Poliisisurmat Suomessa

[Aizerbaidzan]

Voi olla että olen sokea, mutta en nähnyt missään listauksessa mainittavan konstaapeli Reijo Peltolan surmaa.

Tilallinen Jaakko Leppälahti ampui haulikolla ulosmittausta suorittamaan tulleen konstaapeli Peltolan 7.4.1959. Ähtärin kihlakunnanoikeus katsoi Leppälahden toimineen vailla täyttä ymmärrystä ja tuomitsi tämän 10 vuodeksi kuritushuoneeseen maanantaina 7.3.1960.

[mikko1979]

Alibin laajajuttu->

Suomen kaikki poliisisurmat

1.8.2007, 14:10

24.11.1976 Holger Danielsson

http://www.alibi.fi/alibin-parhaat/suom ... iisisurmat

Olisiko kenelläkään tarkempia tietoja koskien 24.11.1976 virantoimituksessa kuolleesta Holger Danielssonista? Lähinnä kiinnostaisi tapahtumapaikka ja mikä aiheutti kuoleman? Ampuminen, puukotus?

[mikko1979]

^^Eikö tuolla Pihtiputaalla -69 kuollut neljä poliisia. Tuossa vain kaksi mainittu.

Neljä poliisia oli, mutta tuossa listassa on vain kolmen Pihtiputaalla ammutun poliisin nimet
Veikko Riihimäki
Onni Saastamoinen
Pentti Turpeinen
Listasta puuttuu neljännen surmatun poliisin, eli Mauno Poikkimäen nimi.

[Sikkis]

Antti Murtomäen -93. Tekijälle 4v ja 6kk. Tuolloin 22v.
MISSÄ TEKIJÄ ON NYT? Ikää 49v jos hengissä?

Itseäni kiinnostaa suuresti MITÄ JA MISSÄ nämä vähemmälle huomiolle jääneet tekijät ovat nyt. En tarkoita poliisisurmaajia vaan yleensäkkin tappoihin/murhiin syyllistyneet. Ennenkaikkea vanhemmat tapaukset kun tuomiot on istuttu niin miten elämä on jatkunut sen jälkeen.
Hautausmaalla? Linnassa? Huumeiden käyttäjiä? Rikoksen uusijoita? Työkavereita? Naapureita? Siwan kassalla?
Tälle voisi perustaa oman topicin, jos joku sana valmiimpi sais aikaseks.

[mikko1979]

27.01.1986 Rovaniemellä ajoi poliisia pakeneva
auto konstaapeli Risto Peuraniemen yli.

Risto Peuraniemen kuolemasta on artikkeli Pohjolan poliisi kertoo 1987 -kirjassa sivuilla 113-118 nimellä "Liikenneterroristi".

Yliajaja, josta artikkelissa käytettiin nimeä "Hemmo", tuomittiin Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen jatketusta rikoksesta, joka käsitti yksi teoin tehdyt ajokortitta ajon, törkeän liikenteen vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen. Sekä tuomittu "Hemmo" että Peuraniemen leski ilmoittivat tyytymättömyyttä päätökseen, mutta hovioikeuden päätöksestä ei ole minulla tietoa.

Peuraniemi oli kuollessaan 38-vuotias.

Iltasanomien 80-vuotis juhlaliitteessä on kuva Iltasanomien etusivusta tiistailta 28 tammikuuta 1986. Sivun alareunassa on kuva vaurioituneesta henkilöautosta ja otsikko Karkuri ajoi suoraan päin poliisia
Suoraan päin tiesululta pakenevaa poliisia ajoi ylinopeuden vuoksi takaa-ajettu varusmieskarkuri Rovaniemellä. Ylikonstaapeli sai heti surmansa paiskauduttuaan ensin karkurin auton katolle ja sieltä tiehen. Kuvan alla on teksti Sotilaskarkurin hurjastelu päättyi traagisesti.

[dollarfrossa]

3. 11.11.1954 Helsingissä ampui mielenhäiriöön
joutunut mieshenkilö kotonaan häntä noutamaan
tulleen konstaapeli Frans Valmusen.

Ampuja oli tohtori, Suomen Pankin tutkija ja kokoomukselainen poliitikko Keijo Alho:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keijo_Alho

[Astrea]

Näin Keijo Alhon tapauksesta kerrotaan Jarkko Vesikansan kirjassa Salainen Sisällissota.

