Hizbollahin hakulaitteiden ja radiopuhelimien räjähdykset - yli 20 kuollut ja yli 3000 loukkaantunut

[Anoteus]

Veikkaan ettei kaikkia kortteja vielä ole näytetty. Iran kusee itseään nilkkaan, jos lähtee tuolle tielle. Pitää kuitenkin muistaa mistä tämä koston kierre taas alkoi, siviilien tappamisesta ja raiskauksista.. kummasti on unohdettu lähtökohdat

[Doctor Lecter]

Nyt kun hizinazibullahmullah johtaja on päässyt paratiisiin neitsyitä naimahan, niin siirrytään seuraaviin kysymyksiin:
1) On olemassa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen laitos. Onko vastavuoroisesti olemassa Beirutin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen laitos?
- Jos ei, niin mihin perustuu se, että Suomessa on, mutta Liibanonissa ei?
2) Uutisissa on toistuvasti tyrkyllä Beirutissa asuva Suomen Lähi-idän instituutin johtaja. Onko vastavuoroisesti olemassa Helsingissä tai Tukholmassa tai Oslossa asuva Liibanonin Pohjoismaiden insitituutin johtaja?
- Jos ei, niin mihin perustuu että Suomella on jokin ikiaikainen velvollisuus tahi tarve ylläpitää yksipuolisesti Lähi-itään keskittyviä tutkimuslaitoksia ja insitituuttiloita?

Jos Liibanonilla ei ole Pohjoismaissa näitä mainittuja, niin miten kummassa he pärjäävät/selviävät ilman, mutta Suomella pitää olla?

Perustuuko näiden em. instanssien olemassaolo siihen, että me oppisimme islamia ja ymmärtäisimme Lähi-itää paremmin?

[Pureva puheenjohtaja]

Perustuuko näiden em. instanssien olemassaolo siihen, että me oppisimme islamia ja ymmärtäisimme Lähi-itää paremmin?

Ei, näiden instanssien tarkoitus on viedä kohde alueille tietoa Suomen kielestä, kulttuurista jne. Suomellahan on näitä ympäri maailmaa.

Lähi-idän instanssit taitavat olla lähinnä näitä puolisotilaallisia tuhoakaa Israel-ryhmittymiä.

[Ross Sullivan]

Nyt kun hizinazibullahmullah johtaja on päässyt paratiisiin neitsyitä naimahan, niin siirrytään seuraaviin kysymyksiin:
1) On olemassa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen laitos. Onko vastavuoroisesti olemassa Beirutin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen laitos?
- Jos ei, niin mihin perustuu se, että Suomessa on, mutta Liibanonissa ei?
2) Uutisissa on toistuvasti tyrkyllä Beirutissa asuva Suomen Lähi-idän instituutin johtaja. Onko vastavuoroisesti olemassa Helsingissä tai Tukholmassa tai Oslossa asuva Liibanonin Pohjoismaiden insitituutin johtaja?
- Jos ei, niin mihin perustuu että Suomella on jokin ikiaikainen velvollisuus tahi tarve ylläpitää yksipuolisesti Lähi-itään keskittyviä tutkimuslaitoksia ja insitituuttiloita?

Jos Liibanonilla ei ole Pohjoismaissa näitä mainittuja, niin miten kummassa he pärjäävät/selviävät ilman, mutta Suomella pitää olla?

Perustuuko näiden em. instanssien olemassaolo siihen, että me oppisimme islamia ja ymmärtäisimme Lähi-itää paremmin?

Israel ja juutalaisuus sijaitsevat myös keskeisesti Lähi-idässä. Toisin kuin ilmeisesti väität, niin Suomen Lähi-idän instituutit eivät tutki pelkästään islamia, vaan myös esim. juutalaisuutta.

[Doctor Lecter]

Israel ja juutalaisuus sijaitsevat myös keskeisesti Lähi-idässä. Toisin kuin ilmeisesti väität, niin Suomen Lähi-idän instituutit eivät tutki pelkästään islamia, vaan myös esim. juutalaisuutta.

En väittänyt vaan kysyin. Kiitos vastauksesta. Entä miten tuo saatu tieto hyödyttää Suomea?
- Lisäksi kysyin onko Lähi-idän mailla vastaavia toimintoja Pohjoismaissa. Siihen en saanut vastausta. Kysytään uudelleen; missä sijaitsee Libanonin Pohjoismaiden instituutti? Missä on Beirutin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitos? Onko vastavuoroisuutta?
- Jos niitä on, niin tutkitaanko niissä myös uskontoja sekä rotuja ja eri kulttuureita?
- Jos niitä taasen ei ole, niin eikö pohjoismaalaisissa ole mitään tutkittavaa?

