Helsinki Ullanlinna - psykiatrille elinkautinen vaimon murhasta 12/2022

[Maiju]

Tässä tuo kiitos kokonaisuudessaan.

Väitöskirjan aihepiiri ja sen kiitososa tarjoavat kiinnostavan mutta synkän ikkunan ihmiseen, jolta myöhemmin rajoitettiin oikeuksia yleispäteväksi fraasiksi väitetyllä potilasvaarallisuudella ja joka lopulta murhasi vaimonsa.
Kiitososassa ei mainita henkilökohtaisia suhteita, mikä voi viitata kirjoittajan eristyneisyyteen ylipäätään tai siihen, että hänen ammatillinen elämänsä on ollut eristyksissä hänen henkilökohtaisista suhteistaan tai ne ovat olleet ongelmallisia. Tämä saattaa kaikkiaan heijastaa hänen kyvyttömyyttään luoda syvempiä ihmissuhteita, mikä voisi olla merkittävä osa hänen psykologista profiiliaan.

Ai, suhde kaksoissikoon ei olekaan henkilökohtainen suhde? Minusta se on todellakin henkilökohtainen ihmissuhde.

Eipä tiedetä Tn henkilökohtaisista suhteista muuta kuin että kaksi suhdetta johti avioliittoon. Toinen päätyi eroon ja toinen vaimon surmaan. Tiedetään myös olleen ennen ekaa avioliittoa seurustelusuhteita. Tikkasen tuntevat ihmiset ja hänen kanssaan seurustelusuhteissa olleet tietävät enemmän. Jotain pientä tiedetään muutamien hänen entisten potilaidensa kertomana ja hoitavan psykiatrin kertomana.

Sinä et tiedä hänen ihmissuhteidensa syvyydestä yhtään mitään. Psykologinen profilointiyrityksesi jää täysin arvailuksi. Tn kyvystä muodostaa syvempiä ihmissuhteita tietävät Tn ex ja hänen aiemmat seurustelukumppaninsa, kaksoisiskonsa sen ystäväporukkansa 4 ystäväänsä. T on itse kertonut olevansa introvertti (ainakin verratessaan itseään vaimoonsa V). Niin kuin ihmiset yleensäkin olemme erilaisia.

Voit kohdistaa moitteesi ja vastaväitteesi Kontulalle (Kimmo Kaleva Kontula (s. 13. lokakuuta 1950 Helsinki) on suomalainen sisätauteihin ja endokrinologiaan erikoistunut lääkäri ja professori). Minä ehdottomasti yhdyn hänen mielipiteensä ja olen kiitollinen tästä uudesta palasta tekijän profiiliin.

KIMMO KONTULA, tuolloin apulaisprofessori HYKS:n sisätautien klinikka, 00290 Helsinki kirjoittaa:

Väitöskirjan kiitosjaksossa on kuitenkin vetovoimaa: se kertonee aina jotain väittelijän persoonallisuudesta ja tieteellis-sosiaalisesta verkostosta, ja sillä on myös kulttuurihistoriallista merkitystä oman aikansa tiedemaailman kuvaajana. Päätinkin selvitellä lääketieteellisten väitöskirjojen kiitosjakson sisällön yleisiä piirteitä tänä päivänä ja 40 vuotta sitten.

[Talvi24]

Tikkasen kokemus terapiasta on varmasti ollut negatiivinen, koska ei hoitavan kehoituksesta huolimatta tehnyt mitään asian eteen. Joten tuskin se ensimmäinen terapia aikoinaan on kovin hyödyllinen ollut.

Luulen tuokin päätelmäsi osuneen täysin metsään. Mutta noinhan sinun pitää tietysti rakentaa ihan omaa versiotasi tästä tapauksesta. Mitään tietoa ei ole, milloin ollut terapiassa ja miten pitkään - eikä siitä, miten oli kokenut terapian. Jos T ei olisi kokenut terapiaa hyödyllidseksi, niin olisi voinut vaihtaa terapeuttia (terapeutin ja asiakkaan ”kemioiden” kohdilleen osuminen on kuulemma tärkeämpää kuin terapiasuuntaus) tai lopettaa terapian. Eipä vaan tiedetä yhtään sen enempää, kuin, että joskus on terapiassa ollut.

