Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[veikkonen]

Kiitos Päämiäs. Laitan vielä liitteeksi paremmin tuon vuoden 1956 ilmakuvan, jossa pellot näkyy laajemmin.

Ilmakuva 1956.jpg (137.65 KiB) Katsottu 1726 kertaa

Vuoden 1956 ilmakuvassa näkyy tosiaan kioskin paikka ja lisäksi kirjoitin sen karttaan näkyviin. Voitko Päämiäs vielä rautalangasta vääntäen kertoa, mitkä näistä karttaan merkityistä alueista (1/2/3) on suurinpiirtein ne rakennukset, mitkä vuoden 1960 kioskivalokuvassa taustalla näkyvät? Kioskikuvasta saa vaikutelman, että taustan talo ei ole kovin kaukana.

Osaatko muuten sanoa, onko rantaojantiellä noin 90 metrin päässä Gyllströmiltä oikealla oleva autiorakennus vanha talo vai mikä? Se lähinnä kiinnostaa siksi, että on samalla kiinteistötontilla oletetun kenkäkätkön kanssa. Hejacista löytyneessä karttapiirroksessa myös kaivo on merkitty kyseisen rakennuksen kohdille. Mistä kaivosta on kyse, ja onko sitä koskaan tutkittu murha-aseiden osalta?

At.jpg (275.27 KiB) Katsottu 1726 kertaa

Kuvista erehtyy laillasi helposti luulemaan että kioski olisikin ollut toisella puolella Rantaojantie 1-3.
Mutta kioskin takana ei näy SINIPALLO Gyllströmin eikä takanaapuri PUNA Blomqvistin taloja.
Vaan Gunnarlantien eteläpuolella viljapellon takana vasemmalla olleet ensimmäiset talot.
Kioski aina sijaitsi teiden Y-haaran sisällä kohti risteystä etelään Gunnarlantie, 29?
https://www.google.com/maps/@60.2355079 ... FQAw%3D%3D

Näkyy hyvin 1956 ilmakuvan neliövarjona, kun pajukot eivät vielä niin suuria.
Kioskikuva -60 otettu länteen päin suunnilleen tästä
https://www.google.com/maps/@60.2355141 ... FQAw%3D%3D
takana näkyy heti Gunnarlantie jonka takana kaukaisemmat vieraat talot. Kyltissä Kermajäätelöä, joten pakastinkin kuului varustukseen.
Kuolemakuvassa -69 keskellä näkyy selvästi kioskin katto aidan osana. Pajut kasvaneet peittämään kioskin luukun.
Lakkasivatko paikalliset käymästä juorujen vuoksi ja lopetettiinko kioski aidan rakentamisen yhteydessä?
Umpiaidan rakentaminen oli murhaajan häpeän piiloutumista.
Täytyy ihmetellä helluntaisaarnaaja Tero Haapalan mielisairautta syytellä TÄYSIN AIHEETTA VASTOIN TODISTEITA viatonta uhri Nilsiä, vaikka kaikki tiesi Gyllströmin murhaajaksi. Tohtori Paloheimokin raivostui moisesta hulluudesta !

Gyllströmin talo on tuo alempi kiinteistö, minkä olen ympyröinyt sinisellä värillä. Ylempi, punaisella merkitty, kiinteistö sen sijaan kuuluisi naapurille?
1956.jpg

Löysin lisäksi Hejacin foorumilta jonkun tekemän ilmeisen ansiokkan kuvakartan, minkä mukaan Gyllströmin talo olisi nimenomaan tuo ensimmäinen kiinteistö vasemmalla kunnarlantien ja rantaojantien risteyksessä. Näin ollen vaikuttaa, että vuoden 1969 lehtikuvan kuvatekstissä on väärää tietoa, kun väitetään kuvassa näkyvän Gyllströmin talo. Gyllströmin pihaa, aitaa ja mahdollinen kioskialue siinä kylläkin näkyy.
kartta_Krp-ETP_muutettu_zpsdad64cf8.jpg

Taustalla näkyy rakennuksia. Mielestäni näkyvä asuinkiinteistö ei ole tuo 1969 lehtikuvassa näkyvä Gyllströmin naapuritalo, vaikkakin on kyllä samantyylinen.
Kiska 6.6.1960.jpg

