Kyllä, haluamme ehdottomasti kuulla mitä R.Avenin poikaystävälle on tapahtunut!
Entä se veri, jäikö siitä tahroja lakanoihin tai lattialle?
Omituisia tapahtumia tosielämästä
-
R.aven
Kirjoitan tapahtuman paremmalla ajalla, kun vielä pääsen varmistamaan tarinan kulun paremmin kun en sitä kunnolla muista.
Verestä ei jäänyt tahroja, koska tosiaan valui reisiä pitkin, ja sain pyyhittyä paperilla suurimman osan pois ajoissa, lakanoista en tiedä kun oli mustat lakanat silloin. Ainoa mitä jäi oli pari pientä pisaraa parvekkeen tuolin pehmusteelle.
Verestä ei jäänyt tahroja, koska tosiaan valui reisiä pitkin, ja sain pyyhittyä paperilla suurimman osan pois ajoissa, lakanoista en tiedä kun oli mustat lakanat silloin. Ainoa mitä jäi oli pari pientä pisaraa parvekkeen tuolin pehmusteelle.
Itse olen haistanut kalman kolmesti, yhden tapauksen viimeksi eilen. Minä kun olen hyvän alan valinnut ja hoitajia olen niin siihen ei voi olla törmäämättä. Se ei ole mädäntymisen hajua eikä esim. ulosteiden hajua. Se ei lähde tuulettamalla pois eli ikkunan avaaminen ei siihen vaikuta. Muuten sitä ei oikeastaan voi kuvailla, se haisee kovin jännältä ja ensimmäisellä kerralla tajusin heti että tämä se on. Samana päivänä ko. potilas sitten menehtyikin.esmes- kirjoitti:mä en ole koskaan haistanut "kalman" hajua, en ainakaan muista. mille se oikeen haisee? pystyykö kukaan kuvailemaan? mutsilta joskus kyselin ja se sano että haju on erilainen ku mädäntymisen haju, se voi haista pakkasessakin vaikkei mitään pilaantumista tapahdu. outoa ja kummallista.
Karmivinta on käydä katsomassa omaa sukulaista ja haistaa ko. hajun kun tietää mille se haisee ja mitä se tarkoittaa.
-
Jack the Ripper
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3227
- Liittynyt: To Heinä 19, 2007 2:31 am
- Paikkakunta: Helsinki
Mulle onkin soitettu kutsukelloa keskellä yötä huoneesta johon olin just vainajan pakannut. Se oli viallinen soittokello joka teki "haamusoittoja".Clyde kirjoitti:Itse olen haistanut kalman kolmesti, yhden tapauksen viimeksi eilen. Minä kun olen hyvän alan valinnut ja hoitajia olen niin siihen ei voi olla törmäämättä. Se ei ole mädäntymisen hajua eikä esim. ulosteiden hajua. Se ei lähde tuulettamalla pois eli ikkunan avaaminen ei siihen vaikuta. Muuten sitä ei oikeastaan voi kuvailla, se haisee kovin jännältä ja ensimmäisellä kerralla tajusin heti että tämä se on. Samana päivänä ko. potilas sitten menehtyikin.esmes- kirjoitti:mä en ole koskaan haistanut "kalman" hajua, en ainakaan muista. mille se oikeen haisee? pystyykö kukaan kuvailemaan? mutsilta joskus kyselin ja se sano että haju on erilainen ku mädäntymisen haju, se voi haista pakkasessakin vaikkei mitään pilaantumista tapahdu. outoa ja kummallista.
Karmivinta on käydä katsomassa omaa sukulaista ja haistaa ko. hajun kun tietää mille se haisee ja mitä se tarkoittaa.
Ja kalma ei nyt erityisemmin haise. Varsinkin tuo väite, että haju ei lähtisi tuulettamalla on naurettava.
"Olen pessimisti. Tiedän kaiken turhaksi, mutta todennäköisesti olen taas tässäkin väärässä"
Juu, pari juttua...