Ei, näiden instanssien tarkoitus on viedä kohde alueille tietoa Suomen kielestä, kulttuurista jne. Suomellahan on näitä ympäri maailmaa.

Lähi-idän instanssit taitavat olla lähinnä näitä puolisotilaallisia tuhoakaa Israel-ryhmittymiä.

Nyt tuli kaksi erityyppistä vastausta. Tutkitaanko vai viedäänkö tietoa? Jos kumpaakin tai vaan toista, niin miten tuo kaikki näkyy suomalaisten arjessa, ts. vastine rahalle?

[Ross Sullivan]

Israel ja juutalaisuus sijaitsevat myös keskeisesti Lähi-idässä. Toisin kuin ilmeisesti väität, niin Suomen Lähi-idän instituutit eivät tutki pelkästään islamia, vaan myös esim. juutalaisuutta.

En väittänyt vaan kysyin. Kiitos vastauksesta. Entä miten tuo saatu tieto hyödyttää Suomea?
- Lisäksi kysyin onko Lähi-idän mailla vastaavia toimintoja Pohjoismaissa. Siihen en saanut vastausta. Kysytään uudelleen; missä sijaitsee Libanonin Pohjoismaiden instituutti? Missä on Beirutin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitos? Onko vastavuoroisuutta?
- Jos niitä on, niin tutkitaanko niissä myös uskontoja sekä rotuja ja eri kulttuureita?
- Jos niitä taasen ei ole, niin eikö pohjoismaalaisissa ole mitään tutkittavaa?

Ei, näiden instanssien tarkoitus on viedä kohde alueille tietoa Suomen kielestä, kulttuurista jne. Suomellahan on näitä ympäri maailmaa.

Lähi-idän instanssit taitavat olla lähinnä näitä puolisotilaallisia tuhoakaa Israel-ryhmittymiä.

Nyt tuli kaksi erityyppistä vastausta. Tutkitaanko vai viedäänkö tietoa? Jos kumpaakin tai vaan toista, niin miten tuo kaikki näkyy suomalaisten arjessa, ts. vastine rahalle?

Miten tiede hyödyttää suomalaisia? Miten määritellään hyödyllinen tutkimus/tiede? Entä kuka määrittää mikä on hyödyllistä tutkimusta/tiedettä? Sheikki Laakso?

Onko Suomessa Slovenian tutkimuslaitosta? Entä onko Romaniassa Suomen tutkimuslaitosta?
Käsittääkseni tieteessä lähtökohtaisesti lähtökohtana ei ole vastavuoroisuus. Suomi on kuriositeetti ryssän rajalla, eikä Suomi ole millään tavalla kiinnostava tai merkittävä globaalissa kontekstissa, eikä ole sitä koskaan ollut. Ihan jo ala-asteen tiedoilla ymmärtää, että miksi Lähi-itä on ollut läpi historian keskeinen ja kiinnostava alue.

Israelin lähetystö löytyy Helsingistä ja käsittääkseni Libanonilla on Suomessa edustusto. Niissä toteutunee vastavuoroinen ajattelutapa.

Tel Avivin yliopisto on melko korkeatasoinen. Opetus on vanhanaikaista massaluennointia pääosin, mutta nimekkäitä tutkijoita löytyy:

https://physics.tau.ac.il/news_physics_2020_nobel_prize

https://en-exact-sciences.m.tau.ac.il/nobel_prize_2013

Juutalaiset toki yleisestikin yliedustettuja Nobel-voittajien joukossa:

https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of ... _laureates

"Of the 965 individual recipients of the Nobel Prize and the Nobel Memorial Prize in Economic Sciences between 1901 and 2023,[1] at least 214 have been Jews or people with at least one Jewish parent, representing 22% of all recipients. Jews comprise only 0.2% of the world's population, meaning their share of winners is 110 times their proportion of the world's population"


Beirutin yliopistoa en tunne millään tavoin, mutta Tel Avivin yliopisto on huomattavasti Helsingin yliopistoa vasemmistohenkisempi.

DEI on listattu strategiseksi prioriteetiksi:

https://international.m.tau.ac.il/Equal ... _Diversity

Löytyy myös TAU:n sponsoroima:

"The LGBTQ+ Allies group is a warm and welcoming community at TAU that meets regularly."