Kuten hyvin muistat, hoitava psykiatri totesi, ettei T ollut vastustanut ehdotusta terapiasta. Sen muistit oikein, ettei <t ollut tehnyt mitään terapian aloittamiseksi.

>> Minusta tuo selittyy täysin sillä, että än oli tuolloin syksyllä 2022 liian sairas, siten vaikeasti masentunut, ettei kyennyt etsimään itselleen terapeuttia ja aloittamaan terapiaa. Hän on saattanut miettiä asian edistämistä, kunhan olisi päässyt parempaan kuntoon. Ei ehtinyt.

Lainaus korjattu
-NILS-

[Maiju]

>> Minusta tuo selittyy täysin sillä, että än oli tuolloin syksyllä 2022 liian sairas, siten vaikeasti masentunut, ettei kyennyt etsimään itselleen terapeuttia ja aloittamaan terapiaa. Hän on saattanut miettiä asian edistämistä, kunhan olisi päässyt parempaan kuntoon. Ei ehtinyt.

Toistoa, pahoittelen, mutta Talvi24 tuon tuosta pyytää perusteluja (niitä tosin hyväksymättä):

Kun tarkastellaan yo lausuntoa, voidaan nostaa esiin muutamia keskeisiä seikkoja:

1. Syytösten siirtäminen: Lausunnossa viitataan siihen, että henkilön mahdolliset ongelmat (kuten masennus) olisivat syynä hänen toiminnalleen tai kyvyttömyydelleen hakea apua. Tämä voi olla tapa siirtää huomio vastuista ja valinnoista ulkoisiin olosuhteisiin, mikä on yleinen uhriutumisen / uhriuttamisen muoto.

2. Vastuun väheneminen: Kun henkilöä kuvataan vaikeasti masentuneeksi, se voi antaa vaikutelman, että hän ei ole vastuussa teoistaan, koska hänen mielentilansa rajoitti hänen kykyään toimia rationaalisesti tai hakea apua. Tämä voi hämärtää syyllisyyden ja vastuun käsitteitä.

3. Empatian hakeminen: Tällaiset kuvaukset voivat myös olla yritys herättää empatiaa ja ymmärrystä lukijassa tai kuulijassa. Uhriutuminen usein sisältää pyrkimyksen saada muut tuntemaan sääliä tai myötätuntoa, vaikka kyseessä olisi vakava rikos.

4. Masennuksen käyttö selityksenä: Vaikka masennus on vakava ja vaikuttava tila, sen käyttäminen syynä väkivaltaiseen käyttäytymiseen voi johtaa vaaralliseen ajattelutapaan, jossa vakavat rikokset vähätellään tai oikeutetaan mielenterveysongelmilla. Tämä voi heikentää myös niiden, jotka todella kärsivät masennuksesta, asemaa yhteiskunnassa.

Psykiatri on eettisesti velvollinen huolehtimaan sekä omasta että potilaidensa hyvinvoinnista. Kun hän ei hakenut hoitoon sitoutuen apua, viittaa se ammatillisen ja henkilökohtaisen vastuun puutteeseen, mikä jälleen täydentää hänestä piirtynyttä kuvaa. Tällaiset tilanteet voivat myös heikentää ihmisten luottamusta psykiatriseen hoitoon ja lääkärin ammattiin laajemmin ja siksi tästä pitäisi keskustella yhteiskunnassa laajasti ja avoimesti.

[Miss Holmes #1]

Mä kävin läpi muutamia muitakin kiitos-osuuksia. Lähinnä tuttujen.

Kaikissa (todellakin kaikissa) oli mainittu vanhemmat, oma perhe/ puoliso/ asuinkumppani ja lapset. Ystäviä, jopa minut🫨….
Joten kovin ”laiha” on tuo Tikkasen ympäristö ihan ilman mitään profilointiyritystäkin.

Mutta todellakin, kertoo paljon kyllä.

