Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[LexVeritas]

^Jatkoa edelliseen...

Huvudstadsbladet kirjoitti 07.06.1960:

Nuorten matkaa on voitu seurata lauantai-iltapäivän noin kello 16.15 asti, poliisin rekonstruoitua tapahtumat jäkeenpäin. Ryhmä aloitti matkansa kotoa kahdella moottoripyörällä kello 15.30 aikoihin, ja noin kello 16.15 he ostivat limonadijuomia kioskilta muutaman sadan metrin päästä telttapaikasta. Nuoret kasasivat teltan viiden metrin päähän rannasta ylhäälle korkealle rantapenkereelle, pienelle niemelle, joka nousee Bodom-järvestä. Niemi sijaitsee Oittaan kartanon mailla, missä telttailu on kielletty - mitä nuoret eivät tienneet. Rantoja sitä vastoin paikalliset saavat käyttää uimarantoinaan. Jäänteet murhapaikalla osoittavat, että nelikko oli uinut, syönyt ja juonut limonaadia, mutta eivät kuitenkaan alkoholia, mistä liikkui huhuja.

Nils-Erik Blomqvist, 16-vuotias, joka löysi murhatut

Nils-Erik asuu noin 400 metrin päässä murhapaikasta.

- Kello oli vähän yli 10 sunnuntaiaamuna kun tulin kahden tytön seurassa alas rantaan uimaan, hän kertoo. Tytöt menivät toiselle puolelle niemeä, ja minä lähdin vaihtamaan uimahousujani metsikköön, joka oli noin 30 metrinpäässä murhapaikasta. Vaihdettuani vaatteet kävelin niemelle ja ohitin murhatut - ehkä viiden metrin etäisyydeltä - kiinnittämättä heihin huomiota. Se johtui siitä, että kävelin alas rannan pengertä katsomatta metsään.

- Mutta kun tulin takaisin hetkeä myöhemmin, satuin katsomaan ylös - ja näin verisen pään. Ensin kurkkuani alkoi kuristaa, mutta ryntäsin kuitenkin ylös penkereelle, ja siellä murhatut makasivat sotkeutuneina verisen teltan jäänteisiin. Boisman oli kokonaan kankaanpalasen peitossa, tytöt makasivat vierekkäin teltassa ja hieman muista erillään makasi Gustafsson. Hän liikahteli hieman ja vaikeroi, mutta puhumaan hän ei kyennyt. En huomannut mitään merkkejä siitä, että paikalla olisi riidelty tai tapeltu: maa ympärillä ei ollut rikkonaisen näköistä ja osa nuorten vaatteista roikkui järjestyksessä teltan läheisessä kuusessa. Teltta oli lisäksi ainoa niemellä, ketään muita retkeilijöitä ei ollut.

- Hetimiten sen jälkeen kun huomasin murhatut, tuli kaksi paikkakuntalaista rannalle uimaan. Toinen heistä kiirehti heti läheiseen kartanoon hälyttämään poliisia ja ambulanssia, kun taas toinen heistä jäi vahtimaan paikkaa. Poliisi saapui noin 20 minuutin kuluttua ja ambulanssi 10 minuuttia myöhemmin. Gustafsson kuljetettiin heti sairaalaan, mutta kolme kuollutta kuljetettiin pois klo 16 aikoihin kun alustavat tutkimukset oli saatu valmiiksi. Myöhemmin päivällä saapui uusia poliiseja ja joukko uteliaita paikkakuntalaisia ja muita, mutta alueen reunat suljettiin maanantaiaamuun asti.

[Ross Sullivan]

Ihan selvästi vaikuttaa siltä, että nuoret ovat todella leiriytyneet mustalaisleirin tavoin. Ei ihme, että Gyllström on nämäkin nuoret murhannut.

[veikkonen]

Kuvassa valokuvaaja Mauno Hämäläisen 28.8.1969 ottama kuva Gyllströmin talosta:

Gyllströmin talo 1969.jpg (272.39 KiB) Katsottu 1427 kertaa

Sekä kuva 1969 Gyllströmin ulkosaunasta.