Synnyinkotini lähellä maalla oli ennen noin 100 vuotta vanha talo ulkorakennuksineen. Olimme noin 11-12-vuotiaita ja kävimme kahden kaverini kanssa pyörillä talolla, noin 300 metrin päässä kotitalostani metsätien päässä. Kerran aiemminkin paikka oli alkanut puistattaa. Nyt sitten hetken talon edessä seistyämme toinen kavereistani äkkiä sanoo: "Tuolta yläkerran ikkunasta tähtää joku mies haulikolla!" Ei muuta kuin äkkiä pois paikalta pelästyneinä.
No, palasimme kotini pihalle ja olimme ehkä 10-15 minuuttia olleet siinä kun kuului kaksi laukausta lähes peräjälkeen, aivan kuten aseella olisi ammuttu, ja hyvin läheltä, alle 10 sekunnin välein. Hetken päästä kysyn isältäni, pudisteliko hän mattoja ulkona: hän vastasi, että ei, eikä silloin ollut siivouspäivä muutenkaan. Jäi ihmetyttämään, mistä äänet kuuluivat.
Talossa ei siis asunut ketään, ja sittemmin se purettiin. Nykyään samassa paikassa asuu uusi asukas uudessa talossa.
Toinen, vähän kesympi, on kun kerran olin pyöräilemässä kotiin kaverini luota joen viertä kulkevaa hiekkatietä. Äkkiä joen toiselta puolelta metsästä kuului todella kovaa ryskettä, kuin joku todella kookas otus olisi siellä riehunut ja ainakin keskikokoisia puitakin katkeillut. Karhuja meillä päin Länsi-Suomessa on todella, todella vähän, mikään pienempi se ei missään nimessä ollut. Pani vauhtia polkemiseen...
Sitten tietysti on ollut sähkön kanssa ongelmia, eli junan ovet lukittuneet, tv mennyt itsestään kiinni 3 kertaa, tietokoneen cd-asema auennut itsestään ja jumittunut puoliväliin sitä käyttäessäni, Hesburgerin kassat hetkeksi pysähtyneet, kaikki ymmärtääkseni ansiostani. Kussakin tapauksessa ilmiön kesto on ollut noin 50 sekuntia. Tätä ei kuitenkaan ole enää n. pariin vuoteen tapahtunut lainkaan. En myöskään ole nähnyt mitään erityisen pelottavia unia tai näkyjä, ennemminkin "positiivisia".
Olen tunne-elämältäni melko vilkas ihminen, en uskossa, mutta joskus tuntuu tosi lämpimältä (koen aika vahvasti). Samoin hyvin läheiset ihmiset voivat tuntua olevan lähellä joskus.
Synnyinkotini lähellä maalla oli ennen noin 100 vuotta vanha talo ulkorakennuksineen. Olimme noin 11-12-vuotiaita ja kävimme kahden kaverini kanssa pyörillä talolla, noin 300 metrin päässä kotitalostani metsätien päässä. Kerran aiemminkin paikka oli alkanut puistattaa. Nyt sitten hetken talon edessä seistyämme toinen kavereistani äkkiä sanoo: "Tuolta yläkerran ikkunasta tähtää joku mies haulikolla!" Ei muuta kuin äkkiä pois paikalta pelästyneinä.
No, palasimme kotini pihalle ja olimme ehkä 10-15 minuuttia olleet siinä kun kuului kaksi laukausta lähes peräjälkeen, aivan kuten aseella olisi ammuttu, ja hyvin läheltä, alle 10 sekunnin välein. Hetken päästä kysyn isältäni, pudisteliko hän mattoja ulkona: hän vastasi, että ei, eikä silloin ollut siivouspäivä muutenkaan. Jäi ihmetyttämään, mistä äänet kuuluivat.
Talossa ei siis asunut ketään, ja sittemmin se purettiin. Nykyään samassa paikassa asuu uusi asukas uudessa talossa.
