Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Joosua kirjoitti: Ti Marras 29, 2022 1:47 pm
Kyllä tällä foorumilla on mielestäni laadukkaampaa tutkimusta kuin mitä poliisi sai aikaiseksi.
Esimerkiksi kioskimiehellä oli motiivi, hän oli kykenevä ja hänellä oli tilaisuus. Hän oli myöskin luonteenominaisuuksien puolesta varsin sopiva.
Tuli tämä kommentti vastaan, kun etsin alla olevaa podcast-jaksoa vuodelta 2012. Juho-Pekka Rantala haastattelee ylikonstaapeli Jaakko Ridanpäätä. Kohdassa 48:00 kuullaan kiinnostava vastaus.
Ja tuosta tämän foorumin laadukkaasta tutkimuksesta, joo ja ei. Vanhojen rikosten osalta harrastajat ovat voineet olla tärkeässäkin roolissa, koska poliisilla ei ole enää aikaa asiaa tutkia. 2000-luvun alun Bodom-tutkinta on huono esimerkki poliisityön huonoudesta. Olettamusten heitto foorumilla ei ole tutkimusta, mutta toki keskusteluna kiinnostavaakin.
Sitten taas esim. erään v. 2006 tapahtuneen kuuluisan henkirikoksen poliisityö oli huonoa, mitä on sitten paikattu foorumi-tutkimuksella. Aikaansaannokset toki ovat lähinnä mielikuvituksen tuotosta, joka ei ole johtanut mihinkään. Kirjoja on toki myyty
Kuolemannaakka kirjoitti: Pe Syys 06, 2024 5:53 pm
Tuo Sevon-juttu on kyllä aika mielenkiintoinen, etenkin jos se ei koskaan selvinnyt. Epäillyllä oli pihassaan kota, "teltta", jossa hän oli aikaisemmin asunutkin. Hän löytyi sängyltään, päässä useita ruhjevammoja. Oli lyöty jollain raskaalla esineellä kasvoihin.
Hän oli täysissä pukeissa, mutta toinen kenkä oli riisuttu. Noh.. ehkä murhaaja oli vaaninut tilaisuutta ja kun uhri oli sängyllä istuen riisunut kenkiään, oli hyökännyt. Taikka sitten hänellä oli joku kumma kenkäfetissi, ja oli itse riisunut kengän surman jälkeen. Bodomillahan myös kengät löytyivät erikoisesta paikasta.
Ihme ettei tätä juttua ole missään Bodom-kirjoissa mainittu, vaikka on tapahtunut vuotta aiemmin vain 5km:n päässä ja samoja piirteitäkin voi löytää, ja siitä saisi aika raflaavaa hehkuttelua aikaan. Surma-ase myös jäi hukuksiin molemmissa keisseissä. Nyt jos olisi molempien tapausten lääkärinlausunnot ja kuvat, voisi ehkä verrata, voisiko sama ase olla tuottanut kaikkien vammat.
Ainakin voinee veikata, ettei Gustafsson tappanut tätä Sevonia, joten kyseisissä Bodomin maisemissa oli varmuudella joku muukin murhaaja...
Näköjään Case Sevón ratkesi hyvinkin nopeasti. Sisarenpoika Vilho Heinonen pahoinpiteli enonsa kuoliaaksi 5000 markan velan tähden. Ohessa lehtiliite (HS).
Bodomin kolmoismurhassa jäi myös kateisiin reilu 5000 markkaa.
Helsingin Sanomien näköislehdistä poimittuja, lähinnä kadonneisiin tavaroihin ja kalastamiseen liittyviä uutisointeja järjestyksessä kesäkuusta 1960 heinäkuun 1960 loppuun.
(HS 7.6.1960) Kadonneita tavaroita ovat: rahaa 5500 markkaa, Vinca-kello, taskukello ja miesten kengät.
(HS 8.6.1960) Gustafssonin vanhemmat kävivät eile aamulla Leppävaaran poliisiasemalla tunnistamassa poikansa vaatteita. Tällöin ilmeni, että Nilsiltä on kadonnut myös kultainen sormus mahdollisesti surmaajan saaliiksi.
Pauli Luomaa epäillään verityön tekijäksi.
