Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

Kuten tiedetään, niin Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgi Niilo Karikosken ja neurokirurgi Teuvo Mäkelän diagnoosi oli "aivoruhje". Gustafssonia hoidettiin saamansa ensiavun jälkeen Töölön sairaalan neurologisella osastolla/klinikalla.

[awa]

Kuten tiedetään, niin Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgi Niilo Karikosken ja neurokirurgi Teuvo Mäkelän diagnoosi oli "aivoruhje". Gustafssonia hoidettiin saamansa ensiavun jälkeen Töölön sairaalan neurologisella osastolla/klinikalla.

Aivoruhje on tosiaan ainoa diagnoosi joka selittäisi Gustafssonin oireet. Todellakin noita oireita missä pökerryksissä oloa tai väsyneenä örähtelevänä esiintymistä on hyvin helppo teeskenellä. Onnistuu teineiltä ilman aivoruhjettakin kun heitä yrittää viikonloppuna ennen puoltapäivää herätellä vaikkapa harvavointitalkoisiin.

Muistamattomuutta ehkä vieläkin helpompaa esittää. Kun ei muista niin ei muista - se on vaan pakko uskoa jos toinen ei siitä mitä pitäisi muistaa halua kertoa mitään. Muisti on mennyttä.

Gustafsson oli ihan tavallisella vuodeosastolla Töölön sairaalassa. Osastolla potilaat veteli tupakkaa vuoteessa ja vieruskaveri taisi Gustafssonilekin tupakkaa tarjoilla. Näin muistan kerrotun.

Aivoruhjediagnoosilla tosiaa mentiin, vaikka silloisilla tutkimisvälineillä ei sitä varmuudella voinut osoittaa. Se oli kliinisten oireiden mukaan sorvattu diagnoosi. Nyt myöhemmin kun lääketiede ja kuvantamislaitteet on kehittyneet sille tasolle, että voidaan suurella varmuudella sanoa, että Gustafssonilla ei ole ollu aivoruhjetasoista vammaa, koska merkittävästä aivoruhjeesta jää aina jälki aivoihin. Tuntien tajuttomuus ja päivien muistamattomuus vaatii hyvin suuren ja todella merkittävän aivoruhjeen.

[LexVeritas]

^ Eikä vaadi. Gustafssonilla oli hyvinkin mahdollisesti diffuusi ja keskivaikeaksi luokiteltava aivovamma. Kuten ortopedi Hirvensalo korosti: Sitä mahdollisuutta ei missään tapauksessa voida sulkea pois. Tajuttomuutensa ja toimintakyvyttömyytensä oli mahdollinen, tuumaili Öhmankin. Arvostetuin asiantuntija eli Olli Tenovuo todisteli vastaansanomattomasti Gustafssonkin vähintäänkin keskivaikean aivovamman oletettavaksi tosiasiaksi.
Gustafssonin tajunnantaso sairaalaan tuotaessa on tiedossa. Tiedetään, että se oli suuresti alentunut. Sen sijaan ei tiedetä, kärsikö Gustafsson veren- tai nestehukasta, oliko hän humalassa, oliko hänelle syötetty esimerkiksi huumaavia pillereitä vai oliko kyseessä esimerkiksi pähkinöistä aiheutunut anafylaktinen reaktio.
Periaatteessa myös botulismi mahdollinen, sillä viimeinen ateriansa lie ollut epämääräinen makkara.

[awa]

^ No tämän on nyt sinun kanssa tämmöstä "juupas eipäs"- keskustelua.

Kyllä sen kaltainen aivovamma joka pitää ihmisen tajuttomana ja toimintakyvyttömänä tunteja ja muistamattomana päiviä ja pitää oikein opetella kävelemäänkin uudestaan - sitä ei selitä mikään muu aivovamma kuin vakava aivoruhje - ja varsinkin kun vammamekanismi on ISKU päähän.

Valitettavasti oikeudessa annettiin lausuntoja Tenovuon opastuksella ympäripyöreästi aivovammasta. Tenovuon esitelmässä aivovamma sanan voi korvata aivotärähys sanalla. Silloinkin se on täysin paikkansapitävä esitelmä. Myönnettäköön, että aivotärähdys on kansankielinen ilmaus, mutta sen oikeuden tuomarit olisivat ymmärtäneet paremmin.

