Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[Gary Francis Poste]

Missään ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan milloin NG on vammat saanut. Hyökkäyksen aikana vai sen jälkeen.
Olettamus jos on syytön, vammat tullut hyökkäyksen aikana ja syyllisenä/osallisena hyökkäykseen vammat tullut vasta hyökkäyksen jälkeen.

Jaa miksei ne vammat ois voinu tulla siin hyökkäykse aikanki vaikka ois syylline?

[MrEhtivä]

Missään ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan milloin NG on vammat saanut. Hyökkäyksen aikana vai sen jälkeen.
Olettamus jos on syytön, vammat tullut hyökkäyksen aikana ja syyllisenä/osallisena hyökkäykseen vammat tullut vasta hyökkäyksen jälkeen.

Jaa miksei ne vammat ois voinu tulla siin hyökkäykse aikanki vaikka ois syylline?

Olisi varmasti silloin NG-verta ollut ympäri telttaa ja muiden päällä jos NG olisi hyökännyt ja siinä saanut vammat.

En usko ihan siihenkään että itse olisi vammoja itselleen tehnyt. Hyökkääjä joko ollut NG joku tuttu, eikä halunnut tappaa NG:tä tai NG tappanut ja joku "tuttu/läheinen" tullut auttamaan. Tämä "tuttu/läheinen" tehnyt NG vammat hyökkäyksen jälkeen ja näin NG:tä tehty "uhri" olevinaan myös. (peitelty NG tekemiä surmia)

[Ross Sullivan]

Missään ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan milloin NG on vammat saanut. Hyökkäyksen aikana vai sen jälkeen.
Olettamus jos on syytön, vammat tullut hyökkäyksen aikana ja syyllisenä/osallisena hyökkäykseen vammat tullut vasta hyökkäyksen jälkeen.

Jaa miksei ne vammat ois voinu tulla siin hyökkäykse aikanki vaikka ois syylline?

Olisi varmasti silloin NG-verta ollut ympäri telttaa ja muiden päällä jos NG olisi hyökännyt ja siinä saanut vammat.

En usko ihan siihenkään että itse olisi vammoja itselleen tehnyt. Hyökkääjä joko ollut NG joku tuttu, eikä halunnut tappaa NG:tä tai NG tappanut ja joku "tuttu/läheinen" tullut auttamaan. Tämä "tuttu/läheinen" tehnyt NG vammat hyökkäyksen jälkeen ja näin NG:tä tehty "uhri" olevinaan myös. (peitelty NG tekemiä surmia)

Todennäköisesti Nissen verenvuoto ollut ylipäänsä hyvin vähäistä.

[awa]

Juuri noin - Nils Gustafssonin vammat on tullut tappelussa. Nakkikioskivammoja mitä tulee jokaisessa keskisuuressa kaupungissa viikottain - Helsigissä päivittäin.

Aivovamma joka murhamiehen iskujen johdosta pitää ihmisen tajuttomana tai tiedottomana tunteja - johtaa aivovammaan joka näkyy vuosien jälkeen myhemmissä kuvauksissa aivoruhjeena. Fakta!

Tenovuo oli/ja on ammattipiireissä melko "koominen" hahmo, koska hän heitteli kommentteja muka liittyen Gustafssoniin ja Gustafssonin aivovammaan - räikeimpänä ehkä se, että aivovamma ei aina näy myöhemmissä kuvauksissa.... jne

[LexVeritas]

Juuri noin - Nils Gustafssonin vammat on tullut tappelussa. Nakkikioskivammoja mitä tulee jokaisessa keskisuuressa kaupungissa viikottain - Helsigissä päivittäin.

Aivovamma joka murhamiehen iskujen johdosta pitää ihmisen tajuttomana tai tiedottomana tunteja - johtaa aivovammaan joka näkyy vuosien jälkeen myhemmissä kuvauksissa aivoruhjeena. Fakta!

Tenovuo oli/ja on ammattipiireissä melko "koominen" hahmo, koska hän heitteli kommentteja muka liittyen Gustafssoniin ja Gustafssonin aivovammaan - räikeimpänä ehkä se, että aivovamma ei aina näy myöhemmissä kuvauksissa.... jne

Nakkikioskeja tuskin on enää Helsingissäkään, ainakaan montaa. Diffuusi aksonivaurio on yleinen aivovammatyyppi, joka jää tavanomaisin kuvantamismenetelmin näkymättömiin.

