Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[snufkin]

Ihmettelevä kysyy: Miksi Tuulikin pää oli peitetty huovalla?

SB makasi selällään telttakangas koko yläruumiin siis myös kasvojen peittona. Irmeli makasi vasemmalla kyljellään ja mahdollisesti puolittain mahallaan niin, että kasvot olivat alaviistoon oikealle (vasemmalla poskellaan).
Katsoin Telttaretki-kirjasta löytyvän klassiseen uhrien peittelyn pulmakohtaan yhdistetyn youtube-lähdeviitevideon: ”Der Fall Hinterkaifeck die wahre Geschichte hinter Tannöd”, jossa müncheniläisen Polizeihochschule Fürstenfeldbruckin rikoskomisariot ja rikosanalyytikot kertovat uhrien peittämisen tekijän toimesta olevan eräänlaista ”emotionaalista hyvitystä”, joka osoittaa uhrin ja tekijän välillä olleen aikaisemmin intensiivinen suhde tai kanssakäyminen, he siis tunsivat toisensa, ja peittely on siten yleisimmin omantunnon synnyttämää katumusta. Tämä analyysi siis löytyy videon kohdasta 27 min eteenpäin, kannattaa katsoa.
”Kun en näe teitä, en näe mitä olenkaan tehnyt”, kuvaa rikoskomisario Michaela Forderberg-Zankl uhrien peittämisen motiivia.

^Kyllä, juuri näin. Tämä on se psykologinen aspekti, joka muiden vastaavien merkkien ohella, osoittaa tiettyyn suuntaan. Näille merkeille LexVeritas vaikuttanee olevan sokea mikä voidaan nähdä tuosta miten hän ei osaa nähdä NG:n puheissa jälkeenpäin mitään epäilyttävää.

Mikä johtunee osin siitä, että miehet ovat naisia huonompia tulkitsemaan nonverbaalista viestintää: esimerkkinä autismi on miehillä yleisempää kuin naisilla ja autismiin liittyy vaikeus tulkita verbaalisia sekä nonverbaalisia merkkejä. Uskon, että osa tämän keskustelun eriäväisyyksistä selittynee jakautumisella leireihin, joissa toisessa on autistisia ominaisuuksia omaavat ja toisessa nonverbaalista ja verbaalista viestintää paremmin tulkitsevat.

[LexVeritas]

Ihmettelevä kysyy: Miksi Tuulikin pää oli peitetty huovalla?

SB makasi selällään telttakangas koko yläruumiin siis myös kasvojen peittona. Irmeli makasi vasemmalla kyljellään ja mahdollisesti puolittain mahallaan niin, että kasvot olivat alaviistoon oikealle (vasemmalla poskellaan).
Katsoin Telttaretki-kirjasta löytyvän klassiseen uhrien peittelyn pulmakohtaan yhdistetyn youtube-lähdeviitevideon: ”Der Fall Hinterkaifeck die wahre Geschichte hinter Tannöd”, jossa müncheniläisen Polizeihochschule Fürstenfeldbruckin rikoskomisariot ja rikosanalyytikot kertovat uhrien peittämisen tekijän toimesta olevan eräänlaista ”emotionaalista hyvitystä”, joka osoittaa uhrin ja tekijän välillä olleen aikaisemmin intensiivinen suhde tai kanssakäyminen, he siis tunsivat toisensa, ja peittely on siten yleisimmin omantunnon synnyttämää katumusta. Tämä analyysi siis löytyy videon kohdasta 27 min eteenpäin, kannattaa katsoa.
”Kun en näe teitä, en näe mitä olenkaan tehnyt”, kuvaa rikoskomisario Michaela Forderberg-Zankl uhrien peittämisen motiivia.

Hyvä, vaikkakaan ei uusi huomio. Muun muassa minä olen maininnut seikasta lukuisia kertoja: Mäki oli uhreista ainoa, jolla ei ollut teräasevammaa. Hän oli uhreista myös ainoa, jota ei oltu lyöty kasvoihin. Hänen päänsä oli huovan alla.
Tarkkaa tietoa ei kuitenkaan ole, oliko hänen päänsä tarkoituksella peitetty, vai oliko se jotenkin muuten joutunut huovan (ja Björklundin jalan) alle.
Mitään viitettä ei ole, että nimenomaan Gustafsson olisi peittänyt huovalla parin viikon ajan tuntemansa Mäen (tai telttakankaalla Boismanin) pään. Gustafssonilla ja Mäellä ei tiedetä olleen mitään keskinäistä "intensiivistä suhdetta tai kanssakäymistä".
Mäen tuntemista ihmisistä tiedossani ovat Mäen perheenjäsenet, Boisman ja Gustafsson, naapurinsa Björklundit/Takalat, Kaija Ryynänen sekä salaperäiset "Masa + Hessu". Oletettavaa kuitenkin on, että hän heidän lisäkseen on tuntenut myös muita ihmisiä. Sama pätee tietenkin myös Boismaniin. Verijälkitutkimuksen mukaan telttakankaan sisäpuolella on Boismanin hengitysverta hänen suunsa kohdalla, joten jos Boismanin pää on "peitelty", niin se lienee tapahtunut hänen ollessaan vielä elossa.

