Riihimäen vankila on vankeusvangeille. Nyt kun näitä kuuluisimpiä rikostapauksia on puitu, saa käsityksen, että osa odottaa tutkintolaisena hovioikeuden päätöstä Riihimäellä. Voisiko joku kenellä on parempaa tietoa kertoa asiasta?
Toinen mikä on, on vankiloiden yliasutus. Suurinpiirtein samankokoisissa selleissä oli 70- luvulla kolmekin ukkoa, vaikka kaksi oli vakio. Yksin asuminen oli luksusta, mutta kun on tuttu sellikaveri, kenen kanssa tuli hyvin juttuun, se on parempaa asua samassa sellissä. Vankilassa paljon riippuu missä on töissä ja miten asuu. Ennen olivat ovetkin enemmän kiinni. Nykyään lienee vankeusvangeilla on tietty tuntimäärä, minkä verran ovien pitää olla auki. Ennenkin oli ulkomaalaisia vankeja, mutta paljon vähemmän kuin nyt.
Saada joku ärsyttävä, haiseva ja kuorsaava tyyppi samaan koppiin on hankala yhdistelmä. Yleensä kun tällainen ärsyttävä niin se on sitten joka asiassa ärsyttävä. Koko talo täynnä niin liikut on vähissä. Useamman hengen sellissä asui yksi kuka ei käynyt ollenkaan pesulla. Ikkunasta katsottiin kun vartijat veivät ukkoa pihan poikki saunaan.
Vankilassa oloa ja kulttuuria
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Hammassärky on yksi inhottavimmistä säryistä, oli se sitten siviilissä tai vankilassa. 80- luvun alupuolella tuli vankilassa kova hammaskipu. Onneksi oli päivänä jolloin hammaslääkäri oli paikalla. Se asia hoitui pois. Jossain muissa asioissa saattoi olla vaikeuksia. Nuorena ei ole suomalaisia kansansairauksia kuten verenpaine tai 2. tyypin diabetesta. Jotakin kuitenkin oli, eikä vankilassa saanut mitään hoitoa. Turun yliopistollisesta keskussairaalasta oli käymässä lääkäri ja hoitajia, jotka vartijoiden kiersivät vankilassa. Pysähtyivät myös minun sellin kohdalla ja kerroin asian. Muistan vieläkin selvästi kun lääkäri kirjoitti asiani ylös ja sen jälkeen aloin saamaan hoitoa.
Etelämpää olin käymässä pohjoisessa ja olin viikon Oulun lääninvankilan matkasellissä. Sieltä vietiin apulaisjohtajaan ja kakkosella oli tuttu vintiö, kuka sanoi; olisit tullut 10 minuuttia aiemmnin kun yksi veti itsensä kiikkuun. Myöhemmin kuulin tapauksesta tämän kiikkuun menneen sellikaverilta. Hän oli keittiöllä duunissa ja oli vartijoille sanonut sellikaveristaan; jotain täytyisi tehdä sillä sellikaverilla ei ole kaikki kohdillaan. No, henkilökunta ei reagoinut mitenkään ja tämä juttu pääsi tapahtumaan. Ei ollut tuttu kuka päätti päivänsä, mutta henkilökunnan leväperäisyys oli tuttua.
Tuomion loppupuolella viikonloppuna tuli taas hammassärky. Veivät vankilan Transitilla kahden vartijan kanssa kaupungissa olevalle hammaslääkärille. Hammaslääkäri oli hermo ukko. Jokin toimenpiteessä kävi kipeää ja ukko tiuskaisi; hän on joutunut vapaalta tulemaan tänne, eikä mitään saa sanoa. Ei ollut itsellä sitä viisautta mitä nyt, että hammaslääkäri saa tällaisesta erikoisliksaa. Samoin kuin tämä on hänelle ammattivalintakysymys. Olisin myös sanonut: Turpa kiinni ukko!
Etelämpää olin käymässä pohjoisessa ja olin viikon Oulun lääninvankilan matkasellissä. Sieltä vietiin apulaisjohtajaan ja kakkosella oli tuttu vintiö, kuka sanoi; olisit tullut 10 minuuttia aiemmnin kun yksi veti itsensä kiikkuun. Myöhemmin kuulin tapauksesta tämän kiikkuun menneen sellikaverilta. Hän oli keittiöllä duunissa ja oli vartijoille sanonut sellikaveristaan; jotain täytyisi tehdä sillä sellikaverilla ei ole kaikki kohdillaan. No, henkilökunta ei reagoinut mitenkään ja tämä juttu pääsi tapahtumaan. Ei ollut tuttu kuka päätti päivänsä, mutta henkilökunnan leväperäisyys oli tuttua.