Kohtalokkaan päivän aamuna 11.11.1954 Alho oli marssinut vanhan tuttunsa, sisäministeri Väinö Leskisen puheille. Leskinen ja hänen huoneessaan ollut Supon päällikkö Armas Alhava huomasivat heti, että Alho oli "voimakkaan depression vallassa". Lisäksi he havahtuivat siihen, että osastopäälliköllä oli mukanaan pistooli. Alho käyttäytyi kuitenkin "siivosti ja huolellisesti" ja esitti selväkielisesti väitteensä kommunistien kumousaikeista. Leskinen ja Alhava rekisteröivät tiedot ja ministeri lupasi puhua niistä myöhemmin Alhon kanssa. Alhon poistuttua ministeriöstä Leskinen ja Alhava ottivat yhteyttä ylipoliisipäällikkö Urho Kiukaaseen ja pyysivät tätä lähettämään poliisit osastopäällikön perään.
Kiukkaan käskystä konstaapelit Toivo Pelttari ja Frans Velmunen ilmestyivät yleiselle turvallisuudelle vaaralliseksi luokitellun Alhon kotiovelle. Alho ei tunnistanut miehiä poliiseiksi vaan luuli heitä vainoojikseen. Kun Velmunen yritti riistää Alholta asetta pimeässä eteiskäytävässä, Alhon Schmeisser-pistooli laukesi. Luoti osui Velmusen päähän ja tämä kaatui eteisen lattialle. Sairaalaan päästyään Velmunen menehtyi. Samanaikaisesti Pelttari pyrki pakoon, mutta Alho ampui kaksi laukausta häntä kohti. Rintaan ja kylkeen haavoittunut konstaapeli vastasi tulitukseen päästyään eteisestä porraskäytävään. Oven läpi ammutut luodit eivät kuitenkaan osuneet olohuoneeseen paenneeseen Alhoon, jonka vaimo ja poika seurasivat voimattomina murhenäytelmän etenemistä. Seuraavaksi Alho kiipesi ikkunalaudalle, heitti aseensa pihalle ja huusi tapahtumia seuraavia ottamaan yhteyttä sisäministeri Leskiseen. Alho tarttui talon seinustalla kasvaneisiin köynnöksiin ja yritti laskeutua alas. Hän menetti kuitenkin otteensa ja putosi pihalle katkaisten jalkansa. Paikalle saapuneet poliisit pidättivät vastarintaa tehneen Alhon.
Helsingin hovioikeus vahvisti heinäkuussa 1955 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksen Alhon lähettämisestä mielisairaalaan. Lisäksi hän joutui maksamaan noin 160 000 markkaa korvauksia Velmusen omaisille ja Pelttarille. Alhon todettiin toimineen täyttä ymmärrystä vailla. Alhon kohtelu kismitti hänen poliittisia vastustajiaan. Maakansa-lehti kritisoi tuomiota todeten, että "tokko tavallisen kansanmiehen sielun- ja terveydentilaa tutkitaan yhtä tarkasti". Eduskunnan pankkivaltuusmiesten Alholle myöntämä eläke ei miellyttänyt kommunisteja, jotka nimittelivät häntä "kokoomuksen pyssysankariksi". Mielentilatutkimuksen tehneet lääkärit, tohtorit G. von Bonsdorff ja Martti Kaila, totesivat sairauden johtuneen "poliittisessa toiminnassa koetuista monista pettymyksistä" ja määrittelivät häiriötilan ohimeneväksi eivätkä uskoneet sen uusiutuvan. Jotta Suomen Pankin eläke voitiin myöntää, heidän oli kuitenkin todettava, ettei Alho voinut palata virkaansa.
Alho parani hermoromahduksestaan varsin nopeasti. Politiikasta hän vetäytyi tyystin. Sairaalasta päästyään uskoon tullut Alho asettui aluksi Raumalle, koska pelkäsi muuton Helsinkiin aiheuttavan "hälyä kommunistien taholta".

[Hemmo]

Noissa murhalistoissa sisällisodan aikana murhattujen poliiliisien lukumäärä ihmetyttää.
Lähhinnä ihmetyttää ketkä ovat tuossa listassa tulkittu olevan poliiseja.

Poliisisi systeemi meni aikalailla uusiksi maaliskuun vallankumoksen jälkeen 1917. Tsaari luopui vallasta Tsaarin poliisit pistettiin pois ja otetiin uusia siinä väiheessa suhteessa enenmmän sosiaalidemokraatteja kuin porvalillisia arvoja ajavia. Lenininkin maijaili ja teki matkaa Helsingin poliisipäällikön siunauksella.
Tämä poliisin alennustilahan sitten johti niin puna- kuin valkokaartien nousuun. Poliisi ei kyennyt pitämämään järjestystä, entinen poliisi oli pitänyt Tsaarin järjestystä, ei suomalaisten järjestystä.