[Talvi24]

***********

Ai, suhde kaksoissikoon ei olekaan henkilökohtainen suhde? Minusta se on todellakin henkilökohtainen ihmissuhde.
***********

Voit kohdistaa moitteesi ja vastaväitteesi Kontulalle (Kimmo Kaleva Kontula (s. 13. lokakuuta 1950 Helsinki) on suomalainen sisätauteihin ja endokrinologiaan erikoistunut lääkäri ja professori). Minä ehdottomasti yhdyn hänen mielipiteensä ja olen kiitollinen tästä uudesta palasta tekijän profiiliin.
KIMMO KONTULA, tuolloin apulaisprofessori HYKS:n sisätautien klinikka, 00290 Helsinki kirjoittaa:

Väitöskirjan kiitosjaksossa on kuitenkin vetovoimaa: se kertonee aina jotain väittelijän persoonallisuudesta ja tieteellis-sosiaalisesta verkostosta, ja sillä on myös kulttuurihistoriallista merkitystä oman aikansa tiedemaailman kuvaajana. Päätinkin selvitellä lääketieteellisten väitöskirjojen kiitosjakson sisällön yleisiä piirteitä tänä päivänä ja 40 vuotta sitten.

Heh, omituista tulkita selvä, sinulle osoittamani yksinkertainen kysymys moitteeksi ja vastaväitteeksi. Selväähän toki on, että kaksoissisaruus on mitä henkilökohtaisin suhde. T halusi pyytää itselleen ilmeisen tärkeän kaksoisiskonsa apua väitöksensä oikolukemiseen ja kiitti siitä asianmukaisesti. Mitä ihmeen epäselvää siinä on jopa niin, että taas joudut turvautumaan, nyt em. sisätautien apulaisprofessoriin.

Luin MH:n kettjuun linkkaaman Tn väitöskirjan kiitososuuden. Se vaikuttaa sopineen väitöstyönsä mukaisiin kiitoksiin varsin hyvin. Minusta tuossa ei ole mitään ihmeteltävää. Olisiko Tn pitänyt kiittää vanhempiaan siitä, että ovat saattaneet hänet maailmaan - vai mistä ihmeestä? Minusta on ilmeistä, ettei jo sen ikäiseksi ehtinyt mies ole tarvinnut poikamiehenä eläessään sen paremmin äitinsä kuin isänsä apuja omaan arkeensa saadakseen puuerrettua väitöskirjansa valmiiksi.

”Tikusta asiaa.” kun ei muutakaan näytä olevan.

Väitöksensä kiitososion perusteella tekemäsi päätelmät vuotavat kuin seula. Meitä ihmisiä on (onneksi) monenlaisia. Yksi tekee niin ja toinen näin ja esim. väitöskirjansa kiitos-osuuden suhteen. Siihenkin T on toki voinut saada ohjeita esim. ohjaajaltaan. Ja se, miten kukin tekee on jokaisen oma asia.

Annan sinulle vinkin, jota voit ryhtyä selvittelemään (tutustuaksesi - ehkä - Tn ”sielunelämään"):
Lääkärimatrikkelit ovat jo hyvin pitkään ilmestyneet 5 vuoden välein (aiemmin harvemmin). Nyt en ole varma, voiko lääkäri pyytää jättämään nimensä ja tietonsa kokonaan pois matrikkelista? Ehkä voi, eihän tuo matrikkeli taida mikään niin ”virallinen" olla.

Matrikkeliin tulee jokaisesta lääkäristä automaattisesti:
- Nimi, syntymäaika, milloin valmistunut lääkäriksi, milloin erikoislääkäriksi (jos on erikoistunut)

Sinne voi halutessaan laittaa:
- valokuva
- työhistoria, tutkimukset ja väitöskirja
- harrastukset
- tiedon puolisosta ja lapsista syntymävuosineen (mahdollisista eroista ja uusista puolisoista)
- tiedot vanhemmistaan (halutessaan ammattiensa kera)

Sen perusteella, onko lääkäri halunnut matrikkeliin vain nuo perustiedot vai onko laittanut em. muitakin tietoja - on kuulemma tehty jotain päätelmiä. En tiedä, onko joku jopa tutkinut asiaa virallisesti jollakin tasolla.

