Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

^ Olet tuota samaa mutuasi toistanut vuosikaupalla tajuamatta lainkaan, kuinka absurdi väittämäsi mm. Gustafssonin "hoitamattomuudesta" on. Miten häntä sinun mielestäsi olisi pitänyt vuoden 1960 tietämyksellä ja käytännöillä hoitaa ennen ja jälkeen kotiuttamisen? Pidätkö silloisia lääkäreitä tajuttoman tajuamattomina idiootteina?
Nykyisinkin tiedetään, että keskivaikean aivovamman saanut potilas voi toipua ennalleen hyvin nopeastikin.

Klassista Brillen hematoomaa Gustafssonilla ei ollut eikä pandasilmiä! Tämä nähdään valokuvista. Fakta.

Gustafssonilla on todistetusti diagnosoitu Brillen hematooma 11.6.1960. Röntgenkuvat ovat asianmukaisesti tuhotut jo vuosikausia sitten. Gustafsson kotiutui 23.6.1960. Kiikarit ehtivät vaaleta hyvinkin. Päivitä faktasi, kiitos.

[awa]

^ Olet tuota samaa mutuasi toistanut vuosikaupalla tajuamatta lainkaan, kuinka absurdi väittämäsi mm. Gustafssonin "hoitamattomuudesta" on. Miten häntä sinun mielestäsi olisi pitänyt vuoden 1960 tietämyksellä ja käytännöillä hoitaa ennen ja jälkeen kotiuttamisen? Pidätkö silloisia lääkäreitä tajuttoman tajuamattomina idiootteina?
Nykyisinkin tiedetään, että keskivaikean aivovamman saanut potilas voi toipua ennalleen hyvin nopeastikin.

Ajattelen että keskivaikea aivovamma l. aivotarähdys olisi vaatinut noilla raskailla ja invalisidoivilla oireilla kuntouttavaa hoitoa. Kuten se nykyään vaatii.

Silloiset lääkärit toimivat todennäköisesti kliinisen näkemyksen mukaan ja totesivat, että Gustafsson ei tarvitse mitään hoitoa tai kuntoutusta.

Sikäli saattoivat olla ehkä koomisiakin, näin jälkeenpäin ajatellen, että luulivat, että Gustafssonin muisti palautuu kun lepää ja raahattiin paareilla paikasta toiseen, samoin kuin Uuno Turhapuroa aikoinaan, kun ei viitsinyt kävellä!

[LexVeritas]

Ajattelen että keskivaikea aivovamma l. aivotarähdys olisi vaatinut noilla raskailla ja invalisidoivilla oireilla kuntouttavaa hoitoa. Kuten se nykyään vaatii.

Niin? Silloin elettiin tosiaan vuotta 1960 ja nyt vuotta 2024.

Silloiset lääkärit toimivat todennäköisesti kliinisen näkemyksen mukaan ja totesivat, että Gustafsson ei tarvitse mitään hoitoa tai kuntoutusta.

Niinkö tosiaan? Entäpä esim. Gustafssonin korvaleikkaus ja kävelyharjoitukset. Eivätkö ne ole mielestäsi hoitoa ja kuntoutusta?

[awa]

Ajattelen että keskivaikea aivovamma l. aivotarähdys olisi vaatinut noilla raskailla ja invalisidoivilla oireilla kuntouttavaa hoitoa. Kuten se nykyään vaatii.

Niin? Silloin elettiin tosiaan vuotta 1960 ja nyt vuotta 2024.

Kyllä ne ihmisen aivot ja aivovammoista kuntoutuminen on ollut ihan samanlaista läpi vuosikymmenten. Tottakai tieto on lisääntynyt ja siitä paras esimerkki on, että keskivaikea aivovamma l.aivotärähdys ei parane makaamalla ja lepäämällä (1960) vaan liikkumalla ja aktivoitumalla (2024)

Silloiset lääkärit toimivat todennäköisesti kliinisen näkemyksen mukaan ja totesivat, että Gustafsson ei tarvitse mitään hoitoa tai kuntoutusta.

