Suomen Pisa-tulosten romahdus

[aivoriihi]

Taalla vapaassa keskustelussa on aiheesta hieman keskusteltu ketjussa "Lehtien loopit, jotka eivat ansaitse omaa ketjua".

Mielestani tama aihe, jos mika, ansaitsee oman ketjunsa!

Jospa yllapito ystavallisesti siirtaisi nuo kommentit tahan ketjuun. Tassa lisaa "iloisia" uutisia:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8752 ... 6953eabde4

Näin Suomen kouluihme romahti – Lohduttomat Pisa-tulokset julki
Vuoden 2022 Pisa-tutkimus paljastaa, että suomalaisnuorten osaamisen alamäki jatkuu sekä matematiikassa, lukutaidossa että luonnontieteissä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010038775.html

Näin suomalaispoliitikot kommentoivat Pisa-tuloksia – Riikka Purralta tyly arvio

Kansanedustajat jakavat huolen suomalaisnuorten heikentyneestä osaamisesta.

https://yle.fi/a/74-20063393

Suomen Pisa-menestys romahti: lukutaidossa suurempi muutos kuin koskaan aiemmin

[OikeusEnnenKakkia]

Kaikki tietää mistä tämä johtuu mutta ääneen sitä ei uskalleta sanoa.

[Wildchild79]

Kaikki tietää mistä tämä johtuu mutta ääneen sitä ei uskalleta sanoa.

Insinööreistä?

[aivoriihi]

Kaikki tietää mistä tämä johtuu mutta ääneen sitä ei uskalleta sanoa.

Insinööreistä?

Eikohan se ole insinoorit ja inkluusio kasi kadessa tassa ongelmassa?

Nain ne Pisa-tulokset on paskottu ihan kiitettavalla nopeudella !

[McCall]

Suomen heikkenevästä menestyksestä PISA-testeissä on puhuttu jonkin verran. Erilaisia selityksiä on tarjottu kuten mm. älypuhelimet. Joku voisi sanoa, että maahanmuutolla on tässä asiassa osansa, mutta 1 ananas + 1 ananas on 2 ananasta kai Afrikassakin.

Sitten on näitä suomalaisia, jotka ovat vähän fiksumpia kuin toiset. Koitin tuossa etsiä, että kuinka tiheään matemaattisia "neroja" syntyy. Hyvin vaikea kysymys lähtökohtaisesti. Albert Einsteinin älykkyysosamäärän arvellaan olleen nykymittareilla noin 160. Joidenkin mukaan neroja ei synny vaan heidät tehdään. Alla olevassa artikkelissa 16-vuotias Kerttu kertoo, että hän löysi äitinsä lukiokirjat.

Edit: tuosta artikkelista olisi tullut vielä parempi, jos siihen olisi saatu jonkun nykyisen lukio-opettajan ja yliopisto-opettajan kommentteja noihin Kertun näkemyksiin. Olisi mielenkiintoista nähdä / kuulla miten Kertun ajatukset opetuksesta aiheuttaisivat mahdollisia reaktioita nykyisissä konkareissa. Siis jos tarvitaan muutosta.

Hämeen Sanomat 1.9.2024 / https://www.hameensanomat.fi/teemat/7797732

Matematiikkalahjakkuus Kerttu, 16, tekee oppikirjoja ja haaveilee ammatista, jossa saa nuoret oivaltamaan

Lukiolainen ratkaisi neljäsluokkalaisena yliopiston pääsykoetehtävän, ja sen jälkeen innostus matematiikkaan on vain kasvanut.

Kerttu Saatsi.jpg (61.16 KiB) Katsottu 2196 kertaa

Matemaattinen lahjakkuus. Tämä lienee sopiva titteli Kerttu Saatsille, 16. Tänä syksynä Lumon lukion aloittanut Saatsi hyppäsi suoraan pitkän matematiikan viidennelle kurssille.

– Tehtävät ovat aika helppoja, mutta ei se haittaa. Lasken logoritmeja ilman laskinta, Saatsi kertoo.

Hyppy oli tarpeen, sillä Saatsi on jo omatoimisesti opiskellut ensimmäiset kurssit.

– Neljännellä luokalla löysin äidin vanhat lukion pitkän matematiikan kirjat ja innostuin niistä. Kolmoskurssin kirjan lopussa oli harjoittelutehtävä Helsingin yliopiston pääsykokeisiin, ja ratkaisin sen. Se oli hieno tunne.

