Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Ross Sullivan]

Nissen lausuntojen epätoivoinen selittely jälkikäteisesti on huvittavaa. Siinä on vähän samaa (pyhää) henkeä kuin uskovaisten selityksissä maailman syntymisestä.
Että ikään kuin esim. Raamatussa kertomus maailman syntymisestä onkin muka vertauskuvallinen.

Kaikkein paksuinta paskapuhetta Nissen jutuissa on hänen väitteensä noin 4 vuorokauden tajuttomuudesta.

Edes keskivaikeasta aivovammasta ei tosiaan ole mitään näyttöä.

[LexVeritas]

^ Ei syytä huoleen. Eihän kukaan muu paitsi sinä ja Turun Sanomat ole väittänyt Gustafssonin olleen 4 päivän tajuttomuudessa.

Näen kuitenkin velvollisuudekseni muistuttaa jälleen kerran, että Gustafssonin 4 päivän pituinen muistiaukko sairaalapäiviensä osalta ei tietenkään tarkoita, että hän olisi ollut 4 päivän ajan tajuttomana.

On hieno asia, että tätä aihetta tuot jatkuvasti esiin mutta lienet ainoa, jolle se on edelleen epäselvä.

[awa]

^ Tosiaan Gustafsson ei missään nimessä ole ollut tajuttomana. Se on kaikille selvää, en ymmärrä mihin tuolla provosoinnillasi pyrit. Mutta mikä tuo olotila ja vointi on ollutkaan. Voisiko se olla todellinen epätoivo tai kokemus katastrofaaalisesta syyllisyydestä joka on saanut nuoren miehen mielen järkkymään. Tämän kaltainen mielen järkkyminen ei vaadi mitään vammoja se on psykiatrinen ongelma. Hassinen puhui jostakin stuport -tilasta joka on hieman hämärä kuvaus, mutta saattaakin olla melko osuva Gustafssonia ajatellen. Oli hereillä mutta ei puhunut, ainoastaan örähteli. Myös teltalla kuvattiin samankaltaista puhumattomuutta. Täysin psyykkisesti lukittautunut!

Eittämättä Gustafsson on saanut vähintään keskivaikeaan aivovammaansa asianmukaista hoitoa mm. luomalla hänelle optimaaliset olosuhteet lepäämiseen: Hänet on sidottu remmeillä kiinni sänkyyn. Gustafssonille on annettu kivunlievitykseen morfiinia. Asteittainen paluu fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen on hoitomuotona ollut omiaan edistämään hänen toipumistaan. Teuvo Mäkelä on suunnitellut lobotomiaa mutta siihen ei sitten olekaan tarvinnut turvautua.

Tämä todella mielenkiintoinen tieto Gustafssonille tehdyistä hoitotoimista ja ennenkaikkea tuo mahdollinen suunnitelma jopa lobotomiasta avaa uusia näkökulmia. Mikä oli Gustafssonin psyykkinen tila, siitä herää kysymyksiä.

[LexVeritas]

Minäkin ihmettelen, että mistä ihmeestä on juontunut Turun Sanomien uutissankka, jonka mukaan Gustafsson olisi ollut 4 päivän tajuttomuudessa. Olen päätynyt siihen, että toimittelijalla ovat sekoittuneet toisiinsa 4 päivän pituinen muistiaukko ja tajuttomuus. Gustafssonin ei tiedetä koskaan väittäneen olleensa tajuttomana 4 päivää. Toisaalta, koska hän ei muista ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, niin hän jälkeenpäin olisi tosiaan saattanut luulla olleensa tajuttomana niiden päivien ajan. On kuitenkin oletettavaa, että hänelle on kerrottu sairaala-aikana tajuissaan olemisesta. Mikäli tajuisuudestaan on kerrottu hänelle muistiaukon aikana, niin hän ei tosin kykene muistamaan sitä.

[awa]

Minäkin ihmettelen, että mistä ihmeestä on juontunut Turun Sanomien uutissankka, jonka mukaan Gustafsson olisi ollut 4 päivän tajuttomuudessa. Olen päätynyt siihen, että toimittelijalla ovat sekoittuneet toisiinsa 4 päivän pituinen muistiaukko ja tajuttomuus. Gustafssonin ei tiedetä koskaan väittäneen olleensa tajuttomana 4 päivää.....

En lähtisi toimittajia tai muitakaan maallikoita syyttämään jostakin uutisankasta. Kyllä tavallinen ei aivovammoista tietävä tulkitsee sen kaltaisen kerronnan, että "oliks se nyt perjantai vai torstai kun heräsin" - että kertoja kertoo olleensa tajuton. Ei tuollaiset muistiaukot ole mitenkään hallussa lehtimiehillä tai lautamiehillä.

