Estonia

[factlover]

Ei olekaan tullut käytyä täällä aikoihin. Estonian viimeisen matkan reitistä on käyty yllä mielenkiintoista keskustelua.

Aiheesta löytyy hyvin tietoa mm. täältä:
https://privat.bahnhof.se/wb576311/fact ... route.html

Tuossa on hyödynnetty mm. tutkatietoja.

[Järki Käteinen]

Ei olekaan tullut käytyä täällä aikoihin. Estonian viimeisen matkan reitistä on käyty yllä mielenkiintoista keskustelua.

Aiheesta löytyy hyvin tietoa mm. täältä:
https://privat.bahnhof.se/wb576311/fact ... route.html

Tuossa on hyödynnetty mm. tutkatietoja.

Ei jaksa lukea, mitä tuolla siis vihjataan ?

[factlover]

Pääpointti on, että JAICin esittämä reitti ei voi pitää mitenkään paikkaansa.

Sitä tuo juttu ei kyllä kerro, että reittivalinta olisi ollut jotenkin poikkeuksellinen, vaan kuljettua aikansa Viking Linen ja Silja Linen lähistöllä Estonia kääntyi suoraan kohti Sandhamnia eli Tukholman eteläistä sisääntuloreittiä.

EDIT: lisätään vielä sen verran, että toki tuo reittivalinta on sikäli outo, että mielestäni Pihtin piti suorittaa aamulla tutkinto Söderarmin reitillä, eli pohjoisella reitillä.

[Routalempi]

Mielenkiintoisimmat yksityiskohdat löydätte sivustolta estoniaferrydisaster.net, kohdasta, jossa kerrotaan pelastustoimista. Liite 22.3.385 havainnollistaa erään yksityisen tutkijan viestien vaihdon Puolustusvoimien kanssa.

Ilta-Sanomat oli saanut vihiä heti 1.10.1994, että Utön linnakesaaren tutka-asemalla oli naispuolinen työntekijä tehnyt merkittäviä havaintoja jo puolenyön aikaan. Laiva oli liian etelässä normaaliin reittiinsä verrattuna.

Tärkeimmät faktat liittyivät Estonian nopeuteen, joka puolenyön aikaan tippui 15-16 solmusta kahdeksaan ja tuntia myöhemmin vain viiteen solmuun.

Tämä sen lisäksi, että laiva oli poissa reitiltään ja olisi tuolla nopeudella myöhästynyt reilusti aikataulustaan.

On siis täyttä könttää, että laiva olisi ajanut liian kovaa olosuhteisiin nähden. Päinvastoin; se eteni aivan liian hitaasti viimeisten puolentoista tunnin ajan.

Sen vuoksi tutka-asemaa hoitanut, maavoimien palveluksessa ollut nainen oli odottanut hätäviestiä laivalta jo puolenyön aikaan. Hän ei kuitenkaan oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Estoniaan.

Välillä signaali oli heikko, mutta Estonia palasi tutkalle klo 1.40 - 1.48, jolloin se oli viimeiset hetkensä pinnalla.

Vastaavasti tuolla privat.bahnhof.se -sivulla voitte nähdä merivartioston GPS-seurantaa. Estoniasta on vain yksi varma havainto, Russarön kohdalla, mutta sitä varsin lähellä, samalla kurssilla seuraavat kaksi pikavenettä ovat astetta mielenkiintoisempia. Ne etenevät klo 23.28 aikaan 38 solmun nopeudella ja pysähtyvät parin meripeninkulman päähän, kun uppoaminen alkaa.

[factlover]

Laitetaan vielä linkki yllä mainittuun:

https://estoniaferrydisaster.net/estoni ... .2+3+4.htm

[damfin]

Se kateissa ollut ja kysymyksiä herättänyt mysteeri eli rampin puuttunut kaidekin on sitten heinäkuussa löytynyt, merenpohjasta vajaa 500 metriä keulavisiirin löytöpaikasta.
Eli keularamppi on auennut kokonaan keulavisiirin irtoamisen yhteydessä, koska muuten se ramppiin kiinnitetty laivan sisäpuolella ollut kaide ei olisi päätynyt laivan ulkopuolelle meren pohjaan, vieläpä noinkin lähelle visiiriä.