Tuomion loppupuolella viikonloppuna tuli taas hammassärky. Veivät vankilan Transitilla kahden vartijan kanssa kaupungissa olevalle hammaslääkärille. Hammaslääkäri oli hermo ukko. Jokin toimenpiteessä kävi kipeää ja ukko tiuskaisi; hän on joutunut vapaalta tulemaan tänne, eikä mitään saa sanoa. Ei ollut itsellä sitä viisautta mitä nyt, että hammaslääkäri saa tällaisesta erikoisliksaa. Samoin kuin tämä on hänelle ammattivalintakysymys. Olisin myös sanonut: Turpa kiinni ukko!
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Clarence tuossa edellisessä hieman kertoilikin kokemuksiaan vankilan terveydenhoidosta. Itselläni on oikein hyvä kokemus vartijoiden toiminnasta 70- luvun loppupuolelta.Eli olin päässyt tuomioni loppupuolella Käyrän työsiirtolaan Auraan.
Siellä tehtiin lähinnä lasikuituveneitä.Olin käsittelemässä lasikuitukangasta epoksihartsilla .Sitä ”höylättiin” sellaisella metallisella ohuella telalla,mulkkurissa oli sen ”tieteellinen” nimi.Kuinka ollakaan hartsia roiskahti toiseen silmääni.
Tietenkään minulla ei ollut suojalaseja päässäni kuten ohjeet kyllä käskivät. No.verstaalla oli hyllyssä silmähuuhdepullo ,se silmälle ja kaksi pamppua laittoi minut Transittiin selälleen ja talla tiskissä Turkuun jollekin lääkärille.Mukana oli lisää huuhdepulloja ja pamppu vaihtoi niitä kaksi kertaa.Hartsi jos pääsee silmässä kovettumaan seurauksena voi olla näön menetys.Kaikki meni hyvin ,vartijat toimivat esimerkillisesti ja näkökyky säilyi.Tulihan siinä matkalla ajateltua että voi vittu,pitikö täällä näkökin lähteä. Näin sivuhuomautuksena vielä että tuli sieltä Käyrästäkin lähtö Sörkaan kun puhallustestissä mittari värähti.Samalla siirtyi siviiliin lähtö,tietenkin.
Vankiloiden ylikansoituksesta olen kyllä sitä mieltä että kun ihan kaikille ei riitä yksityissellejä niin silloin itketään että on ylikuormitusta.Ennen oli lähes aina vähintään kaksi vankia sellissä,olen lusinut myös neljän veitikan sellissä.
Ja se kaikki vielä paljuaikana.Selleihin ei tullut vettä ,mediana toimi keskusradio.Varsinkin tiettyjen pamppujen vuorolla oli konserttikanava päällä.Aika harva vangeista fanitti siihen aikaan oopperoita tai aarioita.
Siellä tehtiin lähinnä lasikuituveneitä.Olin käsittelemässä lasikuitukangasta epoksihartsilla .Sitä ”höylättiin” sellaisella metallisella ohuella telalla,mulkkurissa oli sen ”tieteellinen” nimi.Kuinka ollakaan hartsia roiskahti toiseen silmääni.
Tietenkään minulla ei ollut suojalaseja päässäni kuten ohjeet kyllä käskivät. No.verstaalla oli hyllyssä silmähuuhdepullo ,se silmälle ja kaksi pamppua laittoi minut Transittiin selälleen ja talla tiskissä Turkuun jollekin lääkärille.Mukana oli lisää huuhdepulloja ja pamppu vaihtoi niitä kaksi kertaa.Hartsi jos pääsee silmässä kovettumaan seurauksena voi olla näön menetys.Kaikki meni hyvin ,vartijat toimivat esimerkillisesti ja näkökyky säilyi.Tulihan siinä matkalla ajateltua että voi vittu,pitikö täällä näkökin lähteä. Näin sivuhuomautuksena vielä että tuli sieltä Käyrästäkin lähtö Sörkaan kun puhallustestissä mittari värähti.Samalla siirtyi siviiliin lähtö,tietenkin.