(HS 9.6.1960) Poliisit kuulustelivat Gustafssonia eilen, mutta hän ei pystynyt kertomaan mitään murhayön tapahtumista. Aivoruhjevamma on johtanut muistinmenetykseen.
Kadonneeksi ilmoitetun kultaisen sormuksen Nils oli antanut pari kuukautta sitten eräälle tyttöystävälleen, joka luettuaan katoamisesta teki ilmoituksen poliisille.
Nilsin äiti: "Hänen vasen silmänsä oli vielä peitossa ja koko vasemmanpuoleinen poski hyvin runnellu näköinen, mutta oikealla silmällään hän minua katseli ja seurasi kaikkea, mitä ympärillä tapahtui."
Pauli Luomaa vastaan ei löytynyt mitään raskauttavaa.
(HS 10.6.1960) Gustafssonia ei voitu eilenkään kuulustella, hän ei muista ja luulee olevansa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden vuoksi.
Nils kysyi eilen äidiltään, "olenko minä kaatunut pyörällä". Samalla hän pyysi kertomaan Seppo Boismanille terveisiä ja halusi, että hänen paras ystävänsä tulisi häntä katsomaan.
Poliisi vaikenee ruumiinavausten yksityiskohdista.
Pauli Luomalla on pitävä alibi.
(HS 11.6.1960) Tauno Hautaniemi pidätetty epäiltynä. Kadettikoulun miinaharavoitsija etsii tuloksetta murha-asetta.
(HS 12.6.1960) Hautaniemen alibi on tutkittu. Hän ei ole syyllinen.
Kadonneita tavaroiden luettelo. Anja Tuulikki Mäen omaisuudesta puuttuu -punaista galonia oleva lompakko,
-pieni liina, jossa mahdollisesti kirjailtu E.M.
Nils Gustafssonin omaisuudesta puuttuu -Vinca-merkkinen 17-kivinen ja mustatauluinen rannekello,
-Naisten mallia oleva ruskeata ja sinistä kangasta oleva vaaleanruudullinen kantokassi,
-Ruskeata ja sileäpintaista nahkaa oleva lompakko, jossa on moottoripyörän rekisterinumero UL 901, ajokortti ja rekisteriotteen vastatodistus
Seppo Antero Boismanilta puuttuu
-musta 48 numeron nahkapusero,
-hopeakuorinen taskukello kullatuilla reunoilla
-ruskeanahkainen lompakko, jonka sisäpuolella on polttamalla tehty merkintä "S.Boisman" ja niitattu Fazer-merkki. Lompakossa on ajokortti, kalastuskortti sekä moottoripyörän UN 331 rekisterikirja.
(HS 13.6.1960) Hautajaiskuvia lehdessä.
(HS 14.6.1960) Poliisi on tehnyt kolme uutta pidätystä. Poliisi pidätty kolmihenkisen perheen kuukusteluja varten.
Gustafssonin puukko, jota on mahdollisesti käytetty murha-aseena, on yhä kadoksissa. Puukko on tupeton pitkä vuolupuukko, jossa on alumiiniset helat.
(HS 15.6.1960) Kolmihenkisen perheen poika on edelleen KRP:ssä, mutta vanhemmat pääsivät pois poliisin suojista eilen kun osoittautui, ettei pidätetyllä ole osuutta Bodomin verityöhön.
Eräs poika löysi eilen puukon Bodomin kartanolle johtavan tien varrelta. Puukko ei ole Seppo Boismanin omaisuudesta kadonnut leveäteräinen ja harmaasta massasta valmistetulla kädensijalla varustettu puukko.
Löydetyn puukon omistaja on poliisin tiedossa.
Gustafsson ei vielä tiedä mitään murhista. Hän kertoi muistavansa tapahtumista klo 24 saakka, jolloin kaikki leiriytyjät olivat nukkumassa.
KRP:suorittamissa tutkimuksissa on ilmennyt, että rikoksen tapahtumaniemen länsipuolella oli sunnuntaina klo 6 aikoihin ollut noin 10-vuotias poika ongella, ja kyseisellä rannalla oli ollut klo 4 jälkeen kaksi ehkä noin 20-vuotiasta miestä. Poliisi pyytää kyseisiä henkilöitä ensi tiöassa ilmoittautumaan poliisille.
