Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Miss Holmes #1]

Viitaten Talven ”murhafantasia” kommentteihin, en niinkään usko, että taustalla olisi joku fantasia.

Olen ainoastaan todennut, että Tikkasen mahdollinen fantasia liittyy mielestäni mereen. (Vironallas, hukuttautuminen)
Ja uskoisin, että väkisin tulee miettineeksi omaa fantasiaansa, jos tutkimustyönsä myötä ’joutuu’ lukemaan satoja muiden fantasioita. Se on ainoastaan luonnollista. Niin ajattelisi varmasti suurin osa tänne kirjoittavista.

Mun pointtini on se, että hänellä on kohtalaisen suuri kiinnostus väkivaltaan ja impulsiiviseen käyttäytymiseen.

(Henkilökohtaisesti pistän silmät kiinni television väkivaltakohtauksissa ja voin pahoin jo äänistä.
Tehdessäni vammakuvia, luin ensimmäistä kertaa Vn tutkimuksen. Ja se oli erittäin vastenmielistä.)

Se, että pystyy tutkimaan väkivaltaa, kertoo paljon persoonasta.
Uskonkin, että Tikkasen kiinnostus asuu hänessä, eikä aiheuta hänessä pahemmin reaktioita.

Ajattelen jopa, että kertomuksensa oksentamisesta, kun näki Vn lattialla, on tarua. Valheellinen kuvaus, joka on lainattu rikossarjoista, joissa ensikertalainen näkee uhrin.

Oma reaktioni olisi ollut pakoon juoksu naapuriin, kirkuminen, hysteria.
Tikkasen ei. Hän ryhtyi kylmän rauhallisena siivoamaan ja paketoimaan vaimonsa vuotavaa päätä muovipussiin.

[Talvi24]

Vai onko kyse siitä, että vanhemmat ihmiset eivät hänen mielestä ole enää niin skarppeja?
Tikkasen molemmat hoitavat todellakin olivat ’eläkeikäisiä’, samoin kuin Koorti.
Sinällään oudot valinnat, koska ”dynaamisilla” nuoremman polven tekijöillä olettaisi olevan tuoreempaa osaamista ja enemmän energiaa.
Varsinkin psykiatrian puolelta Tikkasella oli varmasti kollegoja, joilla olisi ollut osaamista hoitaa häntä.
Tosin valinta voi perustua siihenkin, että halusi salata ongelmansa ja eläkkeellä oleva hoitava on vähemmän tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa Tikkanen työskenteli.
*****
Koortin valinta tosin voi perustua siihen, ettei luottanut suomalaisen suomenruotsalaisen toimivan omaksi edukseen uhrin taustan takia.
Ja voihan olla, että kaikki potentiaalit kieltäytyivät.
******
Koko tuo kielishow ihmetyttää muutenkin. Ensin ehdottomasti ruotsiksi ja sitten päinvastainen toive.
******

Ajattelin enemmänkin, että olisiko jtk alitajuisesti valinnut iäkkäämpiä ihmisiä - isäsuhteensa traumaattisuuden vuoksi? Miksi olisi valinnut mahdollisesti ns. ”huonompaa” laatua ja sellaisesta maksanut. Ei mielestäni logiikkaa noin menetellä. Koorti ja viimeinen hoitava psykiatri vaikuttavat ihan skarpeilta, alalleen omistautuneita, pitkän kokemuksen omaavia. Edellisestä hoitavasta ei tietoa, oliko mahdollisesti hyvinkin pitkä hoitosuhde. Luulen, että T on arvostanut ja kunnioittanut noita hoitavia psykiatrejaan ja sillä perusteella heidät valinnut. Miten lien Koortin löytänyt? Netistä tietenkin.

Hoitavalla psykiatrilla on tietenkin aina vaitiolovelvollisuus. Eli ei ole sillä merkitystä, onko psykiatri eläkkeellä tai ei.

Edelleen näköjään epäilet hoitavan psykiatrin ammattitaitoa, kun luulet jostain syystä, että joku nuorempi olisi hoitanut paremmin. Luulen, ettei kukaan muu psykiatri olisi voinut tehdä yhtään enempää tuossa hoitosuhteessa kuin tuo psykiatri. Hoitosuhteen ongelmat johtuivat Tikkasesta, joka ei asettunut kaikin puolin hoidettavaksi, potilaan asemaan ja salasi psykiatrilta lääkeriuuppuvuudet ja väärinkäytön.

Jotenkin luulisi Koortin nyt vaihtuvan, on hänellä jo niin paljon ikää ja aikaa kuluu ennen kuin henkirikos on hovissa. Ihan hyvä sauma vaitaa toiseen.

Ei kai siinä, että ruotsiksi on halunnut pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Mikä tuo välillä suomeksi on ollutkaan? <- Jossain alkupään poliisien kuulustelussa esillä?
Kolme ekaa kuulustelua taisi olla kovin nihkeitä siten, että oli kerrallaan ilmeisesti yhden lauseen sanonut. Jossain kuulustelussa sanonut, että kysymys oli vaikea (tai miten se tarkkaan ottaen olikaan?), että haluaa miettiä ja palata sitten asiaan.

P.s. Taitaa tummat hupparit näyttää kyllä olevan ihan yleisesti paljon tavallisempia kuin vaaleat.