Uusi poliisi ei osannut tehdä oikeastaan mitään, varmasti uuden poliisin ammattitaito oli kyseenalainen, ehkä Suomen kahtiajakokin näkyi poliisissa ja sen työssä.
MInä vain uskon että sisällissodan aikana tapettiin paljon enemmän poliiseja kuin tilastoissa on. Rautatieläisillä oli eri juttu, he eivät kuuluneet Tsaarin salaiseen palveluun vaan jatkoivat maaliskuussa normaalisti. Sisällisodan aikana suurin osa Suomen rautatieläisisistä palveli punaisia, koska enimmät junat olivat punaisella alueella.

Mutta rautatieläisiäkin ammuttiin melko kimppu sisällissodan jälkkeen, eli puhdistus tehtiin.
Rautatieläiset olivat virkamiehiä niin myös poliisit, mutta kuka on antanut juuri noille 1918 kuolleille muutamalle poliisille virkanimytyksen ja miksi se puuttuu muilta samaan aikaa kuolleilta poliiseita. Olisiko näin että kevään 1918 listassa on vain kolme punaisten tappamaa ja siksi oikeita poliisieja ja virkamiehiä.

[Karvarin poika]

Satun vielä hämärästi muistamaan Riihimäellä jouluaattona 1950 tapahtuneen kahden poliisin surman, osittain siksi, että isäukkoni jotenkin tunsi ampujan eli paikallisen liikennöitsijän. Muistanpa vielä ampujan nimenkin, mutta jääköön nyt kertomatta. Olisi kuitenkin kiva tietää kauanko ampuja istui ja koska hän on kuollut.

[Gurney]

Kuka tietää mikä tapaus seuraava on.

Nuori poika (siis käsittääkseni alle 18 v tai melkein 18 v) ampui poliisin joskus 80- luvulla. Poika oli ollut ryöstämässä muistaakseni jotain kauppaa, huoltoasemaa tms. Tapahtumapaikka oli jossain about keski-suomessa.

Ko. perheen tytöt opiskelivat kanssani samaan aikaan ja silloin oli juoruja siitä, että heidän pikkuveljensä oli tappanut poliisin. Siihen aikaan ei ollut nettiä ja asiaa oli vaikea tarkistaa ja nyt kun on, niin en ole löytänyt aiheesta oikein mitään.... Sukunimi on niin harvinainen, että ko. pojan nykyiset vaiheet ovat helppo googlata.

Muistaako kukaan tätä tapausta ?

[Doctor Lecter]

Kuka tietää mikä tapaus seuraava on.

Nuori poika (siis käsittääkseni alle 18 v tai melkein 18 v) ampui poliisin joskus 80- luvulla. Poika oli ollut ryöstämässä muistaakseni jotain kauppaa, huoltoasemaa tms. Tapahtumapaikka oli jossain about keski-suomessa.

Ko. perheen tytöt opiskelivat kanssani samaan aikaan ja silloin oli juoruja siitä, että heidän pikkuveljensä oli tappanut poliisin. Siihen aikaan ei ollut nettiä ja asiaa oli vaikea tarkistaa ja nyt kun on, niin en ole löytänyt aiheesta oikein mitään.... Sukunimi on niin harvinainen, että ko. pojan nykyiset vaiheet ovat helppo googlata.

Muistaako kukaan tätä tapausta ?

* viittaa (twiittaa) kuuliaisesti. (Kumpaa muutes kouluissa tehdään enemmän; viitataan vai twiitataan?) Tätä ikävää yksittäistapausta on käsitelty myös täällä

Taiteilijan poika Ruovedeltä. Tai ihan siitä Virtain ja Ruoveden rajalta Pourusta. Tarvitsi rahaa musiikkiharrastukseensa ja/tai saadakseen pääomaa mieluisan toimintansa kehittämiseen ryösti Vaskivedellä toimivan piskuisen pankkikonttorin. Pakeni teon jälkeen Vaskivedeltä Ruoveden suuntaan Pourun tietä jokusen kilometrin ja siitä edelleen metsikköön, jossa tapahtui ikäviä.

Tuomio:
HS 24.10.1982

[Aizerbaidzan]

Voi olla että olen sokea, mutta en nähnyt missään listauksessa mainittavan konstaapeli Reijo Peltolan surmaa.