[JasseHames]

Diagnoosin Gustafssonin aivoruhjetasoisesta aivovammasta teki häntä hoitanut neurokirurgi Niilo Karikoski, myöhempi sotavammasairaalan ylilääkäri ja lääkintöneuvos. Hänen lisäkseen Gustafssonia hoiti ainakin neurokirurgi Teuvo Mäkelä.

Olikohan Karikoskikin lynkkausporukan mielestä älyllisesti rajoittunut ja/tai lahjottu ja/tai painostettu ja/tai kännissä, kun teki "väärän" diagnoosin.

[MrEhtivä]

Todennäköisesti muitakin kuin NG on siirretty ambulanssi-henkilökunnan toimesta, ennen Poliisin paikalle tuloa.

Emme siis varmuudella tiedä kenenkään 4 henkilön tarkkaa paikka. Olivatko miten siellä teltassa, kasassa vai lomittain.
Ambulanssi-henkilökuntahan oli myös leikannut telttakangasta jos oikein muistan.

Tuo peittely juttu muuten pitää paikansa ja on hyvä. Tietenkin "älykäs" tekijä voisi silläkin yrittää hämätä.

[LexVeritas]

Todennäköisesti muitakin kuin NG on siirretty ambulanssi-henkilökunnan toimesta, ennen Poliisin paikalle tuloa.

Emme siis varmuudella tiedä kenenkään 4 henkilön tarkkaa paikka. Olivatko miten siellä teltassa, kasassa vai lomittain.
Ambulanssi-henkilökuntahan oli myös leikannut telttakangasta jos oikein muistan.

Tuo peittely juttu muuten pitää paikansa ja on hyvä. Tietenkin "älykäs" tekijä voisi silläkin yrittää hämätä.

Jostain syystä ambulanssiväkeä ei ilmeisesti ole koskaan kuultu tapahtuneesta. Ainakaan heidän kuulemisiaan/kuulustelujaan ei ole liitetty esitutkintapöytäkirjaan, mitä pidän outona, sillä hehän todistetusti (konstaapeli Kauko Paavolan mukaan) olivat murhapaikalla touhuamassa jo ennen Paavolaa ja Lönnbergiä. Heidän näkemyksillään uhrien löytöhetken sijainneista/asennoista sekä myös Gustafssonin kunnosta matkalla murhapaikalta sairaalaan olisi mielestäni suuri painoarvo.

[Ross Sullivan]

Diagnoosin Gustafssonin aivoruhjetasoisesta aivovammasta teki häntä hoitanut neurokirurgi Niilo Karikoski, myöhempi sotavammasairaalan ylilääkäri ja lääkintöneuvos. Hänen lisäkseen Gustafssonia hoiti ainakin neurokirurgi Teuvo Mäkelä.

Olikohan Karikoskikin lynkkausporukan mielestä älyllisesti rajoittunut ja/tai lahjottu ja/tai painostettu ja/tai kännissä, kun teki "väärän" diagnoosin.

Näiden sijaan todennäköistä on 60-luvun lääketieteen olematon kehittyneisyys.

[MrEhtivä]

Todennäköisesti muitakin kuin NG on siirretty ambulanssi-henkilökunnan toimesta, ennen Poliisin paikalle tuloa.

Emme siis varmuudella tiedä kenenkään 4 henkilön tarkkaa paikka. Olivatko miten siellä teltassa, kasassa vai lomittain.
Ambulanssi-henkilökuntahan oli myös leikannut telttakangasta jos oikein muistan.

Tuo peittely juttu muuten pitää paikansa ja on hyvä. Tietenkin "älykäs" tekijä voisi silläkin yrittää hämätä.

Jostain syystä ambulanssiväkeä ei ilmeisesti ole koskaan kuultu tapahtuneesta. Ainakaan heidän kuulemisiaan/kuulustelujaan ei ole liitetty esitutkintapöytäkirjaan, mitä pidän outona, sillä hehän todistetusti (konstaapeli Kauko Paavolan mukaan) olivat murhapaikalla touhuamassa jo ennen Paavolaa ja Lönnbergiä. Heidän näkemyksillään uhrien löytöhetken sijainneista/asennoista sekä myös Gustafssonin kunnosta matkalla murhapaikalta sairaalaan olisi mielestäni suuri painoarvo.