Tenovuo on ehdottomasti pätevä aivovamma-asiantuntija, kuten on myös syyttäjän todistajanaan käyttämä neurokirurgi Juha Öhman, joka oikeudessa totesi Gustafssonin lievää vakavamman aivovamman olleen hyvinkin mahdollinen.
Gustafssonin tajuttomuuden pituudesta ei ole tietoa. Hänen tajunnantasonsa on asianmukaisesti todettu olleen sairaalaan tuotaessa alentunut mutta tajuttomuuden yläpuolella.
Kun nimimerkki awa käyttää termiä fakta, se merkitsee, että kyseessä on mielipide, olettamus, arvaus, mis- tai disinformaatio.

[awa]

Nakkikioskeja tuskin on enää Helsingissäkään, ainakaan montaa. Diffuusi aksonivaurio on yleisesti tunnettu aivovammatyyppi, joka jää usein näkymättömiin tavanomaisin kuvantamismenetelmin.

Tenovuo on ehdottomasti pätevä aivovamma-asiantuntija, kuten on myös syyttäjän todistajanaan käyttämä neurokirurgi Juha Öhman, joka oikeudessa totesi Gustafssonin lievää vakavamman aivovamman olleen hyvinkin mahdollinen.
Gustafssonin tajuttomuuden pituudesta ei ole tietoa. Hänen tajunnantasonsa on asianmukaisesti todettu olleen sairaalaan tuotaessa alentunut mutta tajuttomuuden yläpuolella.
Kun nimimerkki awa käyttää termiä fakta, se merkitsee, että kyseessä on mielipide, olettamus, arvaus, mis- tai disinformaatio.

Diffuusi aksonivaurio on periaatteessa hyvin lievä aivovamma, ainakin silloin kun sitä arvioidaan päivien jälkeen traumasta. Se ei aiheuta trauman jälkeistä tuntien toimintakyvyttömyyttä. Toki pitkittyneitä oireita voi olla mutta ne ei millään tavoin voi liittyä Gustafssoniin ja bodomin murhiin.

[LexVeritas]

^ Diffuusi aksonivaurio ei ole "periaatteessa hyvin lievä vamma".

Näitä asioita on käyty läpi mm."Gustafssonin vammat"-ketjussa ja ytimekkäästi täällä:

https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... hp?t=40872

Gustafssonin vähintään keskivaikeasta aivovammasta on olemassa looginen, dokumentoitu näyttö. Oli epätoivoinen ja koominenkin yritys osoittaa ammattilaisten 40 vuotta aiemmin tekemät diagnoosit vääriksi.
Koomisen asiasta tekee nimenomaan se, että syyttäjän aivovamma-asiantuntija Öhmankaan ei kiistänyt Gustafssonin aivovammaa. Huvittava on myös ortopedi Hirvensalon toteamus, ettei Gustafssonin merkittävä aivovamma ole kovin todennäköinen.

Kiinnityttäisin huomiota etenkin seuraaviin:

- vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu
- keskivaikeaan aivovammaan liittyvän muistiaukon pituus on tyypillisesti 1- 7 vuorokautta
- kyse voi olla keskivaikeasta tai vaikeasta aivovammasta, jos vamman jälkeen tajuttomuus kestää pidempään kuin 30 minuuttia

[awa]

Tämä aihe on todellakin käsitelty Gustafssonin vammat ketjussa melko tarkasti.

Kyllä aivovamma Gustafssonilla on voinut olla, mutta sellainen aivovamma joka pitää ihmisern toimintakyvyttömänä tunteja - sellaista aivovammaa Gustafssonilla ei ole ollut.

Tuo että 40 vuotta vanha diagnoosi voidaan osoittaa vääräksi on tutkimuslaitteiden kehittymisen ansiota.

Aivotärähdyskin voi olla vakava aivovamma, kun sitä asiatuntijoilta kysytään.

[Ross Sullivan]

Juuri noin - Nils Gustafssonin vammat on tullut tappelussa. Nakkikioskivammoja mitä tulee jokaisessa keskisuuressa kaupungissa viikottain - Helsigissä päivittäin.

Aivovamma joka murhamiehen iskujen johdosta pitää ihmisen tajuttomana tai tiedottomana tunteja - johtaa aivovammaan joka näkyy vuosien jälkeen myhemmissä kuvauksissa aivoruhjeena. Fakta!

