Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

On näemmä paikallaan kerrata tosiasioita:

- Gustafssonin tajuttomuuden kestosta murhapaikalla ei ole tietoa
- Gustafsson ei ollut sairaalaan tuotaessa tajuton eikä hänen tiedetä olleen tajuton myöhemminkään. Hänen tajunnantasonsa on todettu olleen sekä murhapaikalla että sairaalaan tuotaessa alentunut - hieman tajuttomuuden yläpuolella
- keskivaikeaan aivovammaan liittyvä muistiaukko on tyypillisesti 1-7 vuorokauden pituinen
- Gustafsson on kertonut, ettei hän muista ensimmäisistä sairaalapäivistä mitään (se ei tarkoita, että hän olisi ollut tajuton)
- vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu

[awa]

No - laitetaan tuosta muistamattomuudesta vielä se fakta, että muistamattomuus aivovammasta johtuen vie muistin myös edeltävästä ajasta, mutta jälleen hyvin erikoista on, että Gustafsson muistaa ja kertoo hyvin tarkasti hyökkäystä edeltävästä ajasta, eli siitä kun mentiin nukkumaan. No siinä taas yksi hyvin erikoinen erikoisuus, joka sattuu juuri tähän tapaukseen. Noita hyvin erikoisia juttuja on aika paljon, jopa niin paljon, että todennäköisyys niiden oikeellisuudesta on hyvin pieni.

Eihän Gustafsson tietysti sitä voinut tietää, että edeltäviä asioita ei voi muistaa.

[LexVeritas]

^ Aivovamma ei välttämättä vie muistia vammautumista edeltäneeltä ajalta, ja jos vie, se voi palautua kokonaan tai osittain kuten Gustafssonilla näyttää käyneen. Muistihäiriöt vammautumista edeltävältä ajalta ovat toki tyypillinen aivovamman jälkioire. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu.
Muistiaukon tarkkarajaisuus voi johtua siitä, ettei Gustafsson herännyt ennen vammautumistaan.

[awa]

Kyllä tuo tarkkarajainen muistamattomuus on erittäin erikoinen oire - varsinkin kun tuo sinun mainostama muistamattomuus jatkui viikon verran siitä tapahtuneesta eteenpäin.

Siitä nyt on melko paljon esimerkkejä, että se muisti katoaa jopa koko päivästä kun se oikea aivovamma kohtaa ihmistä. Eli illalla tapahtuneen kolarin jälkeen ei muista siitä kolaria edeltävästä päivästä yhtään mitään.

[LexVeritas]

Ei muistamattomuutta vammautumista edeltäneistä tapahtumista voi yleistää, se on tapaus- ja yksilökohtaista.

Nils Gustafsson on kertonut, että ei muista ensimmäisistä neljästä sairaalapäivästään mitään. Tietääkseni missään ei kuitenkaan mainita hänen olleen ensimmäisen viikon aikana muistamaton retkellä olemisestaan. Muistaakseni hän toettuaan luuli ajaneensa paluumatkalla moottoripyörällä lepikkoon.

[Ross Sullivan]

Kyllä tuo tarkkarajainen muistamattomuus on erittäin erikoinen oire - varsinkin kun tuo sinun mainostama muistamattomuus jatkui viikon verran siitä tapahtuneesta eteenpäin.

Siitä nyt on melko paljon esimerkkejä, että se muisti katoaa jopa koko päivästä kun se oikea aivovamma kohtaa ihmistä. Eli illalla tapahtuneen kolarin jälkeen ei muista siitä kolaria edeltävästä päivästä yhtään mitään.

Niin, varsinkin silloin kuin muistamattomuus on pitkäkestoista ja tarkkarajaista. Erittäin epätodennäköistä, että Nissen vammoista seuraisi väitetty muistamattomuus.

[LexVeritas]

Gustafssonin muistamattomuudessa ei tosiaankaan ole mitään erikoista. Oireet sopivat potilaalle, joka on saanut keskivaikean aivovamman kesken uniensa. Myöskin ensimmäisten sairaalapäivien palautumaton muistamattomuus on tavallista.

[JasseHames]

Lienee mahdollista, että Gustafssonilla on ollut myös dissosiatiivinen muistinmenetys, koska kolme hänen ystäväänsä murhattiin.