Vankiloiden ylikansoituksesta olen kyllä sitä mieltä että kun ihan kaikille ei riitä yksityissellejä niin silloin itketään että on ylikuormitusta.Ennen oli lähes aina vähintään kaksi vankia sellissä,olen lusinut myös neljän veitikan sellissä.
Ja se kaikki vielä paljuaikana.Selleihin ei tullut vettä ,mediana toimi keskusradio.Varsinkin tiettyjen pamppujen vuorolla oli konserttikanava päällä.Aika harva vangeista fanitti siihen aikaan oopperoita tai aarioita.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Tuossa Aldrig kertoi haaverista mikä sattui leirillä/avovankilasta. Tuossa tapauksessa ainakin henkilökunta toimi hyvin.
Onhan eri vankiloissa mitä olen nähnyt vankeja viety ambulanssilla hoitoon. Kaksi tapausta tulee mieleen, jossa paareilla viety ei tullut koskaan takaisin. Joskus kongilta kuuli kun joku hakkasi jakkaralla sellinsä oveen ja kovaa. Eri tapauksessa vanki iski katonrajassa olevan ikkunan palasiksi ja siitä tulleilla siruilla veteli venttejä. Samalla kertaa iski pitkän lasin vatsastaan sisään. Kyllä näissä kaikissa vartijat toimivat niin hyvin kuin osasivat. Tämän itseään lasinpalasella vetäneen kohdalla vartija parahti: Nyt tuli J.V: lle lähtö. Ei tullut! Tällä miehellä oli vielä monta vuotta milloin mistäkin lusimista jäljellä.
Olin ollut kiinni jonkin aikaa ja sitä oli myös jäljellä yli vuosi, kun sain loma- anomukseen positiivisen päätöksen. Käytiin pampun kanssa liikkeissä ostamassa vaatteita. Vankilan auto vei ja haki meidät. Tekipä vartija vielä niin, että ostosten jälkeen tarjosi pullakahvit liikkeen kahviossa. Ei lainkaan hassumpi teko!
Mutta kahdella eri vuosikymmnellä vankilassa olleena ei voinut välttyä ajatuksesta, mitä pahaa oli joskus tapahtunut. Kuitenkaan epäilys ei ole näyttö, niin se siitä!
Onhan eri vankiloissa mitä olen nähnyt vankeja viety ambulanssilla hoitoon. Kaksi tapausta tulee mieleen, jossa paareilla viety ei tullut koskaan takaisin. Joskus kongilta kuuli kun joku hakkasi jakkaralla sellinsä oveen ja kovaa. Eri tapauksessa vanki iski katonrajassa olevan ikkunan palasiksi ja siitä tulleilla siruilla veteli venttejä. Samalla kertaa iski pitkän lasin vatsastaan sisään. Kyllä näissä kaikissa vartijat toimivat niin hyvin kuin osasivat. Tämän itseään lasinpalasella vetäneen kohdalla vartija parahti: Nyt tuli J.V: lle lähtö. Ei tullut! Tällä miehellä oli vielä monta vuotta milloin mistäkin lusimista jäljellä.
Olin ollut kiinni jonkin aikaa ja sitä oli myös jäljellä yli vuosi, kun sain loma- anomukseen positiivisen päätöksen. Käytiin pampun kanssa liikkeissä ostamassa vaatteita. Vankilan auto vei ja haki meidät. Tekipä vartija vielä niin, että ostosten jälkeen tarjosi pullakahvit liikkeen kahviossa. Ei lainkaan hassumpi teko!
Mutta kahdella eri vuosikymmnellä vankilassa olleena ei voinut välttyä ajatuksesta, mitä pahaa oli joskus tapahtunut. Kuitenkaan epäilys ei ole näyttö, niin se siitä!
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Joskus kauan sitten poliisit pitivät yhtä tiettyä putkaa korttihuoneena. Ainakin yhdessä vankilassa vartijoilla oli tietty selli lepohuoneena. Se sijaitsi samalla kongilla missä vankeja oli. Lukkosysteemi oli erilainen, olihan aina mahdollista, että joku vanki olisi salvannut pampunut koppiin. Näin sattumalta sen kerran kun ovi oli auki. Kaksi kerrossänkyä sellissä, ja siinä pamput vetelivät hirsiä.