Gustafssonin muistamisissa ja muistiaukoissa on paljonkin selittämistä ihan aivovammojen asiantuntijoillakin. Sen verran kummallisuuksia muistamiseen liittyy. Aivotärähdys l. keskivaikea aivovamma ei selitä neljä tai viiden päivän muistamattomuutta ja sitten kirkasotsaista heräämistä missä vieruskaveri tarjoaa tupakkaa. Ja senkin Gustafsson muistaa tarkasti vieruskaverin kaulatukea myöten.

Neurologi Olli Tenovuo oli näiden termeillä kikkailun erikoisosaaja ja hän nimenomaan harhautti lautamiehiä esimerkiksi puhumalla keskivaikeasta aivovammasta ja muistiaukosta.

Gustafsson on tarkoituksellisesti liioitellut muistamattomuuttaan. Tajuttomana oloa hänkään ei ole pystynyt valehtelemaan, koska on olemassa sairaalan potilaskertomukset.

Mutta sitten taas asioita mitä ei ole potilaskertomuksissa. Gustafsson kertoi aiemmissa haastatteluissa (esim. 1995), että niemellä he ei tavanneet ketään, mutta sitten kun syyte tuli, niin poliisikuulusteluissa sinne muistin syövereihin ilmestyikin kaksi kalamiestä tarkkoine yksityiskohtineen, Ja kaikkein kummallisinta oli se, että nämä kalamiehet ei tulleet mieleen ensimmäisissä poliisikuulusteluissa, vaan sitten kun oli vähän aikaa miettiä mitä sitten kertoisikaan. Ja eriskummallisesti ne kaksi kalamiestä jotka aikoinaan silminnäkijät oli niemellä nähneet saattoivat olla hän itse ja Seppo.

[LexVeritas]

^ Eipäs taas yritetä vääristellä tosiasioita. Aivotärähdys ei ole sama asia kuin keskivaikea aivovamma. Gustafsson ei ole väittänyt olleensa sairaalassa 4 päivää tajuttomana. Toisessa lehtijutussa on väitetty hänen menettäneen tajuntansa äitinsä vierailun aikana, mikä sekin lienee uutisankka.

Myöskään Gustafsson ei ole väittänyt tavanneensa mitään kalamiehiä, vaan kala- ja onkipoikia, joita nimiltään tunnettuja murhia edeltävänä iltana 4.6.1960 alueella todistetusti liikkui.

Esitutkintapöytäkirjasta:

7.4.2004 suoritetussa kuulustelussa kysyttäessä onko kuulusteltavalla mitään lisättävää tai muutettavaa aikaisemmin kerrottuun Gustafsson kertoo hänelle ennestään tuntemattomien, kahden kalapojan olleen pohjoisella niemellä, ja hänen ja Boismanin käyneen noin kello 21.30-23 aikaan heitä katsomassa ja heittäneen huulta heidän kanssaan. Gustafsson kuvaa kalapoikien ikää ja ulkonäköä. Kysyttäessä hän arvelee kertoneensa tapaamistaan kalapojista myös vuoden 1960 kuulusteluissa (s. 2). Pyydettäessä Gustafsson sijoittaa onkipojat alueesta piirtämäänsä karttaan todeten ”oletetaan nytte että ne olis tässä (läntisen niemen lännen puoleisella rannalla) näin vierekkäin” (13.5.2004, s. 10).


Aiheelle on sitä läheltä sivuava ketju: Missä onget?

viewtopic.php?t=225

Ja eriskummallisesti ne kaksi kalamiestä jotka aikoinaan silminnäkijät oli niemellä nähneet saattoivat olla hän itse ja Seppo

Tarkoitat varmaan ainoastaan Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimon Aili Karjalaisen aamuvarhaisella murhaniemen kärjessä näkemää yksinäistä onkijaa, ja hieman myöhemmin keskiniemellä näkemiään kahta tuntematonta nuorta miestä, joiden hän ei tiettävästi koskaan kertonut kalastaneen. Näiden tyyppien henkilöllisyys ei ole koskaan selvinnyt.

