Telttamysteeri?

[kujala]

Makuuasennosta teltanpohjan päältä tapahtuva yskiminen voisi tuottaa kaksi havaitunlaista parvea, jos yskitään kahteen eri korkeussuuntaan. Viimeisin vaihtoehto on mielestäni mahdollinen jälkien selittäjänä.

Olet käyttänyt tässä sanaa "teltanpohja", joka hämää ajattelemaan, että viittaat edelleen teltan sisäpohjaan eli siihen, että Nils olisi teltan sisällä makaamassa. Jos viittaat lysyssä olevan teltan kattoon/ulkokankaaseen, olisi mielestäni selvyyden vuoksi parempi käyttää esim. muotoa "makuuasennosta kasassa olevan teltan katon päältä". Samalla tavalla oma termini "teltan ulkopuolella" oli harhaanjohtava ja pyrin välttämään sitä jatkossa.

Mutta ilmeisesti olemme siis päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että Nilsin veriroiskejäljet on mahdollista selittää myös sellaisessa tapauksessa, että Nils itse ei olisi ollut teltan sisällä muiden uhrien kanssa?

Tästä seuraa seuraava kysymys: Olisiko verijälkitutkija Ytti jättänyt huomiotta tällaisen mahdollisuuden? Miten siis on selitettävissä se ristiriita, että Teemunkin mukaan ETP:ssä esitetty mahdollisuus on Ytin mielestä ollut ainoa varteenotettava, vaikka ilmiselvästi muitakin vaihtoehtoja on?

[kujala]

Mielestäni pitäisi joko hakea sellainen iskun ja uhrin asento, missä kontaktista syntyvät pisarat selittävät havaitut pisarajäljet (G:n makuuasento) tai otaksua, että pisaraparvet ovat veren yskimisen seurausta. Molemmista löytyy mahdollinen selitys.

Esitin myös vaihtoehdon isku+yskös, mutta tästä mallista tullee niin teoreettinen ja vaikeaselkoinen, että jättäisin sen suosiosta pois. Eli pitäytyisin itsekin näissä Teemun esittämissä kahdessa vaihtoehdossa.

[kujala]

Alhaalla olevassa kuvassa on esitetty, miten Nilsin yskösjäljet olisivat voineet syntyä (muitakin vaihtoehtoja on). Kuvat on piirretty muutamassa minuutissa, ja mittasuhteet ym. heittävät prinkkalaa. Eiköhän ajatus kuitenkin selviä? Ensimmäisessä yskitään soikeita jälkiä ja jälkimmäisessä pyöreitä.

[kujala]

Olen keksinyt yhden mallin, jolla voitaisiin selittää Nilsin veriroiskeet isku+roiske-tapauksessa. Malli perustuu siihen, että kasassa olevan teltan sisällä oleva keho synnyttää teltan kattoon kukkulamaisen kohouman. Kukkulan päällä (A) telttakankaan voisi ajatella olevan suurin piirtein vaakasuorassa, kukkulan reuna (B) viettää alaspäin, ja reunan laskeuduttua maan tasolle (C) syntyy taas vaakasuora pinta.

Tällöin kaksi jopa melkein samansuuntaista pisaraparvea voivat jättää telttaan soikean ja pyöreän jäljen, jos toinen parvi osuu kohtaan B ja toinen kohtaan C. Tällöin pyöreiden jälkien pitäisi olla lähempänä teltan ulkoreunaa kuin soikeiden. Mikäli toinen parvi taas osuu kohtaan A ja toinen kohtaan B, ovat soikeat jäljet lähempänä ulkoreunaa.

Mikäli soikeat ja pyöreät jäljet ovat yhtä kaukana teltan ulkoreunasta, ei malli toimi. (Miten on?) Kannattaa myös huomata, että koska roiskeet tulevat ylhäältä päin, ei lähtöpisteen ja jäljen välisellä etäisyydellä ole juurikaan merkitystä. Melkein samanlaiset jäljet voitaisiin selittää syntyneiksi yhdestä, kahdesta, kolmesta, jne. metristä.

Disclaimer: Mallilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, se on pelkkä teoreettinen spekulaatio. Alla oleva kuva viittaa kuvitteelliseen tapahtumaan, jossa olisi syntynyt samanlaiset roiskejäljet kuin keskustelussa on käsitelty. Yhtymäkohdat todellisuuteen ovat puhtaasti sattumanvaraisia.