Omista ajoista vankilassa on jo kauan, mutta silloin 80- luvun alkupuolella vanha hörhö kertoili 50- luvun vanhojen vankien juttuja ja tapoja. Kertomansa mukaan Sörkassa oli ollut elinkautinen, joka aina vuoden vaihtuessa löi johonkin metalliesineeseen yhtä monta kertaa kuin vuotta oli lusinut. Monia muitakin erikoisia tapoja vanhoilla vangeilla oli. Paljuselliä kauhisteltiin 15- 25 vuotta sitten. Ennen ovet olivat enemmän kiinni, ja siihen sopeutui, vaihtoehtoja ei ollut. Elimistökin oppi sen, että ovien auki ollessa sai isomman tarpeen tehdä käymälään. Joskus vaan oli vangilla hätä, eikä ollut kuin palju. Aikoinaan vanhat vangit ottivat paljun lokerosta ja jakkarasta päälle pytty ja sinne tarpeensa.
Kun pyysi ovien kiinniollessa käymään käymälässä, harvoin pääsi ilman erikoista syytä. Keittiöllä duunissa olevat pääsivät ja joissain muissa vankilan töissä. Kerran vuosien aikana tapahtui, että sellikaverilla sellissä kaatui palju. Läppä ulos ja vartija tuli. Kamu sai hakea välineet ja niillä siivottua sotkun. Olin hiljaa, sillä näin kuinka häpeissään ja harmissaan mies oli.
Oli vielä samaa paljuselliaikaa kun tuttu mies toi tavaransa uutena tulokkaana minun selliin. Edellisestä sellikaverina asumisesta oli 6- vuotta, että tuttuja oltiin. Talon tavat tietäen palju tyhjennettiin vuoropäivinä.
Omista ajoista vankilassa on jo kauan, mutta silloin 80- luvun alkupuolella vanha hörhö kertoili 50- luvun vanhojen vankien juttuja ja tapoja. Kertomansa mukaan Sörkassa oli ollut elinkautinen, joka aina vuoden vaihtuessa löi johonkin metalliesineeseen yhtä monta kertaa kuin vuotta oli lusinut. Monia muitakin erikoisia tapoja vanhoilla vangeilla oli. Paljuselliä kauhisteltiin 15- 25 vuotta sitten. Ennen ovet olivat enemmän kiinni, ja siihen sopeutui, vaihtoehtoja ei ollut. Elimistökin oppi sen, että ovien auki ollessa sai isomman tarpeen tehdä käymälään. Joskus vaan oli vangilla hätä, eikä ollut kuin palju. Aikoinaan vanhat vangit ottivat paljun lokerosta ja jakkarasta päälle pytty ja sinne tarpeensa.
Kun pyysi ovien kiinniollessa käymään käymälässä, harvoin pääsi ilman erikoista syytä. Keittiöllä duunissa olevat pääsivät ja joissain muissa vankilan töissä. Kerran vuosien aikana tapahtui, että sellikaverilla sellissä kaatui palju. Läppä ulos ja vartija tuli. Kamu sai hakea välineet ja niillä siivottua sotkun. Olin hiljaa, sillä näin kuinka häpeissään ja harmissaan mies oli.
Oli vielä samaa paljuselliaikaa kun tuttu mies toi tavaransa uutena tulokkaana minun selliin. Edellisestä sellikaverina asumisesta oli 6- vuotta, että tuttuja oltiin. Talon tavat tietäen palju tyhjennettiin vuoropäivinä.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Olen kertonut osaltani joistakin persoonista mitkä ovat mieleen jääneet. Yksi oli jotenkin urheiluun kajahtanut. Olihan noita muitakin, mutta nyt tästä. Ulkoilussa tämä epeli istui penkillä ja alkoi jutella minulle urheiluun liittyvää. Ei tainnut äijä itsekään ymmärtää eikä tietää kaikkea mitä jatkuvana virtana suusta tuli. Huomautin yhdestä epäkohdasta hänen puheessaan, joka lyhyen keskeytyksen jälkeen jatkui samanlaisena. Asia minkä sanoin tuli uutena tietona minulle, eli äijä käänsi asian ylösalaisin. Hän puheli, ettei hänellä siviilissä kestä lenkkarit kuukautta kauempaa. Oli Lahdesta ja miehet nauroivat; eihän tämä mies ole ollut viikkoa pitenpään siviilissä pitkiin aikoihin.
