Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[snufkin]

Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.

- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi.

Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

Sekä Hirvensalo ja Öhman että myös röntgenlääkäri Antti Servo pitivät vakavan aivovaurion mahdollisuutta erittäin pienenä.

Tämä olisi hyvä todennäköisyysdenialistien pitää mielessä: on epätodennäköistä ja kyseenalaista, että asiat menivät muistikatkoksen osalta niinkuin niinden 1960 väitettiin menneen.

Myös:

Tapaturmakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo pitää todennäköisenä, että kolmoismurhasta syytettyä Gustafssonia on lyöty tai potkaistu useamman kerran päähän niin, että hänen leukaluunsa ovat murtuneet.

"Vammoja ei ole aiheutettu millään kovin kovalla ja raskaalla esineellä. Pään alueelle ei ole kohdistunut mitään ruhjovaa väkivaltaa", hän kertoi.

Hirvensalon näkemys tarkoittaa sitä, että Gustafssonin vammat olisivat syntyneet eri tavalla kuin telttaretkellä kuolleiden vammat. Syyttäjän ja poliisin mukaan heidät surmattiin teräaseella ja jollain laakealla, painavalla esineellä.

Hirvensalon mukaan Gustafssonista ei ole havaittu merkkejä puukoniskuista, joista hän on itse kertonut. Vammat eivät olleet hengenvaarallisia, Hirvensalo totesi.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000004332652.html

[LexVeritas]

Nimenomaan turkulaisten toimittajien sanalliset muotoilut vaikuttavat olevan joillekuille suoranainen päähänpinttymä:

Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Gustafssonille on hänellä todettujen vammojen ja oireiden perusteella merkitty diagnoosiksi kesällä 1960 aivoruhjetasoinen aivovamma, joka Öhmanin mukaan saattoi olla diffuusi. Näin ollen kyseessä olisi vähintään keskivaikea DAI-tyyppinen aivovamma, johon liittyvä muistikatkos on tyypillisesti 1-7 vrk pitkä.

Sekä Hirvensalo ja Öhman että myös röntgenlääkäri Antti Servo pitivät vakavan aivovaurion mahdollisuutta erittäin pienenä.

Entäs keskivaikean aivovamman? Arviointia vaikeutti huomattavan paljon se, että Gustafssonin röntgenkuvia ei enää ollut saatavilla.

"Vammoja ei ole aiheutettu millään kovin kovalla ja raskaalla esineellä. Pään alueelle ei ole kohdistunut mitään ruhjovaa väkivaltaa"

Entäs Gustafssonin ohimon alueella todettu laaja, ompelein hoidettu ruhjehaava? Oliko se sittenkin terävän väkivallan aiheuttama, jos ei kerran ruhjovan?

On tosiaan mahdollista, että Gustafssonin haavoja ei aiheutettu millään kovin kovalla ja raskaalla esineellä, kuten ei ehkä muidenkaan uhrien. Toisaalta voi olla myös, että lyönnit osuivat Gustafssoniin syystä tai toisesta heikommalla voimalla esim. lyöjän väsähtämisen, senhetkisen sijainnin tai asennon takia.

Hirvensalon mukaan Gustafssonista ei ole havaittu merkkejä puukoniskuista, joista hän on itse kertonut. Vammat eivät olleet hengenvaarallisia, Hirvensalo totesi.

Mm. posken haavan/haavojen syntymekanismi on tuntematon. Se tarkoittaa, että myöskään merkkejä puukoniskuista poskessa ei ole voitu varmistaa. Oikeuslääkäri Lunettan havaintojen mukaan Gustafssonilla oli muualla päässään myös teräaseväkivallan jälkitiloiksi sopivia arpia, joiden syntyhistoriaa ei tunneta.

Vammat eivät olleet hengenvaarallisia, Hirvensalo totesi.

Miksi niiden olisi pitänyt olla hengenvaarallisia? Oleellista on, oliko Gustafsson iskujen jälkeen esim. 30 minuutin ajan tajuton ja toimintakyvytön. On täysin mahdollista eikä millään todennäköisyydellä poissuljettavissa, että hän oli.
Kirjoitteli muinainen reportteri Turuust sitten mitä hyvänsä.

[snufkin]

Koita nyt LexVeritas ymmärtää, että:

"Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Kyseenalaista eli siis epätodennäköistä. Vastaus tähän ei siis ole "kyseessä oli vähintään keskivaikea aivovamma" vaan "epätodennäköisesti kyseessä oli keskivaikea aivovamma"

[LexVeritas]

^Yritä itse edes puoliksi ymmärtää Öhmanin todenneen, että jos Gustafssonin aivovamma oli (hyvin yleinen) DAI-tyyppinen aivovamma eli diffuusi aksonivaurio, niin se ei näkynyt kuvantamismenetelmin, joten sitä ei kyetty 60-luvulla eikä myöhemminkään toteamaan. Nimenomaan ohimoalueelle kohdistunut, voimaltaan vähäinenkin isku voi aiheuttaa vakavan aivovamman.