[Pituus3merkkiä]

Gyllströmiä on vähän turhaa miettiä murhaajaksi, koska käräjäoikeuden vapauttavan tuomion mukaan murhaaja oli vaalea hiuksiltaan. Gyllströmhän on todettu tummaksi hiuksiltaan ja edes murhaajan ikähaarukka ei sovi häneen. Lisäksi, olisiko Gyllström ollut luonteeltaan sellainen, että olisi jostain syystä pukenut Nisselle harmaan villapaidan murhatekojensa jälkeen? Vapauttavan tuomion mukaan Nisse on vielä noin klo 04.15 paitahihasillaan keskiniemellä, sovussa Sepin kanssa. Ja oman todistuksensakin -95 mukaan Nisse nukkui teltassa yllään vain ruudullinen flanellipaita. Muuta vaatetta siellä ei tarvinnut, koska teltassa oli lämmin ja siellä oltiin kuin sillit purkissa. Kysymys kuuluukin: kuka on pukenut Nisselle harmaan villapaidan murhien jälkeen?

[LexVeritas]

^ Oli kello kuuden vaaleanruskea tukka kenen hyvänsä, niin se ei sulje pois Gyllströmiä. Keskiniemellä nähtyjen miesten henkilöllisyydet ovat eittämättä tietämättömät. Gustafsson kertoi pukeneensa sen jälkeen, kun oli skipannut aamu-uinnin kylmän takia.

[Päämiäs]

Kioskin edestä suoraan länteen otetussa kuvassa näkyy talo 1. Vasemman reunainen ei ole 2, vaan niiden välissä talo peltoa kauempana ja alempana. Objektiivi pienentää etäisyydet ja Gunnarlantie välissä melkein katoaa. Muista taloista en tiedä.

Gyllströmin aukea tienvarsitontti on pieni ja sen perkaisi päivässä metallinpaljastimella, jos nykyasukas suostuu. Rautanauloja, piikkilankaa ja pullonkorkkeja löytyy paljon.
https://www.google.com/maps/@60.2355079 ... FQAw%3D%3D
Eikä siihen muuta ole mahtunut kuin kotitarvepuutarhaa ilman hyviä piilopaikkoja. Ei siis ihme kun tavarat on piilotettu matkalle, sillä poikain uudehkot kengät olivat ihan arvokkaat kellon ja rotsin lisäksi.

mitkä näistä karttaan merkityistä alueista (1/2/3) on suurinpiirtein ne rakennukset, mitkä vuoden 1960 kioskivalokuvassa taustalla näkyvät? Kioskikuvasta saa vaikutelman, että taustan talo ei ole kovin kaukana.

[Bosse]

Gyllströmiä on vähän turhaa miettiä murhaajaksi, koska käräjäoikeuden vapauttavan tuomion mukaan murhaaja oli vaalea hiuksiltaan. Gyllströmhän on todettu tummaksi hiuksiltaan ja edes murhaajan ikähaarukka ei sovi häneen. Lisäksi, olisiko Gyllström ollut luonteeltaan sellainen, että olisi jostain syystä pukenut Nisselle harmaan villapaidan murhatekojensa jälkeen? Vapauttavan tuomion mukaan Nisse on vielä noin klo 04.15 paitahihasillaan keskiniemellä, sovussa Sepin kanssa. Ja oman todistuksensakin -95 mukaan Nisse nukkui teltassa yllään vain ruudullinen flanellipaita. Muuta vaatetta siellä ei tarvinnut, koska teltassa oli lämmin ja siellä oltiin kuin sillit purkissa. Kysymys kuuluukin: kuka on pukenut Nisselle harmaan villapaidan murhien jälkeen?

Kolmoismurhan tapahtuma-ajan määrityksessä pidetään toisena kulmakivenä, että neljän aikoihin teltta- ja keskiniemessä kartanon karjakon näkemät nuorukaiset olivat juuri NG ja SB, näinhän käräjäoikeuskin vahvasti oletti tuomiossaan. Tämä tarkoittaa, että uhrit (tässä SB) olivat elossa vielä vähän jälkeen neljän, joten vajaa pari tuntia myöhemmin kuudelta lyyhistyneellä teltalla (toinen tapahtuma-ajan kulmakivi) lintubongareiden näkemä tuntematon mies ja onkipoika Kivilahden näkemä rannalta poistuva tuntematon mies puhuvat näin ollen vahvasti ulkopuolisen murhaajan suuntaan.