Kuudennen luokan kesälomalla Saatsi kävi jälleen lukion matematiikan kirjat läpi ja teki tarkat muistiinpanot.

– Ajattelin, etten halua jäädä yläasteella jälkeen, hän kertoo.

Matematiikka on Saatsille intohimo ja elämäntapa. Kun Saatsi kävelee kaduilla, hän muodostaa mielessään maassa olevista viivoista erilaisia matemaattisia funktioita. Kun hän miettii, mikä bussi vie kotiin, hän hahmottaa bussin numeron matriisina eli yhdenlaisena matemaattisena taulukkona.

– Opin matematiikkaa koko ajan, kun kävelen. Se on kätevää, hän sanoo.

Innostusta matematiikkaan pitävät yllä ratkaisemattomat tehtävät.

– Minulla on koko ajan mielessäni matemaattisia kysymyksiä, joihin ei ole ratkaisua eikä päätepistettä, ainakaan vielä. Jo pitkään olen etsinyt ratkaisua collatzin konjektuuriin, johon ei kukaan ole toistaiseksi löytänyt ratkaisua.

Innostus matematiikkaan heräsi jo pikkutyttönä. Saatsi muistaa hetken päiväkodista, jolloin hän oli nelivuotias.

– Oivalsin, että viivoitin ei voi olla suora. Jos yritetään tehdä viivoittimesta suora, ei ole mitään, mihin suoraa voidaan verrata, koska kaikki on epäsuoraa. Taisin kertoa tämän oivalluksen aika monille, hän naurahtaa.

Itä-Helsingissä koko elämänsä asunut Saatsi ei muista, että kotona olisi erityisesti panostettu matematiikan oppimiseen.

– Sen muistan, että ihan pienenä minulla oli lelu, matematiikkapuhelin, jossa oli matematiikkapelejä ja ärsyttävä soittoääni, hän kertoo hymyillen.

Saatsilla oli älypuhelin jo alakoululaisena, mutta nettiä hän ei liiemmin käyttänyt.

– Viidennellä luokalla halusin laskea Linnanmäen laitteen nopeuden. Silloin en tiennyt kaavaa, vaan keksin sen itse. En hoksannut, että netistä olisi varmasti löytynyt kaava, eli matka jaettuna ajalla. Uskon, että opin enemmän, kun jouduin kehittämään kaavan itse.

Yläkoulun matematiikan opettaja. Se on Saatsin unelma-ammatti.

– Myös fysiikka sopii, mutta kemiaa en halua opettaa, koska en halua olla vastuussa 20 oppilaasta kaasupolttimen kanssa.

Vantaalla oli lukuvuoden alkaessa pulaa juuri yläkoulujen matemaattisten aineiden opettajista.

Opettajien väsymisestä työhönsä ja nuorten oireilusta on keskusteltu yhteiskunnassamme paljon viime vuosina. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan Vantaalla lähes 25 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista kokevat koulu-uupumusta. Koulukäynnistä pitää kyselyn mukaan vain reilu puolet vantaalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista.

Tästäkin huolimatta Saatsi haluaa opettajaksi juuri yläkouluun.

– Yläkoulu on parasta aikaa oppia, koska silloin oppilaat kyseenalaistavat asioita eniten. Tällöin on myös suurin mahdollisuus ahaa-elämyksille, Saatsi perustelee.

– Yläkoulussa on lisäksi enemmän aikaa opettaa. Jos joku ei ymmärrä, voi tehdä vaikka jonkun projektin. Lukion kursseilla tahti on nopeampi, hän jatkaa.

Opetustapaa Saatsi haluaa kehittää. Hän on kirjoittanut jo yleisteoksen matematiikasta ja toivoo saavansa sen painettua tulevaisuudessa. Teossa on myös 7.-luokkalaisille tarkoitettu matematiikan kirja.

– Tärkeintä on ymmärtää, miten ratkaistaan yhtälöitä, ei vain ratkaista niitä.

Saatsi uskoo, että päättelytaito ja halu ymmärtää laskutoimitusta vastauksen takana, on keino parempaan oppimiseen.

– Heille, jotka hahmottavat yhtäläisyysmerkin laskun vastauksena, saattaa tulla myöhemmin ongelmia tuntemattomien yhtälöiden kanssa.

Saatsi tarkentaa, että kertolaskut on edelleen hyvä osata ulkoa, mutta päättelykykyä ja omaa pohdintaa on syytä lisätä opetukseen. Yläkoulussa matematiikka on tällä hetkellä paljon abstraktimpaa kuin alakoulussa.