Dissosiatiivinen muistinmenetys on reaktio raskaisiin tai traumaattisiin tapahtumiin, kuten onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutumiseen, tai äkilliseen menetykseen, kuten läheisen kuolemaan.

[MrEhtivä]

Voisiko muistinmenetys tulla myös jos NG saanut jonkinlaisen raivokohtauksen, tappanut ystävät ja siitä traumatisoitunut kun tajunnut mitä on tehnyt? Myöhemmin voi muisti palata tai sitten ei.

Ei ainakaan kannata tunnustaa ja myöntää mitään, vaikka olisikin muisti palannut.

Tämä oli ihan lonkalta vedetty yksi skenaario.

[Ross Sullivan]

Voisiko muistinmenetys tulla myös jos NG saanut jonkinlaisen raivokohtauksen, tappanut ystävät ja siitä traumatisoitunut kun tajunnut mitä on tehnyt? Myöhemmin voi muisti palata tai sitten ei.

Ei ainakaan kannata tunnustaa ja myöntää mitään, vaikka olisikin muisti palannut.

Tämä oli ihan lonkalta vedetty yksi skenaario.

Nisuli ei muista mitään tapahtumasta, mutta Nisse tietää olevansa syytön, koska mm. päässään oli 11 puukoniskua, vaikka ei oikeasti ollutkaan.

[JasseHames]

Voisiko muistinmenetys tulla myös jos NG saanut jonkinlaisen raivokohtauksen, tappanut ystävät ja siitä traumatisoitunut kun tajunnut mitä on tehnyt? Myöhemmin voi muisti palata tai sitten ei.

Ei ainakaan kannata tunnustaa ja myöntää mitään, vaikka olisikin muisti palannut.

Tämä oli ihan lonkalta vedetty yksi skenaario.

Mielekästä keskustelua on vaikea käydä, jos ideologia (= kaikki väännetään väkisin Gustafssonia vastaan) on tämä: Koska Gustafsson (kuulemma) teeskenteli muistinmenetyksensä, niin hän on tekijä. Jos Gustafssonilla kuitenkin on ollut dissosiatiivinen muistinmenetys, niin se on seurausta siitä, että hän murhasi kolme ystäväänsä.

[Ross Sullivan]

Mielekästä keskustelua on varmaan yleisestikin hankala käydä tietynlaisten ihmisten kanssa. Argumentissa "mut siin tuomios lukee niin" on tietysti selvästi mielettömästi älyllisyyttä.

[LexVeritas]

Voisiko muistinmenetys tulla myös jos NG saanut jonkinlaisen raivokohtauksen, tappanut ystävät ja siitä traumatisoitunut kun tajunnut mitä on tehnyt? Myöhemmin voi muisti palata tai sitten ei.

Ei ainakaan kannata tunnustaa ja myöntää mitään, vaikka olisikin muisti palannut.

Tämä oli ihan lonkalta vedetty yksi skenaario.

Mielekästä keskustelua on vaikea käydä, jos ideologia (= kaikki väännetään väkisin Gustafssonia vastaan) on tämä: Koska Gustafsson (kuulemma) teeskenteli muistinmenetyksensä, niin hän on tekijä. Jos Gustafssonilla kuitenkin on ollut dissosiatiivinen muistinmenetys, niin se on seurausta siitä, että hän murhasi kolme ystäväänsä.

Teeskennellystä muistinmenetyksestä ei tosiaan ole todistetta.

Luulisin, että teeskentelemätön dissosiatiivinen muistinmenetys on murhaajalla harvinaisempi kuin uhrilla.

[MrEhtivä]

Minun mielestä kuitenkin tekijänäkin NG olisi voinut saada tämän..

Keskeistä
Dissosiatiivinen muistinmenetys tarkoittaa, ettei henkilö muista lähimenneisyyteen liittyvää tärkeää asiaa tai asioita.
Dissosiatiivinen muistinmenetys on reaktio raskaisiin tai traumaattisiin tapahtumiin, kuten onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutumiseen, tai äkilliseen menetykseen, kuten läheisen kuolemaan.
Monesti muisti palautuu nopeasti ympäristön muuttuessa vähemmän stressaavaksi.
Dissosiatiivinen muistinmenetys voi korjaantua itsestään. On tärkeää pyrkiä elämän rauhoittamiseen ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen.
Hoitona käytetään psykoterapiaa.
Yleistä
Dissosiatiivinen muistinmenetys on yksi kolmesta dissosiaatiohäiriötyypistä (toiset kaksi ovat depersonalisaatio/derealisaatiohäiriö ja dissosiatiivinen identiteettihäiriö). Dissosiatiivinen muistinmenetys tarkoittaa, ettei henkilö muista lähimenneisyyteen liittyvää tärkeää asiaa tai asioita.