Tenovuo oli/ja on ammattipiireissä melko "koominen" hahmo, koska hän heitteli kommentteja muka liittyen Gustafssoniin ja Gustafssonin aivovammaan - räikeimpänä ehkä se, että aivovamma ei aina näy myöhemmissä kuvauksissa.... jne

"Nils Gustafssonin vammat on tullut tappelussa. Nakkikioskivammoja mitä tulee jokaisessa keskisuuressa kaupungissa viikottain - Helsigissä päivittäin."

Näin on! Erittäin harvoin joku kärsii pitkästä ja totaalisesta muistikatkoksesta muutaman iskun takia. Tämän kertoo ihan jo arkijärki.

Miksi esittää muistikatkosta?

[LexVeritas]

Kerrataanpas faktoja, mitä kukin todistaja on Gustafssonin vammoista ollut mieltä, niin ne eivät unohdu elämänkoulun aivovammaspesialistien typerehtimisten alle. Lopussa myös käräjäoikeuden johtopäätökset:

Gustafssonia 5.6.2960 ensimmäisenä lääkärinä hoitaneen todistaja Ilmo
Hassisen kertomuksesta on käynyt ilmi, että sairaalaan noin kello 14.00
tuotaessa Gustafssonin silmät olivat olleet muurautuneet umpeen ja hänellä
oli ollut kasvoissa ruhjehaavat vasemmassa ohimossa, poskessa ja leuassa
sekä vasemman kyynärvarren takapinnalla viiltohaava. Haavat Hassinen oli
ommellut. Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan
välissä vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki; minkä lisäksi kun leuan kärki oli
vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossakin taaempana. Verenpaine ja
pulssi olivat olleet normaalien rajoissa. Hassinen ei ole muistanut oliko
Gustafsson liikkunut. Gustafssonin tajunnantaso oli ollut alentunut, ja hän oli
ollut hieman ylemmällä tasolla kuin täysin tajuton. Poliisien huutaessa
korvaan Gustafsson oli reagoinut sanoin, joista ei ollut saanut selvää.

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun ortopedi
Eero Hirvensalon mukaan murtumat Gustafssonilla ovat olleet vasemmalla
alaleukaluussa ja yläleukaluussa, ohimoluussa korvakäytävän kohdalla sekä
vasemmassa poskiluussa. Kallonpohjan murtumaa ei ole ollut, vaan
ohimoluun murtumassa kysymys on ollut murtuneen leukakuun nivelnastan
vieressä olevan korvakäytävän luun murtumasta. Haavat kasvoissa
Gustafssonilla ovat olleet vasemmalla poskessa, leuassa ja ohimon seudulla
sekä vasemmassa kyynärvarressa. Vammat ovat olleet matalaenergisen
voiman kuten nyrkiniskun aiheuttamia, ja iskuja on ollut vähintään kaksi.
Vammat eivät ole olleet raskaalla esineellä aiheutettuja myöskään siitä
päätellen, että ihovammat ovat olleet suhteellisen vähäiset. Gustafssonin
kallon alueella ei ole ollut murtumaa, hänen työkykynsä on palautunut ilman
hoitoa eikä ilmakallotutkimuksessa vuonna 1960 ole siirtymiä todettu. Näin
ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut
merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin
poissulkea. Gustafssonin ilmoittama tajuttomuus ja neljän vuorokauden
pituinen muistiaukko edellyttäisivät vaikea-asteista aivovammaa. Hoitavan
lääkärin havainto siitä, että Gustafsson oli ollut vielä 5.6.1960 noin kello 14.00
tajunnantasoltaan alentunut ei ole sopusoinnussa muun selvityksen kanssa.
Ns. Brillen hematooma eli symmetrinen mustelma silmän ympärillä potilaalla
tosin viittaa kallonpohjan murtumaan. Aivovamma voi olla; vaikka
aivoselkäydinnesteessä ei olekaan verta. Se, että alkuperäisiä röntgenkuvia
ei ole ollut käytettävissä, on jossakin määrin vaikeuttanut kokonaisarviota.