Niinkö tosiaan? Entäpä esim. Gustafssonin korvaleikkaus ja kävelyharjoitukset. Eivätkö ne ole mielestäsi hoitoa ja kuntoutusta?

Korvaleikkaus ei liity keskivaikeaan aivovammaan l. aivotärähdykseen, vaan juuri siihen leukanivelen tärähdykseen joka aiheutuu leukaan tulleesta iskusta. Hentoinen korvakäytävän luu murtuu ja siitä aiheutui Gustafssonille muistaakseni pitkittynyttä veren tihkumista korvasta. Ei ilmeisesti luutunut ja oire jatkui. Luuhippunen poistettiin pienellä leikkauksella. Nykysin Gustafsson olisi leikattu heti ja korjattu murtunut leukaluu titaanilevyllä tai kiskotettu ylä- ja alahampaat yhteen ilman leikkausta. Näitä lääkäri, hammaslääkäri ja leukakirurgi Risto Kontio korjaa päivittäin. Tai ainakin korjasi silloin kun oli työyrallaan "tekijävaiheessa". Ei tuollaiset Gustafssonilla olleet länget mitään suojaa, mutta niin yrittivät silloin (1960). Nykypäivänä toimittaisiin toisin. Nykyisellä hoidolla mahdollisesti korvaklinikkalla tehtyä hoitoa ei olisi tarvittu.

Eihän niitä Gustafssonin leukamurtumiakaan hoidettu millään tavalla (1960), kun sitä nyt tänä päivänä (2024) arvioidaan.

[LexVeritas]

^Niiinpä niin ja jaapa jaa. Mutta mikä on nyt se pointtisi liittyen Gustafssonin keskivaikeaan aivovammaan? Miten se, ettei häntä mielestäsi hoidettu eikä kuntoutettu mitenkään, mikä mielestäsi sopii silloiseen kliiniseen hoitokulttuuriin, tukee väittämääsi, jonka mukaan Gustafssonia ei hoidettu eikä kuntoutettu, koska hänellä ei ollut keskivaikeaa aivovammaa? Nähdäkseni kumosit itse perustelusi.

[awa]

^Niiinpä niin ja jaapa jaa. Mutta mikä on nyt se pointtisi liittyen Gustafssonin keskivaikeaan aivovammaan? Miten se, ettei häntä mielestäsi hoidettu eikä kuntoutettu mitenkään, mikä mielestäsi sopii silloiseen kliiniseen hoitokulttuuriin, tukee väittämääsi, jonka mukaan Gustafssonia ei hoidettu eikä kuntoutettu, koska hänellä ei ollut keskivaikeaa aivovammaa? Nähdäkseni kumosit itse perustelusi.

Ei kai se minun vika tai syy ole, että Gustafssonia ei hoidettu eikä kuntoutettu. Samojen tietojen varassa tässä ymmärtääkseni kaikki ollaan. Se nyt näyttää vaan olevan fakta!

Ei tarvittu liioin hoitoa ja kuntoutuksesta ei ole sanaakaan.

Keskivaikean aivovamman l. aivotärähdyksen oireita ainoastaan pitkitettiin makuuttamalla. Mutta he toimivat senaikaisen tiedon (1960) mukaan ja parhaansa varmasti yrittivät.

Silloin (1960) keskivaikeaa aivovammaa l. aivotärähdystä tosiaan kuntoutettiin makuuttamalla. Tavallaan olet siinä oikeassa, että yrittivät kuntouttaa, mutta nykyisin (2024) tiedetään, että pieleen meni ja makuuttamalla vain hidastivat 1960 Gustafssonin kuntoutumista.

[LexVeritas]

^Kyllä se todennäköisesti on juuri sinun syysi.