Expressen: Estonian hylyltä tehtiin merkittävä löytö
Expressen julkaisi kuvia Estonian uudesta löydöstä.

RUOTSALAISLEHTI Expressen on julkaissut valokuvia vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian keularampin kaiteesta, jonka virolaiset tutkijat löysivät merenpohjasta heinäkuussa.

Expressenin mukaan julkisuudessa on pitkään kiistelty siitä, onko kaide irronnut luonnollisesti vai leikattu irti aluksesta.

– Kyse on siitä osasta laivaa, joka löytyi kauimpana länteen keulavisiiristä, ja se on epäilemättä peräisin Estoniasta, virolainen tutkija Tauri Roosipuu Norjan turvallisuus­tutkintavirastosta (OJK) kertoo Expressenin mukaan.

Viron ja Ruotsin turvallisuustutkintaviranomaiset aloittivat kesällä 2023 vedenalaiset tutkimukset Estonian hylyllä. Itämeren pohjalle uponneen Estonia-aluksen keularamppi nostettiin merestä heinäkuussa 2023. Estonian hautarauhaa koskevaan lakiin tehty muutos sallii tutkimus­sukellukset hylylle vuoden 2024 loppuun asti.

Keularampin kaide löydettiin heinäkuussa vedenalaisen robotin avulla 485 metriä länteen paikasta, josta aluksen keulavisiiri oli aiemmin löydetty.

Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen.

Estonian uppoamisen syyksi on esitetty vuosien ajan erilaisia salaliittoteorioita. Estonian uppoamiseen johtaneita syitä tarkasteltiin uudelleen, kun tuore tv-dokumentti esitti kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat dokumenttia varten oli kuvattu vuonna 2019.

Roosipuun mukaan kaiteen löytyminen merenpohjasta on todiste siitä, että keularamppi avautui. Kaide oli sijoitettu aluksen sisälle, eikä se olisi voinut pudota rampin ollessa suljettuna. Kaide näkyy Expressenin julkaisemissa kuvissa.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010712342.html

[Phobia]

Mielenkiintoisimmat yksityiskohdat löydätte sivustolta estoniaferrydisaster.net, kohdasta, jossa kerrotaan pelastustoimista. Liite 22.3.385 havainnollistaa erään yksityisen tutkijan viestien vaihdon Puolustusvoimien kanssa.

Ilta-Sanomat oli saanut vihiä heti 1.10.1994, että Utön linnakesaaren tutka-asemalla oli naispuolinen työntekijä tehnyt merkittäviä havaintoja jo puolenyön aikaan. Laiva oli liian etelässä normaaliin reittiinsä verrattuna.

Tärkeimmät faktat liittyivät Estonian nopeuteen, joka puolenyön aikaan tippui 15-16 solmusta kahdeksaan ja tuntia myöhemmin vain viiteen solmuun.

Tämä sen lisäksi, että laiva oli poissa reitiltään ja olisi tuolla nopeudella myöhästynyt reilusti aikataulustaan.

On siis täyttä könttää, että laiva olisi ajanut liian kovaa olosuhteisiin nähden. Päinvastoin; se eteni aivan liian hitaasti viimeisten puolentoista tunnin ajan.

Sen vuoksi tutka-asemaa hoitanut, maavoimien palveluksessa ollut nainen oli odottanut hätäviestiä laivalta jo puolenyön aikaan. Hän ei kuitenkaan oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Estoniaan.

Välillä signaali oli heikko, mutta Estonia palasi tutkalle klo 1.40 - 1.48, jolloin se oli viimeiset hetkensä pinnalla.