[kujala]

Päätöstä vielä kerran lukiessa tuli mieleen, että makaavan Gustafssonin oma vasen käsi olisi jollain mahdollisella todennäköisyydellä voinut aiheuttaa nämä kaksi parvea, teltan liepeen ollessa romahtaneena maahan.

Jos tämä hyväksytään, pitää hyväksyä myös se, että liikkuva käsi on voinut kuulua kenelle tahansa - eli käden omistaja on voinut olla myös teltan ulkona. Esittelit tähän liittyvän hyvän teorian, että käsi on käväissyt teltan sisällä (esim. kellon varastaminen), vereentynyt ja sitä sitten on ravisteltu - veriroiskeet ovat syntyneet tangentin suuntaan ja pysäytyssuuntaan.

Tästä tulee ainakin kuusi teoriaa: 1. Gustafssonin liikkuva käsi, 2. ulkopuolisen murhaajan liikkuva käsi, 3. veriyskökset sisältä ulos, 4. veriyskökset ulkoa ulos, 5. veriroiskeet sisältä ulos, 6. veriroiskeet ulkoa ulos. Nyt näitä teorioita pitäisi ruveta asia-argumentein ampumaan alas, niin että jäljelle jäisi vain 1, 3 ja 5. Silloin voitaisiin vielä jotenkin hyväksyä Ytin "sisältä ulos" -mahdollisuus ainoana mahdollisuutena, jolloin 1, 3 ja 5 olisivat tämän näkemyksen laajennuksia.

Jos tämä ei ole mahdollista, on todettava:
1. Ytti on puhunut puutaheinää.
2. Vaihtoehdot 2, 4 ja 6 ovat koko ajan olleet implisiittisesti mukana, koska ne ovat olleet verijälkitutkijalle ilmiselviä.

Kuinka edetään?

[kujala]

Tässä vielä selvennyksiä isku+roiske-kuvaan:

1. Irmelin kädessä on ollut objekti, jolla hän on lyönyt Nilsiä leukaan puhkaissen posken ja rikkoen kruunut. Isku on tullut alaviistosta, hiukan oikealta päin suuntautuneena suhteessa Nilsin päähän. Irmeli ja Nils ovat olleet asettuneina lähelle teltan ulkoreunaa.

2. On syntynyt pisaraparvet kontaktikohdan kummallekin puolelle, ja nämä pisaraparvet ovat vielä jakaantuneet isoihin ja pieniin pisaroihin. Puhun tässä oikeanpuoleisista ja vasemmanpuoleisista parvista. Kuvaan on piirretty vain oikeanpuoleiset parvet.

3. Oikeanpuoleinen parvi on jakaantunut kahteen parveen. Isommat pisarat (1 - 2 mm) ovat osuneet vaakasuoraan teltanpintaan synnyttäen pyöreät jäljet. Pienemmät pisarat (1 mm) ovat osuneet viettävään kohtaan, joka on syntynyt siitä syystä, että teltan sisällä oleva Irmeli on synnyttänyt kohouman. Pienemmät pisarat ovat muodostaneet soikeat jäljet.

4. Vasemmalle puolelle on syntynyt vastaavat parvet, jotka ovat teltan aukon kautta osuneet Irmeliin tai teltanpohjaan.

5. Lyönti on myös mahdollisesti synnyttänyt pään heilahduksen, josta olisi syntynyt heilahdusjälki vasemmalle puolelle. Mikäli teltan III-päädyn sisäpuoli on ollut sopivassa asennossa aukkoon nähden, voisi spekuloida, että selvittämätön näyte M885I olisi syntynyt tästä heilahduksesta. Tämä vaatii tietysti myös sitä, että Irmeli on ollut sopivasti asettuneena teltan sisään jättäen riittävästi tyhjää tilaa takapäädylle tulla esiin aukon kautta ja että takapääty on sattumalta taistelun aikana asettunut sopivaan asentoon.

6. Kontaktin jälkeen käsi on vetäytynyt takaisin. Koska käden liike on ensisijaisesti ollut ylös-alas-liikettä, ei käsi ole välttämättä synnyttänyt heilahdusjälkiä tai nämä jäljet ovat voineet pudota suoraan takaisin alas.

