutta palataanpa siihen tärkeimpään todisteeseen, ratkaisun todelliseen ytimeen, josta löytyy monta lehtiartikkelia, ja siitä mm. kuvaus ETP:ssa: poikien kenkin vienti satojen metrien päähän murhapaikalta ja PIILOTTAMISYRITYS!
Eri palstojen väittämät siitä miksi näin:
1) On sanottu, että tuntematon murhaaja (tai murhaajan jälkeen tullut VARAS, mm. J-P Koskinen: "Maaliskuun mustat varjot") otti kapsäkin ja siinä arvottomat vaatteet, huomasi NG:n olevan hengissä ja päätti viedä poikien kengät, jotta eivät pääsisi lähtemään tekijän perään?
2) On sanottu, että kengät jätettiin vihjeeksi tai hämäykseksi suunnasta, johon murhaaja pakeni, että tuonnepäin polkua hän meni, joten kengät vietiin siis kauemmas polun varteen merkiksi oikeasta suunnasta?
3) On sanottu, että murhaaja oli niin siisti, että vei kengät niiden rumuuden vuoksi mukanaan?

Perustelu "miksi ei" kohtaan 1:
Jos ei haluttu poikien pinkovan varkaan perään, niin silloin olisi riittänyt kenkien vienti vain kauemmas ja sitten kauempana niiden heittäminen polulta NIIN KAUAS korpeen kuin lentää?
Mutta näin ei ollut tehty, vaan kengät oli yritetty PIILOTTAA! Ei varkaalla olis ollut aikaa alkaa etsikellä kauempana mitään hemmetin piilopaikkoja (kiinnijäämisriski!) vaan hän olisi satavarmasti vain HEITTÄNYT kengät KAUAS metsään, jotta takana mahdollisesti tulevat pojat eivät niitä jalkaansa saisi. Jos kengät olisi viety tästä syystä, niin tekijä olisi olettanut poikien juoksevan kohta perään, eli oli kiire.

Perustelu "miksi ei" kohtaan 2):
jos ne jätettiin vihjeeksi, niin silloin toivotaan hartaasti, että joku ne myös HUOMAA! Ei niitä silloin yritetäkään piilottaa, vaan päinvastoin jätetään hyvin näkösälle, mutta suunnan näyttämisen vuoksi kuitenkin viedään kauemmas!

Perustelu "miksi ei" kohtaan 3):
että murhaaja oli niin ääreissiisti mies, että kun kengät oli kerran rumat, ne piti viedä pois ja piilottaa (mm. Johanssonin "Legenden om Bodom" -kirja)?
Voi höpön löpön mitä potaskaa! Ja sama siisteysintoilija olisi jättänyt murhaamansa nuoret telttapaikalle kasaan kuin jouluteurastuksen jäljiltä. Höpö höpö höpö!

Koko jutun avaintodiste on kenkien kohtalo, niiden PIILOTUSYRITYS! (mm. Telttaretki: Lopputyönä kolmoismurha, s. 121)
Piilottamista takuuvarmasti yritettiin (todisteet: kallionkolo, saniaisten alle...), vaikka se kiireessä jäikin heinkonlaiseksi.
Ja PIILOTUS oli tärkeää siksi, ettei kenenkään haluttu kenkiä löytävän, koska niissä oli näkyvissä jotain "vaarallista" tekijän päättelemiseksi!
Vaikka osalla palstan lukijoista ei olisi kuin kaksi harmaata aivosolua jäljellä, niin eikö tämä ala käydä niillekin pikku hiljaa järkeen? Tästä on täysin turhaa yrittää vääntää liian monimutkaista, koska ratkaisu on äärimmäisen yksinkertainen.
Maailmalla on varmaan tuhansia murhatapauksia, joissa tekijä on vienyt uhrin kengät mukanaan LOPULLISESTI.
Uhrien kenkien PIILOTTAMINEN on vertaansa vailla oleva teko, aivan koko maailman rikollisuushistoriassakin, teolle ei löydy vastaavaa mistään! Ja siihen on syynsä!

[LexVeritas]

Hänhän naapurina osallistui etsintöihin, jolloin on jopa voinut siirtää kenkiä myöhemminkin takaisin löydettäviksi.

Tämä saattaa olla totta. Tiedossa on kuitenkin vain Ulf Johanssonin väite, jonka mukaan etsijöistä nimenomaan Gyllström löysi kengät.

[Päämiäs]

Gyllström liikkui kotitienoollaan kesällä paljasjalkaisinkin mm. uintiretkillään - myös murha-aaton iltapäivänä, kuten oli jo lapsena joutunut tekemään.
Metsästäjänä millainen kalastusharrastus hänellä oli? Viereisellä Bodomilla katiska, verkko, vene, lapsuuden onkiminen?
Hellepäivien aamuyön krapulauinnin lisäksi Gyllström saattoi herätä pyydyksiä kokemaan.