Muuan Kuminaama jäi myös mieleen kiinnostavana. Lahtelaiset tästäkin puhuivat. Ovela ja erikikoinen veijari. Lahtelaiset puhuivat mitä tempauksia Kuminaama oli tehnyt, ja miten sanoivat; Kuminaama lusii ihmeellisissä paikoissa. Edellisen reissun oli ollut Mikkelin läänillä. Tuossa ei nyt kovinkaan ihmeellistä, olenhan itsekin ollut Mikkelin läänillä. Noihin aikoihin kaikki mitä tavaraa oli täytyi antaa eteen vartijoille varmuustoimenpiteenä, termospulloja myöten. Vankivaunuun noustessa rautatieasemalla ne sai taas. Etuosaan oli ilmestynyt vankilan autoihin sellainen paksu pleksi. Syy tähän kaikkeen oli vasta tapahtunut Anjalankosken kapina vanginkuljetusautossa. Noihin aikoihin 80- luvun alussa vankilan autot olivat MB pikku-busseja, ja joitakin Transitteja. Oli vielä vankilan linja-autoja, että sekin kyyti tuli koettua. Samassa vankivaunun kopissa oli yksi lyhyenläntä ukko oli Sukevalta jossain käräjäreissulla. Kysyin minkälainen paikka Sukeva on. Ukko pikku sikari kädessä alkoi puhella; no en minä häntä voi moittia. Pitkä kaari vankiloissa oli tälläkin takana.
Muuan Kuminaama jäi myös mieleen kiinnostavana. Lahtelaiset tästäkin puhuivat. Ovela ja erikikoinen veijari. Lahtelaiset puhuivat mitä tempauksia Kuminaama oli tehnyt, ja miten sanoivat; Kuminaama lusii ihmeellisissä paikoissa. Edellisen reissun oli ollut Mikkelin läänillä. Tuossa ei nyt kovinkaan ihmeellistä, olenhan itsekin ollut Mikkelin läänillä. Noihin aikoihin kaikki mitä tavaraa oli täytyi antaa eteen vartijoille varmuustoimenpiteenä, termospulloja myöten. Vankivaunuun noustessa rautatieasemalla ne sai taas. Etuosaan oli ilmestynyt vankilan autoihin sellainen paksu pleksi. Syy tähän kaikkeen oli vasta tapahtunut Anjalankosken kapina vanginkuljetusautossa. Noihin aikoihin 80- luvun alussa vankilan autot olivat MB pikku-busseja, ja joitakin Transitteja. Oli vielä vankilan linja-autoja, että sekin kyyti tuli koettua. Samassa vankivaunun kopissa oli yksi lyhyenläntä ukko oli Sukevalta jossain käräjäreissulla. Kysyin minkälainen paikka Sukeva on. Ukko pikku sikari kädessä alkoi puhella; no en minä häntä voi moittia. Pitkä kaari vankiloissa oli tälläkin takana.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Aivan kuten tuossa Clarence jo kertoikin elimistö sopeutui tähän vankilan rytmiin.Isommat hädät tehtiin yleensä sellin ovien ollessa auki. Harvemmin tarvitsi paskoja sellissä paljuun vääntää.Joskus harvoin kun sattui huonosti käynyttä kiljua olemaan liikenteessä saattoi vatsa olla vähän kuralla ja silloin ei kyllä ehtinyt odotella ovien avauksia.Myöskään ryynejä napsiessa ei yleensä kärsinyt ummetuksesta.Paljun tyhjensi yleensä se joka sitä oli tarvinnut.Clarence kirjoitti: Pe Marras 08, 2024 12:48 am Paljuselliä kauhisteltiin 15- 25 vuotta sitten. Ennen ovet olivat enemmän kiinni, ja siihen sopeutui, vaihtoehtoja ei ollut. Elimistökin oppi sen, että ovien auki ollessa sai isomman tarpeen tehdä käymälään. Joskus vaan oli vangilla hätä, eikä ollut kuin palju. Aikoinaan vanhat vangit ottivat paljun lokerosta ja jakkarasta päälle pytty ja sinne tarpeensa.
Lainaus korjattu
-NILS-
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Enemmän täällä (maksumuuri): Turun SanomatPelihetki päättyi Saramäessä, kun tonnikalapurkki murskasi leuan – tästä syystä suuri osa vankilaväkivallasta jää piiloon
Vankiloiden yliasutus ja katujengi-ilmiö ovat heikentäneet vankilaturvallisuutta.
