Pauli Kuusiranta; Rooli Ulvilan murhatutkimuksissa, yhteiskunnassa ja mediassa

[Päämiäs]

Aina hauskaa nähdä, miten pääpropagandisti Tapio Vallinin linjalla patologinen valehtelija Narri Ääliö pusertaa kaksihaaraistaan yhä syvemmälle Kusiraanan peräsuoleen.
https://www.satakunnankansa.fi/kulttuur ... 25877.html
Kulttuuri| Kirjat
Kirjan väite: Poliisi vuoti tietoja Anneli Auerin puolustukselle
Asianajaja Juha Manner kertoo ”mysteerimiehestä”, joka otti häneen yhteyttä puhelimitse ja jonka hän tapasi Rauman Prisman parkkipaikalla
14.5. 14:00
Milla Ollikainen & Juha Manner: Ulvilan surma – juttu 2472. Into Kustannus 2024. 200 s.

JOULUKUUN alussa 2006 Ulvilassa tapahtunut henkirikos on lähes 18 vuotta veriteon jälkeen edelleen ratkaisematta. Murhan hyvin erikoiset käänteet elävät yhä julkisuudessa. 2020-luvulla siitä pitävät huolen perhetragediasta julkaistut kirjat.
Tuorein niistä on murhasta syytetyn Anneli Auerin puolustajan, asianajaja Juha Mannerin Ulvilan surma – juttu 2472 (Into Kustannus 2024), jonka toinen kirjoittaja on dekkarikirjailijana tunnettu Milla Ollikainen. Manner puolusti päämiestään koko poikkeuksellisen pitkän oikeudenkäyntimaratonin (kaksi kertaa käräjäoikeudessa, kaksi kertaa hovioikeudessa, kaksi kertaa korkeimmassa oikeudessa) jokaisessa vaiheessa.
Eikä se tähän jää. Julkaisua myöhemmin tänä vuonna odottaa jo MTV:n rikostoimituksen päällikön Tiia Palménin kirja Virallisesti syytön (Deadline Kustannus 2024). Se on rikostoimittajan näkemys Ulvilan murhasta.

Viime vuonnahan julkaistiin poliisin tutkinnanjohtajan, rikosylikomisario Pauli Kuusirannan ja häntä avustaneen rikoskirjailija JP Koskisen perinpohjainen selvitys Ulvilan murha – kadonneen tekijän jäljillä (Crime Time 2023).
Kaikkein ensimmäiseksihän ehti Auer itse heti syyttömäksi julistamisensa jälkeen julkaistulla Murhalesken muistelmillaan (Into 2016), jossa leski syyllisti kohtelustaan rankasti, nimeltä mainiten poliisin tutkijoita ja syyttäjiä.

ULVILAN SURMAN pitkissä, kymmeniä päiviä kestäneissä oikeudenkäynneissä Juha Mannerin työskentely päämiehensä puolesta oli hyvin ammattitaitoista. Asianajaja teki vaikutuksen erittäin pätevänä ja kohuttuun rikostapaukseen hyvin paneutuneena lakimiehenä.
Jo ensimmäisessä Satakunnan käräjäoikeuden Auer-oikeudenkäynnissä 2010 Manner yllätti muutamaankin kertaan syyttäjät vaatimalla nähtäväkseen poliisin tutkinnan niitä osia, joita ei ollut otettu mukaan esitutkintapöytäkirjaan.
Poliisilla oli silloisen lain mukaan täysi oikeus oman harkintansa mukaan valita pöytäkirjaan olennaisena pitämänsä näyttö. Poliisin oli kuitenkin annettava puolustuksen käyttöön myös pöytäkirjasta pois jätetyt osuudet, jos puolustus osasi niitä vaatia.
Tätä mahdollisuutta Manner käytti hyväkseen. Hänellä oli kirjassa kertomansa mukaan tietoa poliisin pois jättämistä tutkintaosuuksista, esimerkiksi psykologisesta profiloinnista ja kuuluisan hätäkeskusnauhan monista litteroinneista, koska poliisin sisältä oli hänelle vuodettu näitä tietoja jo ennen oikeudenkäynnin alkamista.