Jos pääset käsiksi eri aikoina julkaistuihin matrikkeleihin, voit tehdä ihan oman tutkimusatkasi Tikkasen - ehkä ”sielunelämäänkin", kunhan ensin selvität, mitä päätelmiä noista on tehty. Ei ole kiinnostanut niin paljon, että olisi ollut tarve selvittää. Sen verran voin kertoa, että 2002 on Tllä ollut vain nuo perustiedot. Johtunee ehkä siitä, että oli kai vasta pari vuotta aiemmin 2000 vamistunut lääkäriksi.

[Ulrica]

Kyllä siltä näyttäytyy, että kaksoissisko ja irlantilaissuomalainen tenori ovat saaneet luottamustehtävän väikkärissä, ennen äitiä. Tenori ilmoittaa elämänkoulun somealustoilla koulutuksekseen.

Ehkä tuo väitös on esitutkarin ja oikeudenkäynnin liitteenä muista syistä. Paljastaako kiitokset vanhempien rähinägeenin. Miksi ylipäätään aihetta tutkittu.

Hieman kiusaantumiseen asti näyttäytyy vanhempien korostus lapsen koulutuksen tärkeyttä kohtaan. Ehkä se jonkun keino pyrkiä lakaisemaan alleen ja kompensoida lapsen kenkiin jäänyttä henkilön tunne-elämää. Väärä marssijärjestys kasvatuksessa. Jamesman aiemmin asiaa avasi. Isä DI.

Todella kiintoisaa äitisuhde nimenomaan seri-tekoa ajatellen.

[Talvi24]

Mä kävin läpi muutamia muitakin kiitos-osuuksia. Lähinnä tuttujen.
Kaikissa (todellakin kaikissa) oli mainittu vanhemmat, oma perhe/ puoliso/ asuinkumppani ja lapset. Ystäviä, jopa minut🫨….
Joten kovin ”laiha” on tuo Tikkasen ympäristö ihan ilman mitään profilointiyritystäkin.
Mutta todellakin, kertoo paljon kyllä.

Tarkistit varmaan samalla, minkä ikäisiä väittelijät olleet ja minkä ikäisiä lapsia hoidettavana samalla, kun on puurtanut väitöskirjaansa. Enemmän kuin oleellisia asioita nuo, tuovat sitä omien vanhempiensa osuutta esille.

Tikkasella väitöksen teko näyttää osuneen sikäli hyvään saumaan, ettei ollut vielä omaa perhettä (jota olisi voinut kiitellä). Yli kolmekymppisen itsekseen asuvan poikamiehen todellako luulet pyytävän vanhemmiltaan omaan arkeensa apuja?
Minusta väitöskirjansa kiitokset kertoo sen, että hän on kiittänyt juuri niitä ihmisiä, jotka ovat myötävaikuttaneet työhönsä. Käsittääkseni kiitokset osoitetaan niille, joille se kuuluu. Esim. puolisolle, perheelle prosessin jaksamisesta.

[Miss Holmes #1]

Olet itse tuonut esiin, että Tikkanen oli slomalla vain noin 3kk.

Ensimmäisen kerran hän oli vastaanotolla 8/21.

Varmasti hoitava on jo tuon 21/8-12 aika suositellut terapiaa.
Ei haleutunut, mutta oli kuitenkin työkuntoinen, koska mielestäsi ei ole ollut slomalla tuolloin tai kevään/kesän 22 aikana.

Ei terapia ole mikään kertavisiitti.
Miksi ei hakeutunut terapiaan niinä aikoina, joina sinusta oli työkuntoinen ja jaksava?

Etenkin jos on taipumusta krooniseen tai toistuvaan masennukseen, kuvittelisi ammattilaisen parempina aikoina ymmärtäneen miettiä asioita ja noudattaa hoitavan ohjeita.

Vaan eipä miettinyt. Mutta mietti sen sijaan osastohoitoa.

Hieman ristiriitaista, ettei terapia kelpaa, mutta osastohoito kyllä.
Aika harvoin keskivaikeasti tai edes vaikeasti masentunut tarvitsee osastohoitoa, jos masennus on noinkin lyhytkestoista, että 3 kk saikku riittää.