[Miss Holmes #1]

Edelleen näköjään epäilet hoitavan psykiatrin ammattitaitoa, kun luulet jostain syystä, että joku nuorempi olisi hoitanut paremmin. Luulen, ettei kukaan muu psykiatri olisi voinut tehdä yhtään enempää tuossa hoitosuhteessa kuin tuo psykiatri. Hoitosuhteen ongelmat johtuivat Tikkasesta, joka ei asettunut kaikin puolin hoidettavaksi, potilaan asemaan ja salasi psykiatrilta lääkeriuuppuvuudet ja väärinkäytön.

En todellakaan epäile hoitavan ammattitaitoa. Tikkanen on todennäköisesti tehnyt valintansa sen mukaan, että hoitava on ”taipuvainen”. Liian jämäkkä vastus ei olisi sopinut Tikkaselle.
Joten unohda tuo jo. Luonnekysymys.

*****
HBLn tuoreessa viime viikkoisessa jutussa tutkinnanjohtaja T Lehtonen kertoo, että kaksikielisyytensä vuoksi joutui keskeyttämään lomansa, koska Tikkanen vaati ehdottomasti kuulemiset, tutkinnan ja oikeudenkäynnin ruotsiksi.
Tämä viivästytti kuulemisten aloitusta.(kuitenkin oli olevinaan psykoottinen, mutta osasi tahtonsa kertoa)
Lehtosen aloitettua, Tikkanen käänsi kelkkansa. Nyt vaatimuksena oli suomen kieli.
Tutkintaa kuitenkin jatkettiin alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti, jotta lisä viivästyksiä ei tulisi.

[Maiju]

Vai onko kyse siitä, että vanhemmat ihmiset eivät hänen mielestä ole enää niin skarppeja?

Tikkasen molemmat hoitavat todellakin olivat ’eläkeikäisiä’, samoin kuin Koorti.

Sinällään oudot valinnat, koska ”dynaamisilla” nuoremman polven tekijöillä olettaisi olevan tuoreempaa osaamista ja enemmän energiaa.

Varsinkin psykiatrian puolelta Tikkasella oli varmasti kollegoja, joilla olisi ollut osaamista hoitaa häntä.
Tosin valinta voi perustua siihenkin, että halusi salata ongelmansa ja eläkkeellä oleva hoitava on vähemmän tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa Tikkanen työskenteli.

*****
Koortin valinta tosin voi perustua siihen, ettei luottanut suomalaisen suomenruotsalaisen toimivan omaksi edukseen uhrin taustan takia.
Ja voihan olla, että kaikki potentiaalit kieltäytyivät.

******
Koko tuo kielishow ihmetyttää muutenkin. Ensin ehdottomasti ruotsiksi ja sitten päinvastainen toive.
Toki ajan haaskausta hänen puoleltaan, mutta mitä sillä lopulta ajatteli voittavansa?
Nyt on ollut kopitettuna 1v 8kk ja vapaus ei häämötä kuin pienenä pilkkuna kaukaisuudessa.

******
Lupaavalta ei näytä jatkokaan.
Edessä on mahdollisesti mereenajon oikeudenkäynti, valitus nykyisestä tuomiosta. Pahimmillaan Koorti ehtii kuolla ennen kuin tämä show on loppunut.

Pitkä ja kivinen tie….


Ps …..tumma hupparipukeutuminen on Tikkaselle näemmä ”ominaista”…

Prosessin pitkittäminen ei ole vain keino venyttää aikaa, vaan se tarjoaa syytetylle hallinnan ja vallan tunteen tilanteessa, jossa muutoin ollaan oikeuslaitoksen armoilla. Tämä vallantunne saattaa itsessään olla niin voimakas motiivi, että mahdolliset konkreettiset hyödyt hämärtyvät.

Uhrin lapsille ja läheisille oikeusprosessi on todella raskas ja estää pääsemästä elämässä eteenpäin. Käräjäoikeuden ratkaisu oli toivon pilkahdus, mutta kaikki romahti ja aikaa jälleen alusta uudelleen tyytymättömyyden ilmoituksesta. He elävät painajaista yhä uudestaan. Yleisellä tasolla tiedetään, että psykopaatille ja narsisteille toisten kärsimys ja sen pitkittäminen ovat lähes elinehto. Se energisoi.

Pitkittämisellä on konkreettisempiakin etuja. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä enemmän tutkinnan vaikeutuminen voi hyödyttää syytettyä, erityisesti jos halutaan selvittää uusia linjoja. Esimerkiksi mereen ajosta alkaa olla niin kauan, että muistot ja todisteet voivat hämärtyä. Aikaa voidaan käyttää tekosyynä kyseenalaistaa selvitykset. Sama pätee myös surman osalta, erityisesti kun tarkastellaan suunnitelmallisuutta ja motiivia. Jos uusia todistajia tulee esiin, ajan kulumiseen vetoamalla voidaan yrittää kumota heidän todistuksensa painoarvoa.

Ajan kuluminen hankaloittaa myös mielentilatutkimuksen tekemistä ja tulkintaa. Ei ole yllättävää, että syytetty kyseenalaisti tutkimuksen tuloksen. Riippumatta siitä, mitä tulos olisi ollut, hän olisi todennäköisesti pyrkinyt kumoamaan sen, jos se ei olisi ollut hänen haluamansa. Jos tulevaisuudessa tehtäisiin uusi tutkimus, ja sekään ei olisi hänen mielestään suotuisa, jo yksin aika ja siihen liittyvät epäluotettavuudet antaisivat jälleen syyn kyseenalaistaa sen.

