Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

On todennäköisesti käytännössä mahdotonta osoittaa epätodennäköiseksi, koskapa (kerrataan) Tenovuon mukaan

Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, mutta tavanomaiset kuvantamistekniikkamme eivät pysty näyttämään tätä vauriota aivoissa.

...jota johtavan asiantuntijan lausuntoa Öhmankin ansioituneena pontevasti komppasi:

jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Ei ole kovin todennäköistä, ettei olisi mahdotonta todistaa Gustafssonin pään olleen vammautumishetkellä esim. heilahtamatta diffuusin aksonivaurion aiheutumisen ehkä edellyttämällä tavalla.

[Korpisoturi]

On todennäköisesti käytännössä mahdotonta osoittaa epätodennäköiseksi, koskapa (kerrataan) Tenovuon mukaan

Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, mutta tavanomaiset kuvantamistekniikkamme eivät pysty näyttämään tätä vauriota aivoissa.

...jota johtavan asiantuntijan lausuntoa Öhmankin ansioituneena pontevasti komppasi:

jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Ei ole kovin todennäköistä, ettei olisi mahdotonta todistaa Gustafssonin pään olleen vammautumishetkellä esim. heilahtamatta diffuusin aksonivaurion aiheutumisen ehkä edellyttämällä tavalla.

Alan ymmärtää älykön ajattelun yksipuolisuutta. Tarvitset siis apua avoimen kysymyksen hahmottamisessa!

Pitäisi siis selvittää todennettujen vammojen, mahdollisen muistiaukon, kuntoutumisen ja Nissen puheiden välistä ristiriitaa! Nissen vammoilla täydellinen ja tarkkarajainen blackout on mahdollinen, mutta sen todennäköisyys lienee noin 1/100.

[LexVeritas]

Tosiaan ei ole kovin todennäköistä, etteikö olisi käytännössä mahdotonta todentaa etenkään ristiriitaisista todennäköisyyksistä epätodennäköisyyksiä tukevia todennäköisyyksiä, sillä esimerkiksi Gustafssonin kuntoutumisessa ja muistiaukossa ei ole ristiriitaa hänellä diagnosoituun vähintään keskivaikeaan aivovammaan nähden.

Kuten muistiaukoista tiedetään, vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu. Muistiaukon tyypillinen pituus keskivaikeassa aivovammassa on 1-7 vuorokautta. Gustafssonin muisti katkeaa siihen, kun hän nukahti. Oletettavasti hän ei ollut kunnolla herännyt saadessaan tajuntansa vieneen iskun päähänsä. Se selittää muistiaukon tarkkarajaisuuden. Aivovammasta kuntoutumisesta saa tietoa mm. Aivovammaliitosta.

[Korpisoturi]

Tosiaan ei ole kovin todennäköistä, etteikö olisi käytännössä mahdotonta todentaa etenkään ristiriitaisista todennäköisyyksistä epätodennäköisyyksiä tukevia todennäköisyyksiä, sillä esimerkiksi Gustafssonin kuntoutumisessa ja muistiaukossa ei ole ristiriitaa hänellä diagnosoituun vähintään keskivaikeaan aivovammaan nähden.

Kuten muistiaukoista tiedetään, vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu. Muistiaukon tyypillinen pituus keskivaikeassa aivovammassa on 1-7 vuorokautta. Gustafssonin muisti katkeaa siihen, kun hän nukahti. Oletettavasti hän ei ollut kunnolla herännyt saadessaan tajuntansa vieneen iskun päähänsä. Se selittää muistiaukon tarkkarajaisuuden. Aivovammasta kuntoutumisesta saa tietoa mm. Aivovammaliitosta.

Ikävä kyllä en pidä sinua asiantuntijana asiassa. Aivovammaliitostakaan ei todennäköisesti löydy kysymykseen vastausta.

Espoon käräjäoikeuden olisi pitänyt asiaa selvittää riippumattomilla asiantuntijoilla.

[LexVeritas]

Kerrataanpas ikävyyden poistamiseksi taas tieteeseen ja kokemukseen perustuvia asiantuntijalausuntoja!

Keskivaikeaan aivovammaan liittyvä muistiaukko on tyypillisesti 1-7 vuorokauden pituinen. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu.
Keskivaikeasta aivovammasta voi toipua työkykyiseksi nopeasti.
Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, jota tavanomaisilla kuvantamistekniikoilla ei pystytä todentamaan.

On tapahtunut murhayritys ja ryöstö. On aiheutunut raju pään heilahdus, solutason vaurio, vähintään keskivaikea aivovamma, diffuusi aksonivaurio.

[Korpisoturi]

Lausuntojen jankuttaminen ja kertaaminen on toki älykästä, mutta enemmän kiinnostaisi uudet lausunnot. Tosin sehän ei oikein ole todennäköistä, että niitä enää kukaan muu antaisi kuin Minfon kaikkitietävät asiantuntijat.

[LexVeritas]

"Uudet tai riippumattomat lausunnot" eivät riittäisi kumoamaan mm. Tenovuon ja Öhmanin toteamia tosiasioita liittyen hyvin yleiseen diffuusiiin aksonivaurioon, joka usein aiheutuu pään rajusta heilahdusliikkeestä, jonka aiheuttamaa aivovauriota ei tavanomaisin kuvantamismenetelmin kyetä todentamaan.