Toinen, vähän kesympi, on kun kerran olin pyöräilemässä kotiin kaverini luota joen viertä kulkevaa hiekkatietä. Äkkiä joen toiselta puolelta metsästä kuului todella kovaa ryskettä, kuin joku todella kookas otus olisi siellä riehunut ja ainakin keskikokoisia puitakin katkeillut. Karhuja meillä päin Länsi-Suomessa on todella, todella vähän, mikään pienempi se ei missään nimessä ollut. Pani vauhtia polkemiseen...
Sitten tietysti on ollut sähkön kanssa ongelmia, eli junan ovet lukittuneet, tv mennyt itsestään kiinni 3 kertaa, tietokoneen cd-asema auennut itsestään ja jumittunut puoliväliin sitä käyttäessäni, Hesburgerin kassat hetkeksi pysähtyneet, kaikki ymmärtääkseni ansiostani. Kussakin tapauksessa ilmiön kesto on ollut noin 50 sekuntia. Tätä ei kuitenkaan ole enää n. pariin vuoteen tapahtunut lainkaan. En myöskään ole nähnyt mitään erityisen pelottavia unia tai näkyjä, ennemminkin "positiivisia".
Olen tunne-elämältäni melko vilkas ihminen, en uskossa, mutta joskus tuntuu tosi lämpimältä (koen aika vahvasti). Samoin hyvin läheiset ihmiset voivat tuntua olevan lähellä joskus.
Joskus pikku teini tyttönä, hyvän ystäväni kanssa juttelimme illalla kaikesta saatanaan ja pahuuteen liittyvästä. Ystävä oli meillä yötä. Käänsimme varmuuden vuoksi kaikki peilit ennen puolta yötä alas päin.
Mulla oli sitten kaksi korttipakkaa laitettu isoon tuoppiin ja tuosta korttipakasta nousi ihan yks kaks hertta jätkä ylös. Ja aamulla kun herättiin mun sängyllä oli mustia ja kaverin patjalla valkoisia hevosen häntäjouhia. Ja se vielä mietitytti eniten kun meistä kumpikaan ei ratsastanu saati ollu mitään hevos hulluja.
Noista kenkä jutuista, ni olen nähnyt monia kenkiä metsässä ja välillä ihan maantien vieressäkin. Aika paljon on tullut matkustettua.
Toinen aika friikki juttu oli ihan muutamia viikkoja sitten. Olin porukoilla Mikkelissä ja äitini, tyttöni ja siskoni tytön kanssa lähdettiin sitten kattomaan hevosia läheiselle tallille. Mentiin sellasta pientä kinttu polkua pitkin, jonka varrella on entinen mansikka maa. Siellä pitkien heinien seassa pilkotti joku kangas. Mutsi huomas sen kanssa ja katto sitä. Se oli nuorten kangas takki. Takki oli musta ja kiiltävää kangasta, näytti aika paksulta, joten uskoisin sen olleen toppatakki. Takki oli kaikin puolin ehjä ja taskutkin oli tyhjät. Takissa ei ollu mitään mistä olis voinu päätellä kenelle se kuuluisi. Mietin vaan että mitä se takki keskellä mansikka peltoa tekee ja vielä vanhaa sellasta. Onko takki ollu pitkäänkin siellä vai onko joku vaan kyllästyny vanhaan takkiin ja heittäny menemään? Mut miks metsään, lähellä oli roskiksiakin. Onko takki kuulunu jollekkin joka on kuollut/tapettu?
Friikkiä...
Mulla oli sitten kaksi korttipakkaa laitettu isoon tuoppiin ja tuosta korttipakasta nousi ihan yks kaks hertta jätkä ylös. Ja aamulla kun herättiin mun sängyllä oli mustia ja kaverin patjalla valkoisia hevosen häntäjouhia. Ja se vielä mietitytti eniten kun meistä kumpikaan ei ratsastanu saati ollu mitään hevos hulluja.
Noista kenkä jutuista, ni olen nähnyt monia kenkiä metsässä ja välillä ihan maantien vieressäkin. Aika paljon on tullut matkustettua.
