Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

Lähteeni pysyköön etenkin niiden ulottumattomissa, joilla ei tajua sen virtaamaan ole. Kirjoitukseni versovat awastakkaisesta syväanalyysista Gustafssonin hoidosta/kuntoutuksesta, jotka eivät nikki awan selvästikin harhaisen käsityksen mukaan ole Gustafssonilla myös lainvoimaisesti todetusta vähintään keskivaikeasta aivovammasta huolimatta lainkaan toteutuneet.

[awa]

^En ryhdy kanssasi alatyyliseen solvaamiseen. Olisin vain halunnut tietää mistä lähteestä noita hoitotietoja olet poiminut? En usko että noita mistään muualta on voinut saada tietoonsa kuin Gustafssonin potilastiedoista. Ymmärtääkseni ne ei ole ollut julkisesti missään nähtävillä.

Eittämättä Gustafsson on saanut vähintään keskivaikeaan aivovammaansa asianmukaista hoitoa mm. luomalla hänelle optimaaliset olosuhteet lepäämiseen: Hänet on sidottu remmeillä kiinni sänkyyn. Gustafssonille on annettu kivunlievitykseen morfiinia. Asteittainen paluu fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen on hoitomuotona ollut omiaan edistämään hänen toipumistaan. Teuvo Mäkelä on suunnitellut lobotomiaa mutta siihen ei sitten olekaan tarvinnut turvautua.

Suomen Punaisen Ristin sairaalan neurologinen osasto tarjosi Niilo Karikosken isällisessä valvonnassa Gustafssonille virikkeellisen hoitoympäristön hänen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevine palveluineen. Näitä olivat säännöllisten ja suoraan potilaan aivoihin injektoitujen morfiiniannosten lisäksi iltapäivisin tarjotut kahvi ja vehnänen, tuhkakupin tyhjennys, dominopeli-valmennus, suihkun jälkeinen hiusten föönaus ja nukkumaanmenon aikaan hoitajan lukema iltasatu.

[LexVeritas]

^Sinun utelusi ovat kuin kärpäsen surinaa korvissani. Oletettavasti neurokirurgi Niilo Karikoski Sinuhe egyptiläisen lukeneena oli viimeisenä käytettävissä olevana keinonaan aikeissa kutsua paikalle myös kuninkaallisen kallonporaajan suoraan Uppsalan yliopistosta. Siihenkään hoitotoimenpiteeseen ei lopulta ollut tarvetta, sillä katso: Gustafsson tolkkuuntui, nousi ja käveli. Ja niin oli hyvä.

[awa]

Hoidon suunnittelu ei tietenkään ole vielä mitään hoitoa. Mutta tuo tieto, että olisi tosiaan suunniteltu lobotomiaa on mielenkiintoinen.

Wikipedia:
Lobotomialla ei kuitenkaan pyritty parantamaan sairauksia, vaan lähinnä helpottamaan niiden oireita, kuten ahdistusta, masennusta, pakko-oireita ja rauhattomuutta.

Gustafssonin hoidosta ei tosiaan ole mitään tietoa muuten kuin se, että aivotärähdyksen l. keskivaikean aivovamman saanutta Gustafssonia makuutettiin. Joka tietysti vain pitkitti oireita.

Mutta olisiko tosiaan Gustafssonilla nähty jopa jotakin sen kaltaista mielen järkytystä kuten syyllisyyden tunnetta ja siitä tulevaa ahdistusta. Tällaisiin oireisiin lobotomiaa hoitomuotona käytettiin. Lobotomia oli "mielisairauden" hoitoa. Mielenkiintoista.

1960-luvulla lobotomioiden määrä romahti. Tämä oli pääasiallisesti 1950-luvun puolivälissä käyttöön saatujen uusien psyykenlääkkeiden ansiota. Toisaalta mielenterveyden ja sen häiriöiden psykologisten ja sosiaalisten puolien kasvava huomioiminen vaikutti osaltaan siihen, ettei lobotomian kaltaisiin biologisiin hoitomuotoihin nojauduttu samassa määrin kuin aiemmin. Vielä 1960-luvulla leikkauksista ei kuitenkaan luovuttu kokonaan; lobotomioita saatettiin edelleen suorittaa silloin, kun lääkkeillä ei ollut vaikutusta potilaaseen.

[Ross Sullivan]

^Olet tajuttomassa tajuamattomuudessasi kehoittanut kiinnittämään huomiota seuraavaan väitteeseen, jonka edelleen väität olevan virheetön:

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960

Kukaan muu kuin sinä tuskin on sitä mieltä, etteikö väitteesi sisältäisi alaväitettä Gustafssonin 4 päivän pituisesta tajuttomuudesta, ja etteikö kyseinen väitteesi olisi eittämättä epätosi missä tahansa kontekstissa.