MANNER KERTOO ”mysteerimiehestä”, joka otti häneen yhteyttä puhelimitse ja jonka hän tapasi Rauman Prisman parkkipaikalla. Mies luovutti hänelle tupaten täyteen, erikoisesti loppua kohden pienenevällä kirjasinkoolla kirjoitetun A4-liuskan yksityiskohtaista tietoa poliisitutkinnasta. Oikeudenkäynnin edetessä selvisi, että kaikki Mannerille salassa vuodetut tiedot pitivät paikkansa.
Mannerille ei koskaan selvinnyt, kuka mies oli, mutta pikainen tarkistus osoitti, että tämä oli liikkeellä poliisille rekisteröidyllä siviiliautolla. Vuotaja ei ollut rikoskomisario Juha Joutsenlahti eikä kukaan muukaan poliisimiehistä, jotka käräjäoikeudessa todistivat ulkopuolisesta tekijästä ja siten Auerin syyttömyyden puolesta.

Uutuuskirja perustuu Juha Mannerin päiväkirja- ja kalenterimerkintöihin sekä poliisin esitutkintamateriaaliin ja oikeudenkäyntiaineistoon. Kirja kattaa vain niin sanotun ensimmäisen kierroksen eli Satakunnan käräjäoikeuden langettavaan, äänestyksen jälkeen syntyneeseen murhatuomioon ja Vaasaan hovioikeuden vapauttavan tuomioon johtaneet tapahtumat vuosina 2010–2011. Myöhemmät tapahtumat käydään kirjan loppusivuilla tiivistetysti läpi.

KIRJAN TODELLINEN kirjoittaja on dekkarikirjailija Milla Ollikainen, joka kertomansa mukaan sai kustantajalta tehtäväkseen kirjoittaa ”mukaansatempaava kuvaus Auerin tapauksesta puolustuksen näkökulmasta”.
Ollikaisen voi todeta onnistuneen tehtävässään hyvin. Kirjan vain noin 200 sivua lukee kuin dekkaria. Pehmeäkantinen Ulvilan surma on vetävää luettavaa, mutta se ei ole samalla lailla yksityiskohtaisen analyyttinen kuin Pauli Kuusirannan ja JP Koskisen Ulvilan murha.
Sen voi kyllä sanoa, että molemmissa tapauksessa on ollut fiksu ratkaisu käyttää apuna oikeaa kirjailijaa, sillä kukapa jaksaisi lukea poliisin tai asianajajan kankeaa kapulakieltä.

Kun Kuusirannan kirja julkaistiin viime vuonna, asianajaja Manner kertoi Ylen haastattelussa hämmästyneensä kirjan näkökulmasta.
”Mielestäni ei ole ollenkaan asiallista, että hän tällä tavalla varsin vahvasti kyseenalaistaa Suomen oikeuslaitoksen toimintaa. Aika yksipuoliselta Kuusirannan näkemys vaikuttaa, tämähän on kuin uusi syytekirjelmä”, Manner sanoi.
Nyt, kun on lukenut Mannerin oman selvityksen tapahtumista, hänen mielipidettään voi hämmästellä. Kuusirannan analyysi ulkopuolisen murhaajan pois sulkemisesta oli niin tarkkaa työtä, että sen julkaiseminen oli hyvin perusteltavissa.

MANNERIN KIRJAA voi hänen omia sanojaan lainaten pitää myös ”syytekirjelmänä” poliisia kohtaan, osoittaahan hän useita puutteita tutkinnassa. Ne on kuitenkin valikoitu pitkälle puolustuksen näkökulmasta.
Todettakoon, että tutkinnanjohtaja Kuusiranta myönsi avoimesti omassa kirjassaan poliisitutkinnan monet puutteet ja epäonnistumiset, mutta hänen mukaansa ne ajoittuivat tutkinnan sekasortoisiin alkuvaiheisiin.
Tietovuoto poliisin sisältä Auerin puolustukselle on Mannerin kirjan ainoa uusi tieto – jos ei oteta lukuun asianajajan henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita. Vuoto auttoi kiistatta puolustusta.
Manner laskee, että vuodetut tiedot johtivat jo ensimmäisessä oikeudenkäynnissä puolustuksen vaatimuksesta kuuteen lisätutkintaan ja koko poikkeuksellisen oikeusprosessin aikana peräti 17 lisätutkintaan.