– Alakoulussa meille opetetaan usein, että 1+1=2. Yhtälailla tulisi opettaa, että 2=1+1. Asioita täytyy osata ajatella ja hahmottaa myös toisinpäin, hän selvittää.

Saatsi toivoo erityisesti muutosta tunteihin, joissa aloitetaan näyttämällä taululle muutama asia totuutena, ja sen jälkeen oppilaille annetaan kasa samankaltaisia tehtäviä ratkaistavaksi.

– Tällöin kerrotaan, että näin asia on sen sijaan, että kerrotaan, miksi se on näin.

Yläkouluaikana Saatsi suoritti Helsingin avoimen yliopiston matematiikan kursseja sekä kiersi luennoimassa peruskouluissa ja lukioissa kvanettimekaniikasta ja kompleksiluvuista. Luennot olivat Saatsin tapa suorittaa tet-harjoittelu. Hän kokee tärkeänä, että jokainen saa opiskella oman taitotason mukaisesti.

– Joku voi olla hyvä yhtälöiden ratkaisussa, mutta geometria tuottaa vaikeuksia. Tämäkin tulisi ottaa huomioon.

Viimeisimmän kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten matemaattiset taidot ovat heikentyneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vielä 2000-luvun alkupuolella Suomessa oli heikkoja matematiikan osaajia seitsemän prosenttia. Viimeisimmässä eli vuoden 2022 tutkimuksessa vastaavia oppilaita oli kuitenkin joka neljäs. Samaan aikaan erinomaisten matematiikan osaajien osuus on pienentynyt.
...
Saatsilla on näkemys myös Pisa-tuloksiin.

– Pisan tehtävätyyppejä ei opeteta suoraan koulussa, joten se kertoo ainakin jotain oppilaiden omasta ajattelusta.

Saatsi on saanut ympäriltään kannustusta matematiikan opettamiseen. Hän avasi kesällä Tiktokiin Kvanttikana-kanavan, jossa teemana on, tietenkin, matematiikka ja fysiikka. Yksittäisillä videoilla on lähes 100 000 katselukertaa.

– Suosio on yllättänyt. En odottanut kovin suurta yleisöä, koska tiedän, että aihe ei välttämättä kiinnosta kovin laajasti. Ajattelen, että jos yksikin oppii matematiikkaa videoideni avulla, minun kannattaa nolata itseni, hän naurahtaa.

[Tontta82]

geenit lataa aseen ja ympäristö painaa liipasinta(ihanne)?.

[aivoriihi]

Erittäin hyvä artikkeli Helsingin Uutisissa. Tässä osa siitä:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7799599

Sijaisopettaja Matias, 25, järkyttyi Helsingin lähiökouluissa: "Kuin aikapommeja" – vaatii opettajilta enemmän kuria

Matias Nieminen suomii osaa helsinkiläisistä opettajista, jotka hänen mukaansa eivät enää edes yritä tehdä työtään.

Minna Harmaala
Eilen 20:05

Opettajaksi opiskeleva Matias Nieminen, 25, on järkyttynyt. Kun hän on tehnyt sijaisuuksia Helsingin kouluissa, joidenkin lähiöiden ongelmat ovat iskeneet häntä päin kasvoja – lähes kirjaimellisesti, sillä hän kertoo eräässäkin koillishelsinkiläisessä koulussa joutuneensa puuttumaan kesken oppitunnin puhjenneeseen tappeluun. Oppilaat riehuivat eivätkä halunneet tehdä tehtäviä.

Erityisesti Niemistä järkytti tapa, jolla vakio-opettajat suhtautuivat tilanteeseen.

– Opettaja sanoi, että näytä oppilaille vain Netflixiä, sillä niin hänkin aina tekee, saatesanoilla "ei täällä tarvitse opettaa mitään".

Niemisen mukaan toinen saman koulun opettaja kehotti näyttämään riehuville oppilaille Youtubesta ystävyysvideoita.

– Pelolla ajattelen, missä nämä oppilaat ovat 5–10 vuoden kuluttua. Nämä luokat ovat kuin aikapommeja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen ryhmä nuoria päästetään luisumaan ulos yhteiskunnasta.

Hänen mielestään ongelmien taustalla on epäonnistunut integraatio ja jengiytyminen.

Kovin levotonta on Niemisen mukaan ollut monessa muussakin Itä- ja Koillis-Helsingin koulussa.

– Helsingissä on vakavaa eriytymistä koulujen välillä. Tietyissä lähiöissä ongelmia on järjestään.