[Talvi24]

Kyllä siltä näyttäytyy, että kaksoissisko ja irlantilaissuomalainen tenori ovat saaneet luottamustehtävän väikkärissä, ennen äitiä. Tenori ilmoittaa elämänkoulun somealustoilla koulutuksekseen.

Mistä äitiä olisi pitänyt kiittää?
Eihän tuon ikäinen poikamies tarvitse äidiltään apuja arkeensa tehdessään väitöskirjaansa.
Etkö ole ollenkaan huolissasi siitä, että T ei ollut osoittanut kiitoksiaan isälleen?

[Maiju]

Vaan eipä miettinyt. Mutta mietti sen sijaan osastohoitoa.

Hieman ristiriitaista, ettei terapia kelpaa, mutta osastohoito kyllä.
Aika harvoin keskivaikeasti tai edes vaikeasti masentunut tarvitsee osastohoitoa, jos masennus on noinkin lyhytkestoista, että 3 kk saikku riittää.

Tai ainoa, mitä tiedetään on että höpötteli osastohoidon mahdollisuudesta. Edistikö sitä yhtään mitenkään? Perin outoa, että kahden psykiatrin kombo johtaa näin kovin sekavaan soppaan. Diagnoosit ja lääkitykset ihan sekaisin ja lopulta mtt:kin keskittyy valehteluun.

Tämäkin yksi ristiriitaisuuksien lisä henkilökuvaan, joka ei todellakaan ennen henkirikostakaan ollut kivan, tavallisen ja ongelmattoman isän, puolison, veljen taikka pojan.

[skoune]

En ole nähnyt missään sitä, että koska oli Tn promillrt tutkittu. On sekin mahdollisuus, että hän oli "maistellut" juhlaan varattuja glögejä vaimoaan kotiin odotellessaan tuona iltana. Ja lääkkeitten kanssa olisi voinut tulla "sivuvaikutuksia".

Tutkittu on alkoholitkin varmasti ihan tapahtumapaukalla ja viimeistään Meilahden päivystyksessä vai mikä se paikka nyt olikaan ennen Aurooraa. Mielentilatutkimuksen ainoita julkituotuja asioita on se toteamus, että Tikkasen käyttämillä lääkkeillä on voinut olla vaikutuksensa impulssikontrollin pettämisessä ja siinä yhteydessä olisi satavarmasti manittu alkoholi jos sellaista olisi verestä löytynyt. Huuomionarvoista että impulssikontrolli on mainittu mielentilatutkimuksessa joten lienee selvää että on tapahtunut jonkinlainen "räjähdys."

Olin poissa linjoilta enkä ehtinyt osallistumaan keskusteluihin. Näyttää taas siltä, että keskustelut johdetaan sivuraiteille, jotta tiedetystä faktasta (tapauksen tutkimustulokset) ei keskusteltaisi.

Siis kyllä nyt ammutaan maalin ohi täysillä. Itse väitöskirjan tekijänä (vaikka se ei ollutkaan lääketieteellinen) minulla on kuitenkin kokemusta noista kiitoksista! Minun tutkimukseni tieteenalalla menee v-kirjan tekemiseen todella kauan aikaa tutkimuksen luonteen perusteella. Ja paljon on kiitettäviä, eli niitä, jotka ovat mahdollistaneet väitöskirjan valmistumisen. On työn ohjaaja, mahdollinen rahoittaja, tutkimusaineiston keruussa auttaneet, mahdolliset "tutkimuksen kohdehenkilöt" jne jne. - Minusta tuo vanhempien kiittäminen on jopa joskus vähän liioteeltua. Ja lisäksi moni väittelijä on ehkä yksinhuoltajaperheestä ja jos vain sitä toista vanhempaa kiittää, toinen suuttuu.

Tämä yo litania ei ole sinulle suunnattu Sissi.

Mutta asiaan, tuo mahdollinen promilleluku Tn kohdalla mitattiin vasta niin monen tunnin päästä, että oli promillet ehtineet takuulla hävitä hänen verestään.