Gustafssonin vammat, oireet ja mm. aivosähköfilmin löydös tukevat aivoruhjetasoista, kenties diffuusia, vähintään keskivaikeaa aivovammaa. Gustafssonin muistamattomuudessa vammautumishetken jälkeiseltä ajalta ei ole kummasteltavaa.

"Ihmettelen, miten näin selvästä asiasta on edes syntynyt keskustelua."

lausui Olli Tenovuo oikeudessa.

[snufkin]

^Yritä itse edes puoliksi ymmärtää Öhmanin todenneen, että jos Gustafssonin aivovamma oli (hyvin yleinen) DAI-tyyppinen aivovamma eli diffuusi aksonivaurio, niin se ei näkynyt kuvantamismenetelmin, joten sitä ei kyetty 60-luvulla eikä myöhemminkään toteamaan.

Gustafssonin oireet ja mm. aivosähköfilmin löydös tukevat aivoruhjetasoista diffuusia, vähintään keskivaikeaa aivovammaa. Gustafssonin muistamattomuudessa vammautumishetken jälkeiseltä ajalta ei ole kummasteltavaa.

" että jos Gustafssonin aivovamma oli"... niin jos ja jos. Se on aivan turha jossitella tuollaisella, kun ensinnäkään ei voida tietää ja toiseksi meillä on asiantuntijalääkärit, jotka mm. tuosta syystä kommentoivat todennäköisyyksiä. Jos tuollainen DAI-tyyppinen aivovamma muistikatkoksineen olisi yleinen, nuo myös nuo NG:n oireet olisivat yleisiä. Nyt kuitenkin niin Öhmän, Hirvensalo ja Kontio ovat vedonneet kokemukseensa siinä, että tuollainen muistikatkos noilla havaituilla vammoilla ei ole todennäköistä. 1-7vrk muistikatkos, jonka liitit DAI-aivovammaan ei siis voi olla ainakaan yhtä yleinen kuin itse aivovamma. Etenkin, jos diffuusi aksonivauriot eivät perinteisin kuvantamismenetelmin näy, niin se antaa kuvan, että kyseessä voi olla luultua yleisempi vaurio. Et voi siis vetää johtopäätöksiä muistikatkosta pelkästään DAI-aivovamman yleisyyteen vedoten. Etenkään, kun ei tiedetä oliko kyseessä tuo vamma.

Hirvensalo:

Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.

- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.

Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalo piti Gustafssonin vammoja tavanomaisina nyrkiniskuvammoina.

- Tällaisia on meillä sairaalassa todella paljon.

Syyttäjän todistajana kuultu Hirvensalo oli perehtynyt Gustafssonin vanhoihin lääkärintodistuksiin ja uusiin Gustafssonille tehtyihin tutkimuksiin.

- Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.

Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma

Öhman:

On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että
Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta
sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3 - 5 vuorokauden
pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen

Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Kontio:

Sekä Hirvensalo ja Öhman että myös röntgenlääkäri Antti Servo pitivät vakavan aivovaurion mahdollisuutta erittäin pienenä..

Hirvensalo, Öhman ja Servo:

. Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja
saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle. .

Jos DAI-vamma pitkine muistikatkoksineen nakkiokioskivammoilla olisi yleinen, niin varmasti Kontio ja Hirvensalo olisivat nostaneet todennäköisyyttä sen muistikatkoksen paikkaansapitämisen mahdollisuudelle. He ovat varmasti hoitaneet lukuisia nakkikioskivammoja viikottain. Joko DAI-vamma nakkikioskivammoilla ei ole yleinen tai DAI-vammaan liittämäsi muistikatkos ei ole yhtä yleinen kuin DAI-vamma. Joka tapauksessa voidaan asiantuntijalääkärien kokemukseen vedoten todeta, että NG:n ilmoitettu muistikatko on epätodennäköinen ja vakavaan aivovammaan liittyvä alentunut tajunnantaso murhia seuranneena päivänä vielä epätodennäköisempi.

On se kumma, kun pitää omat argumentit rakentaa jossitteluiden ja epätodennäköisyyksien varaan sen sijaan, että hyväksyisit occamin partaveitsen periaatteen ja luottaisit neljään asiantuntijalääkäriin.

[LexVeritas]

Kommentoidaanpas vaihteeksi käänteisessä järjestyksessä!

Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja
saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle. .

Ja usein on myös niin, etteivät tule omin voimin.