[kujala]

Niille, joille on salasanat, tässä PDF:ssä on koottuna kaikki oleellinen Teemun ja minun välisestä veriroiskekeskustelusta (tähän asti). Päivittelen ko. PDF:ää sitä mukaa, kun tulee uusia viestejä, jotka muuttavat tilannetta. PDF:ssä on mukana myös hyperlinkit ja kuvat.
http://bodom.kerrostalo.huone.net/salat ... iskeet.pdf

[konsta]

Kujala, nuo verijäljet teltan aukon kaitaleissa olivat tyypiltään "nopeita" roiskeita, eli sellaisia melkeinpä "suihkujälkiä", joita lähtee iskuista. Tippujäljet ovat isoja, ehkä sentin mittaisia, ja niistä lähtee toisioroiskeita. Ne ovat helposti tunnistettavissa.

[kujala]

Kujala, nuo verijäljet teltan aukon kaitaleissa olivat tyypiltään "nopeita" roiskeita, eli sellaisia melkeinpä "suihkujälkiä", joita lähtee iskuista. Tippujäljet ovat isoja, ehkä sentin mittaisia, ja niistä lähtee toisioroiskeita. Ne ovat helposti tunnistettavissa.

En puhu mistään tippujäljistä vaan iskun seurauksena syntyneistä roiskeista. Mistä ihmeestä keksit tippujäljet?

Jos vertaa tilannetta esim. Teemun esittämään skenaarioon, niin siinä isku on synnyttänyt kaksi parvikokonaisuutta, jotka ovat lähteneet kumpikin 45 astetta iskun suunnasta ylös/alas. Jos ajatellaan, että isku tulisi suoraan alhaalta, vastaavat suunnat olisivat 45 astetta vasemmalle/oikealle alaviistoon, kumpikin parvi siis selkeästi alaspäin. Ottaen huomioon, että ilmanvastus hidastaa pisaraparven liikettä vaakasuunnassa, riittävän korkealta lähteneet pisarat menettävät vaakasuuntaista voimaansa leijaillessaan alas ja näin ollen tulokulma teltan pintaan ei kerro täsmälleen sitä, mistä kulmasta pisara on lähtenyt. Puhumattakaan telttapinnan kulmista, jotka vaikuttavat asiaan.

Oletetaan, että Irmelin käden mitta on esim. 60 cm mukaan lukien hartian paksuus. Eli Irmelin maatessa maassa ja nostaessa käsi ylös on käden uloimman osan ja maan välinen etäisyys 60 cm. Tällöin tällä korkeudella tapahtunut kontakti kuljettaisi vaakasuunnassa parvea korkeintaan 60 cm (45 asteen kulma). Tämä edellyttäisi, että parvi ei menettäisi lainkaan vaakasuuntaista liikevoimaansa - tosiasiallisesti parvi siis tippuisi jonnekin 0 cm - 60 cm välille, iskun voimasta riippuen. Lisätään tähän optimointivaraa telttapinnan kulmilla, niin melkein mikä tahansa on mahdollista.

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on Teemun skenaarioissa käyttämä 45 asteen kulma. Voiko kulma olla tätä suurempi tai pienempi? Jos se voi olla pienempi, tuo 0 - 60 cm:n väli voi olla pienempikin. Esim. 30 asteen kulmalla vaakaväli kapenee 0 - 35 cm:iin. Miten on Teemu?

[kujala]

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on Teemun skenaarioissa käyttämä 45 asteen kulma. Voiko kulma olla tätä suurempi tai pienempi? Jos se voi olla pienempi, tuo 0 - 60 cm:n väli voi olla pienempikin. Esim. 30 asteen kulmalla vaakaväli kapenee 0 - 35 cm:iin. Miten on Teemu?

Laskeskelin hieman kulmia ja etäisyyksiä. Jos oletetaan kontaktin korkeudeksi 60 cm, optimaalinen lähtökulma olisi 26,6 astetta. Tällöin oikea ja vasen pisaraparvi laskeutuisivat max. 30 cm päähän kontaktin vaakapisteestä. Olettaen Nilsin pään keskipisteen olleen 30 cm:n vaakaetäisyydellä teltan ulkoreunasta, toinen parvikokonaisuus (oikea) laskeutuisi lähelle teltan ulkoreunaa ja toinen (vasen) max. 60 cm ulkoreunasta teltan harjaa kohti. Oikealla parvella voitaisiin selittää löydetyt jäljet. Vasen olisi voinut pudota aukosta sisään; tällöin vasen parvi olisi esim. osunut Irmelin vasempaan olkapäähän.