Gyllströmin sauna 1969.jpg (207.18 KiB) Katsottu 1427 kertaa

Sekä näkymät "tältä päivältä" sauna ja talo google mapsista:

Sauna ja talo 2024.jpg (300.84 KiB) Katsottu 1427 kertaa

Gyllströmin talo sijaitsi/sijaitsee Rantaojantien ja Kunnarlantie risteyksessä vasemmalla puolella Kunnarlantien puoleisesti. Kuvat on otettu Kunnarlantieltä.

Entäpä missä kioski tarkalleen ottaen sijaitsi?

Nikki teemu kirjoitti vuonna 2008 näin:

Kioskin sijainti on nykyisen Rantaojantien ja Kunnarlantien kulmatontti

Sittemmin purettu kioski oli tontin tienristeyskulmassa. Maantien suunnassa olivat talo ja sauna sekä myöhemmin tehty aita, ja ne ovat siinä yhä. Tontti jää vasemmalla, kun käännytään Rantaojantielle.

Näin kirjoitti nikki teemu.

Omasta mielestäni kioski ei ollut aivan teemun osoittamassa paikassa vaan vähän pidempänä rantaojantiellä oikealla puolella. Toki olen ehkä väärässä, mutta tunnetussa kioskikuvassa, jossa itse Gyllström poseeraa puukkoineen 6.6.1960 näkyy taustalla kaksikin taloa, jotka sopivat vähän myöhemmin rantaojantielle.

Jos se kioskikuvassa näkyvä talo on sama kuin uumoilen, kuuluu se ainakin tänä päivänä samaan kiinteistöön (kiinteistötunnus), mistä Boismanin ja Gustafssonin kengät löydettiin. Onkohan tuota taloa pihapiireineen koskaan tutkittu? Kaiketi se on yhä paikallaan autiotalona. Olikohan jo 1960 autiona? Jos Gyllström oli murhamies niin äkkiä hän olisi tohonkin pihapiiriin voinut varastetut tavarat piilottaa ainakin väliaikaisesti.

Muistaakseni olen jostain lukenut, että kenkäkätkön maaomistajalla oli myös jotain riitaisuutta Gyllströmin kanssa. Ja Gyllström kenties tiesi kiinteistörajat.

[Tovi]

Omasta mielestäni kioski ei ollut aivan teemun osoittamassa paikassa vaan vähän pidempänä rantaojantiellä oikealla puolella.

Eikö se ollut tontin etelänurkassa tuossa risteyksessä, olisko tuossa kuvassa vielä kioskirakennus pilkottamassa puiden takaa;

[veikkonen]

↑

Mielestäni 6.6.1960 kuvassa taustalla olevat rakennukset eivät sovi etelänurkan maisemaan. Siksi epäilen kioskin sijainneen helluntaina 1960 vähän pidemmällä nykyistä rantaojantietä. Puhun siis tästä kuvasta:

Kiska 6.6.1960.jpg (261.97 KiB) Katsottu 1370 kertaa

Tosin jos nuo kiskakuvan taustalla näkyvät rakennukset ovat heti ensimmäiset rakennukset rantaojantiellä oikealla, uskon kioskin sijainneen Gyllströmin etelätontilla helluntaina 1960. Kuitenkin mielestäni (vuoden 1960 karttaa tulkiten) on vuonna 1960 rantaojantien alku ollut peltomaata Gyllströmien kohdilla. Siksi sijoittaisin kioskin kotvan eteenpäin rantaojantiellä.

Erikoista sinänsä, että kioskiin oltiin joitakin viikkoja ennen helluntaita 1960 murtauduttu, jos ja kun se on sijainnut vieläpä omistajiensa tontilla. Tosin tuolloin ei ollut tuota aitaa rakennettu. Gyllström teki tai teetti aidan myöhemmin murhien jälkeen estääkseen pölyn nousemisen maantieltä kasvimaalle.

Onkohan tuo nikki Tovin (ja paccasucon) julkaisemassa kuvassa hyvin näkyvä talo edes Gyllströmmien?