Sellistä käveli mies veristä leukaansa pidellen. Turun Saramäen vankilassa tuomiotaan istuvan miehen leuka oli murtunut, molemmat huulet olivat auenneet ja useampi hammas irronnut. Vain hetkeä aiemmin...
- ohje.jpg (88.39 KiB) Katsottu 5598 kertaa
...
25.3.2024 5.00
Kivoja pelihetkiä... Eikös meitä moukkia näin opastettu miten elämä paremmistuu matujen kanssa...Pelihetki päättyi Saramäessä
Kuva oli pudonnut. Palautettu
-NILS-
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Poiketaanpa vankilan ulkopuolella katsomassa millaisia töitä vangit tekevät:
25.11.2024 5:05
George lienee mustalainen.
Enemmän täällä (maksumuuri): ksml.fiVangit pitävät Keski-Suomen kansallispuistot iskussa jatkossakin – "Tämä on huippupaikka"
Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa on syksyisen märkää. Juurakot luistavat jalan alla. Päivän harmaus korostaa metsän syvää vihreää.
- Vangit Joni Takala (vas.), George Savolainen ja Oleg Micshenko pinoavat rankoja retkeilijöitä varten Isojärven kansallispuistossa. Vankien kulkua vartioidaan jalkapantojen avulla. Kuva Timo Mustalampi.
- työtä_pelkäämättömät.jpg (191.25 KiB) Katsottu 5474 kertaa
Vaherjärven laavulle on liki kaksi kilometriä matkaa Lortikasta, jonne Jyväskylän avovankilan pakettiauto on jätetty. Viisi miestä pitää ennen puoltapäivää taukoa tulilla. He ovat Rikosseuraamuslaitoksen työnjohtaja Antti Pyykkönen ja neljä vankia.
Tänään päivän Isojärvellä päättää puiden teko retkeilijöitä varten. Hommat täällä on kahden päivän urakoinnin jälkeen tehty tältä erää.
– Tyhjennämme huusseja, siivoamme tuulenkaatoja reiteiltä, teemme pitkospuita, raivaamme, teemme perushuoltoja ja pistämme paikkoja kuntoon. Olemme olleet myös mukana kalojen istutuksissa Salamajärvellä, Pyykkönen luettelee vankien tekemiä töitä kansallispuistoissa.
...
25.11.2024 5:05
George lienee mustalainen.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Doctor Lecter toi tuossa edellisessä jutussa tietoa kuinka tämän päivän vangit kärsivät vankeusrangaistustaan siirtoloissa.
Kerron tähän sanotaanko vastineeksi tunnelmia mitä minä koin yli viisikymmentä vuotta sitten mikäli joku jaksaa ja haluaa lukea. Eli tarina alkaa näin:Minulla oli vapaanjalan rosis Mariankadulla.Juttuja oli siunaantunut pikkuhiljaa ja syytteitä eri rikoksista oli kertynyt kymmenkunta.Juttuihin nivoutui eri tapahtumien kautta parisenkymmentä syytettyä.Itse en edes tuntenut kaikkia.Istunto venyi ,oli pari taukoa, kello tuli illalla n.kahdeksan kun päättäjät vetäytyivät tuomioita miettimään,.
Samalla tuomari ilmoitti että kukaan ei saa poistua ulos.Pari poliisia oli tullut tilannetta varmistamaan.Arvasin silloin miten käy.Joo,minut ja kaksi muuta vangittiin suoraan,rosiksesta Nokalle,aluksi matkaselliin.Seuraavana päivänä ylös osastolle
Minulla oli Herbert Gumpler asianajajana ja hän tuli minua tapaamaan.”Tästä ei sitten valiteta,pääsit vähällä” sanoi Herbie.
Mielestäni en päässyt vähällä,oli kysymys kuitenkin vuosista mutta uskoin häntä. Olin silloin vielä allekaksikymppinen ja elettiin kuusikymmentäluvun loppua.Siirto Keravalle ja sitten eri tapahtumien kautta lopulta Riihimäelle.
Aikoinaan minulle tuli sitten mahdollisuus päästä työsiirtolaan.Se oli tietyömaa Klaukkalasta Röykkään ja siitä vielä n10 kilsaa Hankotien alitse Lopelle päin.Nykyinen tienumero 132.Asuinparakit sijaitsivat Röykässä. sellaisessa männikössä.