Mallin toimivuus perustuu täysin siihen, onko 26,6 asteen kulma mahdollinen kontaktissa lyöntisuunnan ja roiskeen väliseksi kulmaksi. 60 cm:n korkeudella tätä suuremmat kulmat eivät tuota tyydyttäviä ratkaisuja.

[kujala]

Tuossa luonnos 26,6 asteen kulmalla. Paksu ja ohut katkoviiva merkitsee isompia ja pienempiä pisaroita - melkein sama lentorata, erilaiset tulokulmat selittyvät tässä mallissa telttapinnan kulmilla. En pitäisi itse näitä tulokulmia mitenkään merkittävinä, tärkeämpää on tuo 26,6 asteen kulma - onko se mahdollinen?
Kehittelen mallia pitemmälle vasta sitten, kun löytyy lisää tietoa noista kulmista.

[teemu]

Kujala, nuo verijäljet teltan aukon kaitaleissa olivat tyypiltään "nopeita" roiskeita, eli sellaisia melkeinpä "suihkujälkiä", joita lähtee iskuista. Tippujäljet ovat isoja, ehkä sentin mittaisia, ja niistä lähtee toisioroiskeita. Ne ovat helposti tunnistettavissa.

En puhu mistään tippujäljistä vaan iskun seurauksena syntyneistä roiskeista. Mistä ihmeestä keksit tippujäljet?

Luulen, että konsta keksi tippujäljet siitä, että tuosta asennosta niitä olisi voinut syntyäkin, toisin kuin kyljinmakuulta huovan päältä.

[teemu]

...Kuinka edetään?

Olet esitellyt yskimis- ja iskumallit, joissa Gustafssonin kasvot ovat alasuuntaan. Voisitko kertoa, miten olet ajatellut tippuveren jakautuvan esittämissäsi kahdessa NG-kontallaan kuvassa, kaavamaisesti, ei kvantitatiivisesti?

Itse esittämissäni kahdessa NG:n iskukaaviotapauksessa, pää oikealla korvallisella, tippuveri putoaisi poskelta joko nahkatakille tai huovalle, joista toinen on hävinnyt ja toinen hävitetty. Näin NG:n mahdollista tippuverta ei voida käyttää näiden mallien todentamiseen, ja onkin tyydytty vain arvioimaan, miten iskun johdosta lähtevät pisarat voisivat lentää. Kuten Konsta muistuttaa, niin teltassa olevien pisaroiden koko on pieni, ja siihen liittyen lähtönopeus suuri, ja siten myös lentorata voi ulottua teltan viereen maahan asti, telttakankaassa olleen reiän kautta.

NG:n tippuverta ei ole lainkaan havaittu, joten vakavasti harkittavien mallien pitäisi sisältää uskottava selitys sille, miksi käsiteltävän nimenomaisen mallin mukaisesti mahdollisesti syntyvää tippuverta ei ole todistusaineistossa. Oikeus pitti tärkeänä Gustafssonin verijälkien puuttumista teltan ulkopuolelta. Todetaan perään, että roiskeet olivat vähäisiä, ja saattoivat tulla sisältä. IV-osion kosketusjäljet olivat löytöpaikalta. Muuta ei ole ollut. Tippujäljet teltan ulkopinnalla olisivat olleet toisen luokan juttu.

[teemu]

...Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on Teemun skenaarioissa käyttämä 45 asteen kulma. Voiko kulma olla tätä suurempi tai pienempi? Jos se voi olla pienempi, tuo 0 - 60 cm:n väli voi olla pienempikin. Esim. 30 asteen kulmalla vaakaväli kapenee 0 - 35 cm:iin. Miten on Teemu?

Roiskeet lähtevät lyövän ja lyötävän kappaleen puolivälissä olevaan suuntaan sivulle, jos materiaalit ovat samanlaisia. Laakealla astalolla päähän lyötäessä roiskeet lähtevät lähes pään pinnan suuntaisesti sivulle. Katkaistun kiilan muotoisen astalon (esim. kanadalaistyyppisen kirveen hamara) aiheuttamat roiskeet voi kaavamaisessa tarkastelussa merkitä 45 asteen kulmaan.

Todistusaineistossa ei ole laakeaa astaloa, jollaisella olisi voinut aiheuttaa havaitut jäljet. Kun astaloa ei tunneta, niin on mahdoton tietää millaisia muita jälkiä sillä olisi voinut tehdä. Kuitenkin alle 45 asteen roiskesuunnat lyöntisuuntaan nähden tuntuvat epärealistisilta kaavamaisissakin tarkasteluissa.