Periaatteessa pitkittäminen tarjoaa myös lisäaikaa strategian suunnitteluun. Etenkin nyt kun täytyy rakentaa puolustus ihan uusiksi, on luettava tuomio sanatarkasti ja tutustuttava oikeuslähteisiin. En tiedä onko valituksen toimittamiseen mahdollista saada lisäaikaa, mutta suhteellisen joustavasti ainakin vastineisiin myönnetään lisäaikaa. Kuukausi on lyhyt aika tehokkaaseen puolustukseen uudelta pohjalta.

Toistaiseksi syytetty on ollut ainakin sekä mielentilatutkimuksessa että tutkintavankeudessa. Olosuhteet siellä ovat todennäköisesti olleet erilaiset kuin vankilassa, mikä on tarjonnut hänelle etuja. Näin ollen pitkittäminen on ollut hyödyllistä paitsi psykologisesti myös käytännön tasolla.

[Miss Holmes #1]

Hyviä pointteja
En ajatellut loppuun asti.

[Talvi24]

Edelleen näköjään epäilet hoitavan psykiatrin ammattitaitoa, kun luulet jostain syystä, että joku nuorempi olisi hoitanut paremmin. Luulen, ettei kukaan muu psykiatri olisi voinut tehdä yhtään enempää tuossa hoitosuhteessa kuin tuo psykiatri. Hoitosuhteen ongelmat johtuivat Tikkasesta, joka ei asettunut kaikin puolin hoidettavaksi, potilaan asemaan ja salasi psykiatrilta lääkeriuuppuvuudet ja väärinkäytön.

En todellakaan epäile hoitavan ammattitaitoa. Tikkanen on todennäköisesti tehnyt valintansa sen mukaan, että hoitava on ”taipuvainen”. Liian jämäkkä vastus ei olisi sopinut Tikkaselle.
Joten unohda tuo jo. Luonnekysymys.

*****
HBLn tuoreessa viime viikkoisessa jutussa tutkinnanjohtaja T Lehtonen kertoo, että kaksikielisyytensä vuoksi joutui keskeyttämään lomansa, koska Tikkanen vaati ehdottomasti kuulemiset, tutkinnan ja oikeudenkäynnin ruotsiksi.
Tämä viivästytti kuulemisten aloitusta.(kuitenkin oli olevinaan psykoottinen, mutta osasi tahtonsa kertoa)
Lehtosen aloitettua, Tikkanen käänsi kelkkansa. Nyt vaatimuksena oli suomen kieli.
Tutkintaa kuitenkin jatkettiin alkuperäisen vaatimuksen mukaisesti, jotta lisä viivästyksiä ei tulisi.

Näin tulkitsemme toistemme kirjoituksia. Kun laitoit yhdeksi epäilyksi Tn mahdolliseksi ajatukseksi, "etteivät vanhemmat ihmiset olisi enää niin skarppeja" niin tulkitsin sen siten, että oli ajatellut ikääntymisen myötä ammattitaidon jkv rapisseen. Mutta hyvä, jos et kyseenalaista psykiatrin ammattitaitoa.

Minusta psykiatrin "ote" on kuulostanut ihan hyvältä, asianmukaiselta. T oli osin omavaltainen, mutta luulen, että olisi toiminut niin keben tahansa psykiatrin kanssa. Keskeistä oli tosiaan tarpeensa pitä lääkeriippuvuudet ja väärinkäyttö salassa. Kun ei varmaan itsellekään myöntänyt.

Jos / kun psykoottisuus väistyi 3 vrk jälkeen, niin olisi se 20.12. Se taisi olla vangitsemisoikeudenkäynnin päivä. Käsittääkseni eivät olleet vielä ehtineetkään aloittaa kuulusteluja noiden 3 päivän aikana, jolloin oli psykoottinen. Viikonloppu oli 17.-18.12. Muistanko väärin, vai aloittivatko kuulustelut 21.12, juuri ennen joulun pyhiä. Tieto oli jossain välituomion tekstissä.

Miksi eilisessä HBLssä ollut jotain "muistelua" kuulustelujen alkuvaiheesta!

Hyvä, kun laitoit HBLn jutun sellaisenaan. Parempi niin jatkossakin.

[Miss Holmes #1]

Lehtosta oli haastateltu ihan henkilönä.

Kertoi surusta, jota kokee omaisten puolesta, tapauksen erikoislaatuisuudesta, Tikkasesta ja hänen taktiikoistaan jne

Koortin ja Sairasen haastattelut samoin viimeviikolta.

*****
Toivoin, että olisit ottanut kantaa myös muuhun.

Väkivalta tai siitä kiinnostus, ei ole minusta jokin käyttöönotettava lokero ihmismielessä, vaan enemmänkin taipumus, osa persoonaa.