Kolme asuinparakkia,pamppujen toimisto sekä huoltorakennus jossa ruokala sekä suihku ja sauna (kerran viikossa)
Sängyt olivat isohkossa huoneessa vierekkäin,pieni ””yöpöytä” vain välissä.Ei mitään omia loosseja tai huoneita
Parakissa oli ehkä 15-20 äijää.Samassa parakissa lopetteli tuomiotaan mm.nylonsukkamies Ilkka Kivioja,Silloin elettiin 70- luvun alkupuolta.Viihdykkeinä oli pingisöytä ulkona,lentopalloverkko ja keskusradio.
Olin aluksi murskaamolla mutta siirryin sitten kaideporukkaan.Meitä oli siinä neljä tyyppiä,laitettiin metallikaiteet mutkiin ja mäkipaikkoihin Lapiolla piti kaivaa kuopat metallisille jaloille joihin kaiteet käsipelillä kiinnitettiin.Kaiteita nostamassa oli kyllä kuorma-autokuski jolla oli hieno uutuus,,Hiab nostin.Käytiin duunissa punaraitapuku päällä.Kyllä ihmiset vähän katsoivat
Ja oli se varmaan näky kun kuorma-auton lavalla aamuin-illoin vietiin pari-kolmekymmentä punaraitapukuista.töihin ja takaisin parakille..Siellä oli ns Holman mutka jossa olin pitkähkön ajan.Sen ajan kuuluisuudella Hannu Karpolla oli mökki siinä vieressä olevan Valkjärven rannalla ja sillä oli postilaatikko siinä tienvieressä.Sille tuli tietysti paljon postia ja laiska mies kun oli niin se ajoi omaa pikku hiekkatietä ranskalaisella autollaan ja ulkoilutti samalla koiraansa,jonkinlainen terrieri se hölkkäsi pitkän narun päässä,osasi hyvin varoa autoa.Karpo olisi tehnyt meistä jotain juttuakin telkkariin mutta vankilan johtaja kielsi jyrkästi..Tutustuin jossain Perttulan kohdalla erääseen nuoreen kauniiseen tyttöön ja tietysti heti käytin häntä hyväkseni ja pyysin tyttöä tuomaan minulle hiivaa kiljua varten.No hän toimittikin sitä erääseen tierumpuun piilotettuna.
Palkkaa en muista mutta oli se parempi kuin Riihimäellä.Maksoimme itse ruuan.Toimistosta jaettiin joka perjantai tili.
Ei ollut oikeaa rahaa vaan vankilan rahaa.Pyöreitä metallikolikoita,Niihin oli stanssattu RKV ja niitä sanottiin kalkuiksi.
Kalkuilla maksettiin kaikki,ei ollut vielä luottokortti ym systeemeitä.Puhelinta ei ollut kuin pampuilla lankapuhelin ja kyllä piti olla tärkeä syy että sai soittaa,pamppu tietysti hengitti siinä niskaan.
Muutamana viikonloppuna vartija käytti meitä Sääksjärvessä uimassa jonne oli parin kilsan kävelymatka metsäpolkua pitkin ja muistan että siinä järvessä oli tosi kirkas vesi.
Tämmöinen pitkähkö muistelma päättyy siihen että kyllä me sitten sen tytön tuomista hiivoista kehitettiin niin kovat kiljut että tuli lähtö takaisin Riihimäelle ja taas siirtyi siviiliin lähtö.
Kerron tähän sanotaanko vastineeksi tunnelmia mitä minä koin yli viisikymmentä vuotta sitten mikäli joku jaksaa ja haluaa lukea. Eli tarina alkaa näin:Minulla oli vapaanjalan rosis Mariankadulla.Juttuja oli siunaantunut pikkuhiljaa ja syytteitä eri rikoksista oli kertynyt kymmenkunta.Juttuihin nivoutui eri tapahtumien kautta parisenkymmentä syytettyä.Itse en edes tuntenut kaikkia.Istunto venyi ,oli pari taukoa, kello tuli illalla n.kahdeksan kun päättäjät vetäytyivät tuomioita miettimään,.
Samalla tuomari ilmoitti että kukaan ei saa poistua ulos.Pari poliisia oli tullut tilannetta varmistamaan.Arvasin silloin miten käy.Joo,minut ja kaksi muuta vangittiin suoraan,rosiksesta Nokalle,aluksi matkaselliin.Seuraavana päivänä ylös osastolle
Minulla oli Herbert Gumpler asianajajana ja hän tuli minua tapaamaan.”Tästä ei sitten valiteta,pääsit vähällä” sanoi Herbie.