M6L1fVO.jpg (258.89 KiB) Katsottu 1370 kertaa

Itse ymmärsin, että Gyllströmmien talo on se ihan siinä kunnarlantien varressa oleva talo, mikä näkyy aiemmin postaamassa kuvassa (valokuva 1969) heti aidan takana? Eli tuo talo mikä näkyy hiukka Tovin jakamassa kuvassa vasemmalla puitten lomassa.

Onkohan tuo Tovin jakamassa kuvassa paremmin näkyvä talo Blomqvistien vanha talo? Blomqvistit joka tapauksessa muuttivat Ruotsiin pian murhien jälkeen.

Joka tapauksessa oletettu autiotalo Gyllströmmien ja kenkien löytöpaikan välillä kiinnostaa. Kenkäpiilo ja autiotalo sijaitsevat samalla kiinteistöllä. Nissen Vincako ja Sepin kalastuskorttiko siellä?

At.jpg (275.27 KiB) Katsottu 1370 kertaa

[Tovi]

Onkohan tuo Tovin jakamassa kuvassa paremmin näkyvä talo Blomqvistien vanha talo?

Kuvatekstin perusteella pitäisin sitä nimenomaan Gyllströmien talona. Ilman parempaa tietoa.
Lehtijutun kuvassa pitää huomioida, että se on otettu kaukaa putkella eri etäisyydet hämärtyvät.

Jos katsoo laittamaasi kiskakuvaa suurennellen, niin näyttäisi että heti puskien takana menee tie, eli talo olisi eri puolella tietä ja lehtijutun kuvasta jos yrittää mallata kioskin(?) suuntaa niin se voisi mätsätä myös samaan. Molempien kuvien puskat näyttäisivät sopivan yhteen, ovat lähellä kioskia.

[veikkonen]

Onkohan tuo Tovin jakamassa kuvassa paremmin näkyvä talo Blomqvistien vanha talo?

Kuvatekstin perusteella pitäisin sitä nimenomaan Gyllströmien talona. Ilman parempaa tietoa.
Lehtijutun kuvassa pitää huomioida, että se on otettu kaukaa putkella eri etäisyydet hämärtyvät.

Jos katsoo laittamaasi kiskakuvaa suurennellen, niin näyttäisi että heti puskien takana menee tie, eli talo olisi eri puolella tietä ja lehtijutun kuvasta jos yrittää mallata kioskin(?) suuntaa niin se voisi mätsätä myös samaan. Molempien kuvien puskat näyttäisivät sopivan yhteen, ovat lähellä kioskia.

Kunnarlantien vasemmalla puolella ei ole vuoden 1961 ilmakuvan perusteella asutusta. Kunnarlantien ja rantaojantien risteys on merkitty karttaan punaisella pallolla. Siitä siis kun katsoo kunnarlantien vasemmalle puolelle ei näy hökkelin hökkeliä.

Ilmakuva61.jpg (140.47 KiB) Katsottu 1321 kertaa

Samoin vuoden 1958 kartassa ei ole näkyvillä asutusta kunnarlantien vasemmalla puolella risteyskohtaa. Sama risteys on merkitty nyt sinisellä pallolla.

Kartta.jpg (214.64 KiB) Katsottu 1321 kertaa

Eli sama puska ei ainakaan ole kyseessä kiskakuvassa ja lehtikuvassa. Tosin vuonna 1960 puskaa on mahdollisesti ollut rantaojantien suuntaisesti ja taustalla näkyvät talot ovat siis rantaojantien ekat asutukset, niin kuin jo uumoilinkin. Silti siinä kohtaa pitäisi olla peltoa karttojen mukaan. Tokihan nuo vanhat kartat vääristää.

Tuli vaan mieleen, oliko kiska jossain vaiheessa kauempana ja myöhemmin siirtyi omalle kulmatontille esim. sen jälkeen, kun tarpeeksi monta murtoa tuli plakkariin, ja kun aita rakennettiin.

[Tovi]

Ilmakuvassa päärakennuksen siipi näyttäisi olevan takapuolella, lehtikuvassa selkeästi edessä.
Onkohan kuva ja kartta samalta vuodelta, näyttäisi muutenkin olevan eroja?

Tuon lähikuvan taustalla oleva talo on eri päin ja liian lähellä vastatakseen ilmakuvan ja kartan lähintä vasemmalla oleva taloa.