(HS 16.6.1960) Maanantaina kuulusteluja varten pidätetty 24-vuotias kirvesmies on päästetty vapaaksi. Mies oli pudottanut Bodominmetsään verellään tahrimansa puukon vain kiusatakseen ja harhauttaakseen poliiseja.
"Useat henkilöt ovat ilmoittaneet poliisille olevansa Bodomin murhaaja."
(HS 17.6.1960) Bodominjärven vaalea mies on yhä poliisin tähtäimessä: tuntomerkit: vaaleatukkainen, hoikahko, 20-30 -vuotias mies, pituus 170-180 cm, tummat suorat housut, huomattavan vaalea pikkutakki.
(HS 18.6.1960) Poliisi on saanut useita kymmeniä ilmoituksia vaaleatukkaisesta hoikasta miehestä.
Arvi Vainio kumoaa huhupuheet, joiden mukaan Nils Gustafsson ja Seppo Boisman olisivat olleet kalastamassa varhain sunnuntaiaamuna 5.6.1960.
Gustafsson pääsee kotiin maanantaina.
(HS 19.6.1960) Tutkimukset jatkuvat, muuta kerrottavaa poliisilla ei ole.
(HS 20.6.1960) *Ei Bodom-uutisointeja*
(HS 21.6.1960) Espoossa tapahtuneen naisen pahoinpitelyn tekijä Sakari Johannes Pyykönen ei ole Bodominjärven murhaaja.
Gustafsson on yhä sairaalassa. Hän ei jostain syystä päässytkään pois maanantaina.
"Bodomin kolmoismurhan motiivi on epäselvä. Kyseessä on ilmeisesti seksuaalirikos, koska muuten tapausta on vaikea ymmärtää. Ryöstetyn omaisuuden arvo on vähäinen, eikä kukaan oleta retkeläisillä olevan omaisuutta mukanaan. Murhaajan on täytynyt silmittömässä kiihkossaan hyökätä vain tappaakseen. Teltan oviaukko oli kiinni ja sen narut oli kiinnitetty sisältä päin."
(HS 22.6.1960) *Ei Bodom-uutisointeja*
(HS 23.6.1960) Gustafsson pääsee tänään kotiin.
(HS 24.6.1960) Gustafsson kotiutui eilen. Häntä hoitanut lääkäri, tohtori Teuvo Mäkelä: "Käynti rikospaikalla saattaa tuoda Nils Gustafssonin mieleen sellaista, mitä hän ei aikaisemmin ole pystynyt muistamaan. On kuitenkin epävarmaa, että hän kuitenkaan muistaisi mitään, sillä hänen päähänsä saama isku oli kova. Iskusta tullut aivoruhjevamma saattaa kuitenkin parantua täydellisesti. Gustafssonin tapauksessa tämä on vieläkin todennäköisempää, koska hän on vielä niin nuori. Muuten hänen muistinsa on normaali, muistamattomuus koskee ainoastaan murhayön tapahtumia."
(HS 28.6.1960) Gustafsson toipuu nopeasti ja hän on saanut edelleen täysin ajokunnossa olevan moottoripyöränsä takaisin.
"Poliisien kannalta sanoi Nils valittavansa sitä seikkaa, ettei hän pysty muistamaan aamuyön tapauksista mitään sen jälkeen, kun pojat kolmen ja neljän välillä murhayönä olivat olleet ongella. Hänen muistissaan on täydellinen aukko siitä hetkestä alkaen, kun pojat menivät nukkumaan kalamatkan jälkeen. Onkiessaan pojat eivät olleet onnistuneet saamaan yhtään kalaa."
(HS 30.6.1960) Tutkinnanalaisena on lähinnä kolmisenkymmentä miestä, joitten liikkeistä poliisi haluaisi saada selvän. Ne ovat henkilöitä, jotka ovat liikkuneet paikkakunnalla murhien tapahtuma-aikana tai olleet työssä lähistöllä. Tähän ryhmään lasketaan myös kuuluvaksi lähiparantoloista karanneet. Näitä kolmeakymmentä ei ole tähän mennessä tavattu.