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi
Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla
alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa
poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi
otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan
takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut
ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava
oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös
tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän
vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa
aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna
2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns.
aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns.
diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla
aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja
ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden
mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on nyt tehty suhteellisen
pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä
neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty. Puutteelliset kirjaukset ja
röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi

24

Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen
verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallopohjan
murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että
Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta
sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3 - 5 vuorokauden
pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä
muistiaukko olisi voinut olla Öhman ei ole ottanut kantaa.

Lausunnon vuonna 2004 antaneen ja todistajana kuullun leukakirurgi Risto
Kontion mukaan Gustafssonilla on ollut murtumina alaleuan kaksoismurtuma
sekä vasemman poskiluun murtuma. Erillistä yläleuan murtumaa ei ole ollut
vaan kysymys on ollut poskiluun murtumasta joka on kulkenut yläleuanluun
kautta. Temporaaliluun eli ohimoluun murtuma on ilmeisesti ollut nivelnastan
murtumiseen liittyvä korvakäytävän luun murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on
ollut ruhjeita. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja
saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle. Mikäli
Gustafssonilla on ollut kallonpohjassa murtuma se on voinut parantua jälkiä
jättämättä. Tutkimus, jossa haetaan vastausta toisten aikanaan tekemistä
potilasasiakirjojen merkinnöistä on aina epävarma. Voi epäillä myös sitä,
kuinka luotettavia diagnoosit aikanaan ovat olleet. Kun röntgenkuvia vuodelta
1960 ei ole ollut, röntgenlääkärin tuolloisesta merkinnästä koskien
kallonpohjan murtumaa ei voida päätellä, onko lääkäri tarkoittanut Kontion
epäilemää murtumaa korvakäytävässä vai onko röntgenlääkäri todella nähnyt
jossakin muualla kallonpohjassa murtuman.

Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli.
Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö
aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että
Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena
huomattavat ruhjeet ja murtumat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa
kohtaan vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa,
poskiluussa sekä kallonpohjassa ohimoluussa. Ns. Brillen hematooma on
luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta. Aivovammojen
syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan
sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita
luunmurtumia. Kun voima ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen
keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on
odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös
aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen
verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta, ja nyt lisäksi
Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä
oli ollut kohonnut. Tulkinnanvaraiset seikat eli havainnot tajunnan alenemasta,
jolta osin kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista joka viittaisi
teeskentelyyn, sopivat juuri aivovammaan. Muistiaukon olemassaoloa ei voida
arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii
muihin perusteisiin.

Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja
ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole pystytty
selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita
erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut
solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen.
Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida
todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja
löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei
voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin
mahdollisesti olleesta aivovammasta. Gustafssonilla kuvattu muistiaukko sopii
tyypilliseen muistimenetyksen käyttäytymiseen aivovammojen yhteydessä, eli
vammaa edeltävältä ajalta on pitempi vähitellen palautuva muistinmenetys
lähelle vamman syntyhetkeä, ja vamman syntyhetken jälkeen on täydellinen
muistiaukko ja sekavuustila ja muisti palautuu vähitellen vamman jälkeen
tapahtuneiden asioiden jäädessä kuitenkin pysyvästi pimentoon. Aivovamman
vaikeusasteluokittelut vaihtelevat. Tajunnan tason ja muistiaukon keston
mukaan arvioiden Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea.
Gustafssonin mahdollisesta toipumisesta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä,
koska keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet,
lisäksi mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden
selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty. Gustafssonin tajunnan tila on ollut
iltapäivällä 5.6.1960 sairaalaan tuotaessa selkeästi alentunut, ja on siten
todennäköistä , että hän on ollut aikaisemmin aamulla tajuton. Tajunnantason
alentuma huomioon ottaen Gustafsson on menettänyt toimintakykynsä.

Lausunnon vuonna 2003 antaneen ja todistajana kuullun psykiatrian
professori Hannu Lauerman mukaan harvinaiseen orgaanisesta traumasta
riippumattomaan psyykkiseen traumaan perustuvan psykogeenisen
muistinmenetyksen olemassaolo Gustafssonilla on epätodennäköinen mutta
ei mahdoton.

Todistajina on kuultu lisäksi röntgenlääkäri Antti Servoa ja professori Henry
Trouppia, joiden kertomuksista ei ole tehtävissä mitään asian ratkaisun
kannalta merkittäviä johtopäätöksiä.