Mannerin kirjassa syytetään poliisia jopa laittomista tutkintamenetelmistä. Sen sijaan kirjassa jätetään kertomatta, että kun Anneli Auer ensimmäisen vapauttavan hovioikeuden tuomion jälkeen teki keskusrikospoliisille kymmenkohtaisen tutkintapyynnön ”poliisimiehen virka-aseman väärinkäyttämisestä”, tutkinnanjohtaja Pauli Kuusiranta ja jutun päätutkija, rikosylikonstaapeli Tapio Santaoja saivat Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjältä puhtaat paperit. Mitään rikosta ei ollut syytä epäillä, eikä esitutkintaa poliisin toimista siksi aloitettu.

ANNELI AUERIN rooli ei kuitenkaan jää vain kirjojen aiheeksi, siitä pitää huolen hänen lainvoimainen seksuaalirikostuomionsa, josta jätettiin purkuhakemus korkeimpaan oikeuteen (KKO) viime vuonna. Tuomio halutaan purkaa, koska Auerin kolme nuorinta lasta peruivat viime vuonna kaikki oudot syytöksensä äitiään ja tämän silloista miesystävää kohtaan.
Jos KKO purkaa Turun hovioikeuden Auerille 2013 langettaman 7,5 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen, se ei vielä tarkoita automaattisesti syytteiden hylkäämistä.
Käytännössä seksuaalirikosjuttu palautetaan uudelleen käsiteltäväksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Prosessi alkaa siis alusta. Edessä voi olla jälleen vuosien oikeusprosessi.

Kirjoittaja Harri Aalto uutisoi Satakunnan Kansan rikos- ja oikeustoimittajana Ulvilan surman tutkinnan vaiheista joulukuusta 2006 alkaen ja seurasi kaikki Satakunnan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden oikeudenkäynnit tapauksesta vuosina 2010–2015.

[Päämiäs]

Jussikertaukseksi sopii miten videoissa dementikko Puli höperöi 14v vanhentunutta YLÖSNOUSEMUS-sepitettään.
Mitkään ristiriitansa eivät myöskään haittaa Kusiraanaa olemasta lisäksi hyvin kiihottunut rappari pikkuKullin aivan päinvastaisesta viimeisestä hylätystä KKO:n valituslupahakemuksesta, jossa majurin torviviisikko vannoi olevan taustanauhoitus.
Tämän ideanhan ilmiantosoittoonsa majuri Ampuja sai eräänä jussiputkenaan.

Rikostoimittaja Palmenin epäpätevyys ja tietämättömyys paljastuu myös.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/voi ... #gs.akogh0
Voisiko Anneli Auer joutua uudelleen syytetyksi Ulvilan murhasta? Rikosoikeuden professori näkee yhden mahdollisuuden
Tehtiinkö Ulvilan murhan alkututkinta huolimattomasti surmatalossa? Näin vastaa jutun tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikomisario Pauli Kuusiranta
07.07.2023
tiia.palmen(at)mtv.fi
Ulvilan murhasta on kulunut jo yli 16 vuotta ja Jukka S. Lahden henkirikos on edelleen pimeänä. Lahden leski Anneli Auer on todettu oikeuden lainvoimaisella päätöksellä syyttömäksi miehensä murhaan.
Ulvilan murhasta keskusteltiin Porin SuomiAreenassa, kun lavalla olivat henkirikosjutun toisena tutkinnanjohtajana toiminut Pauli Kuusiranta ja rikosoikeuden professori Matti Tolvanen

[Pieni liekki]

Selviääkö mistään, kuka on toiminut alkuunpanevana voimana Kuusirannan kirjankirjoitusprojektissa?

[canis lupus]

Selviääkö mistään, kuka on toiminut alkuunpanevana voimana Kuusirannan kirjankirjoitusprojektissa?

Veikkauksena Taapero tjsp.

[Pieni liekki]

Selviääkö mistään, kuka on toiminut alkuunpanevana voimana Kuusirannan kirjankirjoitusprojektissa?

Veikkauksena Taapero tjsp.

Jos näin olisi, niin se olisi kyllä äärimmäisen surullista. Toivotaan, ettei asianlaita ole tämä, mutta jokin eläkeläisten kerho saattaa tietysti olla ollut innostamassa viemään kirjaprojektia eteenpäin. Kuusirannan kirjasta ei suoraan ilmennyt, onko jokin taho rahoittanut kirjaprojektia tai oliko tukijoukkoja ollut projektissa rikoskirjailija JP Koskisen lisäksi muita.