Tuli vaan mieleen, oliko kiska jossain vaiheessa kauempana ja myöhemmin siirtyi omalle kulmatontille esim. sen jälkeen, kun tarpeeksi monta murtoa tuli plakkariin, ja kun aita rakennettiin.

Joku viljelys näyttäisi olevan lehtikuvan oikessa reunassa, ilmakuvassa näkyy jotkut palstat myös tuolla puolen tonttia, ehkä vähän ylempänä.
Kioski voi hyvin olla siirretty ja samalla tullut ehkä vilkkaampaan kohtaan.

Lehtikuvassa näkyy myös "moottoriajoneuvolla ajo kielletty" -merkki juuri tuolla palstan puolella. Jos on ollut siinä "aina", jo siis ennen aitaa yms, niin on voinut sen noudattamattomuus nostaa intohimoisen viljelijän ja sääntöjä vahtivan kyläpoliisin verenpaineita...

[veikkonen]

Ilmakuvassa päärakennuksen siipi näyttäisi olevan takapuolella, lehtikuvassa selkeästi edessä.
Onkohan kuva ja kartta samalta vuodelta, näyttäisi muutenkin olevan eroja?

Lehtikuva on kaiketi Gyllströmin kuolinvuodelta 1969. Ilmakuva oli vuodelta 1961.

Alla vielä vuoden 1956 ilmakuva, josta paremmin ilmenee Rantaojantien ensimmäiset kiinteistöt ja mahdolliset tonttirajat. Uskoisin, että Gyllströmin talo on tuo alempi kiinteistö, minkä olen ympyröinyt sinisellä värillä. Ylempi, punaisella merkitty, kiinteistö sen sijaan kuuluisi naapurille?

1956.jpg (204.07 KiB) Katsottu 1234 kertaa

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä. Näin ollen vaikuttaa, että vuoden 1969 lehtikuvan kuvatekstissä on väärää tietoa, kun väitetään kuvassa näkyvän Gyllströmin talo. Gyllströmin pihaa, aitaa ja mahdollinen kioskialue siinä kylläkin näkyy.

kartta_Krp-ETP_muutettu_zpsdad64cf8.jpg (95.13 KiB) Katsottu 1234 kertaa

Haluaisin vastauksen kysymykseen, missä tarkalleen ottaen Gyllströmin kioski sijaitsi helluntaina 1960. Varmasti joku bodom-tietäjä foorumeilta tietää sijainnin. Laitan vielä kertaalleen tähän 6.6.1960 otetun kioskikuvan liitteeksi. Kuvassa oletettu Gyllström poseeraa naapurinpojan Nils-Erik Blomqvistin kanssa. Taustalla näkyy rakennuksia. Mielestäni näkyvä asuinkiinteistö ei ole tuo 1969 lehtikuvassa näkyvä Gyllströmin naapuritalo, vaikkakin on kyllä samantyylinen.

Kiska 6.6.1960.jpg (261.97 KiB) Katsottu 1234 kertaa

[Tovi]

Lehtikuva on kaiketi Gyllströmin kuolinvuodelta 1969. Ilmakuva oli vuodelta 1961.

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä.

Toden totta joo, sekoilin muutenkin tuossa vuosissa. Se vanhojen karttojen ohjelma mikä tänne on linkattu, saattaa antaa väliin liian tuoreen jos ko vuotta ei ole tai ei odota päivittymistä.

Mielenkiintoinen tuo Hejacin kartta, paljon on tietoa ja viitseliäisyyttä ollut jollain. Kenkien löytöpaikka kyllä lienee väärin.

[veikkonen]

Lehtikuva on kaiketi Gyllströmin kuolinvuodelta 1969. Ilmakuva oli vuodelta 1961.

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä.

Toden totta joo, sekoilin muutenkin tuossa vuosissa. Se vanhojen karttojen ohjelma mikä tänne on linkattu, saattaa antaa väliin liian tuoreen jos ko vuotta ei ole tai ei odota päivittymistä.

Mielenkiintoinen tuo Hejacin kartta, paljon on tietoa ja viitseliäisyyttä ollut jollain. Kenkien löytöpaikka kyllä lienee väärin.

