Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[Ross Sullivan]

"On ammuskelu ja puukotus, jota ei ehditty käsitellä käräjillä"

Kummastakaan ei ole mitään näyttöä.

[Quorthon]

"On ammuskelu ja puukotus, jota ei ehditty käsitellä käräjillä"

Kummastakaan ei ole mitään näyttöä.

Vallu on kuin Assmann 2.0. Lähellä asunut veemäisenä pidetty kiilusilmähahmo, joka näyttäytyy parhaana mahdollisena ulkopuolisena tekijänä, koska sellainen on "pakko" löytää. Mikään havainto tai todistuskappale ei kuitenkaan sijoita häntä tuona aamuna oman pirttinsä ulkopuolelle. Alibi pitää ja näyttöä ei ole.

Ulf Johanssonin kirja oli tyypillinen tunnetun henkirikoksen oman kandidaatin puffauskirja. Kaikki mikä voitiin laittaa Vallun tiliin, myös laitettiin. Aina murhapaikalla olleista kukista lähtien. Mukana oli varmasti tottakin, mutta myös värikynää. Jos potentiaalisin ulkopuolinen tekijäkandidaatti on näinkin selkeästi syytön, niin se alleviivaa vaan sitä, että se tekijä oli siellä teltassa. Ja niinhän se muutenkin on, kun ynnäillään kaikki outoudet yhteen.

Välillä tulee sellainen olo, että vaikka Nisseltä olis lähtenyt murtuneen leuan takia kuukaudeksi muisti, niin moni uskoisi senkin. Se taas alleviivaa sitä, että uhrin näyttely tosiaan on verrattain helppoa, kuten ko. henkilön väitetään kehuskelleenkin.

[LexVeritas]

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

[Quorthon]

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

Joo, Veikko Rytkös-tyyliin tykännyt vähän esitellä pyssyä välillä ja pitää kovaa jöötä omassa tuppukylässään. Kolmen ihmisen tappamiseen on silti vähän matkaa, etenkin kun humalaisena ei yleensä tapella ihan parhaiten. Lisäksi Vallua ei ole nähty missään, vaikka olisi hääräillyt kamoja ties minne. Toki en usko että niitä kamoja on ollutkaan niin paljoa, se on helppo keksiä listalle vaikka mitä, kun ei ole yhtäkään kanssamatkaajaa elossa kertomassa niistä. Ja vanhemmat olis varmasti kompanneet kysyttäessä.

[JasseHames]

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen.

Eli tämä löytyisi nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden diaarista. Lynkkausporukka ja hyvin huomattavat henkilöt voisivat itsekin välillä tuottaa jotain lisäarvoa foorumille ja tarkistaa asian, kun kerran asiaa epäilevät.

[Ross Sullivan]

Vaikuttaa tosiaan siltä, että mitään Laurilan puukotustapausta ei ole edes ollut. Don Holmströmin hölinät saattavat olla joltain kohdin totta, mutta ne saattavat olla myös täysin skebukkaa alusta loppuun.

Mielestäni Gyllströmin lynkkausporukan harrastama Gyllströmiin liittyvä satuilu ei tuota lisäarvoa.

[JasseHames]

Mutta miksi apulaisnimismies Knut Aas suojeli Gyllströmiä? Oliko Aas Gyllströmin homokaveri tai jotain muuta sellaista?

[Quorthon]

Mutta miksi apulaisnimismies Knut Aas suojeli Gyllströmiä? Oliko Aas Gyllströmin homokaveri tai jotain muuta sellaista?

Knut Aas on tainnut olla suojelijoiden suojelija, kun Wagnerkin yritti Arskan suojelua selittää Knut Aasin isänsä firmalle tarjoamilla poliisien saunailloilla, joissa tarjoiltiin kaljaa, nakkeja ja perunasalaattia.

Ei sitä varmaan ole kukaan suojellut, mitään näyttöä ei vaan ole, koska ei ole tekijä.

[LexVeritas]

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen.

Eli tämä löytyisi nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden diaarista. Lynkkausporukka ja hyvin huomattavat henkilöt voisivat itsekin välillä tuottaa jotain lisäarvoa foorumille ja tarkistaa asian, kun kerran asiaa epäilevät.

Hyvin sama tilanne kuin Gustafssonillakin: Näyttöä Gyllströmin syyllisyydestä kolmoismurhaan ei tiettävästi löydetty.

Huomattakoon kuitenkin, että Gyllströmin motiivista - toisin kuin Gustafssonin mahdollisesta motiivista - olisi olemassa jonkinlaisia aihetodisteita.

Laurilan puukotustapaustakaan olisi hieman vaikeaa sivuuttaa lehdistön täytenä uutisankkana.