NG on systemaattisesti vuosien ajan kaikissa kuulusteluissa kieltänyt nähneensä YÖLLISEN onkiretken aikana ketään ulkopuolista alueella.
Omaksi yllätykseksi huomasin nyt Ulf Johanssonin Legenden om Bodom kirjaa lukiessani, että kun kirjailija on haastatellut NG:tä kirjaa varten monta vuotta oikeudenkäynnin jälkeen (kirja ilmestyi 2016), niin yllätys yllätys NG sanookin (på svenska) jotenkin, että ”kun pojat palasivat onkimasta teltalle nukkumaan, he näkivät kartanon laiturilla pyykkimuijan” ???!!!

Ketä karjakon näkemät nuorukaiset todellisuudessa olivat? Skannasin tähän Telttaretki-kirjasta kolme aukeamaa, jossa JK Kalliokorpi perustelee, miksi karjakon (kirjassa piian) näkemät nuorukaiset eivät voineet olla NG ja SB (kirjassa henkilöillä eri nimet). Sivujen alalaidassa näkyy käytetyt lähteet: 1= Esitutkintapk, 8= Bodomin mysteerio, 37= Aili Karjalaisen kuulustelu 14.6.1960, 40= NG kuulustelu 23.6.1960, 41= NG kuulustelu 30.6.1960.

Telttaretki_sivu_138-139 – kopio.JPG (189.75 KiB) Katsottu 1496 kertaa

Telttaretki_sivu_140-141 – kopio.JPG (192.89 KiB) Katsottu 1496 kertaa

Telttaretki_sivu_142 – kopio.JPG (97.2 KiB) Katsottu 1496 kertaa

[LexVeritas]

On mahdollista, että tilanhoitajan vaimo Aili Karjalainen näki Boismanin ainoastaan murhaniemen kärjessä. Tämä mahdollistuu siten, että Karjalaisen tehdessä havaintonsa Boisman olisikin ollut palaamassa murhaniemen kärjen kautta teltalle. Keskiniemelle olisi siis saapunut kaksi tuntematonta miestä vasta Boismanin palattua teltalle, minne Gustafsson oli palannut jo Boismania ennen.

[Bosse]

On mahdollista, että tilanhoitajan vaimo Aili Karjalainen näki Boismanin ainoastaan murhaniemen kärjessä. Tämä mahdollistuu siten, että Karjalaisen tehdessä havaintonsa Boisman olisikin ollut palaamassa murhaniemen kärjen kautta teltalle. Keskiniemelle olisi siis saapunut kaksi tuntematonta miestä vasta Boismanin palattua teltalle, minne Gustafsson oli palannut jo Boismania ennen.

NG:n mukaan SB lähti onkimaan ennen auringon nousua, siis hämärässä, ja NG vaihdettuaan uikkarit suunnisti miehen perässä niemen kärkeen. Vartin kuluttua NG sanoo palanneensa teltalle, jolloin sanoi SB:n lähteneen keskiniemeen. Eli koko telttaniemen kärjessä olo molempien osalta kesti siten vain varttitunnin.
Lisäksi probleemaksi jää joka tapauksessa onkijan asento: istuen vai seisten ja 15 min aikana asentoa tuskin kesken kaiken vaihdettiin, sekä onkivapa: 10 sentin kapulaa tuskin 400m päästä juuri näkee, jotta tapahtumaa voisi kauempaa kutsua onkimiseksi.