Mielestäni väitteesi Gustafssonin minkäänlaisesta hoitamattomuudesta ja kuntouttamattomuudesta hänellä diagnosoidun vähintään keskivaikean aivovamman (joka ei ole aivotärähdyksen synonyymi) olemattomuuden takia ei perustu tietoon. Eittämättä Gustafsson on saanut vähintään keskivaikeaan aivovammaansa asianmukaista hoitoa mm. luomalla hänelle optimaaliset olosuhteet lepäämiseen: Hänet on sidottu remmeillä kiinni sänkyyn. Gustafssonille on annettu kivunlievitykseen morfiinia. Asteittainen paluu fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen on hoitomuotona ollut omiaan edistämään hänen toipumistaan. Teuvo Mäkelä on suunnitellut lobotomiaa mutta siihen ei sitten olekaan tarvinnut turvautua.

[Tovi]

Täällä keskusteluissa kovasti korostetaan, että oli hurja kallonpohjan murtuma -

Kyllähän ne jotka näitä sävyjä värittävät, ovat lähes täysin Gustafssonia syylliseksi maalaavat. Kuten Sinäkin useamaan kertaan tässä viestissäsi.
Joku raja paskan puhumisessakin pitäisi olla....

[awa]

^Kyllä se todennäköisesti on juuri sinun syysi.

Mielestäni väitteesi Gustafssonin minkäänlaisesta hoitamattomuudesta ja kuntouttamattomuudesta hänellä diagnosoidun vähintään keskivaikean aivovamman (joka ei ole aivotärähdyksen synonyymi) olemattomuuden takia ei perustu tietoon.

Gustafssonin keskivaikeasta aivovammasta l. aivotärähdyksestä (aivotärähdys on keskivaikea aivovamma) on aika vähän varmaa tietoa. Oikeastaan tutkittua tietoa ei ole ollenkaan.

Eittämättä Gustafsson on saanut vähintään keskivaikeaan aivovammaansa asianmukaista hoitoa mm. luomalla hänelle optimaaliset olosuhteet lepäämiseen: Hänet on sidottu remmeillä kiinni sänkyyn. Gustafssonille on annettu kivunlievitykseen morfiinia. Asteittainen paluu fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen on hoitomuotona ollut omiaan edistämään hänen toipumistaan. Teuvo Mäkelä on suunnitellut lobotomiaa mutta siihen ei sitten olekaan tarvinnut turvautua.

Kyllä, vuonna 1960 hoito oli lepoa, mutta nykyisin tiedämme, että se on vain pitkittänyt aivotärähdyksen l. keskivaikean aivovamman "oireita".

Varmasti kivunlievitystä on annettu aikalaislääkkein, koska onhan se leuka ollut kipeä ja syöminen on ollut vaikeaa. Tuollaisesta, että Teuvo Mäkelä olisi suunnitellut lobotomiaa, ei minulla ole ollut tiedossa. Mikä lienee lähteesi?
Mutta voisin arvata, että kun tuota toimenpidettä on suunniteltu, Gustafsson on saattanut virkistyä melko nopeasti ja todennut että nythän tässä on jo oikeikin hyvä olo, ei minulla ole mitään vaikeutta kävelemisenkään kanssa. Tuo on saattanut olla kokeneen lääkärin ovela keino saada poika virkistymään ja nopeasti!

[LexVeritas]

^Aivotärähdys on yleisesti luokiteltu lieväksi aivovammaksi. Virheellisestä väittämästään huolimatta on ilo todeta nikki awan muuttaneen pinttyneitä käsityksiään aivovammaluokittelun yksiselitteisyydestä. Sehän nimittäin ei ole lainkaan yksinkertainen juttu: Myös aivotärähdys voi olla vakava vamma. Gustafssonin diagnoosissa päädyttiin kuitenkin tuomioistuinta myöten vähintään keskivaikeaan eli aivoruhjetasoiseen aivovammaan, joka mahdollisesti oli diffuusi. Tämä on awankin hyvä muistaa, vaikkei muuta muistaisikaan.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurologinen osasto tarjosi Niilo Karikosken isällisessä valvonnassa Gustafssonille virikkeellisen hoitoympäristön hänen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevine palveluineen. Näitä olivat säännöllisten ja suoraan potilaan aivoihin injektoitujen morfiiniannosten lisäksi iltapäivisin tarjotut kahvi ja vehnänen, tuhkakupin tyhjennys, dominopeli-valmennus, suihkun jälkeinen hiusten föönaus ja nukkumaanmenon aikaan hoitajan lukema iltasatu.