Sillekin on oma ketjunsa: Keskiniemen mysteeri

https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=432

[JasseHames]

Minäkin ihmettelen, että mistä ihmeestä on juontunut Turun Sanomien uutissankka, jonka mukaan Gustafsson olisi ollut 4 päivän tajuttomuudessa. Olen päätynyt siihen, että toimittelijalla ovat sekoittuneet toisiinsa 4 päivän pituinen muistiaukko ja tajuttomuus. Gustafssonin ei tiedetä koskaan väittäneen olleensa tajuttomana 4 päivää. Toisaalta, koska hän ei muista ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, niin hän jälkeenpäin olisi tosiaan saattanut luulla olleensa tajuttomana niiden päivien ajan. On kuitenkin oletettavaa, että hänelle on kerrottu sairaala-aikana tajuissaan olemisesta. Mikäli tajuisuudestaan on kerrottu hänelle muistiaukon aikana, niin hän ei tosin kykene muistamaan sitä.

Ai Gustafsson on onnistunut teeskentelemään tajutonta neljän päivän ajan ja huijaamaan asiassa jopa lääkäreitä (tosiasiassa se ei ole onnistunut edes 1960-luvulla, kun lääkärit ovat tökkineet tajuttomaksi epäiltyä potilasta neulalla esimerkiksi jalkapohjiin) mutta ei 60 vuotta myöhemmin jostakin Gustafssonin syyllisyyden tietävää, raivotautistia lynkkausporukkaa.

[awa]

^ Eipäs taas yritetä vääristellä tosiasioita. Gustafsson ei ole väittänyt olleensa sairaalassa 4 päivää tajuttomana. Toisaalta lehtijutussa on väitetty hänen menettäneen tajuntansa äitinsä vierailun aikana, mikä sekin lienee uutisankka.

Totta, Gustafsson ei ole ollut tajuttomana. Gustafssonin saamat vammat on hyvin tarkasti tiedossa - noin 2-12 sekuntin tajuttomuus on todennäköinen. Tyrmäys.

Myöskään Gustafsson ei ole väittänyt tavanneensa onkimiehiä, vaan kala- ja onkipoikia, joita murhia edeltävänä iltana 4.6.1960 alueella todistetusti liikkui.

Hyvä tarkennus, täytyy kuunnella ihan uudestaan mitä Gustafsson kertoi. Tuo "kalamiesjuttu" voi olla lehtimiesten kehitelmiä. Ehkä olivat kalapoikia.

Gustafsson kertoi, että "kalapojilla" oli myös kaloja y-haaraisessa oksassa. Tämänkin Gustafsson muisti vasta poliiskuulusteluissa 2004, vaikka sitä Gustafssonilta on kysytty monta kertaa, että ketä näkivät ja ketä tapasivat murhailtana. Tämän Gustafsson kertoi jo vuonna 1995 ennen syytteitä.

Tällainen kalojen löytyminen y-haaraisesta oksasta löytyy aikalaisista lehdistä. Mutta miten ihmeessä Nils Gustafsson niistä kaloista y-haaraisessa oksassa tiesi, kun oli "muistiaukossa" ainakin vuoteen 2004.

Tatkoitat varmaan Oittaan kartanon tilanhoitajan vaimon Aili Karjalaisen aamuvarhaisella murhaniemen kärjessä näkemää yksinäistä onkijaa, ja hieman myöhemmin keskiniemellä näkemiään kahta tuntematonta nuorta miestä, joiden hän ei tiettävästi koskaan kertonut kalastaneen.

Karjalainen näki kaksi henkilöä ja epäilen, että nämä kaksi henkilöä on olleet Nils Gustafsson ja Seppo Boisman. Kalastivatko tai eivät, niin toinen heistä kertojan mukaan lähti juoksemaaqn murhaniemen suuntaan. Ei ainakaan silloin kalastanut. Aili Karjalainen ei nähnyt heidä kalastamistaan, eikä heidän mahdollisia kaloja y-haaraisessa oksassa.

Sillekin on oma ketjunsa: Keskiniemen mysteeri

Kyllä. Näitä asioita on käsitelty paljon ja hyvin kattavasti, mutta aina niistä jotakin uutta tulee esille. Tärkeimpänä tuo tieto sairaalan harkinnasta lobotomiasta kun miettii lähipäiviä.

[JasseHames]

Tällainen kalojen löytyminen y-haaraisesta oksasta löytyy aikalaisista lehdistä. Mutta miten ihmeessä Nils Gustafsson niistä kaloista y-haaraisessa oksassa tiesi, kun oli "muistiaukossa" ainakin vuoteen 2004.

Koeta nyt päättää, mistä hetkestä Gustafssonin teeskentelemäksi väitetty muistiaukko on alkanut. Gustafsson on kertonut vuonna 2005 Espoon käräjäoikeudessa medialle oikein kameran kuvatessa muistavansa sen, kun toivottivat toisilleen hyvää yötä ja menivät nukkumaan.

