Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Ross Sullivan]

^Aiheellisia nostoja. Kerrataan hölmöyksiäsi: Olet tosiaankin useaan otteeseen väittänyt, että Gustafssonin jaarittelu haastattelussa vuonna 1995:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai?"

...muka todistaisi Gustafssonin valehtelun tajuttomuudestaan, jossa hänen ei tiedetä olleen.

Toisaalta pidät kuitenkin virheettömänä väitettä Gustafssonin 4 päivän tajuttomuudesta ja muistamattomuudestaan:

Kirjoittaja Ross Sullivan » Ke Loka 30, 2024 6:52 pm

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

Nythän on kuitenkin todistettavasti niin, että vastoin väitteitäsi Gustafsson ei ollut sairaalassa 4 päivää tajuttomana, ja että hän ei ole sellaista väittänyt. Hänellä on myös muistikuvia murhia edeltäneeltä illalta ja yöltä.
Vammautumishetkensä jälkeisen 4 päivän pituisen muistiaukkonsa ajalta hänen muistinsa ei tietenkään ole palautunut, sillä ei hän nyt sentään mikään lääketieteellinen ihme ole. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus muistiaukon ajalta ei nimittäin palaudu.

Kyseisessä TS:n uutisartikkelissa ei lainkaan väitetä, että NG olisi ollut tajuton 4 päivää. Siinä nimenomaan kerrotaan, että lääkäriasiantuntijat eivät usko vammojen perusteella 4 päivän tajuttomuuden olevan mahdollista.

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Ymmärtääkseni ainoa 4 päivän tajuttomuutta väittänyt henkilö on Nisse:

https://www.youtube.com/watch?v=pXLesOFn5RU

Nisse tarinoi 8.21-8.55:

"Käytii yöllä uimassa ja...sit oltii teltassa ja...sen jälkeen o sitte filmi veks...et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai"

Se nyt on ihan selvä juttu, että Nissen useasti vaihdelleet tarinat ja vammojen liioittelu puoltavat Nissen syyttömyyttä.

[LexVeritas]

^Ei , kyll' olet edelleen väärässä ja mitä ilmeisimmin tajuamisen tasosi on hyvin kyseenalainen. Nimenomaan seuraavassa

Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

väitetään, että Gustafsson oli neljän päivän tajuttomuudessa Töölön sairaalassa. Lisäksi siinä vihjataan, että Gustafsson olisi täysin muistamaton murhia edeltäneistä tapahtumista ja annetaan ymmärtää, että vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus palautuisi. Tosiasia on, että sehän ei palaudu.

Gustafsson on mahdollisesti liioitellut vammojaan, ja mahdollisesti liioitellut niitä tietoisesti. Toisaalta on mahdollista, ettei hän ole liioitellut niitä juurikaan eikä etenkään tarkoitushakuisesti. Asialla ei ole merkitystä muille paitsi idiooteille, sillä liioitteleminen ei ole rikos eikä indisio Gustafssoninkaan tapauksessa.

Jaarittelevaan pähkäilyyn

et tota se oli...se on oliko se nyt torstai- vai perjantaiaamu ku mä muistan jotai mut en mä tiedä sit mitä oli tapahtunut että...oliks se keskiviikkoyönä mä olin herännyt kai?"

vetoaminen on hyvin tylsä ja typerä argumentti.

[Ross Sullivan]

^Joku voisi pitää itsestäänselvyyksien jankuttamista tylsänä.

"väitetään, että Gustafsson oli neljän päivän tajuttomuudessa Töölön sairaalassa." Nimenomaan ei väitetä, vaan kyseenalaistetaan Nissen väitteet (paskapuheet tajuttomuudestaan). Se on varmasti niin, että älykkäiden ihmisten mielestä syytetyn paskapuheet ja vammojen liioitteleminen puoltavat syyttömyyttä.

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Lääkärien mukaan Nisse ei siis ollut tajuttomana 4 päivää.

[Childofhale]

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Lause on vähän huonosti rakennettu, mutta sillä tarkoitetaan varmaankin sitä, että neljän päivän tajuttomuus ei sovi vammoihin. Kirjaimellisesti otettuna lause kuitenkin sisältää väitteen, että Gustafsson todellakin oli neljä päivää tajuttomana Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960.

[LexVeritas]

^Joku voisi pitää itsestäänselvyyksien jankuttamista tylsänä.