Tilallinen Jaakko Leppälahti ampui haulikolla ulosmittausta suorittamaan tulleen konstaapeli Peltolan 7.4.1959. Ähtärin kihlakunnanoikeus katsoi Leppälahden toimineen vailla täyttä ymmärrystä ja tuomitsi tämän 10 vuodeksi kuritushuoneeseen maanantaina 7.3.1960.

Vaasan hovioikeus alensi saman vuoden toukokuussa rangaistuksen 8 vuoden kuritushuonetuomioksi.

Lähde: Satakunnan Kansa 8.5.1960, s. 8.

[nykänäkä]

Äskettäin tänne liittyneenä osui tämäkin ketju silmään.

Jos ketjun tarkoitus on käsitellä vain virantoimituksessa kuolleita poliiseja, tämä taitaa olla off-topiccia.

Hyrynsalmen nimismies Juhani Lahdenranta (s.1943) kuoli helmikuussa 1976 baaritappelun seurauksena. Hän ei ollut työtehtävissä, vaan lienee kulkenut ohi tai peräti ollut iltaa istumassa. Baaritappelussa käytettiin asetta, ja vallesmanni sai osuman, johon kuoli muutama päivä myöhemmin. Päivämäärä oli muistaakseni 17. tai 18.2.1976.

Tuleeko kellekään mieleen mitään?

[Tovi]

Tulipa käytyä sadepäivän ratoksi Poliisimuseolla muksujen kanssa. Selailin taas listaa surmatuista poliiseista, esillä oli myös kukka-asetelma Vihdissä ammutun poliisin muistoksi.
Tein muutamia muistiinpanoja;

Suomessa on itsenäisyyden aikana surmattu väkivaltaisesti virkatehtävissä 127 poliisia (Alibin jutussa luku 129). Nämä kaikki ovat miehiä. Itsenäisyyden kolmella ensimmäisellä vuosikymmenellä surmia tehtiin 94 kpl, seuraavien 57 vuoden aikana 32. Surmien määrä laski alkuvuosista (60-luvulla 7 kpl, 70-luvulla 3 kpl), kunnes alkoivat taas nousemaan (80-luvulla 5 kpl, 90-luvulla 6 kpl). Sotavuosina luvut ovat korkeat, 30-luvulla tapahtuneista surmista 4:ää pidetään poliittisina.

Surmatöistä 80 on tehty ampumalla, 22 teräaseella ja 8 on liikenteeseen liittyviä kuolemia. Ensimmäinen liikennetehtävä kuolema on vuodelta 1926. Ahvenanmaallakin on tapahtunut ainakin yksi tapaus, se varmaan sopisi "ulkomaalaisten tekemiin henkirikoksiinkin";

Marraskuussa 1976 oli Holger Danielsson suorittamassa liikennevalvontaa Jomalassa, turvavyön käyttöä ja ajokuntoa (muistaakseni turvavyön käyttöpakko on tullut juurikin noihin aikoihin voimaan?). Heillä oli pysäytettynä kolme autoa kun Maarianhaminan suunnasta tuli ruotsalainen auto. Se heilahti kohdalla kohti pysäytettyä autoa ja poliisimiestä, joka jäi puristuksiin autojen väliin ja lensi sitten kahdeksan metriä. Ruotsin kilpinen auto pakeni paikalta. Auto löytyi piakkoin ja taksikuskin vinkistä myös molemmat autossa olleet ruotsalaismiehet löytyivät auton lähettyviltä ojasta makaamasta. He myönsivät osuneensa autoon, mutta kiistivät jyrkästi osuneensa ihmiseen. Vakavasti loukkaantunut ja mm. sisäisestä verenvuodosta kärsivä Danielsson kiidätettiin sairaalaan Marianhaminaan ja siirrettiin sieltä Helsinkiin. Holger Erik Danielsson kuoli siellä verenmyrkytykseen 24.11.1976. Muistaakseni ruotsalaismiesten tuomioista ei mainittu mitään.

[Heinohilarius]

Muistelen, että Harjunpää-niminen poliisi kuoli ampujan luoteihin Helsingissä. Mieleen on jäänyt päivämäärä 17.2.1966 ja joko ampuminen tapahtui tai ampuja saatiin kiinni Rajasaarentiellä Töölössä. Poliisin etunimi oli joko Reijo, Reino tai Raimo. Ei kuitenkaan Timo, joka on Matti Yrjänä Joensuun luoma henkilöhahmo.