[Ross Sullivan]

Lisättäköön vielä, että toisin kuin moni persu luulee, niin tosijuutalaiset eivät pidä kristittyjä lähtökohtaisesti veljinään. Kristitty ei ole Israelissa toivottu vieras, vaikka Tsuge ja Pena ehkä niin luulevat. Kristittyjä päin räkimisellä on pitkät perinteet. Jos aihe kiinnostaa, niin haulla "jews spitting" löytyy paljon aiheesta lisää ja räkimisen pitkistä perinteistä.

https://m.jpost.com/breaking-news/article-761490

https://apnews.com/article/israel-jews- ... fe5c38ee9a

Lisäksi Israel on todella heterogeeninen ja riitaisa kaikin mahdollisin tavoin (siis myös juutalaisosa sisäisesti). Suomi on todella homogeeninen ja sopuisa Israeliin verrattuna.

Niin, ja kääntyminen juutalaisuuteen on pitkä prosessi ja vaatii mieheltä ympärileikkausta. Sen jälkeenkin käännynnäinen on käännynnäinen.
Muslimiksi "pääsee" paljon helpommin.

[Doctor Lecter]

Miten tiede hyödyttää suomalaisia? Miten määritellään hyödyllinen tutkimus/tiede? Entä kuka määrittää mikä on hyödyllistä tutkimusta/tiedettä? Sheikki Laakso?

Lisättäköön vielä, että toisin kuin moni persu luulee, niin tosijuutalaiset eivät pidä kristittyjä lähtökohtaisesti veljinään. Kristitty ei ole Israelissa toivottu vieras, vaikka Tsuge ja Pena ehkä niin luulevat. Kristittyjä päin räkimisellä on pitkät perinteet. Jos aihe kiinnostaa, niin haulla "jews spitting" löytyy paljon aiheesta lisää ja räkimisen pitkistä perinteistä.

Tarvitsemme siis edelleen tietoa Lähi-idästä? Puuhataksemme sinne jotain niiku rauhan tapaista? Oikeasti? Sekö on Suomen missio? Joutavanpäiväisiä rauhanturvaajia tekemässä jotain hyödytöntä. Meidän asiamme. Suomen asia? Niiku rauhan suurvalta. Tai jotain.

Miksi vedit tähän mukaan persut, sekä erään typeristä typerimmän persun, Sheikki Laakson? Mitä tekemistä hänellä on näiden kysymysten kanssa? Tsugea ja Penaa en tiedä. Ehkä joitain Sailor Maryn kantiksia K:nummelta.

Kristittyjä päin räkimisellä on pitkät perinteet myös muslimien keskuudessa. Myös Suomessa.

Miksi meidän pitäisi olla koko ajan Lähi-idän tapahtumissa mukana? Hyvät pahat juutalaiset, hyvät pahat arabit? HS:n uutisten kommentointikentässä näkee miten tämä asia jakaa kansaa. Yksinkertaistettuna; vasemmisto fanittaa arabeja ja oikeisto jutkuja. Ja nyt pitäisi olla jotain mieltä. Että ne jaksaa tapella. Tai jotain.

Pres.ehdokas Kamala Harriskin puhui Israelin puolesta. Eikö hänkään osaa hävetä?

Miten saadaan apua Gazaan?
- No helvetti, viekää ne lääkkeet ja ruoat sitä kautta mistä aseetkin. Jo vain riittää kaikille.

[1101]

Valtava likainen pommi koko tontille.
Siinä siivoillessaan voisivat pohtia kumpi heitti ekan kiven joskus kirjoitetun historian alkuhämärissä.

[Ross Sullivan]

↑↑

Tarvitsemmeko tietoa yhtään mistään? Onko kulttuuritutkimus tarpeellista? Entäs historian?

Suomen panostukset Lähi-idän rauhaa varten ovat noin sadasosa yksistään summasta, joka Suomesta menee Ukrainan tukemiseen. Suomi on ottanut Lähi-idän konfliktiin melko varovaisen kannan, mikä on järkevää.

Tsuge, Pena ja Sheikki ovat tyypillisiä vähän vähemmän sivistyneitä ja kouluja käyneitä henkilöitä. Käsittääkseni heistä jokainen voisi kysyä "tarvitaanko humanistista tiedekuntaa". Mielestäni tässä näkemyksessäsi Lähi-Idän tutkimuksen tarpeellisuudesta on samaa henkeä.

"Miksi meidän pitäisi olla koko ajan Lähi-idän tapahtumissa mukana?" Tämä on hyvä kysymys. Ei pitäisi olla on näkemykseni.