[LexVeritas]

Minäkin ihmettelen, että mistä ihmeestä on juontunut Turun Sanomien uutissankka, jonka mukaan Gustafsson olisi ollut 4 päivän tajuttomuudessa. Olen päätynyt siihen, että toimittelijalla ovat sekoittuneet toisiinsa 4 päivän pituinen muistiaukko ja tajuttomuus. Gustafssonin ei tiedetä koskaan väittäneen olleensa tajuttomana 4 päivää. Toisaalta, koska hän ei muista ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, niin hän jälkeenpäin olisi tosiaan saattanut luulla olleensa tajuttomana niiden päivien ajan. On kuitenkin oletettavaa, että hänelle on kerrottu sairaala-aikana tajuissaan olemisesta. Mikäli tajuisuudestaan on kerrottu hänelle muistiaukon aikana, niin hän ei tosin kykene muistamaan sitä.

Ai Gustafsson on onnistunut teeskentelemään tajutonta neljän päivän ajan ja huijaamaan asiassa jopa lääkäreitä (tosiasiassa se ei ole onnistunut edes 1960-luvulla, kun lääkärit ovat tökkineet tajuttomaksi epäiltyä potilasta neulalla esimerkiksi jalkapohjiin) mutta ei 60 vuotta myöhemmin jostakin Gustafssonin syyllisyyden tietävää, raivotautistia lynkkausporukkaa.

Väite Gustafssonin valehtelemisesta sairaala-ajan tajuttomuudesta perustuu ainoastaan siihen, että Gustafsson 35 vuoden kuluttua murhista arveli Saloniuksen haastattelussa heränneensä joko keskiviikkoyönä, torstaina tai perjantaina ilmeisesti siihen asti kai jokseenkin tokkuraisesta tilastaan, johon liittyy muistiaukko.
Mikäli hän olisi kertonut esimerkiksi "havahtuneensa tai toenneensa päivänä muutamana" tokkurastaan, niin asia olisi epäilijöiden mielestä ehkä ok.

Awalle sellainen vaatimus, että kun lainaat kirjoituksiani, niin älä muokkaa niitä lauseita välistä poistaen. Tässä tuo poistamasi uudelleen:

Aivotärähdys ei ole sama asia kuin keskivaikea aivovamma.

[JasseHames]

Minäkin ihmettelen, että mistä ihmeestä on juontunut Turun Sanomien uutissankka, jonka mukaan Gustafsson olisi ollut 4 päivän tajuttomuudessa. Olen päätynyt siihen, että toimittelijalla ovat sekoittuneet toisiinsa 4 päivän pituinen muistiaukko ja tajuttomuus. Gustafssonin ei tiedetä koskaan väittäneen olleensa tajuttomana 4 päivää. Toisaalta, koska hän ei muista ensimmäisistä sairaalapäivistään mitään, niin hän jälkeenpäin olisi tosiaan saattanut luulla olleensa tajuttomana niiden päivien ajan. On kuitenkin oletettavaa, että hänelle on kerrottu sairaala-aikana tajuissaan olemisesta. Mikäli tajuisuudestaan on kerrottu hänelle muistiaukon aikana, niin hän ei tosin kykene muistamaan sitä.

Ai Gustafsson on onnistunut teeskentelemään tajutonta neljän päivän ajan ja huijaamaan asiassa jopa lääkäreitä (tosiasiassa se ei ole onnistunut edes 1960-luvulla, kun lääkärit ovat tökkineet tajuttomaksi epäiltyä potilasta neulalla esimerkiksi jalkapohjiin) mutta ei 60 vuotta myöhemmin jostakin Gustafssonin syyllisyyden tietävää, raivotautistia lynkkausporukkaa.

Väite Gustafssonin valehtelemisesta sairaala-ajan tajuttomuudesta perustuu ainoastaan siihen, että Gustafsson 35 vuoden kuluttua murhista arveli Saloniuksen haastattelussa heränneensä joko keskiviikkoyönä, torstaina tai perjantaina ilmeisesti siihen asti kai jokseenkin tokkuraisesta tilastaan, johon liittyy muistiaukko.
Mikäli hän olisi kertonut esimerkiksi "havahtuneensa tai toenneensa päivänä muutamana" tokkurastaan, niin asia olisi epäilijöiden mielestä ehkä ok.

Awalle sellainen vaatimus, että kun lainaat kirjoituksiani, niin älä muokkaa niitä lauseita välistä poistaen. Tässä tuo poistamasi uudelleen:

Aivotärähdys ei ole sama asia kuin keskivaikea aivovamma.