Olen samaa mieltä. Mielestäni jopa olennainen osa tutkintaa jätetty pois jos tosiaan heitä ei ole koskaan kuultu asiassa.
Missä kukin makasi kun saapuivat paikalle ja missä kunnossa NG oli heidän käsitellessä häntä (lanssiin viedessä)

[JasseHames]

Diagnoosin Gustafssonin aivoruhjetasoisesta aivovammasta teki häntä hoitanut neurokirurgi Niilo Karikoski, myöhempi sotavammasairaalan ylilääkäri ja lääkintöneuvos. Hänen lisäkseen Gustafssonia hoiti ainakin neurokirurgi Teuvo Mäkelä.

Olikohan Karikoskikin lynkkausporukan mielestä älyllisesti rajoittunut ja/tai lahjottu ja/tai painostettu ja/tai kännissä, kun teki "väärän" diagnoosin.

Näiden sijaan todennäköistä on 60-luvun lääketieteen olematon kehittyneisyys.

Ai sinä tiedät 60 vuotta myöhemmin aikansa huippuammattilaisia paremmin, mitkä aivovammadiagnoosit olivat vääriä ja mitkä oikeita. Mielenkiintoista.

[LexVeritas]

^Ross Sullivanilla jää jostain syystä ymmärryksensä tavoittamattomiin fakta, että Gustafssonilla hyvinkin mahdollisesti ollutta aivoruhjetasoista diffuusia aksonivauriota ei olisi välttämättä kyetty todentamaan edes nykyisin kuvantamismenetelmin.

[Ross Sullivan]

Olikohan Karikoskikin lynkkausporukan mielestä älyllisesti rajoittunut ja/tai lahjottu ja/tai painostettu ja/tai kännissä, kun teki "väärän" diagnoosin.

Näiden sijaan todennäköistä on 60-luvun lääketieteen olematon kehittyneisyys.

Ai sinä tiedät 60 vuotta myöhemmin aikansa huippuammattilaisia paremmin, mitkä aivovammadiagnoosit olivat vääriä ja mitkä oikeita. Mielenkiintoista.

60-luvulla ei ollut mahdollista tehdä luotettavaa aivovammadiagnoosia.

[JasseHames]

Näiden sijaan todennäköistä on 60-luvun lääketieteen olematon kehittyneisyys.

Ai sinä tiedät 60 vuotta myöhemmin aikansa huippuammattilaisia paremmin, mitkä aivovammadiagnoosit olivat vääriä ja mitkä oikeita. Mielenkiintoista.

60-luvulla ei ollut mahdollista tehdä luotettavaa aivovammadiagnoosia.

Paskanjauhaminen jatkuu. Kyllä silloinkin on pystytty kognitiivisia kykyjä yms. luotettavasti testaamaan ja täten antaa luotettavia diagnooseja lievemmistäkin aivovammoista. Voithan toki vainoharhaisesti ilman todisteita väittää, että Gustafsson oli niin taitava näyttelijä ja teeskentelijä, että hän huijasi kaiken aikaa monia lääkäreitä.

[snufkin]

^Ross Sullivanilla jää jostain syystä ymmärryksensä tavoittamattomiin fakta, että Gustafssonilla hyvinkin mahdollisesti ollutta aivoruhjetasoista diffuusia aksonivauriota ei olisi välttämättä kyetty todentamaan edes nykyisin kuvantamismenetelmin.

Jää nyt vielä sinulta vastaamatta siihen, että jos todellakin diffuusi aksonivaurio on noin huomaamaton kuvantamismenetelmissä, niin miten nakkikioskivammat + 4 päivän muistikatko ei ole yleinen combo? Koska nyt perustat oletuksesi täysin siihen, että tietynlainen aivovamma on yleinen joten tottahan tuo muistikatkokin siitä seuraa. Se nyt vaan ei ole looginen väittämä. Ja asiantuntijalääkärien kokemuskin vaikuttaa puhuvan tätä vastaan.

Jos diffuusi aksonivaurio on noin huomaamaton, niin se on tod.näk. alidiagnosoitu ja näin ollen suhteellisen yleinen. Tästä pitäisi seurata, että nakkikioskivammat + laaja muistikatko olisi yleinen yhdistelmä. Laajat muistikatkot eivät kuitenkaan käsittääkseni ole suht yleisiä.