[LexVeritas]

Gustafssonin tajuttomuuden kestosta ei ole tietoa. Tenovuo kiistämättömästi todisteli hänellä olleen keskivaikean aivovamman, ehkä diffuusin sellaisen. Diffuusi aksonivaurio voi aiheutua iskusta. Hirvensalo ei kiistänyt sitä mahdollisuutta, Öhman tuki sitä:

"jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä"

Gustafsson on mahdollisesti ollut tajuttomana esimerkiksi alle tunnin, mutta on sen jälkeen ollut tajunnantasoltaan alentunut pitemmän aikaa. Kaikkia hänen tajunnantasonsa alenemiseen vaikuttaneita osatekijöitä ei tiedetä.
Gustafssonin kävely oli epävarmaa mahdollisesti mm. sisäkorvan tasapainoelimen vioittumisen seurauksena (Gustafssonin korvavamma). Gustafsson kykeni kävelemään (autettuna) vasta 9 päivän kuluttua sairaalaan tulosta.
Tuominen yritti jujuttaa tässä asiassa, että "Gustafsson käveli jo parin päivän päästä".

[Ross Sullivan]

Kuten tiedetään, niin Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgi Niilo Karikosken ja neurokirurgi Teuvo Mäkelän diagnoosi oli "aivoruhje". Gustafssonia hoidettiin saamansa ensiavun jälkeen Töölön sairaalan neurologisella osastolla/klinikalla.

Aivoruhje on tosiaan ainoa diagnoosi joka selittäisi Gustafssonin oireet. Todellakin noita oireita missä pökerryksissä oloa tai väsyneenä örähtelevänä esiintymistä on hyvin helppo teeskenellä. Onnistuu teineiltä ilman aivoruhjettakin kun heitä yrittää viikonloppuna ennen puoltapäivää herätellä vaikkapa harvavointitalkoisiin.

Muistamattomuutta ehkä vieläkin helpompaa esittää. Kun ei muista niin ei muista - se on vaan pakko uskoa jos toinen ei siitä mitä pitäisi muistaa halua kertoa mitään. Muisti on mennyttä.

Gustafsson oli ihan tavallisella vuodeosastolla Töölön sairaalassa. Osastolla potilaat veteli tupakkaa vuoteessa ja vieruskaveri taisi Gustafssonilekin tupakkaa tarjoilla. Näin muistan kerrotun.

Aivoruhjediagnoosilla tosiaa mentiin, vaikka silloisilla tutkimisvälineillä ei sitä varmuudella voinut osoittaa. Se oli kliinisten oireiden mukaan sorvattu diagnoosi. Nyt myöhemmin kun lääketiede ja kuvantamislaitteet on kehittyneet sille tasolle, että voidaan suurella varmuudella sanoa, että Gustafssonilla ei ole ollu aivoruhjetasoista vammaa, koska merkittävästä aivoruhjeesta jää aina jälki aivoihin. Tuntien tajuttomuus ja päivien muistamattomuus vaatii hyvin suuren ja todella merkittävän aivoruhjeen.

Nisse ei tarvinnut "aivovammaansa" minkäänlaista jälkihoitoa ja parantui työkuntoon ennätysajassa.

[awa]

Gustafssonille on voinut tulla hentoinen murtuma korvan luisiin rakenteisiin leuan kärkeen tulleen iskun seurauksaena. Tämä mm. on juuri se leukakirurgi Risto Kontion mainitsema "nakkikioskivamma". Kyllä tänäkin iltana joku helsinkiläinen nuori joka saa nakkikioskilla turpiin, kävelee tuon vamman kanssa ihan omin jaloin kotiin. Ehkä horjuen, mutta ei vammasta johtuen!

[LexVeritas]

Kuten tiedetään, niin Gustafssonia hoitaneiden neurokirurgi Niilo Karikosken ja neurokirurgi Teuvo Mäkelän diagnoosi oli "aivoruhje". Gustafssonia hoidettiin saamansa ensiavun jälkeen Töölön sairaalan neurologisella osastolla/klinikalla.

Aivoruhje on tosiaan ainoa diagnoosi joka selittäisi Gustafssonin oireet. Todellakin noita oireita missä pökerryksissä oloa tai väsyneenä örähtelevänä esiintymistä on hyvin helppo teeskenellä. Onnistuu teineiltä ilman aivoruhjettakin kun heitä yrittää viikonloppuna ennen puoltapäivää herätellä vaikkapa harvavointitalkoisiin.

Muistamattomuutta ehkä vieläkin helpompaa esittää. Kun ei muista niin ei muista - se on vaan pakko uskoa jos toinen ei siitä mitä pitäisi muistaa halua kertoa mitään. Muisti on mennyttä.

Gustafsson oli ihan tavallisella vuodeosastolla Töölön sairaalassa. Osastolla potilaat veteli tupakkaa vuoteessa ja vieruskaveri taisi Gustafssonilekin tupakkaa tarjoilla. Näin muistan kerrotun.