Kun NG 2004 ennen oikeudenkäyntiä pyörsikin vanhat puheensa muistellen, että alkuillasta ongittiin, mutta myöhemmin ei enää ongittukaan, niin mikä lienee totuus? Tässä voi olla ehkä tärkeää huomata, että Karjalaista kuulusteltiin 14.6.60 ja NG:tä vasta 23.6., jolloin poliisi tiesi, että niemissä oli nähty nuoria ja onkija aamuneljän aikoihin. Vaikuttiko tämä tieto NG:n kuulustelun kulkuun? Nyt kuulusteltiin viatonta uhria, sillä koko Suomi metsästi edelleen tuntematonta murhaajaa. Ainakin keskiniemen osuutta johdateltiin, kun ylös oli kirjattu, että useampaan kertaan kysyttäessä NG kieltää käyneensä yöllä keskiniemessä.
Mitä jos koko onkimista johdateltiin, tyyliin:
”Kävittekö missään ulkona nukkumaanmenon ja telttaan aamulla tulleen hyökkäyksen välillä?”
”Jaahas, en ainakaan muista mitään erityistä…”
”Teidän niemen päässä nähtiin nimittäin nuori mies ongella neljän aikoihin, oliko se ehkä jompikumpi teistä?”
”Jaahas, niin se muuten saattoikin olla, että…Annas kun mä vähän mietin…” Jne, jne ???
Valitettavasti kuulusteluista ei kirjattu ylös yksittäisiä puheenvuoroja, vain vapaasti kerrottuna se mitä kuulusteltava kertoi. Niinpä vain alkuperäiset kuulustelijat voisi sanoa, miten se todellisuudessa eteni? Mutta jonkinlainen outo tunne jää, että mitä jos tarina yöllisestä onkimisesta syntyikin jotenkin noin, ”yhteispelillä”, eli toinen ehkä enemmänkin myötäili kuulustelijaa joka showta veti…

[LexVeritas]

↑

Mitä jos? Ei mitään jos.
Kukaan ei tiedä mitä reittiä Boisman palasi teltaan, mikäli palasi siten kuin Gustafsson kertoi. Boisman saattoi hyvinkin onkia ensin murhaniemen kärjessä, käydä sen jälkeen keskiniemellä, ja palata sieltä teltalle murhaniemen kärjen kautta (jolloin Karjalainen näki hänet).
Tämän jälkeen keskiniemelle olisi saapunut kaksi tuntematonta, jotka Karjalainen myös näki.

[Bosse]

Sitä vaan vielä meinaan, että yöllisestä onkireissusta on NG antanut vuosien saatossa lausuntoja puoleen ja toiseen:

Kuulustelut kesäkuu 1960: ennen auringon nousua (kello 4?) aamulla HERÄÄMINEN ja SB niemen kärkeen onkimaan, samaan aikaan NG kävi myös niemen kärjessä, mutta ei käynyt keskiniemessä ollenkaan, jonne SB siirtyi onkimaan. Huom! Ketään ulkopuolista ei tavattu tai nähty yöllä.

Kuulustelut 2004: alkuillasta molemmat pojat onkivat, mutta myöhemmin illalla tai yöllä ei enää. Kaikkien neljän telttaan nukkumaan menon jälkeen kukaan ei enää poistunut sieltä.

Haastattelu Johanssonin vuoden 2016 kirjaan: Palatessaan onkimasta teltalle nukkumaan pojat (siis yhdessä) olivat nähneet kartanon laiturilla pyykkärimuijan.

Poimintoja NG:n vuoden 1995 audiohaastatteluista 1 & 2 (youtube):
-Nukkumaan mentiin ennen auringon nousua (vuoden 1960 kuulustelussa arveli, että kello oli ollut 22:30)
-Mitä leirillä tehtiin? Istuttiin niemen kärjessä (sana istuttiin, siis molemmat pojat?) ja ongittiin leivän palalla, ei saalista, istuttiin teltan ulkopuolella huulta heittämässä
-Yöllä käytiin uimassa, kaks ja kaks, kun kaikille ei ollut simmareita.
-Illalla ja yöllä ketään ei nähty, omassa rauhassa saatiin olla.
-Kun telttaan mentiin porukalla nukkumaan, seuraava muistikuva sairaalasta.
Herääminen yöllä onkimaan loistaa audiohaastattelussa poissaolollaan… Haastattelun mukaan vain uiminen tapahtui yöllä, onkimisen yhteydessä ei yöstä puhuta mitään, ja jääkin tunne, että se tapahtui juurikin jo illan aikana, kuten 2004 kuulustelussa arvelikin.

Muutenkin kummastuttaa mm. oikeudenkäynnin aikana juurikin tuo NG:n antama lausunto medialle, että kun mentiin (porukalla telttaan) nukkumaan ja toivotettiin hyvää yötä, niin seuraava muistikuva on sairaalasta torstailta. Missä se herääminen aamuneljältä ja käynti onkimassa sitten siinä välissä oikein on?