Sekä Hirvensalo ja Öhman että myös röntgenlääkäri Antti Servo pitivät vakavan aivovaurion mahdollisuutta erittäin pienenä..

Eivät varmastikaan pitäneet vakavan aivovaurion mahdollisuutta erittäin pienenä, vaan vaikean.
Entäs keskivaikean?

Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.

Se tosiaan on kyseenalaista, sillä kuten Öhman itsekin totesi, diffuusia aivovammaa ei useinkaan kyetä toteamaan. DAI-tyyppinen aivovamma on yleisin aivovammatyyppi. Gustafssonilla hyvinkin mahdollisesti oli vamma, jota ei tyypillisesti kyetä toteamaan muuten kuin vammojen ja oireiden kuten esim. ohimon ruhjevamman ja muistikatkoksen perusteella. Gustafssonin ohimovamma ja muistikatkon pituus sopii täysin keskivaikeaan aivovammaan.

Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.

Gustafssonin leukavammat olivat tosiaan matalaenergisiä aivan kuten olivat vammat myös muilla uhreilla eli Björklundilla, Boismanilla ja Mäellä, joilla jokaisella oli kuten Gustafssonillakin vasemmalla puolen päätään pahoinpitelyvammoja, jotka johtuivat suuresta väkivallasta.
Mäkeen verraten Gustafssonia oli kuitenkin lyöty useamman kerran astalolla ja teräaseella, kuten useamman kerran ehkä myös Boismaniin verraten, sillä tietoa Gustafssonin kaikkien haavojen syntymekanismeista ei ole.
Boismanin oikeassa kädessä ei ollut jälkiä lyömisestä eikä torjumista ja vasemmassakin vain vähäistä hankautumaa, joka todettu luultavimmin torjuntavammaksi. Gustafssonin murtumien ja todettujen ruhjehaavojen syntyminen ainakaan Boismanin nyrkiniskujen aiheuttamana ei siis ole luultavaa.

Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.

Ei ole ristiriitaa.
Käypä selitys olisi tosiaan se, että Gustafsson oli tapahtuma-aikana hyvinkin mahdollisesti "syvästi" tajuton. Mielestäni tajuttomuus on tosin aina syvää. Jos ei ole, niin ei ole tajuton.


Nikki snufkinilla on kovasti nyrjähtänyt "ideologinen" asenne tähän "väittelyyn". En se kuitenkaan ole minä, vaan hän, joka jossittelee. Lyhyesti:

Lainvoimaisesti syyttömällä Gustafssonilla diagnosoitiin kesällä 1960 aivoruhjetasoinen, kenties diffuusi aivovamma. Kukaan häntä hoitaneista lääketieteen edustajista ei ole kyseenalaistanut diagnoosia silloin eikä myöhemmin. Röntgenkuvat ovat hävitetyt laissa määrätyn säilytysajan tultua täyteen. Näytöltään loogisena vähintään keskivaikeata aivovammaa piti mm. aivovammadiagnostiikan johtaviin asiantuntijoihin lukeutuva Olli Tenovuo 45 vuotta myöhemmin. Diagnoosit eivät kumoudu Turun Sanomissa eivätkä minfossa.

[snufkin]

Huutista ainahan sitä voi väittää vastaan neljälle asiantuntijalle ja vääntää vakavan ja vaikean eroista : D

[LexVeritas]

^Eipä noilla asiantuntijoilla ollut esittää mitään näyttöä, ettei Gustafssonilla olisi ollut keskivaikeaa aivovammaa. Muistas se, huutistelija!

[snufkin]

...muuta kuin vuosikymmenien kokemuksensa

LOL : D

[LexVeritas]

...muuta kuin vuosikymmenien kokemuksensa

LOL : D

Sitähän minäkin, että vitsihän se on. Ei sovi lääkäreiden tehdä vuosikymmeniä jälkeenpäin aivovamma- eikä etenkään aivovammattomuusdiagnooseja pelkän kokemuksensa varassa. Tulee olla hoitava lääkäri, joka diagnoosin tekee tutkittuaan ensin potilaan vamman ollessa ns. päällä.

[snufkin]

^Tenovuohan se vasta hoitava lääkäri onkin Gustafssonia hoitanut lääkäri onkin : D

Miksi pelkäät occamin partaveitsen periaatetta?

[Ross Sullivan]

^Tenovuohan se vasta hoitava lääkäri onkin : D

Miksi pelkäät occamin partaveitsen periaatetta?

Niin, yksi lääkäri kuriositeettina vänkäämässä muita vastaan. Ei ihme, että Blexi joutuu uhkailla ja kiukutella, koska hänen argumenttinsa ovat niin heikkoja.

[LexVeritas]

^ Ei lainkaan silleen, taaskaan.