[Human interest]

Selviääkö mistään, kuka on toiminut alkuunpanevana voimana Kuusirannan kirjankirjoitusprojektissa?

Asiaan aikanaan sekaantuneilla poliiseilla vaikuttaa ainakin olevan voimakas tahtotila pitää yllä väärää tietoa. Sen huomaa kun katsoo fb:stä, ketkä ovat reagoineet kannustavasti Kuusirannan kirjaansa koskeviin postauksiin. Siellä on tuttuja nimiä, mm. Timo Vuola - tietenkin. Tero Haapalakin näkyy. Hän on selvästi ollut KRP:n puolelta asiassa aktiivisesti mukana. Tottakai, kun oli ns. korkean profiilin tapaus aikanaan kyseessä. Haapala oli ja on aikamoinen linssilude. Ilmeisesti "sankarietsivän" maine nousi aikanaan miehellä hattuun.

Eli entiset samanmieliset kollegat ovat varmasti voimakkaasti kannustaneet Kuusirannan kirjaprojektia.

Sitten on tämä kirjailija- ja kustantajapuoli, JP Koskinen ja Jouni Tervo.

Kuusiranta fb:ssä kiitteli että kirjailija ja kustantaja olivat olleet "vahvana tukena". Varmaan on syytä tässä mainita,että Jouni Tervon luotsaaman Crime Timen kirjailijoista Annelia ovat julkisuudessa (ja ajoittain myös kirjoissaan) mustamaalanneet ainakin Matti Rönkä, Kari Häkämies, Harri Nykänen (R.I.P.), ja siis Koskinen, joten kyseessä vaikuttaa olevan kustantamossa yhteisesti sovittu linja. Kuka porukasta sitten lieneekään ollut asiassa käynnistävänä voimana.

Kuusirannan / Koskisen / J. Tervon kirja vaikuttaa olevan pelkkä kömpelö provokaatio, jonka tarkoituksena tuntuu olevan vain herättää vastalauseita ja kohua. Se on niin huonosti kirjoitettu ettei sen sisältöäkään kukaan voi ottaa vakavasti. Ilmeisesti sen avulla yritetään hämmentää soppaa ja pitää syyttäjän muinaisia (oikeudessa kumottuja) väitteitä yllä.

Kirjasta tuli vain niin kamalan huono, että se on käytännössä lukukelvoton. Ilmeisesti julkaisun kanssa tuli jostain syystä kiire?
Oli ehkä tiedossa, että aiheesta on ilmestymässä muitakin kirjoja, ja haluttiin ehtiä ensin.

[awa]

Pauli Kuusiranta tietää tästä Ulvilassa tapahtuneesta Jukan murhasta paljon sellaista tietoa, mitä meillä ei ole. Suhtaudun kaikenlaiseen kirjoitteluun kuitenkin hyvin kriittisesti.

Kuusirannan kertomuksessa eniten minua kiinnosti se fakta, että murhaajalla ei todellakaan ole ollut käytettävissä sellaista aikaa missä "huppis" olisi voinut tuottaa ympäristöön kaikki nuo verijäljet ja Jukkaan pienellä veitsellä aiheutetut pinnalliset pistohaavat. Aika ei riitä siinä kertomuksessa minkä Anneli Auer on kertonut. Anneli Auer on kertomuksensa mukaan mennyt heti soittamaan apua puhelimella ja tästä on kaikkien kuultavissa häkepuhelu.

Häkepuhelu on hyvin erikoinen jos mietitään Jukan vammoja. Erikoinen se on senkin puolesta, että sieltä tappelusta ja tappamisesta ei kuulu ulkopuolisen ääniä. Jotain sieltä saatiin sanoiksi selvääkin - Jukan ääniä kuuluu jopa melko selväsitin - Annu voisitko vähän auttaakin? taisi olla yksi mistä sai jotain selvää. Ääniä kuului ja Anneli taisi kysyäkin, että "kuuletteks te kun mun mies huutaa" - tässä minun mielestä erikoista on se, että vain Jukan eli uhrin huuto kiinnostaa Anneli Aueria. Ylipäätään tuo kuulemisen kysymys on hyvin erikoinen.

Lapsi kertoi puhelimeen, että mun iskä voi huonosti - se ei viittaa siihen, että juuri silloin olisi jokin "huppishemmo-tilanne" päällä. Lapsen kommentti viittaa siihen, että iskä on voinut huonosti jo pidemmän aikaa!