Vaikka oppilaat eivät yleensä piekse luokkatovereitaan kesken oppitunnin, Nieminen kertoo kuulleensa oppilaiden keskusteluita, joissa nämä puhuvat tapelleensa koulun ulkopuolella tai todistaneensa väkivaltaa, jossa mukana ovat olleet teräaseet.

– Oppilaiden todellisuus on tuollaista jo yläasteikäisenä.

Luokissa riehuvat Niemisen mukaan sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajataustaiset nuoret. Hänestä jälkimmäisillä on kuitenkin suurin riski jengiytyä ja pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ongelmat korostuvat hänen mukaansa erityisesti niissä ryhmissä, joissa on paljon suomea vieraana kielenä opiskelevia. Kaikki eivät edes osaa riittävästi suomea tehdäkseen tehtäviä.

– Ero on suuri verrattuna homogeenisemmästä taustasta tulevien oppilaiden luokkiin esimerkiksi Etelä-Helsingissä. Ei siellä tulisi kuuloonkaan, että pantaisiin pyörimään Netflixiä tai ystävyysvideoita – oppilaille, jotka ovat kohta pyrkimässä lukioon. Se olisi ihan absurdia esimerkiksi Norssissa.

Nieminen kertoo kuulleensa joidenkin opettajien kuittaavan oppilaiden huonon käytöksen ”moninaisuutena” ja korostaneen suvaitsevaisuutta.

– Esiinnytään humaanina, mutta todellisuus on se, että näistä oppilaista ei aina välitetä. Välittämistä olisi se, että oppilaat pistettäisiin kuriin ja heiltä odotettaisiin jotain.

Aito oppilaista välittäminen tarkoittaisi Niemisen mukaan sitä, että häiriköt pantaisiin ruotuun ja heiltä myös odotettaisiin jotain. Opettajien pitäisi hänestä pitää luokissa kuria ja noudattaa opetussuunnitelmaa.

– Opettajan vastuulla on kuitenkin pitää luokka kondiksessa.

Nieminen itse kertoo pitäytyvänsä opetussuunnitelmassa ja oppilaiden on osallistuttava. Hänen mukaansa myös luokassa, jossa oppilaat tappelivat, osa luokasta yritti tehdä tehtäviä 5–10 pojan riehuessa.

– Auktoriteettiasema pitää ottaa heti alussa hyvin nopeasti.

Tilanteessa, jossa puhkesi tappelu, Nieminen kertoo kutsuneensa oppitunnille rehtorin, joka ”jutteli mukavia”, mutta häiriköinti ei loppunut siihenkään.

Kaikki opettajat eivät ole levottomissakaan kouluissa luovuttaneet, Matias Nieminen arvioi. Hän kertoo tietävänsä myös niitä opettajia, jotka puuttuvat tappeluihin – valitettavasti osa on näissä tilanteissa saanut itse nyrkistä.

Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä? Ääritilanteessa olisi Matias Niemisestä syytä kutsua poliisi paikalle.

Hän näkee, että myös kännykkäkielto oppitunneilla on askel oikeaan suuntaan. Se tuli voimaan kaikissa Helsingin kouluissa tämän lukukauden alussa.

– Tunnilla on soitettu videoita ja kuvattu opettajia. Oppilaat ovat myös voineet kuvata, kun toista hakataan ja näitä jaetaan someen. Olen itse nähnyt näitä videoita sosiaalisessa mediassa useasta koulusta.

Kännykkäkielto ei kuitenkaan riitä, Nieminen näkee. Hänestä olisi tärkeää esimerkiksi helpottaa häiriköivän oppilaan erottamista määräajaksi.

Lisäksi Nieminen haluaisi opettajille paremman oikeusturvan.

– Ettei niin herkästi potkittaisi pihalle siitä, jos opettaja vaikka taluttaa luokasta ulos oppilaan, joka käyttäytyy uhkaavasti. Jos oppilas on vaaraksi luokassa ja käyttäytyy itse väkivaltaisesti, pitää olla oikeus taluttaa hänet ulos luokasta.

Häirikön poistaminen luokasta tai jopa erottaminen koulusta helpottaisi muiden oppilaiden koulunkäyntiä.

Mutta miten saada myös häiriköt oppimaan ja osaksi yhteiskuntaa?

– Ei ainakaan leffojen tai ystävyysvideoiden katselulla eikä vakavien ongelmien käärimisellä moninaisuuden ja monikulttuurisuuden alle.