Dissosiatiivinen muistinmenetys on yleisempää nuorilla aikuisilla ja miehillä. Vanhuksilla dissosiatiivinen muistinmenetys on harvinaista.

Yleensä muistinmenetys koskee jotain tiettyä tapahtumaa tai asiaa joko kokonaan tai osittain. Joskus se voi koskea laajemmin muistia ja merkitä henkilön oman identiteetin ja elämänhistorian unohtumista. Dissosiatiivinen muistinmenetys koskee kuitenkin aina muistoja, jotka ovat jo tallentuneet pitkäkestoiseen muistiin – ihminen ei vain tavoita niitä sieltä.

Muistamattomuus voi koskea eripituisia ajanjaksoja, yleensä se kestää tunneista päiviin, joskus viikkoja tai kuukausia, harvemmin pidempään, mutta joskus jopa kymmeniä vuosia. Dissosiatiivinen muistinmenetys on lähes aina palautuva tilanne.

Joskus muistinmenetys voi kohdistua myös taitoihin tai yleisiin tietoihin. Jos muistamattomuus on laajaa, siihen voi liittyä niin sanottua pakkovaellusta. Tällöin ihminen alkaa kulkea muistamatta, kuka hän on ja mistä hän on tulossa. Ihminen ei tässä tilassa aina kykene pitämään huolta itsestään.

Ihminen, joka kärsii dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä (kapea-alaisesta tai laajasta), ei yleensä itse tiedosta tilaansa tai osaa olla huolissaan muistamattomuudestaan.

Dissosioituneiden tapahtumien mieleen palaamiseen voi liittyä psyykkisen voinnin heikkenemistä, pahimmillaan itsen vahingoittamista tai itsemurha-ajatuksia. Joskus yritykseen palauttaa mieleen kaukaisempia tapahtumia voi liittyä niin sanottujen valemuistojen riski. Aina muistiin palauttaminen ei ole välttämätöntä tai edes tavoiteltavaa.

Dissosiatiivisen muistinmenetyksen syyt
Dissosiatiivinen muistinmenetys ei johdu elimellisestä sairaudesta, vammasta pään alueelle tai esimerkiksi päihtymyksestä, vaan psyykkisestä syystä. Muistinmenetys on vakavampaa tai laajempaa kuin tavallinen unohtelu.

Määritelmän mukaan muistinmenetys on reaktio raskaisiin tai traumaattisiin tapahtumiin, kuten onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutumiseen, tai äkilliseen menetykseen, kuten läheisen kuolemaan. Se, miten paljon henkilö kykenee muistamaan traumaattisesta tapahtumasta, voi vaihdella eri päivien ja tilanteiden välillä.

Dissosiatiivisen muistinmenetyksen tunnistaminen
Dissosiatiivinen muistinmenetys on taaksepäin suuntautuvaa. Tällöin henkilö ei muista tapahtumaa tai tapahtumia, jotka tapahtuivat ennen muistinmenetyksen alkua, mutta hän muistaa tapahtumat muistinmenetyksen jälkeen. Esimerkiksi pakkovaellukselle lähtenyt muistaa vaellusreitin, mutta ei sitä, mistä lähti ja miksi. Dissosiatiivinen muistinmenetys on tärkeää erottaa seuraavista tiloista:

Päihteiden käyttöön liittyvä muistikatkos
Pään vammoihin liittyvä muistikatkos
Epileptiseen kohtaukseen liittyvä muistikatkos
Muun fyysisen sairauden tai tilan aiheuttama muistamattomuus (esim. liian matala verensokeri)
Psykoosi tai muu toinen mielenterveyden häiriö
Tilanteen teeskenteleminen
Dissosiatiivisen muistinmenetyksen syntymekanismi
Dissosiatiivisen muistinmenetyksen syntymekanismi ei ole tiedossa. Erään teorian mukaan dissosiaatio on tapa suojautua sietämättömältä tilanteelta tai ajatukselta, jolloin kyseessä olisi äärimmilleen viety mutta normaali ihmismielen puolustusmekanismi.Dissosiatiivisen muistinmenetyksen syntymekanismi ei ole tiedossa. Nykykäsityksen mukaan dissosiaatio on mielen puolustuskeino, tapa suojautua sietämättömältä tilanteelta tai ajatukselta, kun mikään muu asian käsittelytapa ei riitä.