"Miksi meidän pitäisi olla koko ajan Lähi-idän tapahtumissa mukana? Hyvät pahat juutalaiset, hyvät pahat arabit? HS:n uutisten kommentointikentässä näkee miten tämä asia jakaa kansaa. Yksinkertaistettuna; vasemmisto fanittaa arabeja ja oikeisto jutkuja."

Tämä on ihan oiva havainto. Näinhän se karkeasti menee. Jos 23v palestiinalaishuiviin pukeutuva naamalävistetty sinitukkainen lesbo-Minde, joka opiskelee kehitysmaantiedettä, menee Gazaan Mullahin vieraaksi, niin siinä ei välttämättä käy hyvin. Mullah ei ehkä arvostakaan Mindeä.Tämä on ehkä tiedossa yleisestikin.

Sen sijaan vähemmän tiedossa on, että siirtokunnassa asuva Ejal ei välttämättä arvosta yhtään sen enempää Penaa, vaikka Pena luulisikin Ejalia veljekseen ja kaltaisekseen.

Lähi-idän tutkimus on ehkä Suomessa riittävää, mutta yleistietämys Lähi-Idästä on silti keskimäärin Suomessa hyvin vähäisiä toppatakkijengin keskuudessa. Israelin juutalaiskansa ei ole lähtökohtaisesti kovin valkoista. Se on geneettisesti melko lähellä arabia (joskin oma erottuva ryhmänsä) ja kulttuurisestikin löytyy yhtäläisyyksiä naapurimaihin. Israelin juutalainen ei ole valkoisen suomalaisen representaatio Lähi-idässä, vaikka Pena niin taitaa luulla.

Pitääkö Suomen osallistua maailmanparantamiseen?Mielestäni ei. Pitääkö Suomi tunkea täyteen maahanmuuttajia? Mielestäni ei. Olenko rasisti? Mielestäni en.

Vastustan ainoastaan jyrkästi sellaista populistista näkökulmaa, että joku helvetin Pera, Pena tai Sheikki alkaa ilkkua suomalaista tiedettä ja tutkimusta. Totta kai, jos joku "tutkii" kyseenalaisin menetelmin jotain pilipalia, niin saahan sitä kyseenalaistaa, mutta esim. yliopiston ympärille koostuva yhteisö on monimutkainen rahoituksineen. Se on eräänlainen ekosysteemi/klusteri. Turhiakin eliöitä tarvitaan. Jos esim. Helsingin yliopistosta karsittaisiin "turhat" tutkimusalat, niin se vaikuttaisi globaaliin maineeseen ja kiinnostukseen. Ilman mainetta ja kiinnostusta myös ne ns. kovat tieteenalat kärsivät/näivettyvät.

Ei siis voida valita kirsikkoja kakusta. Näin se vaan menee. Ilman korkeaa ränkkiä yliopisto ei houkuta huippututkijoita. Tämä usein unohtuu tieteenvastaisessa populismissa.

[SYLWAR]

Tuo Ajatollah Ali Khamenein "huoli" Libanonin tulevaisuudesta on ihan silkkaa sontaa, enempi taitaa olla huoli omasta valta-asemasta jos muualla lähi-idässä änkyräislamistit alkaa tippua johtajan jakkaralta.
Eihän Egyptikään ole kiinnostanut Israelia paskankaan vertaa sen jälkeen kun lopettivat kaivamasta verta nenästään Israelin suunnasta.
Sama käy Libanoninkin kanssa jos alkavat keskittyä enempi vaikka vuohien kasvattamiseen Israelin härppimisen sijaan.

[1101]

Tuo Ajatollah Ali Khamenein "huoli" Libanonin tulevaisuudesta on ihan silkkaa sontaa, enempi taitaa olla huoli omasta valta-asemasta jos muualla lähi-idässä änkyräislamistit alkaa tippua johtajan jakkaralta.
Eihän Egyptikään ole kiinnostanut Israelia paskankaan vertaa sen jälkeen kun lopettivat kaivamasta verta nenästään Israelin suunnasta.
Sama käy Libanoninkin kanssa jos alkavat keskittyä enempi vaikka vuohien kasvattamiseen Israelin härppimisen sijaan.

Juutalaisten ensimmäinen käsky kuuluu:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä"
Eli miksi tunkisivat takaisin ainakaan uskon varjolla?