Ratkaisuun voisivat kuulua erityisluokat ja pienryhmät. Lisäksi kurinpito ja kannustus olisivat Niemisen mielestä tarpeen, sopivassa suhteessa.

– Tämä palvelisi erityisesti lähiökoulujen vaihtelevista taustoista tulevia nuoria, joilla ei välttämättä ole aikuista ohjaamassa ja pistämässä rajoja.
----

[Yrjö Yrjönpoika]

Kaikki tietää mistä tämä johtuu mutta ääneen sitä ei uskalleta sanoa.

Insinööreistä?

Tarkoitatko mahdollisesti itseoppineita kamelinvarpaanhioja-insinöörejä?

[aivoriihi]

Jos meno Suomen kouluissa todellakin on jo tällaista , turha odottaa, että ne Pisa-tulokset siitä enää nousuun kääntyisivät!

Oululaiskoulu kieltää therianit – rehtori sai tarpeekseen: ”Tunnillakin konttaillaan ja mau’utaan”

Oululaiskoulun lattiat muuttuivat likaisiksi. Syyksi paljastuivat eläimiksi identifioituvat lapset, jotka eivät suostu käyttämään kenkiä. Therian-ilmiö näkyy jo useissa suomalaiskoulussa.

Uusi lukuvuosi oli vasta aluillaan, kun oululaiskoulun rehtori sai jo tarpeekseen.

Hän lähetti elokuun lopussa oppilaiden vanhemmille Wilma-viestin, joka sisälsi selkeän käskyn: kouluun ei saa tuoda leluja, eikä sinne pukeuduta roolivaatteisiin.

“Lelut ja eläinleikit ovat jo tänä syksynä aiheuttaneet harmia koulussa ja oppitunneilla”, viestissä huomautetaan.

– Me ajateltiin, että puututaan tähän heti, rehtori selittää Ilta-Sanomille.

Hän kommentoi tilannetta anonyymisti, jotta koulun oppilaat eivät tulisi leimatuiksi.

Me tiedetään, että joissain Etelä-Suomen kouluissa se on jo jonkinasteinen ongelma. Me ajateltiin puuttua siihen heti ja tehdä selväksi, että koulu on opiskelua ja koulua varten. Roolileikit kuuluvat vapaa-aikaan.

”Ongelmalla” hän viittaa nuorten keskuudessa suosiotaan kasvattavaan therian-ilmiöön. Se näkyy IS:n tietojen mukaan yhä useammassa suomalaiskoulussa eri puolilla maata.

Therian on ihminen, joka identifioituu eläimeksi. Sosiaalisesta mediasta löytää lukuisia videoita, joissa nuoret liikkuvat nelinkontin eläinmaski kasvoillaan. Joidenkin housuista roikkuu häntä.

----

Loput artikkelista: https://www.is.fi/perhe/art-20000106708 ... t=promobox

[Sverdlov]

Jos meno Suomen kouluissa todellakin on jo tällaista , turha odottaa, että ne Pisa-tulokset siitä enää nousuun kääntyisivät!

Oululaiskoulu kieltää therianit – rehtori sai tarpeekseen: ”Tunnillakin konttaillaan ja mau’utaan”

Oululaiskoulun lattiat muuttuivat likaisiksi. Syyksi paljastuivat eläimiksi identifioituvat lapset, jotka eivät suostu käyttämään kenkiä. Therian-ilmiö näkyy jo useissa suomalaiskoulussa.

Uusi lukuvuosi oli vasta aluillaan, kun oululaiskoulun rehtori sai jo tarpeekseen.

Hän lähetti elokuun lopussa oppilaiden vanhemmille Wilma-viestin, joka sisälsi selkeän käskyn: kouluun ei saa tuoda leluja, eikä sinne pukeuduta roolivaatteisiin.

“Lelut ja eläinleikit ovat jo tänä syksynä aiheuttaneet harmia koulussa ja oppitunneilla”, viestissä huomautetaan.

– Me ajateltiin, että puututaan tähän heti, rehtori selittää Ilta-Sanomille.

Hän kommentoi tilannetta anonyymisti, jotta koulun oppilaat eivät tulisi leimatuiksi.

Me tiedetään, että joissain Etelä-Suomen kouluissa se on jo jonkinasteinen ongelma. Me ajateltiin puuttua siihen heti ja tehdä selväksi, että koulu on opiskelua ja koulua varten. Roolileikit kuuluvat vapaa-aikaan.

