Mokutus-oppi ja aivopesu Suomen medioissa ja mainonnassa

[acp]

Ranskan jalkapallojoukkue Pariisin olympialaisissa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_jalkapalloliitto


FFF --> 666

[Antsa]

Väkisin on alkanut kiinnittämään huomiota siihen, että mainoksissa alkaa ihon värisävyt olemaan aika tummia. Melkeinpä on kilpailua siitä kuka saa omasta mainoksestaan tehtyä eniten liberaaleja tahoja kosiskelevan. En varmaan paljoa valehtele jos sanon, että 70% mainoksista pitää sisällään vähintään yhden tummaihoisen ja yllättävän usea mainostaja on päättänyt, että ainoa väri mainoksissa on jotain muuta kuin valkoinen.

Nigeriassa tuli jokunen vuosi voimaan laki jossa kiellettiin mainoksissa muut kuin tummaihoiset Nigerialaiset. Laki sai kaikki liberaalit ympäri maailmaa taputtelemaan käsiään innosta. Nyt samat liberaalit huutavat rasismia jos mainos näyttää liian Suomalaiselta. Ystäväni kuuluu liberaaliin joukkoon ja jopa hän on alkanut ihmettelemään mainoksia kun kiusallani siitä vihjaisin. 98% Suomalaisista on kuitenkin edelleekin jotain muuta kuin mustia...

[Doctor Lecter]

lukijoon.jpg (93.59 KiB) Katsottu 4364 kertaa

[Aizerbaidzan]

Madventuresin kolmoskaudella esiteltiin joku afrikkalainen heimo, jossa vauvat viillellään partakoneen terällä kauttaaltaan, koska arpikuviot ovat heimossa niin suosittuja.

No näytäpä todisteesi.

Kyllähän tuosta jaksosta mediassa ja netissä kohistiin aikanaan: https://www.is.fi/matkat/art-2000000181248.html

[Doctor Lecter]

zalandomainos.jpg (21.97 KiB) Katsottu 4267 kertaa

[Doctor Lecter]

Hoka.jpg (91.72 KiB) Katsottu 4047 kertaa

[Marokon Kauhu]

Onhan kaikki nyt varmasti nähneet sen Ikean mainoksen ainakin 1000 kertaa?
Sen missä valkoinen tyttö elää koko elämänsä Ikean - ja neekerin kanssa.

Oletteko nyt ihan varmasti nähdeet sen ainakin 1000 kertaa?

Ok: Melkein kaikki mainostoimistot EU:ssa (myös Suomessa) on täynnä kulttuurimarxisteja, mutta miksi yritykset ostaa näitä mainoksia?

[Tiinas]

Ja mokutusSanoma ei sitten löytänyt KETÄÄN muuta haastateltavaksi

Al-Shemari muistelee kävelleensä alueen poikki viimeksi kuukausi takaperin. Hän kertoo, että kulki tuolloin aivan betoniporsaiden viertä. Hänen mukaansa osa aidoista oli toisistaan erillään ja kaivannon lähelle pääsi helposti kulkemaan.

Al-Shemari arvioi, että monttu oli tuolloin yhtä pitkä kuin nytkin, muttei vielä yhtä syvä. Hän muistelee, että oikaisijoita oli tuollakin hetkellä hänen lisäkseen useampia

[Doctor Lecter]

Jostain kumman syystä ei löytynyt valokuvaa sen värisistä käsistä, joissa serkkujen ja sisarusten kanssa naimisiin meno on huomattavasti yleisempää kuin kantaruotsalaisten kesken...

Olisiko sellainen niiku tummemmat kädet-kuva ollut rasismia?

Serkut naimisiin keskenään? Asiassa isoja ongelmia

Ruotsi ja Norja ovat päättäneet kieltää serkusten väliset avioliitot, ja samaa suunnittelee Tanska. Suomessa liitot ovat sallittuja.

Serkusten väliset avioliitot ovat puhuttaneet viime aikoina. Kuva: Colourbox

serkumpi_on_herkumpi.jpg (33.26 KiB) Katsottu 3347 kertaa

Ruotsin hallitus aikoo kieltää serkusten väliset avioliitot ja tiukentaa suhtautumistaan myös muita lähisukulaisten kesken solmittuja liittoja kohtaan. Norjassa tehtiin sama päätös aiemmin tänä vuonna, ja Tanskassakin päätettiin panna asian valmistelu vireille.