"väitetään, että Gustafsson oli neljän päivän tajuttomuudessa Töölön sairaalassa." Nimenomaan ei väitetä, vaan kyseenalaistetaan Nissen väitteet (paskapuheet tajuttomuudestaan). Se on varmasti niin, että älykkäiden ihmisten mielestä syytetyn paskapuheet ja vammojen liioitteleminen puoltavat syyttömyyttä.

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Lääkärien mukaan Nisse ei siis ollut tajuttomana 4 päivää.

Väitteessäsi ei tosiaankaan kyseenalaisteta sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson ei tietenkään ollut, vaan väitteessäsi selvällä suomenkielellä väitetään Gustafssonin olleen sairaalassa nimenomaan neljän päivän tajuttomuudessa.
Väitteesi Gustafssonin 4 päivän tajuttomuudesta on eittämättä yhtä lailla epätosi kuin myös väitteesi, ettetkö väittäisi Turun Sanomien olleen väittämättä Gustafssonin olleen neljän päivän tajuttomuudessa.
Tosiasia on myös, että tiettävästi kukaan muu paitsi sinä ja Turun Sanomat ei ole väittänyt Gustafssonin olleen neljän päivän tajuttomuudessa.

[LexVeritas]

"Bodomin kolmoismurhasta epäillyssä Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960."

Lause on vähän huonosti rakennettu, mutta sillä tarkoitetaan varmaankin sitä, että neljän päivän tajuttomuus ei sovi vammoihin. Kirjaimellisesti otettuna lause kuitenkin sisältää väitteen, että Gustafsson todellakin oli neljä päivää tajuttomana Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960.

Nimenomaan juuri niin, tai ei oikeastaan. Virke on sinänsä oikein rakennettu mutta se sisältää joko dis- tai misinformaatiota.

Ross Sullivanin virheettömäksi luulemassa väitteessä ilmoitetaan vasten tunnettuja tosiasioita, että Gustafsson oli neljän päivän tajuttomuudessa. Koskapa väite on Ross Sullivanin ilmoituksen mukaan virheetön, kyetään aukottomasti todistamaan, että Ross Sullivanin mielestä Gustafsson oli neljä päivää tajuttomana. Tosiasia on kuitenkin, että Gustafsson ei tiettävästi ollut neljää päivää tajuttomana eikä myöskään ole sellaista väittänyt, toisin kuin Ross Sullivan ja Turun Sanomat.

[awa]

^ En täysin ymmärrä tuota jankkaamistasi, se kertoo ehkä jotain koulutustasostasi. Joskus aikoinaan keskustelijan tyylistä käytettiin termiä "ammis -kirjoittaja" mielipiteineen. Ja valitettavasi nikki LexVeritas edustaa juuri sitä "ammisosaamista". Kaikki viestit on lainauksia ja oma osaaminen ja tieto on vähäistä. Tuo omituinen jankuttava provosointi ilmiselvästä asiasta paljastaa, että jotakin elämänhallinan epätasapainoa voi olla. Voi olla henkilökohtainen missio, missä on valmis vain sotkemaan kaikkea mikä vie keskustelun totuuteen. Ehkä nimimerkkikin viittaa johonkin sen kaltaiseen.

Nyt on käsitelty lehtikirjoittajan sanavalintoja, ja se ei ole mitenkään merkittvää. Tuota lehteen kirjoittava toimittajaa ei ole sitonut mikään oikeellisuus, hän on kirjoittanut lehtijuttua kansankielellä. On paljon parempi ja yksinkertaisempi puhua niistä sanomisista mitä Gustafsson on itse sanonut.

http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I

Tuossa kuulustelussa Tuominen kysyy, että mitkä oli ne vammat mitkä sinua esti kävelemästä?

Olennaista on se, että tässä vaiheessa Gustafsson jo tiesi olevansa epäilty murhaajaksi. Vastaus on erikoinen, se kannattaa kuunnella Gustafssonin ihan itsensä kertomana. Hän ei tässäkään puhu mitään aivovammasta. Tuominen kertoi, että Gustafssonin kertomus ja sairaalan antamat tiedot on vahvasti ristiriidassa! Mielestäni Tuominen tarkoitti sitä, että pään toinen puoli ei ole tohjona.....jne. Eikä mikään Gustafssonin vääristelyistä pidä paikkaansa, sen todisti sairaalan antamat tiedot. Onko ne tiedot vuodelta 1960, sitä Tuominen ei tarkenna.