Alla olevassa kuvasarjassa oikean puolimmaiseen kuvaan on merkitty kenkäpiilo ja telttapaikka etäisyyksineen. Välimatka teltalta kenkäkätkölle on noin 625 metriä linnuntietä mitattuna. Yleensä puhutaan 600 metristä. Haapalan Tero tosin puhuu vain "parista sadasta metristä".

Kuvasarjassa vasemmalla on puolestaan matka linnuntietä Gyllströmin kodista kenkäkätkölle nykykartan mukaan. Välimatka Gyllströmiltä kenkäkätkölle on vain n. 400 metriä. Kenkäkätkö on tähän karttaan kuvattu vain suurin piirtein vihreällä pallukalla.

Huomatkaa kenkäkätkön kiinteistörajat, jotka ainakin tänäpäivänä yltävät melkein Gyllströmille asti. Muuan mahdollinen autiotalo, mikä on lähellä Gyllströmin taloa (90 metrin päässä Gyllströmiltä rantaojantiellä oikealla), sijaitsee juuri tolla kiinteistöpalstalla. Hejacin kuvakartan mukaan tuon autiotalon maille on kaivo merkitty? Jos Gyllström on itse kengät kätkenyt paluumatkalla kotiinsa, olisiko hän jotain kamaa piilottanut hylätyn talon kaivoon tai rakennukseen, vinca savuhormissa?

Kenkien etäisyys Gyllströmiltä 400 metriä.jpg (436.26 KiB) Katsottu 1184 kertaa

[veikkonen]

Lehtikuva on kaiketi Gyllströmin kuolinvuodelta 1969. Ilmakuva oli vuodelta 1961.

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä.

Toden totta joo, sekoilin muutenkin tuossa vuosissa. Se vanhojen karttojen ohjelma mikä tänne on linkattu, saattaa antaa väliin liian tuoreen jos ko vuotta ei ole tai ei odota päivittymistä.

Mielenkiintoinen tuo Hejacin kartta, paljon on tietoa ja viitseliäisyyttä ollut jollain. Kenkien löytöpaikka kyllä lienee väärin.

Alla olevassa kuvasarjassa oikean puolimmaiseen kuvaan on merkitty kenkäpiilo ja telttapaikka etäisyyksineen. Välimatka teltalta kenkäkätkölle on noin 625 metriä linnuntietä mitattuna. Yleensä puhutaan 600 metristä. Haapalan Tero tosin puhuu vain "parista sadasta metristä".

Kuvasarjassa vasemmalla on puolestaan matka linnuntietä Gyllströmin kodista kenkäkätkölle nykykartan mukaan. Välimatka Gyllströmiltä kenkäkätkölle on vain n. 400 metriä. Kenkäkätkö on tähän karttaan kuvattu vain suurin piirtein vihreällä pallukalla.

Huomatkaa kenkäkätkön kiinteistörajat, jotka ainakin tänäpäivänä yltävät melkein Gyllströmille asti. Muuan mahdollinen autiotalo/rakennus, mikä on lähellä Gyllströmin taloa (90 metrin päässä Gyllströmiltä rantaojantiellä oikealla), sijaitsee juuri tolla kiinteistöpalstalla. Hejacin kuvakartan mukaan tuon autiotalon maille on kaivo merkitty? Jos Gyllström on itse kengät kätkenyt paluumatkalla kotiinsa, olisiko hän jotain kamaa piilottanut hylätyn talon kaivoon tai rakennukseen, vinca savuhormissa tai sokkelissa?