Ruotsin oikeusministerin Gunnar Strömmerin mukaan hallituksen tarkoituksena on vähentää kunniaan liittyvää väkivaltaa ja painostusta. Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2026.
– Ahdistavat kunniaan liittyvät säännöt rajoittavat aivan liian monien ihmisten elintilaa, perustavanlaatuisia oikeuksia ja vapauksia. Osa tästä liittyy serkusavioliittoihin, Strömmer sanoi tiedotustilaisuudessa.
...

Linjaus koskee myös ulkomailla solmittuja liittoja.
...

Jotkut ovat tulleet ulkopuolelta ja käyttävät avioliittoa alistamiseen, hän sanoi.

Norjassa lain ensisijaisena tarkoituksena oli vähentää lähisukulaisten yhdessä saamiin lapsiin kohdistuvia lääketieteellisiä riskejä.

Ruotsissa asiaa selvittäneen erikoistutkijan ja hovioikeuden varapuheenjohtajan Anne Kuttenkeulerin mukaan serkusavioliitoissa naisiin ja tyttöihin kohdistuu erityinen riski kunniaan perustuvaan sortoon. On olemassa selkeä riski joutua pakotetuksi serkkunsa kanssa naimisiin.

Ruotsissa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon serkusten kesken solmittuja avioliittoja on. Väestörekisterin tietojen mukaan 140–150 ihmistä on serkkunsa kanssa naimisissa, mutta se ei ole koko totuus.

Laskentatapa perustuu sukulinjoihin, mutta luvussa ole otettu huomioon niitä, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat ulkomailta kotoisin

Ruotsin oikeusministeriön selvityksen mukaan serkusavioliitot ovat yleisiä monissa arabimaissa: muun muassa Irakissa, Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Sudanissa. Jopa 60 prosenttia Pakistanissa solmituista avioliitoista on solmittu pikkuserkun tai sitä läheisemmän sukulaisen kanssa.

Ilmiö näkyy myös maahanmuuttajayhteisöissä. Britannian pakistanilaisessa maahanmuuttajayhteisössä syntyneistä lapsista 38–59 prosenttia on syntynyt serkuksille, kävi ilmi Oxfordin yliopiston tutkimuksesta viime vuonna.

Turkkilaisissa ja marokkolaisissa maahanmuuttajayhteisöissä Hollannin Rotterdamissa 22–24 prosenttia avioliitoista oli serkusten välisiä vuosituhannen alussa tehdyn tutkimuksen mukaan. Saksalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi vuonna 2010, että joka neljäs maassa oleva turkkilaista sukuperää oleva nainen on naimisissa sukulaisensa kanssa.
...
...

Suomessa laki kieltää avioliiton vanhempien ja omien täys- tai puolisisarusten kanssa. Kielto koskee myös adoptoituja sisaruksia. Sisaruksen jälkeläisen kanssa ei myöskään saa mennä naimisiin, mutta oikeusministeriö voi myöntää poikkeusluvan.

Serkukset saavat mennä naimisiin keskenään Suomessa.
...

Kuopiossa kasvanut irakilaistaustainen Sara Al Husaini kirjoitti omasta tarinastaan romaanin Huono tyttö (2023). Hänet pakotettiin 23-vuotiaana serkkunsa kanssa naimisiin Irakin-matkalla.
– Avioliittoa perusteltiin turvana mun maineelle. He ajattelivat, että avioliitto ankkuroisi mut uskontoon ja olisi hyväksi minulle, Al Husaini kertoi Ilta-Sanomille.

Kun Al Husaini ja hänen irakilainen aviomiehensä pääsivät Suomeen, Al Husaini ilmoitti aikovansa erota. Hän ei voinut hakea eroa Suomessa, vaan olisi joutunut matkustamaan Turkkiin, josta hänet olisi voitu pakottaa Irakiin. Lopulta hänen perheensä onnistui ostamaan hänelle eron.

Suomi valmistelee pakkoavioliiton uhrien suojaa parantavaa lainsäädäntöä, joka selkiyttäisi avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta. Serkusten väliset avioliitot eivät ole nousseet keskusteluun Suomessa.

Hufvudstadsbladetin syyrialaistaustainen kolumnisti Peter al Fakir tosin ottaa aiheeseen kantaa ja kertoo kolumnissaan, miten häneltä kyseltiin nuorempana juhlissa serkun kanssa naimisiin menosta. Myöhemmin isä kertoi, että kyseessä oli vitsi.
– Jos tämä estää jonkun pakottamisen naimisiin, niin kielletään se paska. Loppujen lopulta suurimmalle osalle se ei ole ongelma, hän kirjoittaa.