Gustafssonin kuulusteluissa on selvinnyt, että pojat olivat olleet yöllä järven rannalla kalastamassa ja palasivat noin neljän aikoihin takaisin telttaan
(HS 27.7.1960) Oletetun vaaleatukkaisen murhamiehen tuntomerkkien luettelointi. KRP kertoo tutkimuksien yhteydessä löydetyb tyynynpäällisen tuntomerkit.
Myöhemmin on ilmennyt, että aiemmin mainitun omaisuuden lisäksi on kadonnut kromatut siirtopihdit, joiden pituus on n. 25 senttiä ja joissa on kuusi leukojen siirtomahdollisuutta. Varsissa on tekstit "Fagom Vanachrome no 180" ja "Rex Brevete S.G.D.G." ja toisessa leuassa numero 4.
Mielestäni on selvää, ettei uhrien (myös Nisse) omaiset voineet olla täysin kartalla, mitä lapsillaan oli retkellään mukana. Irmeliltä ei mainita missään mitään varastetun, mutta olisiko kukaan osannut kaivata laulukirjaa, vaikka se olisikin varastettu. Lähinnä vain pohdin, että josko häneltäkin jotain vietiin. Kenties vaikka alushousut, joiden olemassaoloa ei esim. ETP:ssä mainita. Tuulikilla sen sijaan kerrotaan alushousut olleen. Tästä aasinsiltana Irmelin menkkoihin. Oliko Irmelillä sittenkin jalkovälissään rätti, minkä murhaaja vei mukanaan?
Nissen vanhemmat eivät edes tienneet tyttöjen mukaan tulemisesta. Näin ollen kondomeja tuskin osattiin ilmoittaa kadonneeksi, ja mistäpä vanhemmat olisi tienneet oliko sellaisia mukana vai ei. Mihin lie Nissen kortsut katosivat? Oliko ne lompakon välissä, ja kuinka monta oli mukana? Boismanilla kortonki oli rintataskussa, Nissellä ei.
Nissen vanhemmat epäilivät Nissen kultaisen sormuksen kadonneen retkellä, vaikka tosiasiassa Nisse oli sormuksen antanut tyttöystävälleen jo pari kuukautta sitten. Mitään kadonnutta sormusta ei siten ollutkaan. Entä oliko Nissellä tosiasiassa rannekelloakaan mukanaan retkellä? Oliko edes lompakkoa? Boismanhan teki enimmäkseen ostoksia matkan aikana. Tosin Nisse taisi makkaraa ostaa alkumatkalla. Eiköhän Nissellä siis lompsa mukana ollut, kuten muillakin. Tosin Irmelillä ei lompsaa ainakaan ollut, tai jos oli, niin sitä ei ainakaan vanhempien toimesta kadonneeksi julistettu. Siis äidin ja isäpuolen.
Pointtini oli se, että kadonneita tavaroita voi olla enemmän tai vähemmänkin kuin mitä ilmoitettiin. Myöhemmin saman vuoden heinäkuussa lista päivittyi vielä Nissen kikkapihdeillä.
Hesarista ei käy ilmi uutista, että Nissen puukko ei ollutkaan retkellä mukana. Erikoista hesarin uutisoinnissa on se, että 14.6.1960 yhtäkkiä mainitaan Nissen puukon olevan yhä kadoksissa, vaikka aiemmin sitä ei ole edes kadonneeksi mainittu. Samoin Boismanin kohdalla mainitaan yhtäkkiä 15.6.1960, että eräs metsästä löydetty puukko ei ole Boismanilta kadoksissa oleva puukko. Hänenkään kohdalla ei puukkoa oltu aiemmin edes kadonneeksi kerrottu.
Tutkikohan poliisit koskaan Nissen kotoaan löytämäänsä puukkoa? Ei varmaankaan, kun häntä ei silloin tekijäksi epäilty muutoin kuin kerran kysymällä, tekikö Nissen itse teot.