Ja ihan sellainenkin mahdollisuus on, sillä riidan alkamisajasta ja -syystä emme tiedä. Että: Mitä jos olisikin ollut niin, että riita olisi muuttunut fyysiseksi ns toisinpäin? Tlla oli tosi paljon "taistelun" jälkiä ja jos epäillään, että V tuli puolustuskyvyttömäksi eka iskusta, niin Tn vammat eivät voineet sen jälkeen syntyä, eli esim. ne raapimisjäljet ja puremajälki.

[Miss Holmes #1]

Hyvin eri-ikäisinä ja erilaisissa elämäntilanteissa oli nuo väitökset tehty. Eli ei näyttänyt sillä olevan mitään yhteyttä.

******
Eihän kukaan ole vähätellyt kaksoissiskon osuutta tai asemaa Tikkasen elämässä.
Lähinnä on hämmästelty muiden läheisten puuttumista.

Ja lähinnä sitä, että väitöskirjan teko on kuitenkin iso projekti. Eikö hän kokenut kenenkään läheisen olleen hänelle tukena ja tsempparina tuona aikana?

[Talvi24]

Olet itse tuonut esiin, että Tikkanen oli slomalla vain noin 3kk.
Ensimmäisen kerran hän oli vastaanotolla 8/21.
Varmasti hoitava on jo tuon 21/8-12 aika suositellut terapiaa.
Ei haleutunut, mutta oli kuitenkin työkuntoinen, koska mielestäsi ei ole ollut slomalla tuolloin tai kevään/kesän 22 aikana.
Ei terapia ole mikään kertavisiitti.
Miksi ei hakeutunut terapiaan niinä aikoina, joina sinusta oli työkuntoinen ja jaksava?
Etenkin jos on taipumusta krooniseen tai toistuvaan masennukseen, kuvittelisi ammattilaisen parempina aikoina ymmärtäneen miettiä asioita ja noudattaa hoitavan ohjeita.
Vaan eipä miettinyt. Mutta mietti sen sijaan osastohoitoa.
Hieman ristiriitaista, ettei terapia kelpaa, mutta osastohoito kyllä.
Aika harvoin keskivaikeasti tai edes vaikeasti masentunut tarvitsee osastohoitoa, jos masennus on noinkin lyhytkestoista, että 3 kk saikku riittää.

Niin, muusta ei ole tietoa yhtenäisenä pidempänä sairauslomana kuin se vajaa 3 kk, noin 21.9. - 17.12.2022

Ei kertonut psykiatri, milloin suositteli ekan kerran terapiaa. En usko suositelleen heti kättelyssä 18.8.2021 ensikäynnillä, joka on varmaan mennyt paljolti asioiden kartoitukseen. Lienee aiempi terapiansakin ollut silloin esillä?

Tn vointi lienee ollut kohtuullisen hyvä tuon ensikäynnin ja 25.1.2022 välillä, paitsi mitä mereenajo toi tullessaan. Siitäkään ei tiedetä, mitä psykiatrin kanssa siitä jutellut.

Noinhan siinä taitaa ehkä useinkin käydä, että ollessaan paremmassa kunnossa ei terapian aloittaminen tunnu välttämättömältä vielä siinä vaiheessa. Oleellisesti asiaan vaikuttaa tietenkin Tn aiempi terapia - milloin ollut, mite pitkään, kokemuksensa siitä.

Olihan psykiatri saattanut suosittaa ekan kerran esim. vuoden 2021 lopulla, silloin T kävi kerran kuukaudessa vastaanotoilla. Ei ole mahdotonta, josko 25.1.2022 Tn koronaan sairastumisen vuoksi puhelinkäynniksi muuttuneella vo:lla olisi hoitaja patistellut lisää terapian aloittamisen suhteen. Eikö jstk syystä tykännyt siitä? Siksikö jätti yli 8 kk tauon seuraavaan käyntiin? Joka tapauksessa ei tiedetä, miksi ei alkuvuodestakaan ryhtynyt toimiin terapiasuosituksen osalta.

Kuntonsa tiettävästi alkoi heikentyä kesällä ja progressiivisesti syksyllä, jolloin alkoi sl noin 21.9.2022.

