vivy kirjoitti: La Marras 02, 2024 7:06 pm
Marilynmarilyn kirjoitti: La Marras 02, 2024 7:55 am
Juuri tästä syystä pitäisi kontrolloida paremmin, ketkä saavat opettaa lapsia käyttämään aseita (ja ketkä ylipäätään saavat omistaa aseita). Jotkut ihmiset vain eivät ymmärrä lapsista ja nuorista mitään.
No hohhoijjaa taas. Täällä maalla on ihan normaalia, että 12-vuotias on jo metsällä mukana ja osaa käyttää myös asetta. Rinnakkaisluvan aseeseen saa 15 vuotta täyttänyt.
Toki tuon aseen viemisen kaappiin olisi voinut hoitaa aikuinen.
Niin haulikkoa tai kivääriä. Revolveri on asia erikseen. Sellaisella tuskin metsästetään? Varmaan enemmän keräilyyn tms. kun ei nyt hirveän tehokas ase. Haulikolla tai kiväärillä saa kohteen kaiketi helpommin nurin. Onneksi Riku ei niitä ottanut asekaapista vaikka siellä asekaapissa oli aika laaja kirjo aseita. Tosin jonkun haulikon tai kiväärin kuljettaminen olisi ollut hieman haastavampaa kun revolveri panoksineen meni addujen isoissa taskuissa.
Koko suunnitelma olisi todennäköisesti kuivunut kasaan, jos isoisällä EI olisi ollut aseita tai avain olisi ollut paremmassa paikassa kun tuonkin paikan olisi voinut löytää penkomalla. Ja poika ei jättänyt asetta viemättä kaappiin vaan otti sen myöhemmin hakemalla avaimen läheisestä lipastosta ja avaamalla kaapin itse ja tuolloin ottamalla sen aseen itselleen patruunoineen. Ja myös sai suostuteltua laittaa patruunat samaan kaappiin.
Onkohan tuo isoisä sitten, joku metsästäjä tms kun noita aseita on noinkin paljon?
Olisi kiva tietää tekijän nykyisistä oloista tai saada uusi haastattelu, että miltä nyt tuntuu sekä tekijältä tai läheisiltä.
Mutta todennäköisesti emme kuule asiasta enempää. Tekijä kun ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa hänelle tulee vain vahingonkorvaukset. Ja lastensuojelun huostasta pääsee pois viimeistään noin 5 vuoden päästä eli kun täyttää 18 vuotta.
Ellei sitten todettu mielisairaaksi jolloin hoito voi olla pitempi. Uuden nimenkin saanee, koska se tuntuu olevan luontainen oikeus Suomessa henkirikosten tehneille. Menneisyys kuitenkin seuraa varmasti perässä, mutta kuinka moni tunnistaisi tämän henkilön kadulla, Suomi on kuitenkin aika pieni maa. Joskin menneisyys monesti paljastuu viimeistään jossain vaiheessa. Parempi melkein muuttaa ulkomaille.
Kun kerran tehnyt henkirikoksen niin uusimisen riski on aina. Mutta silloin pääseekin lusikoimaan kakkua, joka murhassa on elinkautinen.
Sitä vaan mietin, että miten tuollaisen teon kanssa voi elää kun tietää surmanneensa yhden ja haavoittaneen kahta vakavasti. Jos on kieroutunut mieli niin se voi tuntua vain "kivalta".
Tällaisia tapauksia saisi ehkä ehkäistyä, jos valtiolta heruisi enemmän rahaa mielenterveyspalveluihin. Kun niiden taso on Suomessa mitä on nykyään. Myös koulupsykologin saatavuus on heikkoa nykyään. Olikohan täälläpäin mahdollisuus sellaiseen kerran kuussa hyvällä tuurilla. En tiedä millainen tilanne oli Myrskylässä mutta kyseessä on pieni kunta.. ja kiusattiinko häntä siellä?