[Ross Sullivan]

Se, että yksi lehti mahdollisesti mainitsee jonkin epämääräisen Laurilan puukotustapauksen, ei vielä todista Gyllströmin puukottaneen ketään. Nisse on sen sijaan itse kertonut tapelleensa muiden väkivaltaisuutta puoltavien kertomusten lisäksi.

[Ross Sullivan]

Mutta miksi apulaisnimismies Knut Aas suojeli Gyllströmiä? Oliko Aas Gyllströmin homokaveri tai jotain muuta sellaista?

*pltmtxtvp*tm

Aas on ainakin suojellut Espoon Arskaa ja ollut lahjottavissa, jos Wagneria oli uskominen.

[JasseHames]

Mutta miksi apulaisnimismies Knut Aas suojeli Gyllströmiä? Oliko Aas Gyllströmin homokaveri tai jotain muuta sellaista?

Knut Aas on tainnut olla suojelijoiden suojelija, kun Wagnerkin yritti Arskan suojelua selittää Knut Aasin isänsä firmalle tarjoamilla poliisien saunailloilla, joissa tarjoiltiin kaljaa, nakkeja ja perunasalaattia.

Ei sitä varmaan ole kukaan suojellut, mitään näyttöä ei vaan ole, koska ei ole tekijä.

Vai niin. Haulikolla ihmisiä päin ampuminen on tapon yritys, joten on erittäin vakava asia jo sinänsä, jos Aas on suojellut Gyllströmiä tapon yrityksestä edesvastuuseen joutumiselta. Sitten voidaan miettiä Aasin motiiveja ja sitä, minkä muiden vakavien rikosten suhteen Aas on suojellut Gyllströmiä.

[Quorthon]

Aas on yleissuojelija, kuten sanoin. Varmaan toimitti myös ne kortsut Nisselle ja Sepolle. Oli siis täysin syytön tapahtumiin, koska muutenhan olisi tiennyt ettei tarvitse toimittaa pojille suojausta, kun ruumiista ei sikiä kukaan tai mikään.

Knut oli itsekin kova poika puikottamaan!

[Ross Sullivan]

Mutta miksi apulaisnimismies Knut Aas suojeli Gyllströmiä? Oliko Aas Gyllströmin homokaveri tai jotain muuta sellaista?

Knut Aas on tainnut olla suojelijoiden suojelija, kun Wagnerkin yritti Arskan suojelua selittää Knut Aasin isänsä firmalle tarjoamilla poliisien saunailloilla, joissa tarjoiltiin kaljaa, nakkeja ja perunasalaattia.

Ei sitä varmaan ole kukaan suojellut, mitään näyttöä ei vaan ole, koska ei ole tekijä.

Vai niin. Haulikolla ihmisiä päin ampuminen on tapon yritys, joten on erittäin vakava asia jo sinänsä, jos Aas on suojellut Gyllströmiä tapon yrityksestä edesvastuuseen joutumiselta. Sitten voidaan miettiä Aasin motiiveja ja sitä, minkä muiden vakavien rikosten suhteen Aas on suojellut Gyllströmiä.

Höpöhöpö! Mistään ampumisista ei ole mitään näyttöä. Korkeintaan jotain juopporemmin kännihöpinöitä.
Gyllströmin lynkkausporukan harrastama kaksoisstandardi on kerrassaan huvittavaa.

[veikkonen]

Aika raju yhteenotto ollut, kun ensin Gyllström puukottaa Laurilaa mahaan, tämän jälkeen Laurila lyö Valtsun haulikon puuhun säpäleiksi ja vielä Laurila tempaisee Gyllströmiltä olkapään halki puukolla. Tämä kaikki tapahtui siis ilmeisesti vuonna 1966?

Mahtoi Valtsua haulikon säpälöityminen harmittaa.

Gyllströmin hukkumisen (1969) jälkeen hänen vaimonsa kertoi eräässä Hesarin (1969) uutisessa, ettei hän usko Valdemarin tehneen itsemurhaa, vaan saaneen sairauskohtauksen tai hukkumisen johtuneen siitä, kun Valdemar oli pari vuotta sitten loukannut auto-onnettomuudessa jalkansa.

Samaisessa uutisessa muuten mainitaan Gyllströmien eteisen seinällä roikkuvan rikkinäinen haulikko! Kenties sama minkä Laurila paloitteli. Varmasti haulikko harmitti Gyllströmiä, kun oli sen silti säästänyt ja vieläpä seinälle näkyviin laittanut. Toki kaiketi oli asettaan siinä aina ennenkin pitänyt.

Jännä ettei rouva Gyllström mainitse "pari vuotta sitten tapahtunutta olkapään puukotusta", sehän voisi olla myös hukkumiseen vaikuttanut tekijä siinä missä jalkavammakin, mikäli hukkuminen ei ollutkaan itsemurha.