Eihän T ollut mitä ilmeisimmin oikeasti miettinyt osastohoitoa. Vaikuttaa kyllä havainneensa olevansa osastohoidon tarpeessa, mutta keskustelut siitä kahteen otteeseen vaimon kanssa olivat ilmeisesti ”muodollisia?” Minusta vaikuttanut siltä, että esittänyt V:lle, ettei kai nyt sentään osastolle. Eikä voinut olla sinne oikeasti menossa, koska lääkkeiden väärinkäyttö olisi paljastunut vieroitusoireiden myötä.

Tn kunto Auroraan sisään otettaessa kertoo kyllä siitä, että oli oikeasti osastohoitokuntoinen - toki tuohon oli tullut kaikenlaista lisää henkirikoksen myötä.

”Vähänpä sinä tiedät." Minkä sairaalan psykiatristen osastojen hoidossa olevien potilaiden diagnoosien jakautumiseen perustat luulosi, ettei vaikeasti masentuneita potilaita olisi psykiatrian osastolla hoidettavana. Luulet siis ihan tosissasi, ettei masennuspotilaita hoideta ollenkaan osastolla? Keskivaikeasti masentuneita ei ehkä juurikaan osastolla ole hoidettu? Toki T olisi tarvinnut ehkä alkuun yhdistettynä sen vieroitushoidon erityisesti.

Ei tiedetä, missä vaiheessa Tn toistuva masennus alkoi puskea päälle. Viitteitä selvinä jo ainakin 6/2022. Sinnitteli liian pitkään, tuosta vielä 3 kk eteenpäin ennen kun sl joutui. Sairautensa vuoksi ehti joidenkin potilaiden hoito kärsiä.

[Talvi24]

Hyvin eri-ikäisinä ja erilaisissa elämäntilanteissa oli nuo väitökset tehty. Eli ei näyttänyt sillä olevan mitään yhteyttä.
******
Eihän kukaan ole vähätellyt kaksoissiskon osuutta tai asemaa Tikkasen elämässä.
Lähinnä on hämmästelty muiden läheisten puuttumista.
Ja lähinnä sitä, että väitöskirjan teko on kuitenkin iso projekti. Eikö hän kokenut kenenkään läheisen olleen hänelle tukena ja tsempparina tuona aikana?

Olihan siinä hyvin ilmeinen yhteys; puoliso / kumppani ja lapset - joiden myötä se isovanhempien rooli tulee auttavina mukaan. Tikkanen oli itsellinen poikamies. Iso ero arjessa.

Heh, väitöskirjan kiitosten perusteella hämmästelty läheisten puuttumista! No huvinsa kullakin.

Minusta Tn kiitokset eivät sulje millään tavoin pois sitä, etteikö ole voinut olla läheisiä tärkeitä ihmisiä tsemppareina kuka missäkin määrin. Ihan esim. vapaa-ajallaan irrottautuessa työstä ja väitöksen pakertamiseta. T saattaa toki ilmeisen jollain tavoin introverttinä jopa nauttia siitä, että on voinut keskittyä ilman ”häiriötekijöitä” työnsä tekemiseen. Väitöskirjan teossa on (usein) erilaisia vaiheita.

Mutta kuten sanottu ”tikusta asiaa”, perusteet jäävät puuttumaan, elävät vain mielikuvituksessasi.

[Miss Holmes #1]

1/3 osa väitellyt sinkkuna.
*****

Kovasti päinvastaista jossittelua Tikkasen kunnosta.

****
Jos ihmisellä on takanaan positiivinen terapia kokemus, hän varmasti hakeutuu terapiaan uudemmankin kerran.
Jos negatiivinen, sen välttely on luonnollista.

****
Tikkanen meni 2. kerran hoitavan vastaanotolle mereenajon jälkeen. Voin pistää vaikka pääni pantiksi, että tuossa vaiheessa on terapia ehdotus kyllä tullut.
Tikkanen itse on korostanut kuinka syyllisti itseään. Ellei hoitava ole suositellut tuolloin terapiaa, on se jo hoitovirhe.