Vastaavasti tuolla privat.bahnhof.se -sivulla voitte nähdä merivartioston GPS-seurantaa. Estoniasta on vain yksi varma havainto, Russarön kohdalla, mutta sitä varsin lähellä, samalla kurssilla seuraavat kaksi pikavenettä ovat astetta mielenkiintoisempia. Ne etenevät klo 23.28 aikaan 38 solmun nopeudella ja pysähtyvät parin meripeninkulman päähän, kun uppoaminen alkaa.

Jos/kun, tämä on totta (?), niin miten ohitettu tutkimuksissa ?

Voi olla tyhmä kysymys, mutta jos Estonian vauhti tippunut esitettyyn, voisiko se olla siellä missä oli, upposi, eli pitää ns. kovat laskelmat paikkansa?

Jotain tällaista olisin kaivannut siltä Ruotsalais kaverilta dokkarissaan, jos ovat faktoja, enkä mitään "hei täällä on reikä" ja väärämittasuhteisia graafeja.

[ammattiamatööri]

On siis täyttä könttää, että laiva olisi ajanut liian kovaa olosuhteisiin nähden. Päinvastoin; se eteni aivan liian hitaasti viimeisten puolentoista tunnin ajan.

Nuo laivavalmistajan väitteet täysin ristiriidassa JAIC:n papereiden kanssa. Toki Estonian nopeudesta ei ole mitään rekisteröityä dataa, on vain arvioita ja Silja Europan nopeudet. Mut kuitenkin Estonian nopeudeksi arvioitu puolen yön jälkeen 14 solmua, se olis sitten jatkunut aina kallistumaan asti.

Noin klo 00.25 Estonia saapui käännöspisteeseen 59° 20' P, 22° 00' I ja jatkoi sieltä tosisuuntaan 287°. Nopeus oli noin 14 solmua ja aallokko kohtasi aluksenkeulan vasemmalta puolelta. Keinunnanvoimistumisen takia evävakaajat käännettiin ulos

Ensimmäinen mayday, mistä epäilty et olis jollain miehistöpuhelimella annettu. Ajankohta tulee mulle uutena knoppina.
Ihan ensimmäinen hätäpuhelu perustuu jonkun tuntemattomaksi jääneen merimiehen lausuntoon jossain tv-ohjelmassa. Eivät olleet reagoineet tähän kun sitä ei oltu toistettu, muita aluksia lähempänä ja signaali oli ollut todella heikko. Sekin mielenkiintoista, eikö tosiaan ole muita lähteitä ketkä olisivat tämän 00.50 maydayn kuulleet? Onko se annettu jollain kanavalla mikä ei ole ollu muilla laivoilla päällä? Vai onko signaali niin heikko, ettei muiden alusten komentosillat ole edes huomanneet?

2.1 it has to be considered likely that the "1st Mayday" had been transmitted already 30 minutes earlier, i.e. around 00.50 hours.

Mikä on syy 00.50 Maydayn antamiselle? Keulavisiirin pakko olla ollut ainakin paikallaan, jos todistajalausuntoja uskominen. Kyllä se voi olla jo irti lukituksistaan, siihen viittaa myös ne kovat pamaukset mitä havaittu ennen yhtä mut vettä tuskin autokannelle ainakaan sankoin joukoin virrannut. Vai liittyykö tähän mystiseen jo puolelta öin alkaneeseen mahdolliseen alusongelmaan, missä ajeltu täyttä alivauhtia jostain syystä? Jos mayday annettiin 00.50 miehistöpuhelimella, miksei sitä annettu komentosillalta? Miksei sitä toistettu? Kenen mandaatilla mayday on annettu, tuskin komentosillan ainakaan jos joku miehistön jäsen jossain käytävällä koittaa räpeltää. Ehkä pieni pisara meressä, mutta mielenkiintoinen mysteeri, jolle valitettavasti ei ole tuon enempää vahvistusta edes saatavilla.