Diagnoosin Gustafssonin aivoruhjetasoisesta aivovammasta teki häntä hoitanut neurokirurgi Niilo Karikoski, myöhempi sotavammasairaalan ylilääkäri ja lääkintöneuvos. Hänen lisäkseen Gustafssonia hoiti ainakin neurokirurgi Teuvo Mäkelä.

Karikosken muistokirjoitus Hesarissa 29.10.1995:

Lääkintöneuvos Niilo Karikoski: Sotainvalidien kuntoutuksen tarmokas kehittäjä

Sotainvalidien lääkintähuollon keskeinen kehittäjä ja Kaunialan sotavammasairaalan pitkäaikainen ylilääkäri, lääkintöneuvos Niilo Karikoski kuoli vaikeaan sairauteen 28. syyskuuta Helsingissä. Hän oli 82-vuotias.

Karikoski oli syntynyt 9. marraskuuta 1912 Oulussa. Hän tuli ylioppilaaksi 1932 Raahessa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1946. Hän erikoistui kirurgiksi 1950, neurokirurgiksi 1953 ja sai lääkintöneuvoksen arvonimen 1972. Lääkintämajuriksi hänet ylennettiin 1970.

Karikoski osallistui talvi- ja jatkosotaan joukkosidontapaikan, kenttäsairaalan ja myöhemmin sotasairaalan lääkärinä Suomen Punaisen Ristin sairaalassa. Sodan jälkeen hän toimi Lapissa miinanraivausjoukkojen lääkärinä; olot olivat raskaat ja vaikeat.

"Siinä aukeni sosiaalinen silmäni eikä se vieläkään ole mennyt kiinni", hän luonnehti syntymäpäivähaastattelussaan 1972.

Karikoski antautui koko tarmollaan vaikeimmin vammautuneiden sotainvalidien lääkintähuollon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hän toimi Kaunialan sotavammasairaalan konsultoivana lääkärinä 1946-51 ja sen jälkeen sairaalan ylilääkärinä vuoteen 1978.

Tuhannet Suomen sotainvalidit oppivat tuntemaan Karikosken hyväntuulisen hahmon ja hänen ronskin huumorinsa. "Mie lähin tähän työhön siinä mielessä, että vaikka ois kuinka äkkiväärä kaveri tuolta Pitkänsillan takaa, ei panisi ärräpäitä minun nimeni yhteyteen, kun kuulee sen mainittavan", hän kertoi jäädessään eläkkeelle 1978.

Karikoski saavutti päämääränsä: potilaiden luottamuksen. Kaunialan toverikunta perusti 1984 hänen nimeään kantavan säätiön, jonka tarkoitus on hankkia virkistystä laitospotilaille. Sota-ansioistaan saamiensa kunniamerkkien lisäksi hän sai työstään sotainvalidien hyväksi rauhan aikana harvinaisen kolmannen luokan Vapauden ristin punaisen ristin kera.

Kaunialan-työnsä ohessa Karikoski muun muassa opetti neurokirurgiaa yliopistossa ja piti yksityisvastaanottoa Helsingissä viime hetkiinsä asti; viimeisen potilaansa hän otti vastaan kolme päivää ennen kuolemaansa.

[Ross Sullivan]

Miten Karikosken muistokirjoitus liittyy yhtään mihinkään? Oletko keksinyt uusia tapoja yrittää vaientaa sananvapautta?

[Bosse]

Ihmettelevä kysyy: Miksi Tuulikin pää oli peitetty huovalla?

SB makasi selällään telttakangas koko yläruumiin siis myös kasvojen peittona. Irmeli makasi vasemmalla kyljellään ja mahdollisesti puolittain mahallaan niin, että kasvot olivat alaviistoon oikealle (vasemmalla poskellaan).
Katsoin Telttaretki-kirjasta löytyvän klassiseen uhrien peittelyn pulmakohtaan yhdistetyn youtube-lähdeviitevideon: ”Der Fall Hinterkaifeck die wahre Geschichte hinter Tannöd”, jossa müncheniläisen Polizeihochschule Fürstenfeldbruckin rikoskomisariot ja rikosanalyytikot kertovat uhrien peittämisen tekijän toimesta olevan eräänlaista ”emotionaalista hyvitystä”, joka osoittaa uhrin ja tekijän välillä olleen aikaisemmin intensiivinen suhde tai kanssakäyminen, he siis tunsivat toisensa, ja peittely on siten yleisimmin omantunnon synnyttämää katumusta. Tämä analyysi siis löytyy videon kohdasta 27 min eteenpäin, kannattaa katsoa.
”Kun en näe teitä, en näe mitä olenkaan tehnyt”, kuvaa rikoskomisario Michaela Forderberg-Zankl uhrien peittämisen motiivia.