Kenkien etäisyys Gyllströmiltä 400 metriä.jpg

[Päämiäs]

Kuvista erehtyy laillasi helposti luulemaan että kioski olisikin ollut toisella puolella Rantaojantie 1-3.
Mutta kioskin takana ei näy SINIPALLO Gyllströmin eikä takanaapuri PUNA Blomqvistin taloja.
Vaan Gunnarlantien eteläpuolella viljapellon takana vasemmalla olleet ensimmäiset talot.
Kioski aina sijaitsi teiden Y-haaran sisällä kohti risteystä etelään Gunnarlantie, 29?
https://www.google.com/maps/@60.2355079 ... FQAw%3D%3D

Näkyy hyvin 1956 ilmakuvan neliövarjona, kun pajukot eivät vielä niin suuria.
Kioskikuva -60 otettu länteen päin suunnilleen tästä
https://www.google.com/maps/@60.2355141 ... FQAw%3D%3D
takana näkyy heti Gunnarlantie jonka takana kaukaisemmat vieraat talot. Kyltissä Kermajäätelöä, joten pakastinkin kuului varustukseen.
Kuolemakuvassa -69 keskellä näkyy selvästi kioskin katto aidan osana. Pajut kasvaneet peittämään kioskin luukun.
Lakkasivatko paikalliset käymästä juorujen vuoksi ja lopetettiinko kioski aidan rakentamisen yhteydessä?
Umpiaidan rakentaminen oli murhaajan häpeän piiloutumista.
Täytyy ihmetellä helluntaisaarnaaja Tero Haapalan mielisairautta syytellä TÄYSIN AIHEETTA VASTOIN TODISTEITA viatonta uhri Nilsiä, vaikka kaikki tiesi Gyllströmin murhaajaksi. Tohtori Paloheimokin raivostui moisesta hulluudesta !

Gyllströmin talo on tuo alempi kiinteistö, minkä olen ympyröinyt sinisellä värillä. Ylempi, punaisella merkitty, kiinteistö sen sijaan kuuluisi naapurille?
1956.jpg

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä. Näin ollen vaikuttaa, että vuoden 1969 lehtikuvan kuvatekstissä on väärää tietoa, kun väitetään kuvassa näkyvän Gyllströmin talo. Gyllströmin pihaa, aitaa ja mahdollinen kioskialue siinä kylläkin näkyy.
kartta_Krp-ETP_muutettu_zpsdad64cf8.jpg

Taustalla näkyy rakennuksia. Mielestäni näkyvä asuinkiinteistö ei ole tuo 1969 lehtikuvassa näkyvä Gyllströmin naapuritalo, vaikkakin on kyllä samantyylinen.
Kiska 6.6.1960.jpg

[Lack Ops]

Onkos palstan aktiivitietäjillä siitä muistijälkeä, kävikö poliisi yhdessä puolustusvoimien partion kanssa tuon kenkien löytökivikon läpi miinaharavoilla?

Nythän tuo tekniikka on jo sen verran edullista, että tavantallaajallakin olisi mahdollisuus suorittaa omia tutkimuksia siinä maastossa.

[veikkonen]

Onkos palstan aktiivitietäjillä siitä muistijälkeä, kävikö poliisi yhdessä puolustusvoimien partion kanssa tuon kenkien löytökivikon läpi miinaharavoilla?

Nythän tuo tekniikka on jo sen verran edullista, että tavantallaajallakin olisi mahdollisuus suorittaa omia tutkimuksia siinä maastossa.

En tiedä, enkä ole aktiivitietäjä, mutta jos kenkäpiilomaastot käytiinkin läpi, niin toivottavasti pienemmällä kelalla kuin tuolla kuvien hehraarikelalla.

Joka tapauksessa on mielestäni toivottavaa, että alan harrastajat kävisivät yhä Bodomin paikat läpi metallinetsimellä ja pinpointterilla. Pitää muistaa, että ei ole mikään tae, ettei johtolankoja ja kadonneita tavaroita yhä löytäisi, vaikka 1-2 aikalaisharavoijaa paikat olisikin käyneet tuloksettomasti läpi 1960.

Espoolaiset ja muutkin kynnellekykenevät metallinetsijät liikkeelle siis! Porukalla mieluinten. Sepin taskukello ja Nissen vinca kätköstä pois.

f1b31bb0-cf88-496c-8c3b-1ede73d7eb63.jpg (296.91 KiB) Katsottu 1059 kertaa

168684cb-09b7-4b2e-86e8-53bb9b3a9136.jpg (454.31 KiB) Katsottu 1059 kertaa

f7c7c003-dc72-40c4-b311-c6d4593137ec.jpg (328.78 KiB) Katsottu 1059 kertaa