[Talvi24]

Viitaten Talven ”murhafantasia” kommentteihin, en niinkään usko, että taustalla olisi joku fantasia.
Olen ainoastaan todennut, että Tikkasen mahdollinen fantasia liittyy mielestäni mereen. (Vironallas, hukuttautuminen)
Ja uskoisin, että väkisin tulee miettineeksi omaa fantasiaansa, jos tutkimustyönsä myötä ’joutuu’ lukemaan satoja muiden fantasioita. Se on ainoastaan luonnollista. Niin ajattelisi varmasti suurin osa tänne kirjoittavista.
Mun pointtini on se, että hänellä on kohtalaisen suuri kiinnostus väkivaltaan ja impulsiiviseen käyttäytymiseen.

Se, että pystyy tutkimaan väkivaltaa, kertoo paljon persoonasta.
Uskonkin, että Tikkasen kiinnostus asuu hänessä, eikä aiheuta hänessä pahemmin reaktioita.
Ajattelen jopa, että kertomuksensa oksentamisesta, kun näki Vn lattialla, on tarua. Valheellinen kuvaus, joka on lainattu rikossarjoista, joissa ensikertalainen näkee uhrin.
Oma reaktioni olisi ollut pakoon juoksu naapuriin, kirkuminen, hysteria.
Tikkasen ei. Hän ryhtyi kylmän rauhallisena siivoamaan ja paketoimaan vaimonsa vuotavaa päätä muovipussiin.

Tikkanen näyttää olevan 4./4 kirjoittajista siinä murhafantasioita käsittelevässä julkaisussa. Ei siis ole ollut varsinainen, tärkein tutkija tuossa. Ensimmäinen kirjoittaja on se varsinainen tutkija ja myös kirjoittanut artikkelin. Muilla on hyvin paljon pienmpi rooli. Ei toki tietoa noiden neljän työnjaosta, mutta voinut mennä hyvinkin niin, että ensimmäinen kirjoittaja / varsinainen tutkija on se, joka on kerätyn materiaalin käynyt läpi ne lukien. Ei ole tarvinnut kaikkien niitä lukea lukea. (jos se jtk ”pelotti”, vaikka ei tarvitse pelätä).

"Sex Differences in Homicidal Fantasies among Finnish University Students
Auvinen-Lintunen, L., Häkkänen-Nyholm, H., Ilonen, T. & Tikkanen, R., 2015, julkaisussa: Psychology. 6, 1, s. 39-47 9"

Missä riskissä epäilet ensimmäisen kirjoittajan, varsinaisen tutkija olleen? Entä muut kaksi? Entä minkälaisiksi ihmisiksi kuvittelet nuo 3 muuta tähän tutkimukseen osallistunutta olevan?

Se, että joku on tutkinut väkivaltaa ja murhafantasioita EI tarkoita varmasti sitä, että ko. ihminen olisi jollain tavoin pohjimmiltaan paha, poikkeava, kummallinen. Näitä teemoja tutkivat maailmalla hyvin monet ja monenlaiset ihmiset. Kuten rikosoikeuden professori Melander totesi, ei Tn kohdalla syy / motiivi tekoon löydy noista.

Todennäköisesti T jää paljon jälkeen monista samojen alkojen tutkijoista julkaisujen määrällään. Julkaisuja hänellä kokonaisuutena 16, väitöksen lisäksi ekana kirjoittajana 7/16. Tiedän, että monien lääkäreiden kohdalla väitöstyön aihe valikoituu sattumanvariasesti. Näin voi olla Tikkasenki kohdalla. Väitöstyö puolestaan poikii monesti lisää tutkimuksia. T ollut suorittamassa erikoistumiseen liittyviä palveluja (eli tehnyt töitä) 2007 - 2009. HUS Hesperian sairaalassa, jossa esimies erittäin innokas tutkija. Muistaaksen hänellä julkaisuja jopa noin 300. Siihen mahtuu toki monenlaisia psykiatrian, oikeuspsykiatrian alalta. Tikkasen väitöksessä käytetty samaa 1990- luvulla kerättyä potilasaineistoa. Luulen, että tutkimusmaailmaan vihkiytynyt Virkkunen on saattanut innostaa Tn väitöstyöhön aiheenkin antaen. Sellainen on hyvin tavallista.

>> Eli noissakaan asioissa ei ole mitään kummallista, mystistä. Ihan tavallisia juttuja.

Viittaat Tn reaktioon surman jälkeen. Senkin kukin meistä joutuu kuvittelemaan, koska ei voida tietää eikä saada tietää. Kuvitelmasi voi olla väärä. En usko hänen olleen kylmän rauhallinen tajuttuaan, mitä tulikaan tehtyä. Mutta ei saada tietää mitä tuntenu, miten kokenut jne. Hätä tuli sitten siitä, että miten päästä pälkähästä. Täsähän pian surman jälkeen oli haastateltu ip-lehdessä oikeuspsykologia, jos muistat. Se oli hyvä juttu.

Kukin tietysti uskoo ja kuvittelee ja pelkää mitä sitten uskoo, kuvittelee tai pelkää esim. toisista ihmisistä, tässä tapauksessa Tikkasesta. Uskomukset ja kuvitelmat eivät ole faktoja. Kukaan ei pääse Tn pään sisälle. Mielentilatutkimuksessa ovat saaneet selville sen minkä saaneet. Eikä siitä ole valitettavasti juliksuuteen annettu muutakuin syyntakeisuus ja pienesti mainittu lääkkeistään vastuuttaminen. Jos olis selvinnyt jotain motiivia tai suunnitelmallisuutta tai niihin vahvasti viittaavaa, niin luulisi julkisuuteenkin kerrotun. Ilmeisesti ei ole selvinnyt?