Fakta

Erilaisia linjauksia
Ruotsin oikeusministeriö teetti serkusavioliitoista laajan selvityksen, jonka mukaan ne ovat sallittuja lähes kaikissa Euroopan maissa.

Serkusten naimisiinmenolle on esteitä muun muassa Kiinassa, Filippiineillä, Koreoissa ja suurimmassa osassa Yhdysvaltojen osavaltioista. Joissain osavaltioissa naimisiin saa mennä esimerkiksi hedelmällisen iän jälkeen, jos puoliso on steriili, pari on käynyt geneettisessä neuvonnassa.

Euroopassa serkusliitot on kielletty jo aiemmin esimerkiksi Sloveniassa, Bulgariassa ja Romaniassa.

Omien vanhempien ja sisarusten kanssa avioituminen on käytännössä kaikkialla kiellettyä. Serbiassa avioliittokielto kohdistuu myös appivanhempiin. Britanniassa pyritään estämään avioliitto esimerkiksi lapsen ja tämän entisen äiti- tai isäpuolen kanssa.

Enemmän täällä: IltaSanomat
15.10.2024 20:45

tummennukset tekstissä dl

Hän ei voinut hakea eroa Suomessa, vaan olisi joutunut matkustamaan Turkkiin, josta hänet olisi voitu pakottaa Irakiin.

Kävikö tässä nyt niin, että islamin laki ohitti Suomen lain, vaikka oltiin Suomessa, jossa on maailman parhaat virkamiehet ja maailman paras sitä sekä tätä.

Lopulta hänen perheensä onnistui ostamaan hänelle eron.

Mitä Suomen laki sanoo avioeron ostamisesta? Hyväksyykö, edellyttääkö, vaatiiko vai riippuuko se kulttuurista, uskonnosta tai ihonväristä?

Suomi valmistelee pakkoavioliiton uhrien suojaa parantavaa lainsäädäntöä, joka selkiyttäisi avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta.

Nyt vasta...? Aikaa olisi ollut yli 30 vuotta kun huomattiin, että nyt näitä pakkoavioliittojen osapuolia alkaa saapua tuhansittain. Mitään ei tehty. Ei tietenkään, sillä jo lainvalmistelu asian tiimoilta olisi ollut rasismia. Haluttiin myös olla edistyksellisiä. Vieraskoreutta; emmehän me metsäläiset nyt teidän asioihin tohdi puuttua... kaikkee... hieno ja vanha kulttuurinne...

Serkusten väliset avioliitot eivät ole nousseet keskusteluun Suomessa.

Tietysti asia on vaiettu kuoliaaksi, sillä jo keskustelu aiheesta on rasismia.

Loppujen lopulta suurimmalle osalle se ei ole ongelma, hän kirjoittaa.

Ei siis ole ongelma mennä serkkunsa kanssa naimisiin. Vai mitä hän halusi sanoa. Jäi epäselväksi.

[Ifigeneia]

Loppujen lopulta suurimmalle osalle se ei ole ongelma, hän kirjoittaa.

Ei siis ole ongelma mennä serkkunsa kanssa naimisiin. Vai mitä hän halusi sanoa. Jäi epäselväksi.

Tällä kertaa olettaisin että halusi sanoa ettei suurin osa edes halua serkkunsa kanssa naimisiin, joten ei ole ongelma jos ei ole edes mahdollistakaan mennä.

On niin paljon korostettu sitä millaiseen helvettiin nainen päätyy serkkunsa kanssa pakkoavioliittoon päädyttyään, ettei muisteta että ei se kaikkia miehiäkään pahemmin kiinnosta serkkuplikkaa naida. Ties mikä viiksekäs hirvitys tyrkyllä.

[McCall]

Voi perkele kun me suomalaiset ollaan juntteja. Näin hieno leffa tehty eikä ihmisiä kiinnosta.

Iltalehti 23.10.2024 / https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a ... 0f90893508

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

Ensi-iltansa 18. lokakuuta saanut suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan yhteensä 88 katsojaa. Elokuvaa näytettiin yhteensä 13 teatterisalissa ympäri Suomea. Elokuvayhtiö Aamun tuottaman elokuvan budjetti oli 730 000 euroa, joka on Suomen mittakaavassa suuri.
...
Parvet-elokuvan ovat käsikirjoittaneet Hannaleena Hauru, Katja Gauriloff, Heta Nuutinen, Krista Yrjölä, Yolanda Correa, Stella Massa, Ritni Ráste Pieski ja Senna Vodzogbe. Pääosissa Yolanda Correa, Stella Massa, Adela Ogunbor, Senna Vodzogbe ja Ritni Ráste Pieski.
...