Tällöin raivostunut laittomista prätkäjätkistä, voinut hyvin paljaisiin jalkoihinsa äkätä Nissen kengät teltan ulkopuolelta, kun kiersi leikkaamaassa narut poikki. Väärentäjäpollarit Tuominen ja Haapala olivat siis ainoastaan 1 seikassa oikeassa.
Roskaamisesta (ja nuotiosta?) pimahtaneena Vallu hakkaa nuoret hengiltä omalla tai poikien kalapuukolla ja kivillä. Tässä versiossa Vallu ei siis herää etukäteen suunnitellusti rankaisemaan poikia saappaassaan rautaputki.
Oliko tyttöjen pikkukengät nurmella tai uikkarit kuivumassa oksilla, vai huomasiko Vallu tappaneensa tyttöjäkin vasta loppuvaiheessa kiihottuen?
Jolloin Nissen nitistäminen jäi kesken. Ei pahoinpitelijä muutenkaan jää kaivelemaan teltan verikasasta, onko kellään pulssia.
Alussa hakkaajalla ei varmaan edes ollut tappotarkoitusta. Adrenaliinissa ei enää välittänytkään.
Lyhyellä kotimatkallaan Vallu piilottaa varastamansa arvotavarat, lopuksi huomaa potkaista jaloistaan Nissen kengät ojaan.

Vallun dna kengistä todistaisi kaikkien valistuneiden jo tunnustuksistaan tietämän viimeisillekin Gustafssonin kiimalynkkareille.

[Ross Sullivan]

Kiimalynkkarihörhöjen mukaan G olisi siis olettanut, että Nisse on kuollut parista nyrkiniskusta ja potkusta päähän.

[JasseHames]

Kiimalynkkarihörhöjen mukaan G olisi siis olettanut, että Nisse on kuollut parista nyrkiniskusta ja potkusta päähän.

Oli tekijä kuka tahansa, niin hän ilmeisesti on olettanut kovalla esineellä päähän kohdistetun muutaman iskun aiheuttaneen Anja Mäen kuoleman:

2. MURHA
(2400/R/0000072/60)
Rikoslaki 21 luku 18 1 mom (39/1889)
Rikoslaki 21 luku 2 (21.4.1995/578)

5.6.1960 ESPOO

Gustafsson on tahallaan tappanut Anja Tuulikki Mäen lyömällä häntä ainakin
kaksi kertaa laakealla painavalla esineellä pään vasemman takaraivon
yläulkosivulle aiheuttaen hänelle päähän vasemmalle takaraivon seutuun 7
cm:n mittaisen risareunaisen ruhjehaavan, vasemmalle ohimoseutuun,
vasemman korvan yläpuolelle noin 3 cm pitkän verraten teräväreunaisen
pinnallisen haavan, vasemman takimmaisen aivokuopan seinämään
sisäänpainumamurtuman 9 x 7 cm laajuiselle alueelle, ruhjoutumista isoihin
aivoihin, noin 5 cm pitkän hankautuman kaulaan ja ruhjevamman oikean
käden nimettömään sormeen.

Mäki on kuollut päähän kohdistuneiden iskujen aiheuttaman kallonmurtuman
seurauksena syntyneeseen aivojen ruhjevammaan.

[Ross Sullivan]

Kiimalynkkarihörhöjen mukaan G olisi siis olettanut, että Nisse on kuollut parista nyrkiniskusta ja potkusta päähän.

Oli tekijä kuka tahansa, niin hän ilmeisesti on olettanut kovalla esineellä päähän kohdistetun muutaman iskun aiheuttaneen Anja Mäen kuoleman:

2. MURHA
(2400/R/0000072/60)
Rikoslaki 21 luku 18 1 mom (39/1889)
Rikoslaki 21 luku 2 (21.4.1995/578)

5.6.1960 ESPOO

Gustafsson on tahallaan tappanut Anja Tuulikki Mäen lyömällä häntä ainakin
kaksi kertaa laakealla painavalla esineellä pään vasemman takaraivon
yläulkosivulle aiheuttaen hänelle päähän vasemmalle takaraivon seutuun 7
cm:n mittaisen risareunaisen ruhjehaavan, vasemmalle ohimoseutuun,
vasemman korvan yläpuolelle noin 3 cm pitkän verraten teräväreunaisen
pinnallisen haavan, vasemman takimmaisen aivokuopan seinämään
sisäänpainumamurtuman 9 x 7 cm laajuiselle alueelle, ruhjoutumista isoihin
aivoihin, noin 5 cm pitkän hankautuman kaulaan ja ruhjevamman oikean
käden nimettömään sormeen.

Mäki on kuollut päähän kohdistuneiden iskujen aiheuttaman kallonmurtuman
seurauksena syntyneeseen aivojen ruhjevammaan.

Näin on! Mäen vammat eivät olleet mitään epämääräisiä nakkikioskivammoja.