Lehtimiesten kirjoitteluun ei kannata liikaa keskittyä. Tärkeimpiä on Gustafssonin kertomukset ja valokuvat

[LexVeritas]

Kerrataan vaihteeksi ilmiselviä, tiedossa olevia tosiasioita:

-Gustafsson ei ollut sairaalaan tuotaessa tajuton
-Gustafsson ei ollut sairaalassa neljää päivää tajuttomana
-Gustafssonilla on muistikuvia murhia edeltäneeltä illalta ja yöltä
-Gustafssonin ei tiedetä väittäneen, että hän olisi ollut neljän päivän ajan tajuttomana
-Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden pituudesta murhapaikalla ei ole tietoa
-Gustafsson ei kertomansa mukaan muista ensimmäisiä sairaalapäiviään

Aivovammaliiton julkaisema opas Avainasiaa Aivovammasta kertoo mm. muistiaukosta:

Muistiaukko ei tarkoita ajanjaksoa, jolloin aivovamman saanut henkilö ei muista mitään.
Muistiaukko tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aivovamman saaneella henkilöllä ei ole yhtenäisiä muistikuvia. On tavallista,että henkilöllä on hämärä muistikuva vammautumispaikalta. Tämän jälkeen saattaa olla ajanjakso, jolloin hän ei muista mitään. Vähitellen hän alkaa muistaa yksittäisiä asioita. Lopulta yhtenäinen muisti palautuu. Kun henkilöllä on muistiaukko, hän voi olla samaan aikaan erittäin väsynyt ja lievästi sekava. Hän voi myös välillä muistaa asioita hyvin ja välillä unohtaa ne. Ajan myötä muistikuvat ennen vammautumista palaavat ainakin osittain.
Vamman jälkeen olevan muistikatkon ajalta, muistikuvat yleensä jäävät pysyvästi puuttumaan.

Olli Tenovuota lainaten:

"Ihmettelen kuinka näinkin selvästä asiasta on syntynyt keskustelua".

No. Tenovuon todistajanlausunnon jälkeen keskustelua asiasta ei käräjäoikeudessa syntynytkään. Syyttäjän lääkäriasiantuntijat kuuntelivat ja hiljenivät.

[awa]

^Miksi Gustafsson ei puhu ollenkaan aivovammasta eikä mainitse aivovammaa syyksi, että hän ei pystynyt kävelemään?

http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I

Tuo "toinen puoli päätä tohjona" ei sitä kävelemään pystymistä selitä. Nuo hänellä todetut vammat mitkä on varmasti olleet on tarkasti tiedossa.

Tuo mainitsemasi lobotomia on todella mielenkiintoinen tieto, koska se liimaa melko monta "palapelin palaa" kohdalleen.

[LexVeritas]

^Gustafsson on dösäkuski eikä lääkäri. Varmaankaan siksikään hän ei osannut kertoa Tuomiselle mahdollisesta diffuusista aksonivauriostaan ja sisäkorvan tasapainoelinhäiriöstään. Gustafsson käytti kansankieltä: Toinen puoli päätä oli tohjona. Lisäksi on hyvä muistaa tosiasia: Tajuton ei muista tajuttomuuttaan eikä muistikatkostaan. Gustafsson ei ehkäpä osannut vastata Tuomisen kysymykseen, koskapa hän oli murhapaikalla ensin tajuton, sitten tajunnantasoltaan suuresti alentunut ja hänellä oli muistikatkos. Tätä ei mielestäni pitäisi olla ainakaan kovin vaikea ymmärtää.

... (Aivovamman) erittäin yleinen alkuvaiheen fyysinen oire on huimaus. Se on yleensä joko kiertohuimausta, jolloin maailma pyörii useimmiten asennon muutosten yhteydessä jonkin aikaa ympäri tai heitehuimausta, jolla tarkoitetaan epävarmaa huteraa oloa lähinnä pystyasennossa ollessa.
Kiertohuimaus on rajuudestaan huolimatta useimmiten viaton oire, joka tavallisesti johtuu tasapainoelimen saamasta täräyksestä.
---
Toisen sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriintyminen aiheuttaa tasapainojärjestelmään epäsymmetrisen tilan, jonka potilas kokee huimauksena. Tasapainoelimen äkillinen toispuolinen toimintakyvyttömyys esimerkiksi tulehduksen tai sisäkorvan vamman seurauksena aiheuttaa rajun huimauksen, joka usein parantuu muutaman viikon kuluessa aivojen tottuessa (kompensaatio) syntyneeseen epäsymmetriaan. Molempien tasapainoelinten samanaikainen vaurioituminen aiheuttaa selvästi lievemmät oireet.