[Korpisoturi]

^Tätä on nyt lässytetty riittämiin. Jää epäselväksi esim. miten todennäköinen/epätodennäköinen Nissen kertoma muistikatkos on hänen todennettujen vammojensa seurauksena.

[LexVeritas]

Gustafssonin muistikatkos on hyvin looginen, sillä keskivaikeaan aivovammaan tyypillisesti liittyvä muistiaukko on 1-7 vuorokauden pituinen ja tieteellinen tosiasia on, ettei vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus palaudu. Gustafssonin muistamattomuus on täysin normaalia hänellä diagnosoituun vammaan nähden: Hänen muistinsa katkeaa nukahtamiseen, hän ei välttämättä ehdi herätä kunnolla ennen vammautumistaan, hän ei muista parista ensimmäisestä sairaalapäivästään mitään.
Hypnoosikertomuksessa kertomansa asiat ovat ainakin joiltain osin luultavasti valemuistoja, kuten Lauerma totesi. Lauerma lisäsi, että hypnoosissa sellaisia valemuistoja voi kehittää niin syyllinen kuin syytönkin. Valemuisto ei tarkoita, että muistaisi tarkoituksellisesti väärin.

[Korpisoturi]

^Aivan aivan! Palkittu lääketieteen professori (E.H) ihan vaan kännissä ja läpällä käy puoltamassa KRP:n ja syyttäjän näkemyksiä!

[LexVeritas]

Nimeomaan Hirvensalo ei kiistänyt Gustafssonilla ollutta keskivaikeaa aivovammaa, vaan lausunnossaan hän kertoi käsityksensä olevan, ettei merkittävä aivovamma ollut kovin todennäköinen. Se ei siis hänen mielestään ollut ainakaan epätodennäköinen muttei ilmeisesti toisaalta suuresti todennäköinenkään. Hän myös täsmensi, ettei vaikeaa aivovammaa voi missään tapauksessa sulkea pois.
Diffuusiin aksonivaurioon ortopedi Hirvensalo ei jostain syystä tainnut suoraan kommentoida koskaan yhtään mitään.
Syyttäjän asiantuntija neurokirurgi Juha Öhman sentään totesi, että

jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Täsmällinen tieteellinen totuus asiasta lienee Tenovuon kommentti:

Ylivoimaisesti yleisin aivovamman mekanismi on diffuusi aksonivaurio, mutta tavanomaiset kuvantamistekniikkamme eivät pysty näyttämään tätä vauriota aivoissa.

[Korpisoturi]

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu."

"Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi."

"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."

[snufkin]

Hirvensalo lienee kokenein akuuttien traumaperäisten vammojen hoidossa oikeudessa olleista todistajista joten hänen sanoihinsa lienee hyvä sulkea ketju. Melko tyhjentävästi servaa puolustuksen tuossa.

[LexVeritas]

^Hirvensalo tuossa kertoo käsityksenään, että Gustafssonilla ei ollut kallonmurtumaa, siis tarkoittaen ilmeisestikin kallonpohjanmurtumaa ja viitaten käsitykseensä Gustafssonilla sen sijasta ollesta korvakäytävän murtumasta.

On täysin selvää, että Hirvensalo servasi itse itsensä, kun ei maininnut missään vaiheessa diffuusia aksonivauriota. Hänen on täytynyt ortopedinakin tuntea kuvantamismenetelmin todentamattomissa oleva yleinen DAI- aivovammatyyppi.

Aikanaan Töölön sairaalan neurologisella osastolla on neurokirurgi Niilo Karikoski merkinnyt vammakuvaukseksi "aivoruhjeen" ilmeisestikin siksi, koska se on ollut siihen aikaan yleiskäsite merkittävälle aivovammalle. Gustafsson on varmastikin saanut vammaansa sekä hoitoa että kuntoutusta.

Puhuttaessa jossittelevasti Gustafssonin tajuttomuudesta, tulee erityisesti ja nimenomaan muistaa, ettei kukaan tiedä kuinka kauan Gustafsson oli tajuton. Siksi nuo Hirvensalon lausumat ovat pelkkää sanahelinää, kuin kärpäsen surinaa korvissani, kuten kuuluisa fiktiivinen lääkäri on asian ilmaissut.
Sitä ne olivat myös tuomioistuimen mielestä.

[snufkin]

Diffuusio aksonivauriosta on tullut veritaksen lempitermi. Se on tosin eri asia kuin, että sitä olisi tapahtunut ja tälläisestä myös on todistustaakka sitten väitteen esittäjällä. Pelkkä teoreettinen mahdollisuus on lähes yhtä tyhjän kanssa. Etenkään, kun jää epäselväksi miten ko. vamma liittyy NG:n legendaariseen muistiaukkoon josta muistaa osia lääkärin "käskystä" ja unohtaa ko. kohdat myös "käskystä". Moshaajillakin varmaan hevikeikoilla päät heilahtelee aika rajusti, mutta tuskin tulee viiden päivän muistiaukkoja.