Elokuvan Parvet kuvaus Finnkinon sivuilta / https://www.finnkino.fi/event/304683/title/parvet/

Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.
...

Ja palataanpa vielä helmikuussa 2024 julkaistuun minisarjaan Kriittinen piste. Sehän on siis tällainen:

Iltalehti / https://www.iltalehti.fi/telkku/uutiset ... e5888bef44
Sarja kertoo somalitaustaisesta nuoresta mäkihyppääjästä Hodanista (Fadumo Hersi), joka taistelee tiensä Suomen olympiajoukkueeseen. Sarja ravistelee normeja, jossa mäkihyppy nähdään elitistisenä ja valkoisena.

YLE Kriittinen piste.jpg (63.3 KiB) Katsottu 3131 kertaa

Hodanin matka huipulle ei ole helppo. Hän joutuu kohtaamaan joukon haasteita, kun hän valmistautuu olympiakarsintoihin Taivalkosken urheilulukiossa. Vaikeuksien kohdatessa Hodan päättää paeta isänsä luokse Ylitorniolle, hyläten unelmansa olympialaisista. Ylitorniolla hän kuitenkin kohtaa kolmen vanhan mäkihyppäävän miehen joukkion, joka herättää hänessä uudelleen toivon unelmaansa kohtaan. Entisen olympiaurheilija Sepon (Timo Torikka) johdolla Hodan alkaa valmistautua ratkaisevaan kisaan Ylitornion pienen pienessä hyppyrimäessä.
...

Kriittinen piste TV-sarja julkaistiin 18.2.2024 ja sitä on katsottu YLE Areenassa näin paljon:
1. jakso: 81 634
2. jakso: 62 691
3. jakso: 49 268
Yht. 193 593

Vertailun vuoksi TV-sarja Ivalon kolmoskauden 1. jakso julkaistiin 10.10.2024 ja sitä on katsottu YLE Areenassa
309 475 kertaa.

Somalimäkihyppääjä ja afrosuomalainen jalkapalloilija jäävät reilusti paitsioon kun kysytään suomalaisilta, että mitä me oikeasti haluamme katsoa.

[Hank Voight]

Somalimäkihyppääjä ja afrosuomalainen jalkapalloilija jäävät reilusti paitsioon kun kysytään suomalaisilta, että mitä me oikeasti haluamme katsoa.

Molemmat kyllä sen verran paksua tuubaa, että minuuttiakaan en suostu kumpaakaan katsomaan.

En mä tosin kotimaisia katso muutenkaan, enemmän vähemmän tuubaa liki kaikki. Mutta voisi sitä tason nostoa tosiaan yrittää jollain muilla kuin somppumäkihyppääjillä.

[QwertyKeyboard]

Ollut juttua tästä tässä ketjussa aikaisemminkin, mutta itseäni ihmetyttää se miksi Zalandon malleista 80% - 90% tuntuu olevan afrikasta tai lähi-idästä vaikka kyseessä on euroopassa toimiva vaateketju. Ehkä yksi malli kymmenestä on valkoihoinen aasialaisia malleja zalandon sivuilla on tätäkin vähemmän. Onko tässä kyse siitä, että kosiskellaan jo etukäteen sitä, että väestön vaihdolla ja valkoihoisten alhaisella syntyvyydellä saadaan 1-2 sukupolvessa aikaan se, että euroopassa valkoihoiset ovat pian kokonaan katoava vähemmistö. Vai ovatko afrikkalaiset ja lähi-itä mallit lähes ilmaisia ja malli kuvat käydään ottamassa afrikassa ja lähi-idässä?

[Alfons Jokinen]

Mua kiinnostaa Zalandossa se vaate, mikä on kaupan. Ei mallin ihonväri, itse asiassa en haluaisi edes nähdä siellä vaaleatukkaista, kierosilmäistä pierupussia riidanhaastoilme kasvoillaan.

[Alfons Jokinen]

Voi perkele kun me suomalaiset ollaan juntteja. Näin hieno leffa tehty eikä ihmisiä kiinnosta.