Toinen aika friikki juttu oli ihan muutamia viikkoja sitten. Olin porukoilla Mikkelissä ja äitini, tyttöni ja siskoni tytön kanssa lähdettiin sitten kattomaan hevosia läheiselle tallille. Mentiin sellasta pientä kinttu polkua pitkin, jonka varrella on entinen mansikka maa. Siellä pitkien heinien seassa pilkotti joku kangas. Mutsi huomas sen kanssa ja katto sitä. Se oli nuorten kangas takki. Takki oli musta ja kiiltävää kangasta, näytti aika paksulta, joten uskoisin sen olleen toppatakki. Takki oli kaikin puolin ehjä ja taskutkin oli tyhjät. Takissa ei ollu mitään mistä olis voinu päätellä kenelle se kuuluisi. Mietin vaan että mitä se takki keskellä mansikka peltoa tekee ja vielä vanhaa sellasta. Onko takki ollu pitkäänkin siellä vai onko joku vaan kyllästyny vanhaan takkiin ja heittäny menemään? Mut miks metsään, lähellä oli roskiksiakin. Onko takki kuulunu jollekkin joka on kuollut/tapettu?
Friikkiä...
On vain yksi ja oikea Dead Unicorn Queen ja se olen minä
Haisee se. Olen haistanut sen nyt kahdesti ja molemmat heistä ovat kuolleet muutaman päivän sisällä siitä. Se haju ei myöskään lähde tuulettamalla siksi koska sitä "tulee kokoajan lisää".Jack the Ripper kirjoitti:Ja kalma ei nyt erityisemmin haise. Varsinkin tuo väite, että haju ei lähtisi tuulettamalla on naurettava.
Voin sanoa että se haju ei ole ollenkaan kiva, saati tavallaan se että tietää jonkun kuolevan. Omaa mummaani en halunnut viimeisinä päivinä lähteä katsomaan, osaksi kalman vuoksi, osaksi siksi että halusin muistaa hänet sellaisena mitä hän oli.
Nanika ga tooku matteiru to
Olen itse muutaman kerran kyllä ratsastanutkin, mutten usko että missään tilanteessa tunnistaisin hevosen häntäjouhia. Mistä tiesitte karvat häntäjouhiksi?Pinkkis kirjoitti:Ja aamulla kun herättiin mun sängyllä oli mustia ja kaverin patjalla valkoisia hevosen häntäjouhia. Ja se vielä mietitytti eniten kun meistä kumpikaan ei ratsastanu saati ollu mitään hevos hulluja.
Tätä samaa ihmetteli myös minä.joey kirjoitti:Olen itse muutaman kerran kyllä ratsastanutkin, mutten usko että missään tilanteessa tunnistaisin hevosen häntäjouhia. Mistä tiesitte karvat häntäjouhiksi?Pinkkis kirjoitti:Ja aamulla kun herättiin mun sängyllä oli mustia ja kaverin patjalla valkoisia hevosen häntäjouhia. Ja se vielä mietitytti eniten kun meistä kumpikaan ei ratsastanu saati ollu mitään hevos hulluja.
Nanika ga tooku matteiru to
-
EuroJR
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3332
- Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
- Paikkakunta: Costa del Crime
Asiaan saattaa olla hyvin yksinkertainen ratkaisu. Jousisoittimien jousissa käytetään hevosen jouhia. Itse tunnistaisin (oli nuorena harrastuksena) kyllä heti hevosen häntäjouhet, vaikka itse hummien lähellä ei paljon ole tullut oltuaClyde kirjoitti:Tätä samaa ihmetteli myös minä.joey kirjoitti:Olen itse muutaman kerran kyllä ratsastanutkin, mutten usko että missään tilanteessa tunnistaisin hevosen häntäjouhia. Mistä tiesitte karvat häntäjouhiksi?Pinkkis kirjoitti:Ja aamulla kun herättiin mun sängyllä oli mustia ja kaverin patjalla valkoisia hevosen häntäjouhia. Ja se vielä mietitytti eniten kun meistä kumpikaan ei ratsastanu saati ollu mitään hevos hulluja.