Tietenkään Gustafsson eikä kukaan muukaan ihminen voi muistaa kaikkea elämässään tapahtunutta, mutta ei tämä tarkoita sitä, että hän on syyllinen Bodominjärven murhiin. Se ei tarkoita edes sitä, että kyseessä olisi minkäänlainen aihetodiste syyllisyyden puolesta.

[LexVeritas]

Sanoisin, että tuohon haastattelupätkään

et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai?"

vetoaminen on ehkä tähänastisista esitetyistä Gustafssonin väitetyn valehtelun perusteluista se kaikkein epämääräisin ja huonoin.

Awalle

Kalastivatko tai eivät, niin toinen heistä kertojan mukaan lähti juoksemaaqn murhaniemen suuntaan.

Jos tarkkoja ollaan, niin toinen heistä lähti Karjalaisen mukaan juoksemaan kohti lahdenpohjukkaa eli ei murhaniemen suuntaan. Tosin harvahan osaa sulan veden päällä juosta, niin juoksijan päämäärä oli ehkä tosiaan murhaniemi.

[awa]

.....................
Awalle sellainen vaatimus, että kun lainaat kirjoituksiani, niin älä muokkaa niitä lauseita välistä poistaen. Tässä tuo poistamasi uudelleen:

Aivotärähdys ei ole sama asia kuin keskivaikea aivovamma.

Kun lainaan tekstejäsi se on suora lainaus. Kun en lainaa koko tekstiä pyrin käyttämään pisteitä ....... ennen tai jälkeen lainausta.

Aivotärähdys on vaikea aivovamma ja se linkittyy keskivaikeaksi aivovammaksi ja Gustafssonin oireet viittaa juuri mitä neurologi Olli Tenovuo eritoten tähdensi - keskivaikea aivovamma l. aivotärähdys.Tästä ei minun mielestä ole erimielisyyttä.

Toisinpäin se menee niin, että aivotärähdys on keskivaikea aivovamma. En usko, että tätä tietoa kiistää kukaan aivovammoista vähänkin tietävä ammattilainen.

Olli Tenovuo ei tavannut Nils Gustafssonia koskaan. Olen ajatellut ja ymmärtänyt syyn niin, että neurologi Olli Tenovuo ei missään tapauksessa halunnut tavata Nils Gustafssonia, sillä hän halusi jättää itselleen sen takaoven poistua näyttämöltä siinä tapauksessa, että Gustafsson tuomittaisiin. Tenovuon kannalta pahin tilanne olisi ollut se, että Nils Gustafsson olisi oikeudenkäynnin lopuksi tunnustanut teot.

Silloin neurologi Olli Tenovuo olisi poistunut siitä "takaovesta" sivuun ja vasemmalle ja kertonut, että hän ei ole koskaan Gustafssonia tavannut eikä haastatellut - hän arvioi ainoastaan olemassa olevia potilaskertomuksia ja ne ovat tulkinnallisia ja hyvin epätarkkoja.

[awa]

Awalle

Kalastivatko tai eivät, niin toinen heistä kertojan mukaan lähti juoksemaaqn murhaniemen suuntaan.

Jos tarkkoja ollaan, niin toinen heistä lähti Karjalaisen mukaan juoksemaan kohti lahdenpohjukkaa eli ei murhaniemen suuntaan. Tosin harvahan osaa sulan veden päällä juosta, niin juoksijan päämäärä oli ehkä tosiaan murhaniemi.

Kyllä - murhaniemeen on koukattava lahden poukaman kautta kun sinne juoksee maata pitkin. En usko että Karjalainen uskoi nähneensä, että vettä pitkin olisi juosten oikaissut.

[JasseHames]

Silloin neurologi Olli Tenovuo olisi poistunut siitä "takaovesta" sivuun ja vasemmalle ja kertonut, että hän ei ole koskaan Gustafssonia tavannut eikä haastatellut - hän arvioi ainoastaan olemassa olevia potilaskertomuksia ja ne ovat tulkinnallisia ja hyvin epätarkkoja.

Eli "tulkinnallisista ja hyvin epätarkoista" potilaskertomuksista voidaan tehdä se johtopäätös, että Gustafsson teeskenteli tajuttomuuden ja muistinmenetyksen. Unohtuiko sinulta nyt se, että oikeudessa todisti mm. lääkäri Ilmo Hassinen, joka hoiti Gustafssonia tuoreeltaan. Toki kaikkea Gustafssonin syyttömyyttä tukevaa näyttöä voidaan väittää "tulkinnalliseksi ja epätarkaksi", mitä taidetaan nimittää myös vahvistusharhaksi.