[Anoteus]

Huomaa että Iranillakin alkaa puntit tutista, kun alkaa jo vinkumaan YK:ta kokoontumaan.. Tuon ajatollahin kun vielä poistaisivat, niin luulen että lähi-itä olisi huomattavasti rauhallisempi

[Satunnaisohikulkija]

- Lisäksi kysyin onko Lähi-idän mailla vastaavia toimintoja Pohjoismaissa. Siihen en saanut vastausta. Kysytään uudelleen; missä sijaitsee Libanonin Pohjoismaiden instituutti? Missä on Beirutin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitos? Onko vastavuoroisuutta?

Avautumistesi tarkoitus on ilmeisesti kyseenalaistaa Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen laitoksen tarkoitus tai hyödyllisyys. Suomessa niin voi toki tehdä, varsinkin kun yliopistomme ovat julkisia ja toiminta on suurelta osin verorahoin kustannettua.

Suuressa osassa muuta maailmaa yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat suurelta osin yksityisellä rahoituksella ja tekevät voittoa. Beirutissa on useampia yliopistoja ja niistä parhaat ovat sellaisia, että opiskelijat (tai siis heidän vanhempansa) maksavat melko korkeita maksuja siitä, että jälkikasvunsa saisi laadukasta opetusta. Tai kyynisemmin ajateltuna, että jälkikasvunsa saisivat tutkinnot arvostetusta yliopistosta, koska se asettaa heidät korkeampaan yhteiskuntaluokkaan ja antaa pääsyn parempiin työpaikkoihin yliopiston jälkeen kuin jonkun kämäisen ja huonosti rahoitetun julkisen oppilaitoksen käyminen.

Suomen Lähi-idän instituutin tai Helsingin yliopistossa olevan Lähi-idän tutkimusyksikön tarkoitus ei ole mikään vastavuoroisuus, vaan niiden tarkoitus on lisätä Lähi-idän alueen tuntemusta Suomessa. Useimmitenhan ei alun perin ole mitään kokonaista yksikköä tutkimassa jotain tiettyä aluetta, vaan on yksittäisiä tutkijoita, jotka ovat omien tiedonintressiensä vuoksi ryhtyneet tutkimaan tiettyä aluetta (oman oppialansa näkökulmasta), jolloin heille on syntynyt siitä asiantuntemusta. Varmaankin parempaa asiantuntemusta kuin mitä syntyy öyhöttämällä Lähi-idän asioista nettipalstoilla muiden ei-asiantuntijoiden kanssa, joiden ymmärrys Lähi-idästä perustuu siihen, että ovat lukeneet öyhötystä netistä ja kenties kerran käyneet turistimatkalla jossain sielläpäin.

Kun asiantuntijoita on enemmän kuin yksi ja heillä on taustallaan eri oppialoja, voidaan perustaa heidän osaamistaan yhteen kokoava tutkimusyksikkö, jolloin tarkoitus on se, että näiden eri aloilta tulevien tutkijoiden osaaminen jotenkin kumuloituisi yhteen. Silloin on myös helpompi saada aikaan kokonaisia opintokokonaisuuksia ja hakea rahoitusta tutkimushankkeille.

Miksi sitten suomalaiset yliopistot ovat perustaneet instituutteja ulkomaille? Niiden tarkoitus on yleensä syventää tutkimusyhteisöjen yhteyksiä kohdealueille ja helpottaa esimerkiksi niiden suomalaisten tutkijoiden elämää, jotka asuvat kohdealueella ja tutkivat sitä. Tällaiset instituutit voivat myös tehdä kulttuuri- ja taideyhteistyötä ja siinä sivussa vaikkapa hyödyttää suomalaisten diplomaattien työtä tuolla alueella, vaikkei se olekaan instituuttien päätarkoitus. Suomalaiset instituutit ovat aika pieniä, onhan Suomi pieni maa. Isoilla mailla ne ovat isoja lafkoja, jotka pyörittävät myös mm. stipendiohjelmia, tarjoavat oman maansa kielikoulutusta paikallisille opiskelijoille jne.

Tiede ja tutkimus pyrkivät yleensä riippumattomuuteen, minkä vuoksi Suomi ei varmaankaan suhtautuisi kovin myönteisesti esimerkiksi siihen, että Saudi-Arabia tai Qatar rahoittaisi isolla rahalla Helsinkiin Lähi-idän tutkimuksen keskuksen. Maissa, joissa tiede ja tutkimus ovat suuremmalta osin yksityisrahoitteista toimintaa, tällaista tapahtuu enemmän. Ja sitten pitää ottaa huomioon se, että tällaisen instituutin rahoittaja luultavasti vaikuttaisi tutkimuksen suuntautumiseen ja sisältöön.