Aivoruhjediagnoosilla tosiaa mentiin, vaikka silloisilla tutkimisvälineillä ei sitä varmuudella voinut osoittaa. Se oli kliinisten oireiden mukaan sorvattu diagnoosi. Nyt myöhemmin kun lääketiede ja kuvantamislaitteet on kehittyneet sille tasolle, että voidaan suurella varmuudella sanoa, että Gustafssonilla ei ole ollu aivoruhjetasoista vammaa, koska merkittävästä aivoruhjeesta jää aina jälki aivoihin. Tuntien tajuttomuus ja päivien muistamattomuus vaatii hyvin suuren ja todella merkittävän aivoruhjeen.

Aivoruhje ei tosiaankaan ole ainoa diagnoosi, joka selittäisi Gustafssonin oireet. Tulee huomata, että aivovammojen luokittelu ei ole ollenkaan niin yksinkertainen asia kuin awa kliinisessä asiaatuntemattomuudessaan luulee. Vuonna 1960 diagnoosiksi merkitty "aivoruhje" on ollut yleisluontoinen, suuntaa antava, senhetkisen paremman tietämyksen puutteessa.
Syyttäjän asiantuntija neurokirurgi Juha Öhman sen sijaan tiesi:

Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns.
aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960- luvulla tehty.

Keskivaikean aivovamman saaneista noin puolet toipuu työkykyisiksi, ja se voi tapahtua hyvin nopeasti.

Näin muistan kerrotun.

Minä puolestani muistan kerrotun, että vuonna 1960 sairaalassa sai savukoida vain siihen varatuissa tiloissa, ei potilasyhteishuoneissa.

[LexVeritas]

Gustafssonille on voinut tulla hentoinen murtuma korvan luisiin rakenteisiin leuan kärkeen tulleen iskun seurauksaena. Tämä mm. on juuri se leukakirurgi Risto Kontion mainitsema "nakkikioskivamma". Kyllä tänäkin iltana joku helsinkiläinen nuori joka saa nakkikioskilla turpiin, kävelee tuon vamman kanssa ihan omin jaloin kotiin. Ehkä horjuen, mutta ei vammasta johtuen!

Gustafsson ei saanut nakkikioskilla turpiin. Se, että joku kävelee turpiin saamisen jälkeen kotiin tai vastaanotolle omin jaloin, ei tarkoita, että kaikki muutkin kävelisivät. Turpiin voi saada monella eri tavalla, vakavuudeltaan yhtenäistä "nakkikioskivammakuvaa" ei ole olemassakaan.

Risto Kontion ammatillinen pätevyys ei ylettyne aivovammoihin toisin kuin Juha Öhmanin ja Olli Tenovuon.

Gustafssonin korva leikattiin mutta se ei koskaan palautunut entiselleen.

Gustafsson kävi seuraavan talven helmikuuhun asti hammasklinikalla jatkohoidossa.

Gustafssonin keskivaikea aivovamma on kaiken dokumentaation perusteella oletettavampi tosiasia kuin se, että merkittävää aivovammaa ei olisi ollut.

[awa]

Gustafsson ei saanut nakkikioskilla turpiin. Se, että joku kävelee turpiin saamisen jälkeen kotiin tai vastaanotolle omin jaloin, ei tarkoita, että kaikki muutkin kävelisivät. Turpiin voi saada monella eri tavalla, vakavuudeltaan yhtenäistä "nakkikioskivammakuvaa" ei ole olemassakaan.

Onko Gustafsson taas joku poikkeus! Samoilla vammoilla 1000 kävelee kotiin. Onko Gustafsson se yksi joka ei kävele?

Risto Kontion ammatillinen pätevyys ei ylettyne aivovammoihin toisin kuin Juha Öhmanin ja Olli Tenovuon.

Risto Kontion pätevyys vammakirurgiassa on Gustafssonin vammoja arvioitaessa ylivertaista Tenovuohon verrattuna. Töölön sairaala oli myöhempinä vuosina vammakirurgiaan erikoistunut sairaala ja Suomessa ylivertainen ykkönen ja euroopalaisessa vertailussakin kärkipäässä. Nämä asiantuntijälääkärit Öhman, Kontio ja Hirvensalo toimivat Töölön sairaalan erikoislääkäreinä. Erikoista kyllä Olli Tevovuo edusti neurologeja
puolustuksen kutsumana asiantuntijana. Töölön sairaalassa ei työskennellyt aikoinaan yhtäkään neurologia. Neurologeja ei tarvittu aivovammojen hoidossa. Neurologeja tarvitsevat dementikot ja altzheimeria sairastavat ihmiset, jne ..