[skoune]

Vai onko kyse siitä, että vanhemmat ihmiset eivät hänen mielestä ole enää niin skarppeja?
Tikkasen molemmat hoitavat todellakin olivat ’eläkeikäisiä’, samoin kuin Koorti.
Sinällään oudot valinnat, koska ”dynaamisilla” nuoremman polven tekijöillä olettaisi olevan tuoreempaa osaamista ja enemmän energiaa.
...
Koortin valinta tosin voi perustua siihen, ettei luottanut suomalaisen suomenruotsalaisen toimivan omaksi edukseen uhrin taustan takia.
.....
Koko tuo kielishow ihmetyttää muutenkin.
....

Ajattelin enemmänkin, että olisiko jtk alitajuisesti valinnut iäkkäämpiä ihmisiä - isäsuhteensa traumaattisuuden vuoksi? Miksi olisi valinnut mahdollisesti ns. ”huonompaa” laatua ja sellaisesta maksanut. Ei mielestäni logiikkaa noin menetellä. Koorti ja viimeinen hoitava psykiatri vaikuttavat ihan skarpeilta, alalleen omistautuneita, pitkän kokemuksen omaavia.
...
Jotenkin luulisi Koortin nyt vaihtuvan, on hänellä jo niin paljon ikää ja aikaa kuluu ennen kuin henkirikos on hovissa. Ihan hyvä sauma vaitaa toiseen.
...

Miss Holmesille: ihmisen "skarppius" on kylläkin muusta kiinni kuin iästä. Aluksi esim. se, että ko psykiatrilla on ollut "resursseja"(ei rahaa, mutta muita sellaisia...) opiskella psykiatriksi (eikä esim. millekään "käytännön" alalle) ja jatkanut sitten työtään vielä eläkeikäisenä, osoittaa sen, että "skarppius" on vaan vahvistunut. Hänelle on tullut myös pitkän uran aikana elämänkokemusta monista erilaisista potilaista. Täten hän on varmasti tunnistanut Tikkasen voinnin ja antanut hänelle sen hoidon, minkä T itse "halusi" vastaanottaa.

Ja nuorempien "tuoreempaa osaamista" ei ehkä vielä olisi käytännössä kokeiltu. - Vanha sanonta viinistä ja sen paranemisesta iän myötä sopisi ehkä tähän.

Kerrankin olen sun Miss Hn kanssa samaa mieltä siitä, ettei T luottanut ...suomenruotsalaisen ...toimivan omaksi edukseen uhrin taustan takia

Puhut "kielishowsta". Vakavasti sanoen yksi syy Tn epävarmaan identifoitumiseen tuossa kielivalinnassa on se, että hän on "olosuhteiden" vuoksi tullut pakosta kaksikieliseksi. Hän oli alunperin suomenkielinen, mutta jostain syystä hänestä haluttiin tehdä ruotsinkielinen ja hänet laitettiin ruotsinkieliseen kouluun...

Tn kaksikielisyys saattaa olla siis ontuvaa. Niin kauan kun puhutaan asiakieltä (opinnoissa jne), voi kummatkin kielet olla OK (vaikka sekin on "asiasta kiinni"). Mutta heti kun puhutaan tunteista tms, saattaa olla, että hän ei osaa puhua niistä kummallakaan kielellä. Ja se on vaikuttanut varmasti hänen ihmissuhteisiinsa.

Miksi T valitsi Koortin, johtuu ilmeisesti siitä, että Koortilla on vastaavanlaiset kokemukset. Hän muutti (suomenkielisenä) lapsena Ruotsiin, mutta joutui siellä muuttumaan "ruotsalaiseksi". Edes hänen suomalainen etunimensä ei kelvannut, hän joutui muuttaaan senkin ruotsalaiseksi.

Toisaalta kaksikielisyys pitää ihmisen aivot "skarppeina", kun on koko ajan pidettävä aivot "käynnissä" aina kun valitsee mitä kieltä milloinkin käyttää.

Ja Talvi:
- tuo pitää aivan varmasti paikkansa, että T etsi turvallista isähahmoa!
- ja Koortin "skarppiudesta" ks mitä kirjoitin yllä
- niin Koorti itse tietää miten jaksaa, fyysisesti, aika näyttää

[Miss Holmes #1]

En ajattele mitään muista tutkijoista. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että tietääkseni heistä kukaan ei ole ollut syytettynä murhasta tai muustakaan väkivaltaisesta teosta.

Tottakai Tikkasen tutkimuksiin voi olla täysin sattumanvarainen syy, mutta oma mielenkiinto kuitenkin jossain määrin ohjaa.

Tikkasen tutkimuksista kuitenkin 13/16 liittyy suoraan impulsiiviseen/antisosiaalisen/väkivaltaiseen käytökseen. Näistä kahdeksassa hän on ollut ensisijainen, päätutkija. Joten uskoisin, että oma mielenkiinto näkyy jollain tasolla myös aiheissa.

*****
Tosiasia on myös se, että kaikki eivät osaa jättäytyä ajoissa eläkkeelle, vaikka esim muisti ja fyysinen jaksaminen sitä vaatisi.