[Vareksenpoikanen]

... Suhtaudun kaikenlaiseen kirjoitteluun kuitenkin hyvin kriittisesti...

... Jukan ääniä kuuluu jopa melko selväsitin - Annu voisitko vähän auttaakin? taisi olla yksi mistä sai jotain selvää...

Missä kohdin häkepuhelussa on nuo sanat? Tuossa muodossa.

Aika fiksu.
Kuolemassa haavoihinsa, ja puheessa sivistyneen miehen pyyntö vaimolleen!

[MikaK]

Pauli Kuusiranta tietää tästä Ulvilassa tapahtuneesta Jukan murhasta paljon sellaista tietoa, mitä meillä ei ole. Suhtaudun kaikenlaiseen kirjoitteluun kuitenkin hyvin kriittisesti.

Kuusirannan kertomuksessa eniten minua kiinnosti se fakta, että murhaajalla ei todellakaan ole ollut käytettävissä sellaista aikaa missä "huppis" olisi voinut tuottaa ympäristöön kaikki nuo verijäljet ja Jukkaan pienellä veitsellä aiheutetut pinnalliset pistohaavat. Aika ei riitä siinä kertomuksessa minkä Anneli Auer on kertonut. Anneli Auer on kertomuksensa mukaan mennyt heti soittamaan apua puhelimella ja tästä on kaikkien kuultavissa häkepuhelu.

Häkepuhelu on hyvin erikoinen jos mietitään Jukan vammoja. Erikoinen se on senkin puolesta, että sieltä tappelusta ja tappamisesta ei kuulu ulkopuolisen ääniä. Jotain sieltä saatiin sanoiksi selvääkin - Jukan ääniä kuuluu jopa melko selväsitin - Annu voisitko vähän auttaakin? taisi olla yksi mistä sai jotain selvää. Ääniä kuului ja Anneli taisi kysyäkin, että "kuuletteks te kun mun mies huutaa" - tässä minun mielestä erikoista on se, että vain Jukan eli uhrin huuto kiinnostaa Anneli Aueria. Ylipäätään tuo kuulemisen kysymys on hyvin erikoinen.

Lapsi kertoi puhelimeen, että mun iskä voi huonosti - se ei viittaa siihen, että juuri silloin olisi jokin "huppishemmo-tilanne" päällä. Lapsen kommentti viittaa siihen, että iskä on voinut huonosti jo pidemmän aikaa!

"Kuulek sä kun mun mies huutaa"? (vai väännänkö lisää volyymia nauhuriin) on oikeastaan ainoa mieleen tuleva yhteys missä tilanteessa on olennaista kysyä HäKelta kuulevatko he uhrin huudot taustalta. Mitä merkitystä sillä muuten on?

[Vareksenpoikanen]

MikaK ei koskaan tunnu pysyvän totuudessa!

"Kuulek sä kun mun mies huutaa"? (vai väännänkö lisää volyymia nauhuriin) on oikeastaan ainoa mieleen tuleva yhteys missä tilanteessa on olennaista kysyä HäKelta kuulevatko he uhrin huudot taustalta. Mitä merkitystä sillä muuten on?

Todellisuudessa näin:
"0:54 Epäilty: Kuuleksä ku mun mieheni huutaa?"

[Bullit]

"Kuulek sä kun mun mies huutaa"? (vai väännänkö lisää volyymia nauhuriin) on oikeastaan ainoa mieleen tuleva yhteys missä tilanteessa on olennaista kysyä HäKelta kuulevatko he uhrin huudot taustalta. Mitä merkitystä sillä muuten on?

Oletan nyt että et ns. läpällä kirjoittanut tuota...

Jos tosissaan laitoit, niin tässä(kin) on se ajatusharha, että kaikella mitä me suusta päästetään, edes hätäkeskukseen, olisi 100 prosenttisesti joku "olennainen", selkeä tavoite. Selkeitä tavoitteita tässä kyllä on:

1. Soittajan tavoite on saada apua paikalle. Soittajan on kuitenkin ensin kyettävä vakuuttamaan työntekijä siitä, että avuntarve on todellinen. Joskus se tapahtuu itsekseen, ihan noin vain helposti ja nopeasti, mutta joskus ei helposti, tai ei ollenkaan.