Muistutan, että Gustafssonin vasemman korvan yläpuolella oli laaja ruhjehaava. Korvansa leikattiin heinäkuussa 1960.
Muistutan myös, että käräjäoikeus totesi Tuomisen todistajanlausunnossaan esittämät väitteet epäuskottaviksi, mikä lie ennen kuulematonta rikostapauksen päätutkijan sekä -kuulustelijan oltua kyseessä.
Kolmas muistamisen arvoinen asia on, että lainvoimaisen tuomion mukaan mikään ei edes kokonaisuutena arvioiden osoita, että Gustafsson olisi tehnyt väkivaltaa uhreille. Neljäs, että syyttäjä ei valittanut tuomiosta.

[JasseHames]

Eli keksitään Gustafssonin väittäneen olleensa neljä päivää tajuttomana sairaalassa ja todetaan, ettei Gustafsson ollut neljää päivää tajuttomana sairaalassa. Kun "aihetodisteet" Gustafssonia vastaan olivat tätä laatua, niin eipä ihme, etteivät syyttäjät valittaneet hovioikeuteen. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka tämän houreen takana on. Haapalako vai Tuominen?

[LexVeritas]

Toinen paradoksaalinen johtopäätös ja "raskas aihetodiste":

"Mikäli Nissellä olisi ollut keskivaikea aivovamma, johon tyypillisesti liittyy vain osittain palautunut muistamattomuus, niin hänen muistamattomuutensa ulottuisi murhia edeltäneelle ajalle, jonka Nisse muistaa epäilyttävän huonosti."

[awa]

^Gustafsson on dösäkuski eikä lääkäri. Varmaankaan siksikään hän ei osannut kertoa Tuomiselle mahdollisesta diffuusista aksonivauriostaan ja sisäkorvan tasapainoelinhäiriöstään. Gustafsson käytti kansankieltä: Toinen puoli päätä oli tohjona. Lisäksi on hyvä muistaa tosiasia: Tajuton ei muista tajuttomuuttaan eikä muistikatkostaan. Gustafsson ei ehkäpä osannut vastata Tuomisen kysymykseen, koskapa hän oli murhapaikalla ensin tajuton, sitten tajunnantasoltaan suuresti alentunut ja hänellä oli muistikatkos. Tätä ei mielestäni pitäisi olla ainakaan kovin vaikea ymmärtää.

Onhan se todella erikoista, että Gustafsson ei maininnut aivovammasta mitään. Jos hän olisi ollut sen aivovamman vuoksi päiväkausia tokkuraisena ja muistamattomana. Gustafssonilla oli neljäkymmentä vuotta aikaa tuota asiaa miettiä. Tottakai hän tiesi mitä siellä sairaalassa tapahtui tai oli tapahtunut ja miten hän oli siellä toiminut. Ei hän ajatellut, että hänellä oli jokin aivovamma ja siinä hän oli hyvin todennäköisesti aivan oikeassa. Ei ollut aivotärähdystä l. keskivaikeaa aivovammaa suurempaa.

Tuo Tuomisen Gustafssonille kuulusteluissa esittämä kysymys oli hyvin osuva - että mikä sinua esti siellä niemellä liikkumasta tai toimimasta? Gustafsson ei mainitse aivovammasta yhtään mitään!

Lääkärit vuonna 1960 varmasti tekivät kaikkensa, että Gustafsson olisi päässyt ahdistuksestaan ja viimeisinpänä keinona jopa miettineet oireita poistavaa lobotomiaa.

[LexVeritas]

Gustafssonin on ollut miltei yhtä vaikeaa arvioida aivovammaansa kuin awan.