Jos poskeen osunut astalo kuitenkin oli laakea kivi, niin jälkimmäisessä mallissa pitäisi kiertää Gustafssonin päätä ruumiinakselin ympäri vastapäivään, jotta roiskeet tulisivat liepeelle, sinne missä ne on havaittu. Roiskeiden differentioituminen eri radoille ilmanvastuksen vuoksi olisi vähäistä. Kankaan poimuttumismahdollisuuden olisi luullut tulleen mieleen tutkijoille. Toisen suunnan roiskeita ei ole havaittu. Iskusuunta on keinotekoinen ja lyöntivoima siitä heikko. Björklundin verijälkiä ei ole tuolla paikalla. Malli on mielestäni epäuskottava tuollaisenaan, lisäksi etenkin koska tippuverta ei ole havaittu.

[kujala]

Olet esitellyt yskimis- ja iskumallit, joissa Gustafssonin kasvot ovat alasuuntaan. Voisitko kertoa, miten olet ajatellut tippuveren jakautuvan esittämissäsi kahdessa NG-kontallaan kuvassa, kaavamaisesti, ei kvantitatiivisesti?

Tähän on pakko uhrata muutama sana, asia on kuitenkin melko kompleksinen... (Uusia piirroksia en rupea tekemään enkä päivittämään vanhoja ja muutenkin minulla on tapana esittää asiat omalla tavallani, sorry... )

Teltan aukon kaitaleen on pitänyt olla kääntyneenä sisäänpäin ja tippuveripisaroiden on pitänyt osua sellaiselle alueelle teltan aukon kautta, jossa ne ovat "hävinneet". Tällaisia mahdollisuuksia on ainakin: nahkatakki (on ilmeistä, että takin on pitänyt olla sisällä silloinkin, jos Nils oli tekijä), huopa, Nilsin laajemmat verialueet sisällä (jolloin ne olisivat syntyneet myöhemmin ja peittäneet yksittäiset tippuverijäljet) sekä mahdollisesti myös sellainen osa Irmelin kasvoja/vaatetusta, jossa yksittäinen tippuverijälki olisi ohitettu merkityksettömänä.
Kannattaa huomata, että yksi ainutkin mahdollisuus riittää. Kuten olet todennut: sattumalla on suuri merkitys.

On täysin mahdotonta antaa yhtä selkeää vastausta, koska tilanne teltalla on ollut jatkuvassa liikkeessä eikä voida varmasti sanoa, minkälaiset aukon/kaitaleen/aukon kautta näkyvän sisäosan väliset suhteet ovat olleet.

NG:n tippuverta ei ole lainkaan havaittu, joten vakavasti harkittavien mallien pitäisi sisältää uskottava selitys sille, miksi käsiteltävän nimenomaisen mallin mukaisesti mahdollisesti syntyvää tippuverta ei ole todistusaineistossa.

Tämä huomio tippuverestä on hyvä, korjaisin sen perusteella ainakin esittämääni veriyskösmallia. Jos Nils olisi yskinyt verta kontallaan telttakankaan reunan päällä, luulisi silloin ainakin syntyneen myös tippuverijälkiä. Malli ei siis toimi. Mutta kuten totesin: muitakin vaihtoehtoja on.

Lainaan esittämääsi mallia:

yskimällä Gustafssonin makuupaikalta kahdella eri korotuksella olisi kenties voinut saada aikaan sopivat pisaraparvet

Tämä malli voi luonnollisesti toimia myös yskimällä katon päältä, kuten olet myös todennut:

Gustafsson olisi pudonnut makuupaikkansa viereiselle,
kaatuneelle teltanpäädylle ja sen vieressä oleville II-sivun kaitaleille verta
vuotamaan ja yskimään

Tällöin Nils olisi siis tappelun jälkeen yskinyt kahteen eri korkeussuuntaan makuuasennosta katon päältä kaitaleen ollessa sisäänpäin kääntyneenä ja edellä olevien mahdollisuuksien selittäessä, miksi yksittäisiä tippuverijälkiä ei löydy.

Pyydän Teemua arvioimaan tätä mallia olemalla yhtä subjektiivinen kuin oman mallinsa kohdalla (palaan tähän myöhemmin)...