[Miss Holmes #1]

Täysin ot, mutta lähipiirin +70v henkilöistä toteaisin, ettei heistä kukaan ole enää täysin tikissä.
Ajatus ja liikkeet ovat hidastuneet, keskittymiskyky heikentynyt, omat näkemykset ja niihin takertuminen ’jääräpäistynyt’. Uusien asioiden vastaanottaminen ja halu oppia vähentynyt.

Näin voin todeta tasolla 8/10. Ja 10/10 jokin edellä mainituista kuitenkin pätee.

[Talvi24]

Lehtosta oli haastateltu ihan henkilönä.
Kertoi surusta, jota kokee omaisten puolesta, tapauksen erikoislaatuisuudesta, Tikkasesta ja hänen taktiikoistaan jne
Koortin ja Sairasen haastattelut samoin viimeviikolta.
*****
Toivoin, että olisit ottanut kantaa myös muuhun.
Väkivalta tai siitä kiinnostus, ei ole minusta jokin käyttöönotettava lokero ihmismielessä, vaan enemmänkin taipumus, osa persoonaa.

Tuohon toiseen kommenttiisi vastaukset äsken laitoinkin. Sitä kai tarkoiti? Tuohon väkivaltaan liittyvää.
Lisäyksenä mainittakoon, etten usko, että väkivalta olisi ihmisessä jo kohdussa kytevä, vauvaiästä alkaen ja eteenpäin ”pinnan alla vaanivana”. Geeneillä tiedetään olevan osuutensa, mutta eivät selitä esim. henkirikoksia, ymäristön kanssa geenit vaikuttavat yhdessä. Luulen, että periaatteessa tämä henkirikos olisi voinut jäädä tapahtumatta.

Pystyisitkö laittamaan tuon HBLn jutun, tuon Lehtosen haasttelun ketjuun, siis ruotsiksi? Varmaan olisi enemmänkin kiinnostusta. Koortin ja Sairasen kertomat ehkä ketjussakin jo tiedetään. Vai oliko ne pidempiä haastatteluja?

[Miss Holmes #1]

Tuo kopioiminen maksumuurin takana olevia tekstejä on minusta moraalitonta ja tavallaan myös laitonta.
Lehtonen myös mainitsee jutussa, että vierastaa julkisuutta.
Siksi en sitä kopioinut.

Ehkä voin tehdä poikkeuksen, koska avaa siinä tapausta omalta kannaltaan minusta hyvin.
Jos tästä nyt joudun vankilaan, niin lähettäkää minulle edes kirjeitä

Dådet i Ulrikasborg

Mordutredare Tommi Lehtonen: Därför har dådet i Ulrikasborg varit så svårt för polisen
31 augusti 2024 05:00
Ett typiskt finskt våldsdåd inträffar nästan aldrig i en förnäm finlandssvensk krets där både offer och gärningsperson har familj och jobb, säger kriminalkommissarie Tommi Lehtonen.
– Jag kan inte föreställa mig vilken smärta barnen känner.

Tommi Lehtonen har gått från fältpolis till en hög post på Finlands största polisstation. Han är stolt över sin karriär men känner sig obekväm framför kameran. – Använd gärna ett filter som gör att jag ser slankare ut, säger han.

Det var egentligen en slump att just kriminalkommissarie Tommi Lehtonen fick ansvaret för en av de mest uppmärksammade mordutredningarna någonsin i Svenskfinland.
50-åriga Lehtonen från Tammerfors var vikarie i mordroteln när psykiatern togs in i förvar, misstänkt för att ha dödat sin hustru.
– I ärlighetens namn var jag på vintersemester när dådet skedde.
När HBL träffar Lehtonen har det snart gått två år sedan psykiatern släpade sin frus lik över innergården i Ulrikasborg.
FAKTA

Dådet i Ulrikasborg

En svenskspråkig psykiater blir en vecka före jul 2022 gripen på bar gärning i södra Helsingfors när han är i färd med att lyfta sin frus lik i en bil. I förhör uppger han att avsikten var att dumpa liket i havet och i samma veva dränka sig själv.
Ett drygt dygn tidigare har han dödat sin fru med upprepade slag mot huvudet i parets gemensamma bostad. När dådet inträffar är parets totalt fyra barn inte hemma.
Anhöriga blir oroliga när kvinnan, verksam i finansbranschen, inte dyker upp på jobbet. På uppmaning av kvinnans barn och andra anhöriga åker psykiatern till polishuset i Böle och anmäler sin hustru försvunnen.
På vägen hem köper han rep och presenning. I något skede städar han undan blodspår i bostaden.
En polispatrull besöker psykiatern för att ställa frågor om försvinnandet. Då är liket gömt på balkongen.
Polisen och åklagaren anser att dådet var överlagt och synnerligen rått och därmed bör klassas som mord, medan psykiatern och hans försvar vidhållit att det rörde sig om en olyckshändelse.

En kriminalare i Helsingfors har alltid många fall på bordet samtidigt. Lehtonen räknar till tiotals utredningar åt gången – under riktigt hektiska perioder kan siffran vara över hundra eller rentav tusen.
– Därför minns jag kanske inte alla detaljer på rak arm.
– Alla utredningar är inte komplicerade. Ibland gör vi två förhör, skriver ett protokoll och ger det sedan vidare till åklagaren. Ibland dröjer de ett och ett halvt år.