”Ongelmalla” hän viittaa nuorten keskuudessa suosiotaan kasvattavaan therian-ilmiöön. Se näkyy IS:n tietojen mukaan yhä useammassa suomalaiskoulussa eri puolilla maata.

Therian on ihminen, joka identifioituu eläimeksi. Sosiaalisesta mediasta löytää lukuisia videoita, joissa nuoret liikkuvat nelinkontin eläinmaski kasvoillaan. Joidenkin housuista roikkuu häntä.



----

Loput artikkelista: https://www.is.fi/perhe/art-20000106708 ... t=promobox

Mikäs ihmeellinen ongelma tässä on? Jos identifioituu eläimeksi, niin koulun ruokalassa laitetaan lattialle kaukalo ja sieltä sitten sopii maiskutella juuri sitä, mitä tämä eläin ravinnokseen käyttää. Kissakin syö hiiriä ja lintuja, koirat mutustelivat ennen aikaan talvisin tiellä jäätyneitä hevosenpaskoja. Sänkyyn ei elukkaa päästetä ja monethan vartioivat laumaansa ulkona.

Jos kerran identifioituu, niin identifioituu sitten reilusti.

[Wildchild79]

Jos kerran identifioituu, niin identifioituu sitten reilusti.

Onnistuu varmasti niin helposti että samalla voidaan kieltää prätkäjengiläisiltä kaikki vakuutukset, asuntolainat, kelan tuet, kirjasto-, ajokortit ja äänestysoikeus koska 1% ja ei halua kuulua yhteiskuntaan tai noudattaa sen sääntöjä.

Kieltämällä kaikki (vain kantasuomalaisilta) meillä on vielä mahdollisuus.

[Sverdlov]

Jos kerran identifioituu, niin identifioituu sitten reilusti.

Onnistuu varmasti niin helposti että samalla voidaan kieltää prätkäjengiläisiltä kaikki vakuutukset, asuntolainat, kelan tuet, kirjasto-, ajokortit ja äänestysoikeus koska 1% ja ei halua kuulua yhteiskuntaan tai noudattaa sen sääntöjä.

Kieltämällä kaikki (vain kantasuomalaisilta) meillä on vielä mahdollisuus.

Minä en ainakaan kieltänyt mitään, esitin vain miten voi identifioitumista tukea ja kannustaa yhä uusiin raivokkaisiin suorituksiin.

[ASierra]

S2 oppilaista suurin osa ei osaa lukea, ei kirjoittaa eikä käyttäytyä. Silti pääsevät peruskoulun läpi kun on pakko päästää läpi.

Pisa tulosten lasku johtuu suurelta osin näistä apinoista, joita on pääkaupunkiseudun koulut täynnä

[RL11/6]

Syynä degeneraatioon pidän ksalolia. Se on nykyään lasten suosikkihuume. Tietysti nykyään lapset käyttävät monipuolisesti kaikkia huumeita, mutta ksalol on ykkönen. Ilmeisesti uusimmissa erissä on tuntematon analgeetti, joka saa pillerin kunnolla pärisemään yhdessä kotilaboratoriotekoisen alpratsolaamin kanssa.

Tolet nousee näissä nopeasti ja yleensä tavanomainen lapsi käyttääkin 2-5 levyä vuorokausiannostuksena, joka tyhmentää huomattavasti. Aivojen kehitys häiriintyy samalla, joten tyhmyys on pysyvää. Helsingissä huumevieroitus on ajettu alas säästösyistä, eikä uusia potilaita mielellään oteta vastaan. Peruskorvaushoitoon kyllä pääsee narriksi, mutta bentsovieroitus onnistuu pääsääntöisesti vain yksityisellä puolella ja se maksaa noin 10 000 euroa (esim. Eiran sairaala).

[aivoriihi]

S2 oppilaista suurin osa ei osaa lukea, ei kirjoittaa eikä käyttäytyä. Silti pääsevät peruskoulun läpi kun on pakko päästää läpi.

Pisa tulosten lasku johtuu suurelta osin näistä apinoista, joita on pääkaupunkiseudun koulut täynnä

Isot on piste-erot maahanmuuttajaoppilaiden ja kantisten välillä:

Näin Suomen kouluihme romahti – Lohduttomat Pisa-tulokset julki
Vuoden 2022 Pisa-tutkimus paljastaa, että suomalaisnuorten osaamisen alamäki jatkuu sekä matematiikassa, lukutaidossa että luonnontieteissä.
----
Maahanmuuttajaoppilaiden osaamiserot

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.

Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.

Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna.

Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.

Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8752 ... 6953eabde4