Kovin erikoinen päätelmä se, että kun T on valehdellut kaikesta henkirikoksen jälkeen - niin se mielestäsi kyseenalaistasi Tn kaikki aiemmat diagnoosit (yhden itse tekemänsä ja muut psykiatrien tekemät). Oletettavasti luulet noin käyneen myös mt-tutkimuksessa. Hokkus pokkus -T:llä ei olisikaan sitä tai tätä diagnoosia.Maiju kirjoitti: Ti Syys 17, 2024 10:32 amTikkasen kritisoima mielentilatutkimus keskittyi hänen mukaansa liikaa valehteluun, mikä kyseenalaistaa myös aiemmat diagnoosit, erityisesti sellaiset, jotka perustuvat vahvasti potilaan omiin kuvauksiin oireista, subjektiivisiin raportteihin, tuntemuksiin ja käyttäytymiseen kuten masennus.Talvi24 kirjoitti: Ti Syys 17, 2024 9:10 amT:llä on sitä paitsi jo ennen mt-tutkimusta diagnosoitu lääkeriippuvuus (sairaus) uni- js rauhoittaville lääkkeille js stimulanttien väärinkäytölle. Tutkijat tietävät hänen valehdelleen kaiken surman jälkeen (yritys päästä luikahtsmaan ilman rangaistusta). Ja masennusta on jollain tiheydellä sairastanut 2000 jälkeen toistuvana. Ehkä välillä ollut pidempiä oireettomia aikoja.Doris Watson kirjoitti: Ti Syys 17, 2024 12:33 am Voi myöskin olla että mtt on todennut R:n valehtelevaksi narkkariksi jolla aiemmin historiassa jotain depressiota.
Ei voi tietää.
Nuo luettelemasi on siis todettu ja diagnosoitu jo ennen mt-tutkimusta.
Potilaan itsearviointi on merkittävä osa diagnoosia, mutta sen luotettavuutta on rohjettava kyseenalaistaa, jos ilmenee epäjohdonmukaisuuksia tai ristiriitoja kertomuksissa. Tällöin olisi ehdottoman tärkeää käyttää myös monimenetelmällisiä, objektiivisia arviointimenetelmiä, kuten strukturoitujen haastattelujen ja psykologisten & neuropsykologisten testien yhdistelmiä niitä toistaen, jotta saadaan kattavampi ja rehellisempi kuva potilaan tilasta. Onko tietoa, että näin olisi historiassa tehty? Kuinka moni tietää ainakaan avohoidossa potilaille näin tehdyn?
*pltmtxtvp*tm
Kuvitteletko tosiaan, etteivät mielentilatutkimuksen tekijät uskaltaisi kyseenalaistaa nyt esim. tarkoittamaasi Tn itse tekemää ADHD-diagnoosia? Tai Lapinlahden sairaalassa 24v aiemmin tehtyä ja psykiatrin 21v myöhemmin diagnosoimaa 2-suuntaisen mielialahäiriön diagnoosia. He ovat taatusti alan asiantuntijoina selvittäneet ne samoin kuin toistuvan masennuksen. Kaikkiin noihin sairauksiin on olemassa selkeät diagnostiset kriteerit, eivät perustu pelkästään potilaan omaan arviointiin oireistaan - jotka nekin tietysti tärkeä osa.
Mt-tutkimuksessa nimenomaan käyvät läpi koko terveys- ja sairaushistorian ja siinä tarkistavat diagnoosit. Myös lääkitykset. Saattaa tulla ja ehkä usein tuleekin uusia diagnooseja.
Aurorassa 12/2022 diagnosoituja Lääkeriippuvuutta uni-ja rauhoittaville lääkkeille ja stimulanttien väärinkäyttö - diagnooseja ja monilääkeoireyhtymää et sentään taida kyseenalaistaa. Ovat selvittäneet myls Tn miettimän autismikirjon mahdollisuuden.
ADHD-diagnostiikassa voidaan käyttää psykologisia tai neuropsykologisia testejä tarvittaessa lisätukena. En tiedä, miten aikuisten kohdalla tehdään, mutta lapsilla ja nuorilla ne tehdään vain tarvittaessa. Erityisesti, jos on samanaikaisesti oppimisvaikeuksia tehdään. Nyt äkkiä arvioiden olisiko keskussaairaalan tasolla tehty noin 1/3 - 1/4 osalle nuo testit. Kaikille ei ole missään nimessä tarpeen tehdä. Jos tehtäisiin menisivät jonot noihin tutkimuksiin tukkoon.
Luulen, ettei Tlle olisi tehty neuropsykologisia testejä. Mutta ei voi tietää. Kuten monet muistavat ketjussa aiemmin olleen Lauermankin toteamana, että psykologiset ja neuropsykologiset testit ovat täysin psykologien ja neuropsykologien osaamisaluetta, eivät millään määrin lääkäreiden - eivät psykiatrienkaan - ihan testien tulkintaa myöten.
Toisin kuin luulet testitehtäviä ei nimenomaan toisteta saman tutkimuksen meneillään ollessa, koska sitten tulee esille tehtävien oppimisvaikutus. Lapsilla ja nuorilla koko testin tekemiseen menee (2) - 3 kertaa kaikkien tekemiseksi.
Mielentilatutkimuksessa käyttävät varmasti strukturoituja haastatteluja. Niin tulee kaikki tarpeellinen huomioitua.