Tommi Lehtonen

Ålder: 50 år.
Kommer från: Tammerfors.
Bor i: Huvudstadsregionen. Jag vill inte säga mer specifikt.
Utbildning: Polisyrkeshögskolan.
Karriär: Började som fältpolis. Utförde utlandsuppdrag i Afghanistan, avancerade via högre högskoleexamen till utredningsledare för gruppen för våld i nära relationer och vikarierade några år i mordroteln. Numera utredningsledare på enhet som undersöker allvarliga hot mot liv och hälsa, bland annat terrorism.

Livsvisdom: Älta inte saker du inte kan påverka. Det lärde jag mig när min far dog i lungcancer.

”Stor inverkan på ung persons liv”

Det var i december 2022 som psykiatern Roope Bob Tikkanen greppade en ljusstake och dödade sin fru med kraftiga slag mot huvudet. Där och då slog han även nyfamiljen i spillror. Hustrun kommer aldrig tillbaka och han själv har precis dömts till ett långt fängelsestraff. Kvar blev parets fyra barn, två av dem hans egna och två hustruns, som försöker anpassa sig till en ny verklighet.
– Jag kan inte ens föreställa mig hur det känns för barnen. En sådan här tragedi kan säkert ha en stor negativ inverkan på en ung persons liv och framtid.

Mediers frenetiska bevakning av polisens utredning och rättegången har inneburit att såren rivs upp om och om igen. Tommi Lehtonen medger att han inte kan tänka alltför mycket på de anhörigas lidande.
– Jag skulle inte få mycket till stånd som polis om jag gjorde det.
Ändå ville polisen mot vanlig praxis att utredarna inför rättegången skulle träffa offrets barn för att berätta vad som väntar dem i rättssalen. Det kändes viktigt, säger Lehtonen.
– Vi tänkte att det var bra och nödvändigt i det här fallet.
Tommi Lehtonen säger att en kriminalare får tjockare hud med åren. Han har inte legat sömnlös om nätterna. – Men jag kan inte föreställa mig den smärta barnen har känt.
Öppna bild i helskärmsläge

Beklagar svag svenska

Dådet i Ulrikasborg sticker ut i Lehtonens karriär. Han kommer troligtvis aldrig att stöta på något liknande.
Aldrig tidigare har offer, gärningsperson och majoriteten av vittnena varit svenskspråkiga. Mordroteln har rört sig i en samhällsklass den sällan har att göra med.
– Språkbiten är mitt starkaste minne, bland annat för att jag själv inte behärskar svenska särskilt väl. Alla vittnen har förhållit sig positivt till oss och bidragit med värdefull information.
Vi behövde också få veta om han hade någon kumpan eller om det fanns något som tydde på hans oskuld, exempelvis självförsvar
På många sätt var fallet enkelt för polisen. De hade rätt gärningsman, lik och brottsplats bara minuter efter gripande.
– Ganska ofta har vi svårt att nå förövaren, offret och vittnen och fast vi gör det så vill ingen prata med oss. Ibland vägrar rentav någon som blivit knivhuggen berätta om det skedda.

Längs vägen uppstod ändå trubbel. Utredningen avslöjade att Helsingforspolisen är sämre rustad för våldsdåd i en helsvensk miljö jämfört med en helfinsk.
– Det kom också fram att det kan finnas patientdata på psykiaterns mobil och dator, så för att vara helt säkra om att de inte äventyras hade vi med oss ett ombud som tingsrätten utsett när vi gick igenom apparaterna. Det fördröjde arbetet.
– När vi ändå talar om en av de grövsta typerna av brott det finns i Finland, så behövde vi också få veta om han hade någon kumpan eller om det fanns något som tydde på hans oskuld, exempelvis självförsvar.
Psykiatern har hävdat att han slog hustrun för att hon bad om det, och att han insåg vad som höll på att hända först när hon låg blodig på golvet.
Polisen fann inget som stödjer hans utsaga.
Obekant miljö för polisen

Grova våldsbrott i välbärgade kretsar är ytterst sällsynta.
Mitt under utredningen beslöt Helsingfors tingsrätt att frysa 140 000 euro av psykiaterns tillgångar för att säkerställa att han senare skulle kunna betala eventuella skadestånd. Enligt Lehtonen är det helt exceptionellt att en person häktad för dråp eller mord är så förmögen.
– Ett typiskt allvarligt våldsdåd äger grovt taget rum mellan två vuxna män som under drog- eller alkoholpåverkan bråkar varpå den ena av dem drar fram en kniv. Det brukar inte ske mellan två personer som har en fin bostad, familj och jobb.
Att hela tiden ställas inför nya människor och händelser är min drivkraft i det här arbetet.
Som exempel nämner Lehtonen att ingen i hans bekantskapskrets hamnat i slagsmål sedan ungdomsåren.
– Mot den bakgrunden har det här fallet varit både invecklat och utmanande. Det är inte vardagsmat för oss. Att hela tiden ställas inför nya människor och händelser är min drivkraft i det här arbetet.