2. Työntekijän tavoite on pyrkiä selvittämään onko hätä aito. Tämän tietää myös ainakin osa soittajista, eli että pilapuheluitakin soitellaan ja jos semmoinen huomataan silloin ei apua lähetetä.

3. Tässä puhelussa tähän vakuutteluun kuluu, tilanne huomioiden, aika hiton pitkään. Työntekijä jankkaa hyökkääjän henkilötietoja jne.

4. Ennen tuota mainitsemaasi puhelun kohtaa työntekijä on juuri laittanut soittajan odottamaan lisää.

5. Kuolemannaakan "tulevaisuuteen ei nähdä" sopii tähän: soittaja ei tiedä kauanko tässä pitää odotella. Sekunteja? Minuutteja? Kymmeniä minuutteja? Tuo työntekijän siirto on mahdollisesti aika stressaava soittajan näkökulmasta, erityisesti puhelun alku huomioiden.

6. Seuraavan 10 sekunnin aikana äänimaisemassa on aika paljon asioita jotka vielä lisäävät tätä soittajan hätää.

7. Soittaja huudahtaa siinä tauolla ensin "nopeesti", johon ei hätäkeskus reagoi mitään. Soittaja ei tiedä kuuleeko hätäkeskus, mihin se meni, mitä seuraavaksi avun saannin suhteen tapahtuu vai tapahtuuko mitään

8. Tämä mainitsemasi lausahdus voidaan ymmärtää sekä (1) "parahduksena", tunnereaktiona siihen äänimaisemaan että (2) puhelun siihen astisiin tapahtumiin liittyvänä lisävakuutteluna (että nyt on oikeasti kiire)

Mutta kun piru tutkii raamattua niin löytyyhän sieltä...

[awa]

..............

1. Soittajan tavoite on saada apua paikalle. Soittajan on kuitenkin ensin kyettävä vakuuttamaan työntekijä siitä, että avuntarve on todellinen. Joskus se tapahtuu itsekseen, ihan noin vain helposti ja nopeasti, mutta joskus ei helposti, tai ei ollenkaan.

Kyllä - soittajan tavoite on saada se vaikutelma, että apua tarvitaan nopeasti. Bonuksena toki se, että tilanne on juuri silloin käynnissä kun soitto tulee.

...............
...............

[Bullit]

..............

1. Soittajan tavoite on saada apua paikalle. Soittajan on kuitenkin ensin kyettävä vakuuttamaan työntekijä siitä, että avuntarve on todellinen. Joskus se tapahtuu itsekseen, ihan noin vain helposti ja nopeasti, mutta joskus ei helposti, tai ei ollenkaan.

Kyllä - soittajan tavoite on saada se vaikutelma, että apua tarvitaan nopeasti. Bonuksena toki se, että tilanne on juuri silloin käynnissä kun soitto tulee.

...............
...............

Oletko sitä mieltä, että jos Anneli olisi jättänyt kyseisen lausahduksen sanomatta, hän olisi vielä vähän parempi ja juonikkaampi lavastaja?

Se on selvä että jos lavastukseen uskoo, ne isot syyt on nauhalla muualla, mutta että tämäkin lausahdus kallistaa viisaria pikkasen siihen suuntaan, että lavastus kyseessä?

[awa]

...........
Oletko sitä mieltä, että jos Anneli olisi jättänyt kyseisen lausahduksen sanomatta, hän olisi vielä vähän parempi ja juonikkaampi lavastaja?
...........

Se on Anneli Auerille aivan sama kuinka nopeasti apua on tulossa. Hän pyytää sitä mahdollisimman nopeasti, koska tietää, että sillä nopeudella ei ole mitään merkitystä.

[Bullit]

...........
Oletko sitä mieltä, että jos Anneli olisi jättänyt kyseisen lausahduksen sanomatta, hän olisi vielä vähän parempi ja juonikkaampi lavastaja?
...........

Se on Anneli Auerille aivan sama kuinka nopeasti apua on tulossa. Hän pyytää sitä mahdollisimman nopeasti, koska tietää, että sillä nopeudella ei ole mitään merkitystä.

Nyt tipun kärryiltä...jos onnekkaan sattuman kautta poliisi olisi tullut juuri sillä hetkellä kun Anneli sanoo tuon lauseen, yhtä aikaa etu ja takaovelle, mitä he sinun mielestä olisivat havainneet?