Hyökkääjä ja homo
Janne Puhakka kertoo, millaista oli olla homoseksuaalinen jääkiekkoilija SM-liigassa. Hän on ensimmäinen, joka uskaltaa puhua asiasta julkisesti.
Helsinkiläisen kerrostaloasunnon postiluukussa lukee Janne Puhakan ja hänen miesystävänsä sukunimet.
...
Puhakka on kuitenkin valmis antamaan haastattelun, joka jää suomalaiseen urheiluhistoriaan. Hän on ensimmäinen SM-liigassa pelannut jääkiekkoilija, joka uskaltaa omalla nimellään ja omilla kasvoillaan julkisesti kertoa olevansa homoseksuaali.
Puhakka sanoo, ettei häntä erityisemmin jännitä. Hän mietti asiaa pitkään, kolme viimeistä pelivuottaan.
Mutta konservatiivisessa ja osin umpimielisessä suomalaisessa jääkiekkoyhteisössä Puhakan ulostulo on ainutlaatuinen. Ensimmäisen kerran joku avaa vaiettua aihetta: voiko homo pelata lätkää?
...
Vuonna 1995 espoolaiseen Puhakan perheeseen syntyi Janne-kuopus. Äiti, isä ja kaksi isosiskoa olivat muuttaneet pääkaupunkiseudulle Oulusta.
Noin viiden tai kuuden vuoden ikäisenä Puhakka näki päiväkodissa paikallisen kiekkoseuran mainoslehtisiä ja innostui. Hän ilmoitti kotona haluavansa lätkätreeneihin. Harrastuksia aloitettiin kaksi: jääkiekko Espoon Kiekkoseurassa ja jalkapallo espoolaisessa FC Kasi-ysissä.
...
Puhakka oli pohtinut omaa seksuaalisuuttaan siitä saakka, kun tuli murrosikään. Mutta pitkään ajatus oli taka-alalla. Riitti, kun sai treenata, pelata, käydä koulua ja nähdä kavereita.
Lauantaiaamuna syyskuun 19. päivänä vuonna 2015 Puhakka sai aamujään jälkeen valmentajaltaan yllättävän tiedon: vielä samana iltana hän pelaisi elämänsä ensimmäisen SM-liigaottelun Espoon Bluesin paidassa.
Peliaikaa Tampereen Tapparaa vastaan kertyi kuutisen minuuttia. Ottelusta mieleen jäivät kotivoitto, hyvä fiilis ja Tapparan junioritähden Patrik Laineen tekemä komea maali.
Kaudella 2015–2016 Puhakka pelasi SM-liigassa 40 ottelua. Hän kuului nyt siihen harvinaiseen joukkoon, jonka taidot ja motivaatio olivat kantaneet päiväkoti-iän ensimmäisistä treeneistä junioriputken läpi aina SM-liigaan saakka. Hän pelasi työkseen. Sai palkkaa. Unelmoi suuremmista liigoista ja NHL:stä.
...
”Kaikki, jotka ovat olleet lätkäkopissa, tietävät, että siellä vitsaillaan laidasta laitaan. Se on joskus ronskia, ja siihen voi sisältyä myös homoläppää.”
...
Potentiaalisesti kiusallisissa tilanteissa Puhakkaa auttoi ystävien tuki. Pukukopissa joukkueen jäsenet ovat keskenään pelikavereita, mutta pelikavereista jotkut voivat olla myös läheisiä ystäviä. Puhakka löysi joukkueista ihmisiä, joille hän pystyi luontevasti kertomaan homoudestaan.
Rohkeus kannatti. Kun joku heitti kopissa homovitsin, Puhakka vilkaisi näitä luottoystäviään ja vaihtoi heidän kanssaan katseita. He pystyivät nauramaan yhteiselle salaisuudelle.
...
Yksi näistä luotetuista oli Kim Hirschovits, Espoon Bluesin kapteeni ja 2000-luvun tunnetuimpia SM-liigapelaajia.
Eräällä automatkalla Puhakka kertoi Hirschovitsille seurustelevansa miehen kanssa.
”Hirso vastasi, että makeeta, onnea. Ei siihen tarvitsekaan vastata mitään muuta.”
...
Puhakan omat kokemukset SM-liigasta liittyvät yhteen kiekkoseuraan ja 40 otteluun. Sen jälkeen hän pelasi kauden alemmalla tasolla Mestiksessä. Hänen kokemuksensa pukukopeista eivät ole karmaisevan homofobisia.
”Mutta lätkämaailma on jotenkin jäljessä. Tästä asiasta ei tarvitsisi vääntää, jos kaikki voisivat olla kopissa luonnollisesti omia itsejään.”
...
Suomessa keskustelu homoista jääkiekkoilijoista on ollut tuskallisen vaikeaa. Välillä se on saanut suorastaan surkuhupaisia kierteitä. Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen maalivahti Sinuhe Wallinheimo sanoi helmikuussa 2014, että homon pelaajan kannattaisi kätkeä homoutensa kopissa, ettei asia rikkoisi joukkueen kemiaa ja kääntyisi joukkuetta vastaan.
Wallinheimo oli tuolloin jääkiekon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja. Hän sai lausunnostaan runsaasti kritiikkiä ja pyysi sanojaan anteeksi. Kummalliseksi asian tekee sekin, että vain vuotta aikaisemmin juuri Wallinheimo oli kehottanut urheilijoita tulemaan ulos kaapista.
Entinen leijonakapteeni Juhani Tamminen sanoi syksyllä 2014 ammattikorkeakoulu Metropolian opiskelijakunnan järjestämässä paneelikeskustelussa, ettei ole monikymmenvuotisella kiekkourallaan koskaan nähnyt kopissa homoa. Hän lisäsi myös, etteivät ”pikku hiirulaiset” pärjää lajissa. Myöhemmin Tamminenkin lisäsi, että hänen mielestään homot ovat tervetulleita lajin pariin.
...
Puhakka olisi itsekin halunnut kertoa homoudestaan jo aktiivi-uransa aikana. Hän haaveili, että löisi läpi, saisi nimeä ja tulisi sitten julkisuuteen. Hän mietti asiaa kolme vuotta.
”Mutta minä en ollut niin hyvä pelaaja, että olisin voinut olla varma työpaikastani. Se toi epävarmuutta.”
Ja ura päättyi aikaisemmin kuin Puhakka oli ajatellut.
Jossakin vaiheessa Puhakka huomasi, että osa kavereista suuntasi KHL:ään ja NHL:ään. Puhakka kiekkoili Suomen jälkeen yhden kauden Ranskassa ja treenasi sen jälkeen vielä yhden kesän sillä ajatuksella, että jostakin löytyisi hyvä pelipaikka. Nuori pelaaja haluaa aina uskoa, että yksi tai kaksi hyvää kautta voivat vielä muuttaa koko uran.
...
Nyt hän opiskelee Helsingissä Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa kansainvälistä bisnestä ja työskentelee muotialalla. Miesystävä on töissä eläinlääkärinä Norjan lohiteollisuuden palveluksessa.
...
Omalle perheelleen Puhakka kertoi homoudestaan 19-vuotiaana. Vastaanotto oli mutkaton. Viime kesäkuussa hän julkaisi Instagram-tilillään kuvan itsestään ja miesystävästään.
”Taakka putosi hartioilta. Toivoin, että joku lätkänpelaaja olisi ottanut yhteyttä. Olisi siistiä jutella jonkun kanssa, joka on ollut samassa tilanteessa.”
...
Enemmän täällä:
Helsingin Sanomat
27.10.2019 2:00
1922-2022