Johtopäätökset

Gustafssonilla ei potilasasiakirjoissa ole kuvattu olleen käsissä ja käsivarsissa
muita vammoja kuin vasemmassa kyynärvarressa viiltohaava. Tällainen
viiltohaava on voinut aiheutua kamppailussa, mutta muita kamppailun
yhteydessä syntyneeksi ajateltavia vammoja käsissä ei Gustafssonilla ole
todettu. Aikaisemmin todetuin tavoin Boismanilla ja Mäellä on ollut vähäisiä
vammoja käsissä, jotka ovat voineet olla torjuntavammoja mutta voineet tulla
muualtakin kuin kamppailusta, ja vain Björklundilla vammat käsissä ovat olleet
selkeämmin torjuntavammoja. Näin myöskin vainajilla on ollut hyvin vähän
selkeitä torjuntavammoja, mihin on varmasti osaltaan vaikuttanut aikaisemmin
todetut huonot mahdollisuudet ahtaassa teltassa puolustautua hyökkäystä
vastaan. Viiltohaavaa lukuun ottamatta muiden vammojen puuttumisesta
Gustafssonin käsistä ja käsivarsista ei siten voida tehdä mitään merkittäviä
johtopäätöksiä tapahtumien kulun suhteen.

Johtopäätösten tekeminen vanhojen potilasasiakirjojen perusteella
Gustafssonin tajunnantasosta ja toimintakyvystä sekä hänellä mahdollisesti
olleesta aivovammasta ja muistiaukosta sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä,
mikä on käynyt ilmi kaikkien kuultujen lääketieteellistä asiantuntemusta
omaavien todistajien kertomuksista. Potilasasiakirjojen merkinnät ovat osin
suppeita ja osin tulkinnanvaraisia, ja merkintöjen oikeellisuuttakin on epäilty,
eikä alkuperäisiä vuonna 1960 otettuja röntgenkuvia enää ole tallella.
Epävarmuus ilmenee esimerkiksi jo Gustafssonin tajunnantason kuvauksen
paikkansapitävyydestä sairaalan poliklinikalla 5.6.1960. Merkittävä
epävarmuus liittyy siihen, onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston
muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma
kallonpohjassa ollut murtuma korvakäytävässä vai mahdollisesti muualla
kallonpohjassa, kun röntgenkuvia ei ole tallella. Kuitenkin tällä mahdollisella
murtumalla on merkitystä arvioitaessa mahdollisen aivovamman
olemassaoloa. Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että
Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma,
joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan
murtumaa. Myöskään minkäänlaista neuropsykologista selvitystä aikanaan
Gustafssonin kuntoutumisesta ei ole tehty. Vuonna 1960 tehdyt
ilmakallotutkimus, jolla ei ole pystytty ns. diffuusia aivovammaa havaitsemaan
sekä röntgenkuvaus, joka on vain luuston kuvaus, ovat olleet riittämättömiä
keinoja havaita mahdollinen aivovamma varmasti, eikä tänä päivänäkään
pystytä varmuudella tuolloin mahdollisesti ollutta aivovammaa toteamaan.
Aivovammojen vaikeusasteluokittelun suhteen ei olla yksimielisiä.

26

Siltä osin kuin käytetyn väkivallan voimakkuuden arvioinnissa on viitattu
Gustafssonilla olleiden ihoruhjeiden vähäisyyteen on otettava huomioon, että
vastaavasti kuin vainajien kohdalla myös Gustafssonin kohdalla ihon suojana
on voinut olla telttakangas tai muu vaate.

Kuultujen lääketieteellistä asiantuntemista omaavien todistajien ammatillisen
erikoisosaaminen huomion ottaen aivo-selkäydinvammojen seurantaan
erikoistuneen neurologi Tenovuon käsityksille Gustafssonilla mahdollisesti
olleesta aivovammasta ja muistiaukosta on annettava huomattava merkitys.
Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä
diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä, eikä Gustafssonilla
olleen vähintään keskivaikeaksi arvioitavan aivovamman, ulkoisesti havaitun
Gustafssonin tajunnantason alenemisen ja muistiaukon välillä ole mitään
ristiriitaa.

Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut.

Aivovamman ja sen seurausten olemassaolo on siten otettava huomioon
asiaa arvioitaessa, ja ne tukevat vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja ei ole
Gustafsson.

[Ross Sullivan]

Elämänkoulun aivovammaspesialistien olisi hyvä kerrata vielä muutaman kerran typerehtimisten sijaan Espoon käräjäoikeuden älyllisesti rajoittunutta sepustusta.