Psykiatern verkar ha försökt sätta käppar i polisens hjul.
I början dröjde det innan polisen kunde förhöra psykiatern eftersom han önskade att bli förhörd på svenska. Ett tag senare ville han trots allt sköta rättsprocessen på finska, minns Lehtonen.
– Det har varit kännetecknande för det här fallet. I mina ögon ter sig bytet av språk som hans manöver för att försinka vår utredning.
Svårt att minnas hopkokta historier

Polisen har förhört psykiatern otaliga gånger både om vad han gjorde mot sin hustru den där kvällen i december och om de dramatiska händelserna vid Estbassängen 2021. Lehtonen har inte själv förhört psykiatern, bara sett videor.
Psykiatern var inledningsvis samarbetsvillig, men slutade plötsligt helt och hållet att svara eller sa på sin höjd ”inga kommentarer”.
– Sådant tyder ofta på att den misstänkta har försökt skapa en egen, fiktiv berättelse som vi lyckas genomskåda. Det är svårt att under en längre tid ljuga eller försköna sin egen andel på ett trovärdigt sätt. För att inte avslöja sin egen lögn börjar man då i stället förkorta svaren.
– Jag tror det är mycket lättare att minnas vad som verkligen hände än vad man kokat ihop för lögner när polisen förhör en för trettionde gången.
”Då hade jag blivit skådespelare i stället”

Tommi Lehtonen har en hög post på Finlands största polisstation.
Han har gett många intervjuer och är således en offentlig person. Däremot hittar man så gott som ingen information om honom på internet.
– Jag vet, jag har också testat att googla. Vi lär vara minst fem Tommi Lehtonen i Helsingfors. Jag trivs inte riktigt på sociala medier. Jo, jag har en profil på Facebook men bilden är urgammal och även där gör jag bara ett inlägg om året, då för att tacka för alla gratulationer på födelsedagen, säger han och skrattar.

Är det ett medvetet val att hålla låg profil?
– Jag tycker polisens uppgift är att upprätthålla lag och ordning och att lösa brott, inte att bre ut sig i tv-soffor. Om jag hade velat det skulle jag säkert ha utbildat mig till skådespelare. Att synas i medier ser jag som ett nödvändigt ont som ingår i yrket.
Att det är barn som lider av det fasansfulla dådet i Ulrikasborg gör Tommi Lehtonen modfälld. Han har själv barn men säger att fallet ändå inte förstört hans nattsömn. Han säger att han har en förmåga att stänga ute arbetet när han kommer hem.
– Bara i extrema fall säger jag att man kan ringa mig också under helgen. I övrigt vill jag inte tänka på jobb när jag är ledig.

[skoune]

Täysin ot, mutta lähipiirin +70v henkilöistä toteaisin, ettei heistä kukaan ole enää täysin tikissä.
Ajatus ja liikkeet ovat hidastuneet, keskittymiskyky heikentynyt, omat näkemykset ja niihin takertuminen ’jääräpäistynyt’. Uusien asioiden vastaanottaminen ja halu oppia vähentynyt.

Joskus vaikuttaa siltä, että noita kuvaamiasi oireita esiintyy jo paljon nuoremmillakin...

Ja muistaakseni ;) toinen USAn pressaehdokkaista on 70++

Eikä meidän edellinen pressakaan mikään pikkupoika enää ollut...

(Muuten, mun äidille tehtiin yli 90-kymppisenä muistitesti - hän päihitti testissä keski-ikäisen lääkäri-testaajansa ;))

Kaikki riippuu geeneistä, sun lähisuvulla saattaa olla kuvaamillesi asioille altistava geeniperintä.

Ja asiaan mentäessä. Nyt laitan asian muistini varaan. Tikkanen tutki v-kirjassaan erään geenin vaikutusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Eli T halusi tietää, voiko väkivaltainen käyttäytyminen olla perinnöllistä.
ps tiedätkö sinä tupakoiko T ?

[Talvi24]

Täysin ot, mutta lähipiirin +70v henkilöistä toteaisin, ettei heistä kukaan ole enää täysin tikissä.
Ajatus ja liikkeet ovat hidastuneet, keskittymiskyky heikentynyt, omat näkemykset ja niihin takertuminen ’jääräpäistynyt’. Uusien asioiden vastaanottaminen ja halu oppia vähentynyt.

Näin voin todeta tasolla 8/10. Ja 10/10 jokin edellä mainituista kuitenkin pätee.

Olisiko noilla mahdollisten ikääntyneiden vaikka ihan tavallisten sairauksien lisäksi jtk huonompi geeniperimä? Alkavaa dementiaa? Omassa lähipiirissä mm. +70 v sukulaiset henkisesti hyvin virkeitä, toimeliaita jne. Menisivät ihan 60 vuotiaista.

Elinikä Suomessa on aikojen myötä noussut. On entistä enemmän +100 vuotiaitakin. Nähtiin omaisen äidin ollessa ns. vanhusten talossa viimeiset 5v. Useita 100 v synttäreitä siellä viettivät.

Mainittakoon Tn väitöstyön ohjaajan oikeuspsykatri Virkkusen ja toisen psykiatrin M. Huttusen (kirjoittamansa juttu bentsoista ollut ketjussa) - 80v haastattelut. Molemmat pitivät edelleen yksityisuvastaanottoa. Tosi virkeiltä vaikuttivat. Luulen kyllä että ehkä heistä seuraava psykiatripolvi ei tekisi töitä enää noin korkeassa iässä.