En ole törmännyt Beirutissa olevaan Suomen tai Pohjoismaiden tutkimusyksikköön, mutta siellä(kin) on yksittäisiä tutkijoita, jotka ovat syystä tai toisesta kiinnostuneita juuri Suomesta. Lisäksi siellä on aika paljon think tankejä, joissa tehdään kansainvälistä politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa, taloutta jne. koskevaa tutkimusta. Suomen-tutkija hakeutuu todennäköisesti johonkin tällaiseen laajempaan kehykseen ja ottaa siellä itselleen Suomi-kulman, koska tietää siitä kollegoitaan enemmän.

- Jos niitä on, niin tutkitaanko niissä myös uskontoja sekä rotuja ja eri kulttuureita?
- Jos niitä taasen ei ole, niin eikö pohjoismaalaisissa ole mitään tutkittavaa?

Minun on hieman vaikea kuvitella, miksi uskonto, rotu ja kulttuuri olisivat ainoita tai tärkeimpiä tutkimuskohteita silloin kun tutkitaan jotain toista aluetta. Luulisin, että tällä hetkellä maailmalla olevia tutkijoita kiinnostavat Suomessa ja Pohjoismaissa aivan eri asiat. Esimerkiksi koulutusjärjestelmä tuntuu olevan todella kiinnostava asia maailmalla ja jos googletat "Finnish education model", huomaat, että se on kiinnostanut asiantuntijoita kaikkialla maailmassa, myös Lähi-idässä.

Politiikantutkijoita taas kiinnostaa kovasti Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän naapurina sijaitseminen. Myös Beirutissa kansainvälisen politiikan tutkijat kirjoittelivat tästä monta artikkelia ja kolumnia.

Omana elinaikanani en ole tavannut yhtään vakavasti otettavaa tutkijaa kaukaisissa maissa, joka haluaisi tutkia suomalaisten rotua. Mutta varmaan vielä 1800-luvulla sellaisia tutkijoita oli. Ainakin Ruotsissa ja Saksassa.

Selviää aika helposti nettihakujen avulla, missä kaikkialla maailmassa on olemassa suomen kielen laitoksia tai opetusta yliopistoissa.

En pitäisi mahdottomana, että jonkun kaukaisen maan antropologi tai etnologi kiinnostuisi suomalaisten uskonnollisuudesta niin, että lähtisi Suomeen tekemään kenttätyötä - opiskeltuaan sitä ennen suomen kielen. Tällä tavoin tiede toimii. Sen lähtökohta on kiinnostus, joka synnyttää tiedontarpeen, ja sitten tietoa lähdetään etsimään sieltä, missä sitä on. Asiaan kyllä sitten vaikuttaisi se, mistä moinen tutkija löytäisi hankkeelleen rahoituksen. Mutta mitä kummallisimpia asioita kyllä rahoitetaan - ja joka puolelta löytyy merkillisiä säätiöitä ja kerhoja, joilta sitä voi hakea, koska jonkun (usein edesmenneen) mielestä kyseinen asia on kiinnostava ja hyödyllinen.

Nyt tuli kaksi erityyppistä vastausta. Tutkitaanko vai viedäänkö tietoa? Jos kumpaakin tai vaan toista, niin miten tuo kaikki näkyy suomalaisten arjessa, ts. vastine rahalle?

Tutkimuksen lähtökohta ei ole viedä tai tuoda tietoa, vaan etsiä sitä ja tehdä se julkiseksi kaikille, jotka haluavat siitä oppia. Mutta koska asiantuntijoilla on oma taustansa ja kansansa, heidän oppineisuutensa näkyy usein parhaiten heidän kotimaahansa. (Ei aina, koska välillä joku on paljon tunnetumpi ulkomailla kuin kotipuolessaan.) Suomalaisten arjessa tämä näkyy esimerkiksi siten, että kun medialla on tarve kertoa siitä, mitä Lähi-idässä tapahtuu, he haastattelevat asiantuntijoita, ts. niitä suomalaisia, jotka tietävät jotain ko. alueesta ja pystyvät siten toimimaan tulkkina sikäläisen ja suomalaisen välillä. Voisihan suomalainen media tietysti haastatella ulkomaisia tutkijoita, mutta media tietää, että ihmiset kuuntelevat mieluiten sellaista, joka puhuu heidän omaa kieltään.