Alkuaikojen lehtiuutisista saa sen käsityksen, että Boisman ja Gustafsson nimenomaan kalastelivat yhdessä yöllä (ja siten saattoivat ollakin ne keskiniemen hemmot, joiden ei kuitenkaan mainita kalastelleen). Joka tapauksessa Nisse kertoo kotiutumisensa jälkeen antamassaan haastattelussa kalastaneensa Boismanin kanssa klo 3-4, vaikka kuitenkin toisaalla ja jatkossa hän on kertonut vain Boismanin kalastelleen ja hänen itse esimerkiksi syöneen teltalla. Ja keskiniemessä ei Nisse Nissen mukaan käynyt.
Miltähän aikaväliltä Arvi Vainio kumosi poikien kalastelun, kun lehtitiedon mukaan Arvi Vainio kumoaa huhupuheet, joiden mukaan Nils Gustafsson ja Seppo Boisman olisivat olleet kalastamassa varhain sunnuntaiaamuna 5.6.1960.
Tarkoittiko Vainio siis, etteivät pojat kalastaneet sunnuntaiaamuna klo 00.01-2.59?
Kotiutumisen jälkeen Nisse heti kertoi, että kalasteli Sepin kanssa klo 3-4.
Miksiköhän Seppo kalamies Boisman ylipäänsä tyytyi istuen kalastamaan, Nissen mukaan, vain 10 cm ongenpätkällä, eli toisinsanoen pilkkimään rantakalliolta käsin. Voisi kuvitella, että kalansaanti noin on hyvin epätodennäköistä. Miksei Sepi veistellyt kunnon onkea, jolloin kalaakin olisi mahdollisesti tullut. Miksi Sepi ylipäänsä heräsi kahdelta yöllä onkimaan kehnoin varustein?
Rikospaikkatutkinnassa ei kerrota löytyneen mitään onkivehkeitä tai muutenkaan kalastusvehkeitä. Mihin Sepin onki siis katosi?
Mielestäni jollakulla ja lähinnä Boismanilla oli vapa onkiessaan murhaniemen kärjessä, sillä Karjalainen kykeni havaitsemaan hänen onkineen. Kapula on ollut vain onkilaitteen (siima, koukku, paino ja koho) kuljetusta varten. Mielestäni vapa oli murhaniemellä mutta "vapaaehtoinen etsijä" otti sen apuvälineekseen, jonka jälkeen se päätyi ties minne.
Oliko Irmelillä sittenkin jalkovälissään rätti, minkä murhaaja vei mukanaan?
Mielestäni ei vienyt, sillä teltan pohjalta löydettiin kaksi käytettyä kuukautisrättiä.
Ei varmaankaan, kun häntä ei silloin tekijäksi epäilty muutoin kuin kerran kysymällä, tekikö Nisse itse teot.
Hannes Markkulan kirjan mukaan Lars Heikkilä kertoi, että myöhemmin Gustafssonia kuulusteltiin tiukasti liittyen mm. epäilyyn, jonka mukaan murhaaja olisikin ollut hän.
Ja mediassa:
Poliisi otti Gustafssonin kiinni jo vuonna 1966
Bodominjärven kolmoissurmista vangittua Nils Gustafssonia, 62, epäiltiin teoista jo 1960-luvulla.
30.4.2004 0:00
- Näyttöä häntä kohtaan ei kuitenkaan silloin saatu, kertoo keskusrikospoliisin eläkkeellä oleva rikosylikomisario Lars Heikkilä (kuvassa).
- Gustafssonia kuulusteltiin useita kertoja, mutta selvyyttä ei tullut, vaikka uusi päällikkömme oli 1966 julistanut, että "nyt täytyy nopeasti selvittää se pitkään venynyt murhajuttu, sillä muuten juttu vaikeutuu päivä päivältä".
"Kadonneeksi ilmoitetun kultaisen sormuksen Nils oli antanut pari kuukautta sitten eräälle tyttöystävälleen, joka luettuaan katoamisesta teki ilmoituksen poliisille."
Eli jo 1966 pomot vaati murhamiehen keksimistä, joten kun eivät arvanneet oikeaa kioskimiestä, yrittivät perusteellisesti Nissestä syyllistä, mutta poika todettiin jo silloin syyttömäksi. Samoin kuin Auer todistettiin syyttömäksi jo heti 2006 ja 2007 vielä uudestaan varmuudeksi.