Tulee tosiaan ottaa huomioon, että Gustafsson on ollut murhapaikalla tuntemattoman pituisen ajan ensin tajuton ja sitten tajunnantasoltaan edelleen suuresti alentuneessa tilassa. Koko tuolta ajalta hänellä on muistikatkos, johon liittyvä lääketieteellinen fakta on, että vammautumishetken jälkeisen muistikatkoksen aikaiset tapahtumat eivät palaudu muistiin.
Fakta on, että Gustafsson ei tiedä itse mitään tajuttomuudestaan eikä muistikatkoksensa aikana tapahtuneesta, ellei joku ole kertonut hänelle niistä. Mikäli joku on kertonut hänelle niistä 4 päivän pituisen muistikatkoksensa aikana, hän ei voi muistaa sitä.

Gustafssonin aivoruhjetasoisen diffuusin keskivaikean aivovamman aiheuttama täysi tajuttomuus on luultavimmin kestänyt murhapaikalla yli puolen tunnin ajan. Toispuolinen sisäkorvan tasapainoelinhäiriönsä on kompensoitunut parin viikon sairaalahoidon aikana. Vammautumishetken jälkeisen muistikatkoksen pituus on neljä päivää ja sen aikaiset muistikuvat puuttuvat normaaliin tapaan myös Gustafssonilta. Ajalta ennen vammautumista Gustafssonin muisti on palautunut ainakin osittain, kuten kuuluukin.

Uusi "raskas aihetodiste":

"Gustafsson ei maininnut diffuusia aksonivauriota eikä sisäkorvan tasapainoelinhäiriötä tulkintaongelmistaan kuuluisaksi tulleelle Tuomiselle, vaan kertoi ainoastaan puolen päänsä olleen tohjona."

[awa]

Gustafssonin on ollut miltei yhtä vaikeaa arvioida aivovammaansa kuin awan.

Tulee tosiaan ottaa huomioon, että Gustafsson on ollut murhapaikalla tuntemattoman pituisen ajan ensin tajuton ja sitten tajunnantasoltaan edelleen suuresti alentuneessa tilassa. Koko tuolta ajalta hänellä on muistikatkos, johon liittyvä lääketieteellinen fakta on, että vammautumishetken jälkeisen muistikatkoksen aikaiset tapahtumat eivät palaudu muistiin.
Fakta on, että Gustafsson ei tiedä itse mitään tajuttomuudestaan eikä muistikatkoksensa aikana tapahtuneesta, ellei joku ole kertonut hänelle niistä. Mikäli joku on kertonut hänelle niistä 4 päivän pituisen muistikatkoksensa aikana, hän ei voi muistaa sitä.

Nuo väitteesi on aivan keksittyjä olettamia. Mitään varmoja todisteita niistä ei ole.

Miten ihmeessä sinä voit sanoa, että Gustafsson ei itse tiedä tajuttomuudestaan? Sen tietää ainoastaan Gustafsson itse ja vahva epäilykseni on, että sinä et ole Gustafsson.

Gustafssonin aivoruhjetasoisen diffuusin keskivaikean aivovamman aiheuttama täysi tajuttomuus on luultavimmin kestänyt murhapaikalla yli puolen tunnin ajan. Toispuolinen sisäkorvan tasapainoelinhäiriönsä on kompensoitunut parin viikon sairaalahoidon aikana. Vammautumishetken jälkeisen muistikatkoksen pituus on neljä päivää ja sen aikaiset muistikuvat puuttuvat normaaliin tapaan myös Gustafssonilta. Ajalta ennen vammautumista Gustafssonin muisti on palautunut ainakin osittain, kuten kuuluukin.

Mistä ihmeestä sinä tuon diagnoosin oikein tempaisit? Asiantuntijaläkärit olivat sitä mieltä, että keskivaikea aivovamma l. aivotärähdys on toki mahdollinen, mutta siitäkään ei ole näyttöä.

Sisäkorvassa ei ole diagnosoitu minun mielestä mitää tasapainoelimen häiriötä. Luun hippunen sieltä jouduttiin heinäkuussa 1960 poistamaan kun tihkutteli hieman verta ja ei parantunut. Miksi ei parantunut - no sen vuoksi kun Nils Gustafsson poltti ahkerasti tupakkaa. Tasapainon kanssa sillä korvan luuhipulla ei ole mitään tekemistä, se nähdään Gustafssonin kotiintulokuvissa kun hän nousee ylös ja ulos ahtaalta auton takapenkiltä yhden jalan varassa kiertyen. Hänellä oli erinomainen tasapaino.