[awa]

^Aivotärähdys on yleisesti luokiteltu lieväksi aivovammaksi. Virheellisestä väittämästään huolimatta on ilo todeta nikki awan muuttaneen pinttyneitä käsityksiään aivovammaluokittelun yksiselitteisyydestä. Sehän nimittäin ei ole lainkaan yksinkertainen juttu: Myös aivotärähdys voi olla vakava vamma. Gustafssonin diagnoosissa päädyttiin kuitenkin tuomioistuinta myöten vähintään keskivaikeaan eli aivoruhjetasoiseen aivovammaan, joka mahdollisesti oli diffuusi. Tämä on awankin hyvä muistaa, vaikkei muuta muistaisikaan.

No on tuossa asiaakin "Myös aivotärähdys voi olla vakava vamma". Kyllä aivovammoista jotain tietävät sanoisivat tuon ehkä vielä paremmin. Aivotärähdys on aina vakava aivovamma.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurologinen osasto tarjosi Niilo Karikosken isällisessä valvonnassa Gustafssonille virikkeellisen hoitoympäristön hänen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevine palveluineen. Näitä olivat säännöllisten ja suoraan potilaan aivoihin injektoitujen morfiiniannosten lisäksi iltapäivisin tarjotut kahvi ja vehnänen, tuhkakupin tyhjennys, dominopeli-valmennus, suihkun jälkeinen hiusten föönaus ja nukkumaanmenon aikaan hoitajan lukema iltasatu.

Laitatko lähteen. Ja laita lähde myös tuolle lobotomian suunnittelulle.

P.S. Lisään vielä tähän sen verran, että Suomen Punaisen Ristin sairaalassa ei ollut mitään neurologista osastoa, eikä Gustafsson ollut neurologisella osastolla. Gustafsson oli aivan tavallisella vuodeosastolla missä hoidettiin myös neurokirurgisia potilaita. Neurologia oli 1960-luvun Suomessa aivan lapsen kengissä ja lähempänä psykiatrista hoitoa kuin mitään muuta lääketieteen alaa.

[LexVeritas]

^Aivotärähdys on yleisesti luokiteltu lieväksi aivovammaksi. Virheellisestä väittämästään huolimatta on ilo todeta nikki awan muuttaneen pinttyneitä käsityksiään aivovammaluokittelun yksiselitteisyydestä. Sehän nimittäin ei ole lainkaan yksinkertainen juttu: Myös aivotärähdys voi olla vakava vamma. Gustafssonin diagnoosissa päädyttiin kuitenkin tuomioistuinta myöten vähintään keskivaikeaan eli aivoruhjetasoiseen aivovammaan, joka mahdollisesti oli diffuusi. Tämä on awankin hyvä muistaa, vaikkei muuta muistaisikaan.

No on tuossa asiaakin "Myös aivotärähdys voi olla vakava vamma". Kyllä aivovammoista jotain tietävät sanoisivat tuon ehkä vielä paremmin. Aivotärähdys on aina vakava aivovamma.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurologinen osasto tarjosi Niilo Karikosken isällisessä valvonnassa Gustafssonille virikkeellisen hoitoympäristön hänen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevine palveluineen. Näitä olivat säännöllisten ja suoraan potilaan aivoihin injektoitujen morfiiniannosten lisäksi iltapäivisin tarjotut kahvi ja vehnänen, tuhkakupin tyhjennys, dominopeli-valmennus, suihkun jälkeinen hiusten föönaus ja nukkumaanmenon aikaan hoitajan lukema iltasatu.

