Suomi saattoi olla lähellä aseellista konfliktia, väläyttää uutuuskirja – ”Moskovan valtiaiden silmissä etupiiri”
Markku Mantila ja Jouni Mölsä kysyvät informaatiovaikuttamista käsittelevässä uutuuskirjassaan, ”oliko Imatra vaarallinen kokeilu”. Venäjään liittyvät perättömät väitteet levisivät tuolloin heti. Jossakin oli pahantahtoinen koneisto ”valmiina ja harjoitellut tämänkaltaista tilannetta jo ennalta”, Mantila ja Mölsä arvioivat.
Tänään klo 6:00 (päivitetty klo 6:00)
Suomen valtiollisen viestinnän huipputehtävissä toimineet Markku Mantila ja Jouni Mölsä pohtivat muun muassa Imatran ampumistapausta tuoreessa kirjassaan Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista (Docendo 2024).
Tietokirja käsittelee vahingollista valtiotason informaatiovaikuttamista lukuisin konkreettisin esimerkein.
”Voi epäillä, että jokin koneisto oli valmiina”
Traagisessa Imatran joukkoampumisessa joulukuussa 2016 imatralaismies surmasi ampumalla kolme naista ravintola Vuoksenvahdin edessä. Kaksi toimittajaa ja Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja valikoituivat uhreiksi sattumalta.
Välittömästi sen jälkeen, kun ensimmäiset tiedot ampumisesta tulivat julki, sosiaalisessa mediassa alkoi huhumylly. Silloisen Twitterin, nykyisen X:n valetileiltä jaettiin väärää tietoa suomeksi, englanniksi ja venäjäksi, Mantila ja Mölsä kirjoittavat. Myös tiedotusvälineet kertoivat trollien aktivoitumisesta. Perättömiä väitteitä levitettiin siitä, että uhrit olisivat olleet venäläisiä ja motiivina olisi ollut uhrien etninen tausta. Tekijän väitettiin olevan sotilas, mikä ei sekään pitänyt paikkaansa.
Mantila ja Mölsä huomauttavat, että väärä tieto alkoi liikkua hämmästyttävän nopeasti siihen nähden, että tekijä toimi yksin ja valikoi uhrinsa sattumalta.
– Kuitenkin jonkin tahon viestintä tuotti disinformaatiota saman tien useilla kielillä. Voi epäillä, että jokin koneisto oli valmiina ja harjoitellut tämänkaltaista tilannetta jo ennalta. Syyttävä sormi osoittaa tässäkin itään, joskaan koskaan ei saada konkreettisia todisteita siitä, mikä joukko valheellisen viestinnän taustalla hääräsi. Viittaukset venäläisiin kuitenkin paljastavat, keillä oli syy käyttää Imatran ampumista hyväkseen, Mantila ja Mölsä kirjoittavat.
”Oliko kyseessä koko suvereenin Suomen kannalta vaarallinen tapahtuma?”
Kirjoittajat kysyvät, ”oliko Imatra vaarallinen kokeilu”, jonka tarkoituksena oli luoda kehys jopa aseelliselle toiminnalle suvereenia Suomea vastaan.
– Imatran tragedian synnyttämä sosiaalisen median aktiivisuus antaa jälkikäteen aiheen pohtia, oliko kyseessä yritys luoda Venäjän sisällä kuvaa, että rajan lähettyvillä maanmiehet olivat pulassa ja heitä olisi syytä lähteä auttamaan viranomaisvoimin ja aseiden kanssa. Vuonna 2016 ajatus tuskin juolahti juuri kenenkään informaatiovaikuttamista seuranneen asiantuntijan, sotilaan tai virkamiehen mieleen. Ukrainan sodan puhjettua on ollut kuitenkin syytä miettiä asiaa uudelleen. Kenties arkistot jälleen tulevaisuudessa avautuvat jonkin Venäjän uuden regiimin myötä ja tutkijat pääsevät selvittämään, oliko Imatran tragediassa kyse koko suvereenin Suomen kannalta vaarallisesta tapahtumasta, Mantila ja Mölsä kirjoittavat.
Ulkoministeriön päällikkö nitisti huhuja – viittasi ”Donbass-ilmiöön”
Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen saa Mantilalta ja Mölsältä erityiskehut.
– Häkkinen reagoi vääriin väitteisiin useilla kielillä, myös osaamallaan venäjällä, ja kehotti antamissaan medialausunnoissa uskomaan Suomen viranomaisia sosiaalisen median sijaan. Häkkisen nopea toiminta oli tärkein yksittäinen tekijä vihamielisten huhujen nitistämisessä. Potentiaali laajalle kuohunnalle oli olemassa.
Häkkinen itse sanoi tuoreeltaan maanantaina 5. joulukuuta 2016 Yle Uutisille, että trollaamisen tarkoituksena ”oli vahingoittaa Suomea ja mahdollisesti Suomen suhdetta toiseen valtioon ja ehkä toisen maan kansalaisiin”.
– Venäjäksi liikkui sellaista tietoa, että Suomen rajaseudulla tapahtuneet surmat voivat olla merkki Donbass-ilmiön syntymisestä. Venäläiset voivat ajatella, että Donbass-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että paikallista vähemmistöä pitää lähteä suojelemaan, voimakeinoinkin, Häkkinen sanoi tuolloin Ylelle.
Häkkinen on muistellut tapausta myös Iltalehden haastattelussa vuonna 2018 potentiaalisesti vaarallisena tilanteena, jossa pyrittiin vahingoittamaan Suomea.
Venäjä-mieliset levittivät perätöntä kokoomusväitettä
Mantila ja Mölsä nostavat esiin kirjassaan myös pari vuotta aiemmin tapahtuneen Laajasalon murhan. Tapauksesta levisi Venäjällä uutisointia täysin väärin tiedoin. Suomen Venäjä-mieliset levittivät väitettä, että ”kokoomus surmaa venäläisiä Helsingin kaduilla”.
– Tämäkin tapaus osoittaa, kuinka helposti oikeusvaltioon kuuluvia prosesseja ja oikeuksia, kuten yksilönsuojaa, voidaan käyttää hyväksi informaatiovaikuttamisessa, Mantila ja Mölsä kirjoittavat.
”Suomi on edelleen Moskovan valtiaiden silmissä etupiiri”
Mantila ja Mölsä katsovat kirjassa, että Venäjään liitettyjä tapauksia on ollut Suomessa niin paljon, ettei yhdeltä ajatukselta voi välttyä.
– Suomi on edelleen Moskovan valtiaiden silmissä etupiiri, jollakin tavalla Venäjän vaikutuspiiriin kuuluva alue. Kun vetää yhteen tässäkin kirjassa kerrottua, syntyy väkisinkin ajatus, että Suomi on kymmenkunta vuotta elänyt vaaran vuosia. Ne eivät ole vieläkään ohi, joskin Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen kykyä puolustaa koskemattomuuttaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4 ... e1dd8ceab5
Voiko tässä olla samalla syy trollien määrään minfossa? Ne kyttää milloin tulee mahdollisuus valehdella rikoksesta.
Uutisessa mainittujen rikosten ketjut murha-infossa:
viewtopic.php?t=22197
viewtopic.php?t=17560
Täällä on usein huhuja ennen uutisointia, joten siinä voi olla se huono puoli, että "Venäjä-mieliset" ehtivät alkaa levittää omia valheitaan ennen tiedotteita ja uutisia. Siksi ne siis aina päivystää täällä ja trollaa siinä sivussa.
Madoilla on tapana myös jättää vana paskaa jälkeensä.