Täh, kuka nyt ei hevosen jouhia tunnistaisi? Häntäjouhet pitkiä paksuja ja karkeita. Kyllä semmoset tunnistaa nähdessään.
Mulle on tapahtunut ihan hirveitä juttuja, ja ei en ole psykoottinen tai muutenkaan pipi päästäni. Lapsuuden kodissa siskollenikin käynyt ihan hirveitä juttuja.
Kerron päivemmällä, kun en voi nyt naputtaa, kun mies nukkuu vielä tossa vieressä. Kirjotan liian lujaa hakkamalla
Mulle on tapahtunut ihan hirveitä juttuja, ja ei en ole psykoottinen tai muutenkaan pipi päästäni. Lapsuuden kodissa siskollenikin käynyt ihan hirveitä juttuja.
Kerron päivemmällä, kun en voi nyt naputtaa, kun mies nukkuu vielä tossa vieressä. Kirjotan liian lujaa hakkamalla
~ The truth is up yours ~
Mullekin on paljon kummia sattunut, pelottavia asioita, kuten myös hauskoja sattumia.
Voisin esimerkkinä kertoa vaikka semmoisen tapahtuman, kun olin ystävälläni yökylässä muutama vuosi sitten. Oltiin olohuoneessa istuskelemassa illalla kynttilöiden valossa ja juteltiin vaan kaikkea mitä mielessä silloin oli, samalla radio soi taustalla. Yhtäkkiä kolmesta kynttilästä kaksi sammui itsestään (eivät olleet palaneet loppuun, eikä mistään tullut vetoa), ja ainoastaan isoimmassa kynttilässä pysyi liekki. Samalla radiosta alkoi kuulua "kauhumusiikkia" ja siinä vaiheessa meitä alkoi hieman pelottaa. No sitten vielä kuulu kamala pamahdus ja ihmeteltiin mistä se kuului, ja huomattiin kirjahyllyn päällä olleen sammuneen kynttilän lasisen jalan menneen tasan keskeltä kahtia, toinen puoli oli kirjahyllyllä ja toinen oli lentänyt suurinpiirtein kolmen metrin päähän lattialle. Oltiin HIEMAN peloissamme, kun vielä ystäväni kissa tuli olohuoneeseen ja tuijotti jotain ja sihisi kovasti.
Tiedä sitten, miten tuonkin selittäisi... Etenkin kun kyseisessä asunnossa oli nainen kuollut, kenties normaalin kuoleman, mutta siitä ei ole tietoa kuitenkaan.
Voisin esimerkkinä kertoa vaikka semmoisen tapahtuman, kun olin ystävälläni yökylässä muutama vuosi sitten. Oltiin olohuoneessa istuskelemassa illalla kynttilöiden valossa ja juteltiin vaan kaikkea mitä mielessä silloin oli, samalla radio soi taustalla. Yhtäkkiä kolmesta kynttilästä kaksi sammui itsestään (eivät olleet palaneet loppuun, eikä mistään tullut vetoa), ja ainoastaan isoimmassa kynttilässä pysyi liekki. Samalla radiosta alkoi kuulua "kauhumusiikkia" ja siinä vaiheessa meitä alkoi hieman pelottaa. No sitten vielä kuulu kamala pamahdus ja ihmeteltiin mistä se kuului, ja huomattiin kirjahyllyn päällä olleen sammuneen kynttilän lasisen jalan menneen tasan keskeltä kahtia, toinen puoli oli kirjahyllyllä ja toinen oli lentänyt suurinpiirtein kolmen metrin päähän lattialle. Oltiin HIEMAN peloissamme, kun vielä ystäväni kissa tuli olohuoneeseen ja tuijotti jotain ja sihisi kovasti.
Tiedä sitten, miten tuonkin selittäisi... Etenkin kun kyseisessä asunnossa oli nainen kuollut, kenties normaalin kuoleman, mutta siitä ei ole tietoa kuitenkaan.