Laitatko lähteen. Ja laita lähde myös tuolle lobotomian suunnittelulle.

Kuvassa Lahnahete-niminen allikkolähde Utajärvellä.

On yleisesti tunnettu fakta salapiireissä, että "Teukka" Mäkelä oli aina tarvittaessa innokas katkomaan saksillaan otsalohkojen yhteydet aivoihin ja muuntamaan siten potilaan persoonallisuutta. Kokemuksensa lobotomialeikkauksista Mäkelä oli ammentanut suorittamistaan kaksoiskokeista Kellokosken sairaalassa vuodesta 1949 lähtien.

[awa]

On yleisesti tunnettu fakta salapiireissä, että "Teukka" Mäkelä oli aina tarvittaessa innokas katkomaan saksillaan otsalohkojen yhteydet aivoihin ja muuntamaan siten potilaan persoonallisuutta. Kokemuksensa lobotomialeikkauksista Mäkelä oli ammentanut suorittamistaan kaksoiskokeista Kellokosken sairaalassa vuodesta 1949 lähtien.

Miten tämä liittyy Nils Gustafssonin hoitoon?

Onko tämä salapiiri lähteesi?

[LexVeritas]

On yleisesti tunnettu fakta salapiireissä, että "Teukka" Mäkelä oli aina tarvittaessa innokas katkomaan saksillaan otsalohkojen yhteydet aivoihin ja muuntamaan siten potilaan persoonallisuutta. Kokemuksensa lobotomialeikkauksista Mäkelä oli ammentanut suorittamistaan kaksoiskokeista Kellokosken sairaalassa vuodesta 1949 lähtien.

Miten tämä liittyy Nils Gustafssonin hoitoon?

Onko tämä salapiiri lähteesi?

Eihän sen kai tarvitse liittyä suoraan mitenkään Nils Gustafssonin hoitoon, sillä mielestäsihän

Gustafssonia ei hoidettu eikä kuntoutettu

Näkemyksesi vastaisesti on mielestäni paikallaan pohtia myös mahdollisia vaihtoehtohoitojakin. Gustafsson on esimerkiksi saattanut joutua vapaamuurareiden suorittamien homeopaattisten lääketestien koekaniiniksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurokirurgian klinikalla.

[awa]

^ Imeisesti yritätät laittaa leikiksi omat kirjoituksesi. Ole varovainen, sillä voit tuhota oman luotettavuutesi kirjoittajana.

Nuo kirjoituksesi on mielenkiintoisia. Tuo lobotomian suunnittelu voi hyvinkin pitää paikkansa. Se oli tuhon aikaan oikeastaan psykiatrista hoitoa.

Mutta nyt kysyn, että mikä on lähteesi tuolle väittämälle?

Eittämättä Gustafsson on saanut vähintään keskivaikeaan aivovammaansa asianmukaista hoitoa mm. luomalla hänelle optimaaliset olosuhteet lepäämiseen: Hänet on sidottu remmeillä kiinni sänkyyn. Gustafssonille on annettu kivunlievitykseen morfiinia. Asteittainen paluu fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen on hoitomuotona ollut omiaan edistämään hänen toipumistaan. Teuvo Mäkelä on suunnitellut lobotomiaa mutta siihen ei sitten olekaan tarvinnut turvautua.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurologinen osasto tarjosi Niilo Karikosken isällisessä valvonnassa Gustafssonille virikkeellisen hoitoympäristön hänen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevine palveluineen. Näitä olivat säännöllisten ja suoraan potilaan aivoihin injektoitujen morfiiniannosten lisäksi iltapäivisin tarjotut kahvi ja vehnänen, tuhkakupin tyhjennys, dominopeli-valmennus, suihkun jälkeinen hiusten föönaus ja nukkumaanmenon aikaan hoitajan lukema iltasatu.