Huomattakoon myös, että varsinaisessa tuomioistuinkäsittelyssä syyttäjän todistajat Hirvensalo ja Öhman eivät kiistäneet olevan mahdollista, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma, ja että hän oli tajuttomuutensa seurauksena toimintakyvytön.
Siksikin on typerää linkitellä samoja vanhoja, kesken oikeusprosessin julkaistuja turkulaisten toimittelijoiden tekeleitä, joiden sisältö vilisee asiavirheitä.

Toivottavasti tänään Blexillä olisi jo vähän selvempi ja/tai parempi päivä.
Ainoastaan Nisse on väittänyt olleensa noin 4 päivää tajuttomana.

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Tarkoittaa siis sitä, että Nisse on puhunut paskaa. Vammat eivät vastaa lääkärien mukaan lainkaan sitä, että Nisse on ollut tajuton neljä päivää, kuten hän itse väittää.

Vähän tylsää jankkaamista, joten jankuta asiasta vaikka Jaanan kanssa.

[Ross Sullivan]

^ Olet tuota samaa mutuasi toistanut vuosikaupalla tajuamatta lainkaan, kuinka absurdi väittämäsi mm. Gustafssonin "hoitamattomuudesta" on. Miten häntä sinun mielestäsi olisi pitänyt vuoden 1960 tietämyksellä ja käytännöillä hoitaa ennen ja jälkeen kotiuttamisen? Pidätkö silloisia lääkäreitä tajuttoman tajuamattomina idiootteina?
Nykyisinkin tiedetään, että keskivaikean aivovamman saanut potilas voi toipua ennalleen hyvin nopeastikin.

Ajattelen että keskivaikea aivovamma l. aivotarähdys olisi vaatinut noilla raskailla ja invalisidoivilla oireilla kuntouttavaa hoitoa. Kuten se nykyään vaatii.

Silloiset lääkärit toimivat todennäköisesti kliinisen näkemyksen mukaan ja totesivat, että Gustafsson ei tarvitse mitään hoitoa tai kuntoutusta.

Sikäli saattoivat olla ehkä koomisiakin, näin jälkeenpäin ajatellen, että luulivat, että Gustafssonin muisti palautuu kun lepää ja raahattiin paareilla paikasta toiseen, samoin kuin Uuno Turhapuroa aikoinaan, kun ei viitsinyt kävellä!

Sehän on ihan paskakirjoitusta ja valehtelua, että 60-luvulla ei olisi yritetty jatkohoitaa aivovammaa, jos siihen on tarvetta. Se nyt vaan on niin, että keskivaikeaa aivovammaa ei silloin diagnosoitu, eikä Nisse toisaalta myös tarvinnut jatkohoitoa, koska edes keskivaikeaa aivovammaa ei ollut.

[Ross Sullivan]

https://www.youtube.com/watch?v=pXLesOFn5RU

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

[Cohle]

9:55

- "Pyärii ei oo liikuteltu sen jälkee kun ne on pantu siihe puu juurelle...koska siält ei löydy minkäälaisii jälkiä."

En kysynyt, mut hyvä, että tähdensit

"Se oli niinku sillit purkissa että!"

[LexVeritas]

https://www.youtube.com/watch?v=pXLesOFn5RU

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

Tuoko siis mielestäsi todistaa Gustafssonin olleen väittämässäsi 4 päivän pituisessa tajuttomuudessa?
Gustafssonhan ei sellaista ole väittänyt, vaan sinä:

Kirjoittaja Ross Sullivan » Ke Loka 30, 2024 6:52 pm

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960.

Muistutan jälleen, että 4 päivän mittainen muistiaukko ei ole sama asia kuin 4 päivän pituinen tajuttomuus.

Tajuamattomuus näyttää olevan eräiden kohdalla pysyvää.

Keskivaikealle aivovammalle tyypillisen muistiaukon pituus on 1-7 vuorokautta. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu. Keskivaikeaan aivovammaan liittyvän tajuttomuuden pituudeksi määritellään vähintään 30 minuuttia.

[Ross Sullivan]

Turun sanomien ansiokas uutisartikkeli Nissen vammoista ja tarinoinnista on syytä jälleen linkittää:

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain."

Nissen väitteet noin neljän vuorokauden tajuttomuudesta ovat ihan samanalaista skebukkaa kuin hänen väitteensä 11 puukoniskusta päässään (, joista vielä yksi olisi muka ollut 5 kertaa 5 cm).

[LexVeritas]

^Kiitos siitä, siihen pohjautuvia virheellisiä väittämiäsi on todellakin syytä korjailla.

Kirjoittaja Ross Sullivan » Ke Loka 30, 2024 6:52 pm

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

Ensinnäkään: Gustafsson ei ollut neljän päivän tajuttomuudessa. Toisekseen: Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu.