Siinähän on "unohtunut" perustella, miksi syyttäjän todistajien näkemyksen käytännössä sivuutettiin ja päätettiin ostaa Tenuvuon höpinät sellaisenaan.

Käy myös hyvin ilmi, että Nissen sepustuksia on otettu uskottu ilman kyseenalaistamista.

[Ross Sullivan]

Juuri noin - Nils Gustafssonin vammat on tullut tappelussa. Nakkikioskivammoja mitä tulee jokaisessa keskisuuressa kaupungissa viikottain - Helsigissä päivittäin.

Aivovamma joka murhamiehen iskujen johdosta pitää ihmisen tajuttomana tai tiedottomana tunteja - johtaa aivovammaan joka näkyy vuosien jälkeen myhemmissä kuvauksissa aivoruhjeena. Fakta!

Tenovuo oli/ja on ammattipiireissä melko "koominen" hahmo, koska hän heitteli kommentteja muka liittyen Gustafssoniin ja Gustafssonin aivovammaan - räikeimpänä ehkä se, että aivovamma ei aina näy myöhemmissä kuvauksissa.... jne

"Aivovamma joka murhamiehen iskujen johdosta pitää ihmisen tajuttomana tai tiedottomana tunteja - johtaa aivovammaan joka näkyy vuosien jälkeen myhemmissä kuvauksissa aivoruhjeena. Fakta!"

Näin on!

Nisseltä oli hyvä veto kysyä ja saada Leppis asianajajaksi. Leppis taas sai jollain keinolla ostettua/hankittua Tenun puhumaan oikeuteen paskaa.

Menee vähän OT:ksi, mutta laki ei todellakaan ole Suomessa sama kaikille. Hyvän puolustusasianajajan merkitys on aivan mieletön. Leppis on todella hyvä rikosasioissa (jopa goat). Erittäin älykäs ja pätevä henkilö. En itse arvosta kuitenkaan oikeastaan ollenkaan, koska Leppiksen moraali on hyvin vähäinen.

[LexVeritas]

Syyttäjän asiantuntijoiden näkemyksiä ei sivuutettu, vaan päinvastoin.

Ortopedi Eero Hirvensalo:

Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut
merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin
poissulkea.

Ns. Brillen hematooma eli symmetrinen mustelma silmän ympärillä potilaalla
tosin viittaa kallonpohjan murtumaan.

Aivovamma voi olla vaikka
aivoselkäydinnesteessä ei olekaan verta.

(Huom! Tässä asiassa Hirvensalo on yhdessä Tenovuon kanssa eri mieltä kuin Öhman.)

Neurokirurgi Juha Öhman:

Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös
tylpällä astalolla tai potkaisemalla

Gustafssonille vuonna
2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns.
aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns.
diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä

Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallopohjan
murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että
Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön

Tenovuo tuumaili oikeussalissa aivan oikein, että erimielisyyttähän asiasta ei edes ole.

Saman totesi myös Espoon käräjäoikeus:

Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut.

Aivovamman ja sen seurausten olemassaolo on siten otettava huomioon
asiaa arvioitaessa, ja ne tukevat vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja ei ole
Gustafsson.

[Ross Sullivan]

Tenu oli ainoa asiantuntija, jonka mielestä Nisulin muistikatkos oli jollain tavalla todennäköinen vammojen seuraus. Ei ihan ymmärrettävästi voida todeta muistikatkoksen olevan mahdoton vammojen seuraus.

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.

- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi.

Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu."

Ja:

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.

Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.

- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.

Tajuttomuuteen ei löydy vammoja
Gustafsson on vuosien mittaan kertonut useasti yhdestätoista puukoniskusta päähän ja niskaan. Hän toisti tämän vielä kuulusteluissa vuonna 2004. Syyttäjät ovat tulkinneet puheet hämäykseksi ja uhriksi naamioitumiseksi.

Gustafssonin puolustuksen mukaan häntä hoidettiin sairaalassa aivovammapotilaana.

- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä."

[Ross Sullivan]

Hassinen vaikuttaa kyllä ihan täydellisesti älyllisesti rajoittuneelta.

Hänelle ei ilmeisesti tullut edes mieleen, että Nisuli saattaisi olla varsinainen kusettajavekkuli.