Miksi helvetissä helluntaisaarnaaja Tero Haapala ja Tuominen 2004 alkoivat ruoskia hukuttautunutta hevosta? Selvää on että syytäjä ja Heli Haapalehto eivät tajunneet mitään todisteista, vaan syyttivät mitä poliisi käski.
Poliisissa ei muka ole voimia selvittää rikollisia, mutta kaikkiin typeryyksiin aina löytyy aikaa kuten mm. Viking Sallyn tanskalaisen partiopojan kusetettavaksi ja muihin ulkomaanmatkoihin.
Miksei 2000-luvun ETP:ssä mainita, että Nisseä epäiltiin 1966 ja kuulusteltiin tuolloin useita kertoja?
ETP:n johdannossa kerrotaan vain, että Nils Gustafsson on kuulusteltu asianomistajana vuonna 1960 kaksi kertaa (23.6 ja 30.6.1960) ja rikoksesta epäiltynä vuonna 2004 yhteensä 13 kertaa.
Onko tämä jotain tutkimuksellista taktiikkapeliä?
Piiitkä lainaus lyhennetty. Alkuperäinen viesti löytyy hieman ylmpää
-NILS-
Suomen Kuvalehdessä 1960 julkaistu kuva Bodominjärven keskiniemeltä. Tästä kuvasta sai kaiketi alkunsa väite, että keskiniemen kalliolta löytyi murhien jälkeen kaloja oksassa tms. Kuvan ottajaksi mainitaan A.Taskinen.
Onko kala-asetelma toimittajan lavastama, vai oliko kalliolla oikeasti nuo kalat?
Entä kuka asetti simpukat? Onko simpukat asetettu tarkoituksella ristiksi? Onko kepit onkivapoja?
^Vaikea sanoa varmasti. Antti Taskinenhan otti myös sen kioskivalokuvan Nils Erik Blomqvististä (kuvatekstissä virheellisesti Erkki Johansson) ja Gyllströmistä ja ko. kuvanottopäiväksi on merkitty 6.6.1960. Parissa muussa hänen Bodomilla ottamassaan kuvassa päiväys on 9.6.1960. Ilmeisestikin Taskinen oli kameroineen Bodomilla siis ainakin kahteen eri otteeseen.
Luulisin, että tämä keskiniemen kuva on otettu nimenomaan 9.6.1960 ja sen asetelma tuskin on kovin autenttinen. Sanoisin, että lokit olisivat vieneet kalat jo 5.6.
LexVeritas kirjoitti: To Joulu 12, 2024 12:43 am
^Vaikea sanoa varmasti. Antti Taskinenhan otti myös sen kioskivalokuvan Nils Erik Blomqvististä (kuvatekstissä virheellisesti Erkki Johansson) ja Gyllströmistä ja ko. kuvanottopäiväksi on merkitty 6.6.1960. Parissa muussa hänen Bodomilla ottamassaan kuvassa päiväys on 9.6.1960. Ilmeisestikin Taskinen oli kameroineen Bodomilla siis ainakin kahteen eri otteeseen.
Luulisin, että tämä keskiniemen kuva on otettu nimenomaan 9.6.1960 ja sen asetelma tuskin on kovin autenttinen. Sanoisin, että lokit olisivat vieneet kalat jo 5.6.
Kyllä, samassa lehdessä samalla aukeamalla otsikolla Raakalaisen temmellyspaikka. Kuvan nuori mies on tosiaan oikeasti Nils-Erik Blomqvist. Liekö ketään Erkki Johansson nimistä ollut olemassakaan. Esko Johanssonin pojan nimi oli kaiketi Kari. Joka tapauksessa kukkanen käynyt toimittajalla. Gyllströmiä ei tuossa lehtijutussa esitelty ollenkaan, mutta sittemmin Finnan kuvapankissa kylläkin samaisen kuvan yhteydessä hänetkin mainitaan.
Nämä kuvat muistaaksein 11.6.1960 lehdessä siis. Paljon mahdollista, että Taskinen on keskiniemen kuvan käynyt räpsimässä vaikkapa 9.6.1960.
Kaloista kalliolla on puhuttu foorumeilla, mutta simpukoista ristinä en ole lukenut puhuttavan. No eihän näillä mitään lisäarvoa toki ole.