Lisäksi tietysti niistä opiskelijoista, jotka Suomessa opiskelevat ja tutkivat Lähi-itää, vain pieni osa päätyy myöhemmässä elämässään Lähi-idän tutkijoiksi. Suurin osa heistä päätyy muille aloille: yritysten vientiosastoille, toimittajiksi, valtion virkamiehiksi, koulujen opettajiksi, konsulteiksi, yrittäjiksi, Punaisen Ristin töihin, lähetyssaarnaajiksi, rauhanturvaajiksi, sosiaalityöntekijöiksi ja vaikka mitä muuta. Omilla työpaikoillaan he ovat ehkä niitä harvoja, jotka tietävät jotain tuosta maailmankolkasta, kun taas joku toinen tietää jotain Venäjästä ja joku kolmas Amerikasta. Yrityksen, järjestön tai viraston osaaminen syntyy monista ihmisistä, ja jos yksi alue on kokonaan tuntematon, se tarkoittaa aukkoa osaamisessa. Se pieni joukko suomalaisia, joilla on Lähi-itää koskevaa asiantuntemusta, paikkaavat tuota aukkoa, ja siten omalta pieneltä osaltaan tekevät Suomesta sivistynyttä, maailmaa ymmärtävää yhteiskuntaa.

Jos kerta kaikkiaan kukaan ei tiedä mitään jostain alueesta, silloin "asiantuntijaksi" tulee se, joka väittää tietävänsä. On aina kiusallista, kun helppoheikki vedättää kokonaista kansaa vain siksi, ettei sieltä löydy ketään, jonka osaaminen riittäisi kertomaan, miten asia oikeasti on.

Onko Suomessa Slovenian tutkimuslaitosta? Entä onko Romaniassa Suomen tutkimuslaitosta?
Käsittääkseni tieteessä lähtökohtaisesti lähtökohtana ei ole vastavuoroisuus. Suomi on kuriositeetti ryssän rajalla, eikä Suomi ole millään tavalla kiinnostava tai merkittävä globaalissa kontekstissa, eikä ole sitä koskaan ollut. Ihan jo ala-asteen tiedoilla ymmärtää, että miksi Lähi-itä on ollut läpi historian keskeinen ja kiinnostava alue.

No, Suomessa on useampiakin Itä-Euroopan tutkimuslaitoksia, tosin ne ovat näihin päiviin saakka keskittyneet 90-prosenttisesti yhteen tiettyyn Itä-Euroopan maahan ja käsitelleet muita vasemmalla kädellä eli yksittäisten tutkijoiden kautta. Slovenia on mennyt siinä sivussa.

Romaniassa on ainakin yksi Pohjoismaiden ja Baltian tutkimuslaitos, jolla on useampia tutkijoita ja vuodesta toiseen omat opiskelijatkin. Kyseinen laitos on julkaissut useita Suomea ja Suomen historiaa käsitteleviä kirjojakin. Suomalaiset ovat useimmiten kiinnostuneita siitä, mitä muut muualla heistä ajattelevat, mutta ongelmana on se, ettei Suomessa juurikaan osata lukea romaniankielisiä julkaisuja, joten meillä huomataan mediassa enimmäkseen vain ne, jotka on julkaistu englanniksi (tai ehkä ruotsiksi). Yliopistoissa varmaan huomataan muitakin.

Se ei pidä paikkansa, etteikö Suomi olisi "millään tavalla kiinnostava tai merkittävä" - onhan se sitä. Suomalaiset vain etsivät itseensä kohdistuvaa kiinnostusta vääristä paikoista. Suomi ei ole koskaan ollut niin kiinnostava kuin suomalaiset haluaisivat esimerkiksi Lontoossa tai Pariisissa tai New Yorkissa, ja ruotsalaisetkin ovat harmillisen laimeasti kiinnostuneita Itämaastaan. Mutta sen sijaan monessa Suomen kaltaisessa rajamaassa Baltiasta Balkanille ja Turkkiin Suomi on monissa vaiheissa ollut hyvinkin kiinnostava. Suomalaiset eivät ole halunneet kuulua tuohon joukkoon, joten siksi vastavuoroinen kiinnostus on Suomessa ollut vähän samalla tapaa laimeaa kuin länsieurooppalaisten kiinnostus Suomeen. Nyt on asia tosin muuttunut. Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys ovat yhtäkkiä tehneet Suomen hyvinkin mielenkiintoiseksi monissa länsimaissa. Eivätkä ainakaan ole vähentäneet kiinnostusta Suomen kaltaisissa rajamaissa.