No siinäpä taas kysymyksiä, kohtahan tästäkin jo 30 vuotta aikaa

[poepporoo]

Se kateissa ollut ja kysymyksiä herättänyt mysteeri eli rampin puuttunut kaidekin on sitten heinäkuussa löytynyt, merenpohjasta vajaa 500 metriä keulavisiirin löytöpaikasta.
Eli keularamppi on auennut kokonaan keulavisiirin irtoamisen yhteydessä, koska muuten se ramppiin kiinnitetty laivan sisäpuolella ollut kaide ei olisi päätynyt laivan ulkopuolelle meren pohjaan, vieläpä noinkin lähelle visiiriä.

Kiitos uutisesta! Eli kun keulavisiiri löytyi hylystä länteen päin noin yhden meripeninkulman(1,852m) päästä ja rampin kaide noin 485 metriä keulavisiiristä taas länteen päin, laivasta on tippunut ensin rampin kaide ja sitten visiiri perään. Laivan keulan on täytynyt olla kuin aukinainen kita vähintään parin kilometrin matkan ajan? Mitäköhän muuta laivasta on ehtinyt tippumaan tuolla matkalla..?

[damfin]

Se kateissa ollut ja kysymyksiä herättänyt mysteeri eli rampin puuttunut kaidekin on sitten heinäkuussa löytynyt, merenpohjasta vajaa 500 metriä keulavisiirin löytöpaikasta.
Eli keularamppi on auennut kokonaan keulavisiirin irtoamisen yhteydessä, koska muuten se ramppiin kiinnitetty laivan sisäpuolella ollut kaide ei olisi päätynyt laivan ulkopuolelle meren pohjaan, vieläpä noinkin lähelle visiiriä.

Kiitos uutisesta! Eli kun keulavisiiri löytyi hylystä länteen päin noin yhden meripeninkulman(1,852m) päästä ja rampin kaide noin 485 metriä keulavisiiristä taas länteen päin, laivasta on tippunut ensin rampin kaide ja sitten visiiri perään. Laivan keulan on täytynyt olla kuin aukinainen kita vähintään parin kilometrin matkan ajan? Mitäköhän muuta laivasta on ehtinyt tippumaan tuolla matkalla..?

Voi ehkä olla noinkin, mutta toisaalta uskoisin että keulavisiiri on kuitenkin irronnut ensin koska niiden rakennehan on sellainen että se ramppi ei pääse aukeamaan ellei keulavisiiri nouse lähes kokonaan pystyyn tai irtoa.
Keulavisiirin rakenne taas tuollaisena kuuppamaisena on voinut saada sen kulkeutumaan vedessä laivan menosuuntaan vielä jonkin matkaa ennen pohjaan painumistaan, kun taas tuollainen putkikaide uppoaa melko suoraan alaspäin.
Toki esimerkiksi se taipunut sylinteri tai hydrauliletkut on voineet roikottaa sitä visiiriä hetken laivan rinnalla ennen kuin on irronnut kokonaan.

Toisaalta jokinhan sen kaiteen on rikkonut/irroittanut, eli voihan se olla että keulavisiiri on kuitenkin osunut auki olleen rampin päälle ennen lopullista irtoamistaan.

[poepporoo]

^Aivan. Voi olla missä järjestyksessä vain lopullisesti irronneet mutta se on selvää ja tärkeintä selvitettyä asiaa, että auki ovat olleet(enemmän tai vähemmän ajassa x)molemmat; visiiri ja ramppi. Tämä on ihan olennaista mielestäni tapahtumien kulkua selittävänä tekijänä. Saa nähdä, aletaanko tätä tutkimaan yhtenä linjana ja voiko uppoamisteoria tarkentua.

