Jos väitetään vain sillä perusteella, että KRP epäilee, että astaloin ja teräasein aseistautunut Gustastafsson sai n. 60 kg painavan Boismanin nyrkeistä ja potkuista sellaiset vammat, että päätä ommeltiin noin puolituntia ml. puukonpistot (ehkä joidenkin mielestä jaloilla ja käsillä tämä on jotenkin mahdollista), nenästä valui aivoselkäydinnestettä, kallonpohja murtui (mitä Brillen hematooma indikoi luotettavasti), leuka murtui, tasapainoelin vaurioitui, kuulo heikkeni toisesta korvasta pysyvästi yms., niin minä en sellaiseen usko.
Ja tässä vielä kertauksena varmasti puolueettoman lääkäriasiantuntijan, neurologian professori Olli Tenovuon näkemys siitä, saiko Gustafsson aivovamman:
https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?p=1573549#p1573549 kirjoitti:
Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli.
Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö
aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että
Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena
huomattavat ruhjeet ja murtumat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa
kohtaan vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa,
poskiluussa sekä kallonpohjassa ohimoluussa. Ns. Brillen hematooma on
luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta. Aivovammojen
syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan
sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita
luunmurtumia. Kun voima ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen
keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on
odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös
aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen
verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta, ja nyt lisäksi
Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä
oli ollut kohonnut. Tulkinnanvaraiset seikat eli havainnot tajunnan alenemasta,
jolta osin kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista joka viittaisi
teeskentelyyn, sopivat juuri aivovammaan. Muistiaukon olemassaoloa ei voida
arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii
muihin perusteisiin.
[kannattaa lukea koko tuomio ajatuksen kanssa]