[URSA]

Itse olen nähnyt ainoastaan muslimien räkivän Suomessa kristittyjen päälle mutta en koskaan juutalaisten.

Kattava yhteenveto. Jopa Hesari alkaa kirjoittamaan siitä, kuinka yli 60 000 israelilaista voi palata koteihinsa vasta kun Hizbollahin terrori-isku ei ole enää uhkana.

Yhdysvaltalais­lehti analysoi videot: Näin Nasrallah tapettiin

12:00

Hizbollah-johtaja Hassan Nasrallah tapettiin Israelin ilmaiskuissa Beirutissa todennäköisesti BLU-109-pommeilla.

Iskuissa käytettiin vähintään kahdeksaa hävittäjää ja 15 BLU-109-pommia.

Libanonilaisen Hizbollah-järjestön johtaja Hassan Nasrallah tapettiin perjantaina todennäköisesti yli 900 kiloa painavilla ”bunkkerinmurskaajiksi” (bunker buster) kutsutuilla pommeilla, kertoo yhdysvaltalainen The New York Times (NYT) -lehti.

Lehden mukaan Israel iski Nasrallahin piilopaikkaan Libanonin pääkaupungissa Beirutissa yhteensä ainakin kahdeksalla hävittäjällä. Niissä oli yhteensä ainakin 15 BLU-109-pommia, jotka tunkeutuvat esimerkiksi bunkkereiden lävitse ja räjähtävät kohteidensa sisällä.

NYTin tiedot perustuvat sen analysoimaan videoaineistoon.

The Wall Street Journal -lehden (WSJ) saaman tiedon mukaan Nasrallah oli ilmaiskujen aikaan noin 20 metrin syvyydessä olevassa bunkkerissa. Sinne oli suojautunut myös muita Hizbollahin korkea-arvoisia jäseniä.

WSJ:n mukaan Israel on tehnyt viime päivien aikana yli 2 000 ilmaiskua Libanoniin. Libanonin terveysministeriön mukaan yli 700 ihmistä on saanut surmansa Israelin iskuissa.

NYT:n mukaan iskuissa tuhoutui neljä kerrostaloa, jotka olivat ainakin seitsemän kerroksen korkuisia. Lehti oli tunnistanut kuva-aineistoista kolmetoista kohdetta, joita Israel pommitti perjantain ja lauantain aikana. Iskuja tehtiin noin viiden kilometrin pituisella alueella.

Nasrallah oli Hizbollahin korkein johtaja. Hän johti Libanonissa toimivaa mutta Iranin voimakkaasti tukevaa Hizbollahia 32 vuoden ajan.

Esimerkiksi Yhdysvallat luokittelee Hizbollahin terroristijärjestöksi. EU määrittelee terroristijärjestöksi vain Hizbollahin sotilaallisen siiven. Hizbollah toimii Libanonissa myös poliittisena puolueena.

Hizbollahilla on arvioitu olevan noin 30 000 aktiivista taistelijaa ja noin 20 000 taistelijaa reservissä.

Nasrallahin surmaaminen on yksi merkittävimmistä käänteistä Israelin ja Hizbollahin välisissä väkivaltaisuuksissa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Israelin epäillään tehneen aiemmin syyskuussa poikkeuksellisen räjähdeiskujen sarjan tuhansilla hakulaitteilla ja radiopuhelimilla. Kymmenet ihmiset saivat surmansa ja tuhannet loukkaantuivat iskuissa.

Hizbollah alkoi tulittaa Israelia raketeilla viime vuonna sen jälkeen kun terroristijärjestö Hamas oli käynnistänyt suurhyökkäyksensä Israeliin 7. lokakuuta ja Israel vastannut siihen pommittamalla kohteita Gazassa.

Israelin hallitus pyrkii Hizbollahin vastaisilla iskuilla palauttamaan yli 60 000 Pohjois-Israelissa paennutta ihmistä koteihinsa.

Hizbollah-johtajan surma | Yhdysvaltalaislehti analysoi videot: Näin Nasrallah tapettiin https://www.hs.fi/maailma/art-2000010728870.html

Jos yli 2000 ilmaiskuissa on kuollut vain jotain 700 ihmistä, voi olettaa osumatarkkuuden olleen hyvä ja iskujen osuneen aika tarkasti vain Hizbollahin jäseniin. Niin tarkasti kuin bunkkereissa siviilien seassa lymyileviin terroristeihin voi osua.

Oliko ne kokoontuneet suunnittelemaan jälleen uutta terrori-iskua. Mistä muustakaan siellä olisi puhuttu.