Dissosiatiivinen laaja muistinmenetys alkaa yleensä äkillisesti. Suppeamman muistinmenetyksen alkamistavasta tiedetään vähän. Joskus muisti palautuu nopeasti ympäristön muuttuessa vähemmän stressaavaksi. Joskus se palautuu hitaammin, mutta harvoin ei lainkaan. Palautumisen todennäköisyys riippuu monista tekijöistä, kuten siitä miten pitkä aika traumaattisesta tapahtumasta on. Tutkimusten mukaan henkilöillä, jotka kärsivät dissosiatiivista muistinmenetyksestä on ollut keskimääräistä useammin traumaattisia tai muuten kuormittavia tapahtumia lapsuudessa.

Dissosiatiivisen muistinmenetyksen itsehoito ja hoito
Dissosiatiivinen muistinmenetys voi korjaantua itsestään. On tärkeää pyrkiä elämän rauhoittamiseen ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Säännöllinen vuorokausirytmi, hyvä nukkuminen, päihteiden välttäminen, stressitekijöiden vähentäminen, yhteydenpito läheisiin, joiden seurassa viihtyy, ja miellyttävät arjen tekemiset voivat tuoda helpotusta.

Jos epäilee itsellään dissosiatiivista muistinmenetystä, kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Ensiksi on tärkeää saada tietoa tilanteesta ja sen hyvästä ennusteesta. Ei ole olemassa tieteellisesti tutkittuja tehokkaita hoitoja nimenomaan dissosiatiiviseen muistinmenetykseen, mutta psykososiaalisia hoitomuotoja, kuten keskustelua ammattilaisen kanssa ja psykoterapiaa, on käytetty. Psykoterapiasta voi olla hyötyä etenkin, jos dissosiatiiviseen muistinmenetykseen liittyy muita mielenterveyden häiriöitä tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita, joiden hoidossa psykoterapian tiedetään olevan tehokasta. Kun dissosiatiivista muistinmenetystä hoidetaan psykoterapialla, terapeutin tulee olla kokenut ja tietoinen tämäntyyppisen terapian oikeanlaisesta suorittamisesta.

Lääkehoitoa, joka tehoaisi suoraan tämän tyyppiseen muistinmenetykseen, ei ole tiedossa. Lääkehoidosta saattaa kuitenkin olla joskus hyötyä etenkin muistinmenetykseen mahdollisesti liittyvän ahdistuksen, unihäiriön tai muiden psyykkisten oireiden hoidossa.

[Ross Sullivan]

Voisiko muistinmenetys tulla myös jos NG saanut jonkinlaisen raivokohtauksen, tappanut ystävät ja siitä traumatisoitunut kun tajunnut mitä on tehnyt? Myöhemmin voi muisti palata tai sitten ei.

Ei ainakaan kannata tunnustaa ja myöntää mitään, vaikka olisikin muisti palannut.

Tämä oli ihan lonkalta vedetty yksi skenaario.

Mielekästä keskustelua on vaikea käydä, jos ideologia (= kaikki väännetään väkisin Gustafssonia vastaan) on tämä: Koska Gustafsson (kuulemma) teeskenteli muistinmenetyksensä, niin hän on tekijä. Jos Gustafssonilla kuitenkin on ollut dissosiatiivinen muistinmenetys, niin se on seurausta siitä, että hän murhasi kolme ystäväänsä.

Teeskennellystä muistinmenetyksestä ei tosiaan ole todistetta.

Luulisin, että teeskentelemätön dissosiatiivinen muistinmenetys on murhaajalla harvinaisempi kuin uhrilla.

Muistinmenetyksestä ei tosiaan ole todistetta.