[Ross Sullivan]

Ai sinä tiedät 60 vuotta myöhemmin aikansa huippuammattilaisia paremmin, mitkä aivovammadiagnoosit olivat vääriä ja mitkä oikeita. Mielenkiintoista.

60-luvulla ei ollut mahdollista tehdä luotettavaa aivovammadiagnoosia.

Paskanjauhaminen jatkuu. Kyllä silloinkin on pystytty kognitiivisia kykyjä yms. luotettavasti testaamaan ja täten antaa luotettavia diagnooseja lievemmistäkin aivovammoista. Voithan toki vainoharhaisesti ilman todisteita väittää, että Gustafsson oli niin taitava näyttelijä ja teeskentelijä, että hän huijasi kaiken aikaa monia lääkäreitä.

Kerrotko lisää näistä Nisselle 60-luvulla suoritetuista luotettavista testeistä?

[LexVeritas]

^Ross Sullivanilla jää jostain syystä ymmärryksensä tavoittamattomiin fakta, että Gustafssonilla hyvinkin mahdollisesti ollutta aivoruhjetasoista diffuusia aksonivauriota ei olisi välttämättä kyetty todentamaan edes nykyisin kuvantamismenetelmin.

Jää nyt vielä sinulta vastaamatta siihen, että jos todellakin diffuusi aksonivaurio on noin huomaamaton kuvantamismenetelmissä, niin miten nakkikioskivammat + 4 päivän muistikatko ei ole yleinen combo? Koska nyt perustat oletuksesi täysin siihen, että tietynlainen aivovamma on yleinen joten tottahan tuo muistikatkokin siitä seuraa. Se nyt vaan ei ole looginen väittämä. Ja asiantuntijalääkärien kokemuskin vaikuttaa puhuvan tätä vastaan.

Jos diffuusi aksonivaurio on noin huomaamaton, niin se on tod.näk. alodiagnosoitu ja näin ollen suhteellisen yleinen. Laajat muistikatkot eivät kuitenkaan ole suht yleisiä.

Lääketiede ei tunne tieteellistä käsitettä nakkikioskivammat, mutta se tuntee ohimolohkon alueelle kohdistuneiden lyöntien mahdolliset seuraukset.

DAI on hyvin yleinen vammatyyppi ja siihen liittyvä vammautumishetken jälkeisten päivien palautumaton muistiaukko on niin ikään yleinen.

Öhman totesi, että ei ole kovin todennäköistä, että Gustafssonilla olisi ollut hänellä todettuihin vammoihin sopiva neljän päivän muistiaukko. Samaan syssyyn hän kuitenkin totesi, että jos Gustafssonin vamma oli diffuusi eli kuvantamismenetelmin todettavaksi mahdoton, niin sitä ei voitu/voida todeta.
Öhmanin siis totesi, että todennettavuudeltaan mahdotonta aivovammaa, joka kuitenkin sinänsä oli todistetusti mahdollinen, ei kyetä todentamaan. Koska Gustafssonilla on ollut mahdollisesti aivovamma, jota ei kyetä todentamaan, ei kyetä myöskään toteamaan, etteikö todettu muistiaukko olisi aiheutunut juuri siitä mahdollisesta aivovammasta, jota on mahdotonta todentaa. Sitä, etteikö Gustafssonilla olisi ollut 4 päivän pituista muistiaukkoa vammautumisensa jälkeiseltä ajalta, on käsittääkseni mahdotonta todistaa.

On kuitenkin kiistatonta, että Gustafssonin korvan yläpuolella ohimolohkon alueella sijainnut ja ompelein hoidettu ruhjehaava, joka Öhmaninkin mukaan mahdollisesti aiheutui astaloiskusta, on ollut mahdollinen keskivaikean diffuusin aivovamman aiheuttanut vamma.

[JasseHames]

60-luvulla ei ollut mahdollista tehdä luotettavaa aivovammadiagnoosia.

Paskanjauhaminen jatkuu. Kyllä silloinkin on pystytty kognitiivisia kykyjä yms. luotettavasti testaamaan ja täten antaa luotettavia diagnooseja lievemmistäkin aivovammoista. Voithan toki vainoharhaisesti ilman todisteita väittää, että Gustafsson oli niin taitava näyttelijä ja teeskentelijä, että hän huijasi kaiken aikaa monia lääkäreitä.

Kerrotko lisää näistä Nisselle 60-luvulla suoritetuista luotettavista testeistä?

Niitä pitäisi kysyä Karikoskelta. Oletan kuitenkin, että neurologian erikoislääkäri ei kirjoittele aivovammadiagnooseja ilman asianmukaisia testejä. Jos tiedät asiasta paremmin, niin kirjoita valtakunnansyyttäjänvirastolle.