[damfin]

Juu eipä noiden putoamisjärjestyksellä suurta merkitystä ole, ja tuskin sitä järjestystä aivan tarkasti saadaan millään selvitettyäkään.
Siitä olen aina ollut lähes varma että ramppi on jossain vaiheessa käynyt täysin auki, muistaakseni sen rampin ja keulabulbin vauriotkin täsmäävät siihen että ramppi on iskeytynyt keulabulbia vasten jossain vaiheessa, ja juuri se että on ajettu aallokkoa vasten keularamppi auki on aiheuttanut nopean kallistumisen ja uppoamisen, kun vettä on tullut autokannelle niin paljon ja nopeasti että se on saanut laivan kallistumaan painopisteen ollessa korkealla.

Jos keulavisiirin irtoaminen olisi havaittu ja ymmärretty heti, alus olisi ehkä vielä pystytty nopealla käännöksellä pelastamaankin, aivan kuten aikaisemmissa keulavisiirin irtoamisissa oli tapahtunut, mutta kun epäonnisesti ja huonon suunnittelun johdosta laivan rakenne oli sellainen että komentosillalta ei nähnyt keulavisiiriä ja joko se varoitusvalo ei toiminut tai sitten siihen ei uskottu niin tilannetta ei ymmärretty ajoissa.
Jos siinä vaiheessa kun visiirin varoitusvalo on syttynyt on vasta komennettu joku menemään autokannelle tarkastamaan tilanne, on tuossa kelissä peli jo ollut menetetty, ulos sateeseenhan ei tietenkään kukaan ole halunnut mennä vaikka sitä kautta ehkä keulavisiirin puuttuminen olisi havaittu nopeammin.

[tyyppi85]

keulavisiiri räjäytetty auki ja siitä haettu selitys ns virallisesti uppoamiselle. totuus että reikä kyljessä,syystä tai toisesta aiheutti nopean kallistumisen. tämän totesi ammattitutkijakin että jos olisi vain keularamppi irti ja siitä vesi sisään niin laiva ei uppoa tuolla tavalla. taasen kaikki täsmää siihen että kyljestä vesi sisään. myös matkustajat kuulleet räjähdysäänen laivan kylkipuolelta.

kun tätä tutkinut paljon ja osaa yhdistellä asioita ja palasia niin löytyy mieletön määrä epäilyttäviä seikkoja että olen varma että tässä ei ole kaikki mennyt kuten yleisesti väitetään.

[damfin]

keulavisiiri räjäytetty auki ja siitä haettu selitys ns virallisesti uppoamiselle. totuus että reikä kyljessä,syystä tai toisesta aiheutti nopean kallistumisen. tämän totesi ammattitutkijakin että jos olisi vain keularamppi irti ja siitä vesi sisään niin laiva ei uppoa tuolla tavalla. taasen kaikki täsmää siihen että kyljestä vesi sisään. myös matkustajat kuulleet räjähdysäänen laivan kylkipuolelta.

kun tätä tutkinut paljon ja osaa yhdistellä asioita ja palasia niin löytyy mieletön määrä epäilyttäviä seikkoja että olen varma että tässä ei ole kaikki mennyt kuten yleisesti väitetään.

Tämä ketjuhan on tosiaan Huu Haa - osiolla, eli kyllähän täällä täytyy kaikenlainen keulavisiirin räjäyttely sun muu huuhaa - kirjoittelukin sallia.

Se on kuitenkin tähänastinen fakta että mitä enemmän noita epämääräisiä teorioita on tutkittu, sitä vahvemmin paikkansapitäväksi alkuperäinen onnettomuusraportti on osoittautunut, vaikka kuinka on yritetty niin mitään sen kumoavaa faktaa ei ole kyetty löytämään.

[Oikeusnotaari]

Kylläpä se niin vaan on, että uusien tutkimusten myötä arvoitus on ”ratkennut” pala palalta. Viimeisimpänä löytönä nämä kaiteet, joiden aiemmin väitettiin lojuvan hylyn vieressä sotilassukeltajien irtileikkaamina. Eipä ole Margus Kurmin tutkimusryhmänkään edesottamuksista enää kuulunut.