[snufkin]

Tosiaan aurinko nousi tuona yönä klo 03. Joten ilmeisesti ennen sitä olisi siis herätty.

Olen kuitenkin samaa mieltä, että paljon ristiriitaisuuksia liittyy nimenomaan kertomukseen yöllisestä heräämisestä mikä on mielestäni outoa sillä en ole havainnut vastaavia ristiriitaisuuksia kertomuksissa illan tapahtumista.

Yksi mahdollisuus on, että ristiriitaisuudet johtuvat siitä, että on haluttu peitellä jotain. Ehkä NG on aloittanut lirkutteluyrityksensä Irmelin suuntaan juuri tuon onkireissun aikana aikana, kun porukan ainoa mies on ollut ns. pois jaloista. Karjalaisen näkemät kaksi henkilöä länsiniemessä n. 04:15-04:30 voivat olla esim. Mäki ja Boisman. Ja, että Mäki on mennyt kertomaan Boismanille, että touhu on mennyt teltassa NG:n ja Irmelin osalta vähän yli ja tarvitaan Boismania apuun.

Boisman menee apuun ja loppu on historiaa.

[Miihkali74]

Olisi mielenkiintoista lukea tuo Ulf Johanssonin kirja ”Legenden om Bodom” mutta kun tuo ruotsi ei oikein taivu. Onkohan suomennosta tulossa kyseisestä kirjasta?

[LexVeritas]

^
Suomenkieliset tiivistelmät:

https://www.roylabodom.fi/2018/08/04/bodomin-murha/

https://www.roylabodom.fi/2018/08/11/bodomin-murha-2/

https://www.roylabodom.fi/2018/08/18/bodomin-murha-3/

[snufkin]

". Poliisin vuonna 2004 Nils Gustafssonia vastaan nostama syyte oli tämän kirjan sisältämien tietojen perusteella järkyttävä erehdys"

Huutista : D blogin kirjoittaja tekee heti kättelyssä selväksi, että ei ymmärrä arkipsykologiaa, todennäköisyyksiä, kehonkieltä, occamin partaveistä tai kriminologian tilastoja.

[MikaK]

". Poliisin vuonna 2004 Nils Gustafssonia vastaan nostama syyte oli tämän kirjan sisältämien tietojen perusteella järkyttävä erehdys"

Huutista : D blogin kirjoittaja tekee heti kättelyssä selväksi, että ei ymmärrä arkipsykologiaa, todennäköisyyksiä, kehonkieltä, occamin partaveistä tai kriminologian tilastoja.

Järkyttävä erehdys? Kirjan sisältämien "tietojen" perusteella? Mitkähän ovat ne "tiedot" mitä tässä kirjassa ovat? Kirjoittaja esittää keksimänsä tarinan mutta sen tueksi ei ole minkäänlaista faktaa. Faktaa saattavat olla Vallun väkivaltaiset teot tai niistä kulkevat tarinat mutta eiväthän ne liitä häntä murhiin millään tavalla. Poliisi kyllä aikanaankin tutki tämän Vallun tilan ja osuuden eikä löytänyt mitään hänen syyllisyydeksi näyttöä. Vihasi varmaan telttailijoita mutta eivätpä nämä nuoret olleet ensimmäiset. Tuolla oli telttailijoita pilvin pimein. Ei hän ainakaan niitä muita tappanut. Vihata saattoi.

[LexVeritas]

Verraten Gustafssoniin, niin Gyllströmin tilanne oli kutakuinkin sama. Häntäkään vastaan ei ollut esittää yhtäkään todistetta, joka olisi osoittanut hänen syyllisyytensä. Tulee tosin huomata, että mahdollisen tunnustuksensa ja itsemurhansa jälkeen Gyllströmiin kohdistuneet tutkimukset lienevät olleet erittäin työläitä. Erityisesti hänen kehonkieltään oli ainakin oletettavasti vaikeaa tulkita paljon mitenkään. Käsittääkseni Ulf Johansson oli kuitenkin tavannut Gyllströmin ennen kuin tästä tuli ruumis. Johansson lienee tehnyt johtopäätöksensä siis myös omien havaintojensa perusteella.