Iltalehti 23.10.2024 / https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a ... 0f90893508

Suomalaiselokuva sai tukia yli 500 000 euroa – Vain 88 katsojaa

Suomalaiselokuva sai ensi-iltaviikonloppunaan alle 90 katsojaa. Tukia projekti sai yli 500 000 euroa.

Ensi-iltansa 18. lokakuuta saanut suomalaiselokuva Parvet keräsi ensi-iltaviikonloppunaan yhteensä 88 katsojaa. Elokuvaa näytettiin yhteensä 13 teatterisalissa ympäri Suomea. Elokuvayhtiö Aamun tuottaman elokuvan budjetti oli 730 000 euroa, joka on Suomen mittakaavassa suuri.
...
Parvet-elokuvan ovat käsikirjoittaneet Hannaleena Hauru, Katja Gauriloff, Heta Nuutinen, Krista Yrjölä, Yolanda Correa, Stella Massa, Ritni Ráste Pieski ja Senna Vodzogbe. Pääosissa Yolanda Correa, Stella Massa, Adela Ogunbor, Senna Vodzogbe ja Ritni Ráste Pieski.
...

Elokuvan Parvet kuvaus Finnkinon sivuilta / https://www.finnkino.fi/event/304683/title/parvet/

Menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria valitaan joukkueen uudeksi kapteeniksi. Uusi asema luo paineita ja epämukavia tunteita, kun hän etsii omaa totuuttaan muiden odotusten ristipaineessa. Ei-binääri duunari Aurora haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, mutta kokee itsensä näkymättömäksi.

Rakkautta etsivä Nora kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta. Rasistiset kommentit kaikuvat läheisiin ihmissuhteisiin ja saavat Noran epäilemään uuden ihastuksensa tarkoitusperiä. Valkoisissa tiloissa kasvanut Selma jää harjoituksissa kuoronsa kanssa lukkojen taakse maanalaisiin tunneleihin. Selma joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista.

Nuori aktivisti Piera Niillas haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta. Yhdessä oman saamelaisyhteisönsä kanssa hän osallistuu omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun. Hiljainen mies on mietteliäs kulkiessaan kaupungin kaduilla. Hän näkee viitteitä monien muiden kokemuksista.

Fiktiivinen Parvet-elokuva pohjautuu tosielämän tilanteisiin ja tekee tilaa tarinoille, joita ei kuulla. Miten eri taustoista olevat ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa tai sen ulkopuolella.
...

Ja palataanpa vielä helmikuussa 2024 julkaistuun minisarjaan Kriittinen piste. Sehän on siis tällainen:

Iltalehti / https://www.iltalehti.fi/telkku/uutiset ... e5888bef44
Sarja kertoo somalitaustaisesta nuoresta mäkihyppääjästä Hodanista (Fadumo Hersi), joka taistelee tiensä Suomen olympiajoukkueeseen. Sarja ravistelee normeja, jossa mäkihyppy nähdään elitistisenä ja valkoisena.

YLE Kriittinen piste.jpg

Hodanin matka huipulle ei ole helppo. Hän joutuu kohtaamaan joukon haasteita, kun hän valmistautuu olympiakarsintoihin Taivalkosken urheilulukiossa. Vaikeuksien kohdatessa Hodan päättää paeta isänsä luokse Ylitorniolle, hyläten unelmansa olympialaisista. Ylitorniolla hän kuitenkin kohtaa kolmen vanhan mäkihyppäävän miehen joukkion, joka herättää hänessä uudelleen toivon unelmaansa kohtaan. Entisen olympiaurheilija Sepon (Timo Torikka) johdolla Hodan alkaa valmistautua ratkaisevaan kisaan Ylitornion pienen pienessä hyppyrimäessä.
...

Kriittinen piste TV-sarja julkaistiin 18.2.2024 ja sitä on katsottu YLE Areenassa näin paljon:
1. jakso: 81 634
2. jakso: 62 691
3. jakso: 49 268
Yht. 193 593

Vertailun vuoksi TV-sarja Ivalon kolmoskauden 1. jakso julkaistiin 10.10.2024 ja sitä on katsottu YLE Areenassa
309 475 kertaa.

Somalimäkihyppääjä ja afrosuomalainen jalkapalloilija jäävät reilusti paitsioon kun kysytään suomalaisilta, että mitä me oikeasti haluamme katsoa.

Kiitokset vinkeistä, otan katseluun!