Gustafsson ei muista vammautumisen jälkeisen 4 päivän pituisen muistiaukkonsa ajalta mitään. Gustafsson kiistattomasti muistaa osittain vammautumishetkeensä asti.

Tuomioistuinkäsittelyssä syyttäjän todistajat Hirvensalo ja Öhman eivät kiistäneet Gustafssonilla ollutta merkittävää aivovammaa, ja etteikö hän mahdollisesti ollut murhapaikalla tajuton ja toimintakyvytön.

Muistutan jälleen, että 4 päivän mittainen muistiaukko ei ole sama asia kuin 4 päivän pituinen tajuttomuus.

[Ross Sullivan]

https://www.youtube.com/watch?v=pXLesOFn5RU

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

Tätä Nissen tarinointia 4 päivän tajuttomuudestaan on vaikea kuunnella hymyilemättä. Ei ole lainkaan yllättävää, että neurologian professori Öhman ja professori Hirvesalo pitivät edes keskivaikeaa aivovammaa epätodennäköisenä.

[LexVeritas]

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

... asettaa outoon valoon väitteet, ettei Gustafsson muistaisi vammautumistaan edeltävältä ajalta mitään. Kyseisestä 35 vuotta murhien jälkeen tehdystä haastattelupätkästä ilmenee hyvin myös Gustafssonin epätietoisuus/muistamattomuus ensimmäisten sairaalapäiviensä osalta eli hänen 4 päivän mittainen muistiaukkonsa.

Mikäli tämä tarinoinniksi nimeämäsi haastattelupätkä on todellakin mielestäsi todiste väittämästäsi Gustafssonin 4 päivän pituisesta tajuttomuudesta, niin hymyilyttäähän se eittämättä ketä tahansa.

[Ross Sullivan]

On hyvä muistaa, että Nisse on kusettanut muissakin asioissa, mutta kunnostautunut erityisesti vammojen liioittelussa.

1. Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).

Kommentti: puukoniskuista ei ole mitään todisteita.

2. Nisse tarinat "tajuttomuudesta" ja "muistamattomuudesta"

https://www.youtube.com/watch?v=pXLesOFn5RU

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

Kommentti: edes keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään todisteita (ei välittömiä eikä välillisiä).

[LexVeritas]

^On vielä hyvempi muistaa, etteivät Gustafsson liioitteluiksi väitetyt lausahtelut painaneet tuomioistuinkäsittelyssä tietenkään yhtään mitään. Mutta katsotaan niitä taas sanasta sanaan.

Sitt oli tässä silmäkulmassa...

...ilmeisesti tarkoittaa tutkinnassa todettua vasemman silmänsä vasemmassa silmäkulmassa todettua iskun jälkeä.

ja sitt on tässä

...vaikea sanoa missä, mutta luultavimmin leuan kärjessä todettu ruhjehaava.

...ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja...oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä?

...ilmeisesti niitä, joita Hassinen todisti ommelleensa ja ehkä niitä, joiden arpia Lunetta havaitsi oikeuslääketieteellisessä tarkastuksessa vuonna 2004.

plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin

...voi tarkoittaa vasemman posken haavaa/haavoja mutta myös Gustafssonin vasemman ohimon-päälaen seudulla ollutta laajaa ruhjehaavaa.

...kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois

...tarkoittanee käsivarressaan todettua viiltohaavaa ja vasemman käden sormissa havaittua hankautumaa, joka tutkinnassa on ilmoitettu vähäiseksi.

Ei synny mielikuvaa suuresta kusetuksesta, vaan pikemminkin Gustafssonin epätietoisuudesta haavojensa laadusta ja niiden syntymekanismeista, joita asiantuntijatkaan eivät ole kyenneet varmuudella selvittämään.

Mielestäni on ilmeistä, että pääkuulustelija Tuomisella on ollut suuria vaikeuksia tulkitessaan Gustafssonin puheita. Seikka tosiasiallistui oikeusistunnossa siinä määrin, että käräjäoikeus totesi tuomiossaan Tuomisen todistajanlausunnon epäuskottavaksi. Se lienee Suomen rikoshistoriassa ainutlaatuista.

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai?"

Kommentti: edes keskivaikeasta aivovammasta ei ole mitään todisteita (ei välittömiä eikä välillisiä).

On paras, että tätä nostetaan esille. Kyseisessä haastattelussa ilmenee hyvin Gustafsson muistamattomuus ensimmäisistä sairaalapäivistään, mikä tukee hänen muistiaukkoaan ko. ajalta.

Kommenttiin todettakoon, että keskivaikeasta aivovammasta ovat näyttönä mm. diagnosoidut aivoruhjetasoinen aivovamma sekä kallonpohjan murtumaa indikoiva Brillen hematooma, muistamattomuus sekä lukuisat luunmurtumat ja haavat päässä.