Aika kaukaa haettu, että Olli Tenovuo olisi ollut Gustafssonin aivovammojen erikoisaintuntija.

[LexVeritas]

Alan pian luulla, että awalla on jokin henkilökohtainen syy jakaa disinformaatiota Tenovuon ammatillisesta kompetenssista.

Kontio on leukakirurgi ja hammaslääkäri.

Neurologian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurotraumatologian professori Tenovuon keskeisimmät osaamisalueet ovat mm:

-aivovammojen diagnostiikka
-biomarkkereiden ja uusien kuvantamismenetelmien käyttö aivovammojen arvioinnissa
-aivovammojen lyhyen ja pitkän aikavälin seurausten mekanismit
-aivovammojen kuntoutus ja jälkitilojen hoito

Professori Olli Tenovuo on kokenut tutkija ja neurotraumatologi Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa sairaalassa. Hän on johtanut monitieteellistä tapaturmaisten aivovammojen tutkimusryhmää vuodesta 1996. Tutkimusryhmä keskittyy veripohjaisiin aivovaurioiden merkkiaineisiin, uusiin aivojen kuvantamismenetelmiin sekä aivovammojen diagnostiikkaan ja ennustavaan mallintamiseen, ja hänen tutkimusryhmäänsä kuuluu yli 40 eri taustaista tutkijaa tohtoriksi väitellyistä lääketieteen opiskelijoihin. Hän oli yksi ensimmäisistä tutkijoista Euroopassa, joka sai neurotraumatologian professuurin, ja hänellä on 30 vuoden kokemus aivovammapotilaiden kanssa työskentelystä.

Mielestäni on awalta epäreilua, että hän väheksyy ainoastaan Tenovuon ammatillista osaamista. Syyttäjän asiantuntija Juha Öhmanhan oli oleellisimmista asioista Tenovuon kanssa samaa mieltä:

- Gustafssonin vammat sopivat astalolla aiheutetuksi
- Gustafsson oli mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön
- Gustafssonilla oli mahdollisesti kuvantamismenetelmin näkymätön, merkittävä diffuusi aivovamma.

[JasseHames]

No siis Pekka Kataja hakattiin tajuttomaksi ilmeisesti jollakin vasaran tyyppisellä esineellä ja sillä tavalla, että kalloon jäi pysyvästi näkyviin kuoppa. On hyvin yksilöllistä, miten tuollaisista murjomisista kukin selviää.

[Ross Sullivan]

Pekka Kataja on puolueensa näköinen ja sai juuri sellaista palautetta kuin persuilta/roskaväeltä voisi odottaa.

Kataja ei kuitenkaan vertaudu Nisseen miltään osin. Hänen vammoistaan ei paljon epäselvyyksiä jäänyt, ja lisäksi hänelle jäi pysyvä haitta.

Miksiköhän näin kaukaa haettua esimerkkiä tarjoillaan?

[awa]

Alan pian luulla, että awalla on jokin henkilökohtainen syy jakaa disinformaatiota Tenovuon ammatillisesta kompetenssista.

Olet väärässä. Minulla ei ole neurologi Tenovuota kohtaan mitään henkilökohtaista, mutta kerron vain faktat.

Kerro sinä, miksi edesmenneessä neurokirugian klinikassa Töölön sairaalassa ei ollut yhtäkään neurologia? Suomen johtava traumasairaala. Jos neurologi on traumapotilaan aivovammojen hoidossa ja diagnosoinnissa verraton osaaja, niin miksi heitä ei ollut hoitotiimissä?

En yleisesti pidä siitä, että tullaan esiintymään asiantuntijana ohi oman tietämyksen ja vieläpä siihen tyyliin, mitä joku saattaisi pitää jopa vääristelynä. Tässä en suoraan osoita sormella Olli Tenovuon suuntaan, mutta jokainen voi oman tiedon perusteella sen arvioida.

[LexVeritas]

Gustafssonin vammoista olennaisilta osiltaan ei myöskään jäänyt suurta epäselvyyttä: Niin syyttäjän ja puolustuksenkin asiantuntija oli samaa mieltä siitä, että Gustafssonilla oli mahdollisesti merkittävä aivovamma, joka aiheutui esimerkiksi astaloiskuista. Konsensus vallitsi siitä, että Gustafsson oli mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön.

Tenovuolla (nykyisin titteliltään myös neurotraumatologian professori) on erinomaisen pitkä kokemus mm. tapaturmaisten aivovammojen diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Turha väittää muuta. Awa osoittelee milloin ketäkin ammattitaidon puutteesta. Ei kovin vakuuttavaa...