Mielestäni en päässyt vähällä,oli kysymys kuitenkin vuosista mutta uskoin häntä. Olin silloin vielä allekaksikymppinen ja elettiin kuusikymmentäluvun loppua.Siirto Keravalle ja sitten eri tapahtumien kautta lopulta Riihimäelle.
Aikoinaan minulle tuli sitten mahdollisuus päästä työsiirtolaan.Se oli tietyömaa Klaukkalasta Röykkään ja siitä vielä n10 kilsaa Hankotien alitse Lopelle päin.Nykyinen tienumero 132.Asuinparakit sijaitsivat Röykässä. sellaisessa männikössä.
Kolme asuinparakkia,pamppujen toimisto sekä huoltorakennus jossa ruokala sekä suihku ja sauna (kerran viikossa)
Sängyt olivat isohkossa huoneessa vierekkäin,pieni ””yöpöytä” vain välissä.Ei mitään omia loosseja tai huoneita
Parakissa oli ehkä 15-20 äijää.Samassa parakissa lopetteli tuomiotaan mm.nylonsukkamies Ilkka Kivioja,Silloin elettiin 70- luvun alkupuolta.Viihdykkeinä oli pingisöytä ulkona,lentopalloverkko ja keskusradio.
Olin aluksi murskaamolla mutta siirryin sitten kaideporukkaan.Meitä oli siinä neljä tyyppiä,laitettiin metallikaiteet mutkiin ja mäkipaikkoihin Lapiolla piti kaivaa kuopat metallisille jaloille joihin kaiteet käsipelillä kiinnitettiin.Kaiteita nostamassa oli kyllä kuorma-autokuski jolla oli hieno uutuus,,Hiab nostin.Käytiin duunissa punaraitapuku päällä.Kyllä ihmiset vähän katsoivat
Ja oli se varmaan näky kun kuorma-auton lavalla aamuin-illoin vietiin pari-kolmekymmentä punaraitapukuista.töihin ja takaisin parakille..Siellä oli ns Holman mutka jossa olin pitkähkön ajan.Sen ajan kuuluisuudella Hannu Karpolla oli mökki siinä vieressä olevan Valkjärven rannalla ja sillä oli postilaatikko siinä tienvieressä.Sille tuli tietysti paljon postia ja laiska mies kun oli niin se ajoi omaa pikku hiekkatietä ranskalaisella autollaan ja ulkoilutti samalla koiraansa,jonkinlainen terrieri se hölkkäsi pitkän narun päässä,osasi hyvin varoa autoa.Karpo olisi tehnyt meistä jotain juttuakin telkkariin mutta vankilan johtaja kielsi jyrkästi..Tutustuin jossain Perttulan kohdalla erääseen nuoreen kauniiseen tyttöön ja tietysti heti käytin häntä hyväkseni ja pyysin tyttöä tuomaan minulle hiivaa kiljua varten.No hän toimittikin sitä erääseen tierumpuun piilotettuna.
Palkkaa en muista mutta oli se parempi kuin Riihimäellä.Maksoimme itse ruuan.Toimistosta jaettiin joka perjantai tili.
Ei ollut oikeaa rahaa vaan vankilan rahaa.Pyöreitä metallikolikoita,Niihin oli stanssattu RKV ja niitä sanottiin kalkuiksi.
Kalkuilla maksettiin kaikki,ei ollut vielä luottokortti ym systeemeitä.Puhelinta ei ollut kuin pampuilla lankapuhelin ja kyllä piti olla tärkeä syy että sai soittaa,pamppu tietysti hengitti siinä niskaan.
Muutamana viikonloppuna vartija käytti meitä Sääksjärvessä uimassa jonne oli parin kilsan kävelymatka metsäpolkua pitkin ja muistan että siinä järvessä oli tosi kirkas vesi.
Tämmöinen pitkähkö muistelma päättyy siihen että kyllä me sitten sen tytön tuomista hiivoista kehitettiin niin kovat kiljut että tuli lähtö takaisin Riihimäelle ja taas siirtyi siviiliin lähtö.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Kysyn täällä, on ehkä väärä paikka mutta liittynee siihen että mies oli kuitenkin istunut niin saattaapi olla tuttu jollekkin.
Eli, Peltokankaan reppuedisodi Populuksessa laittoi mieleeni että muistaakos joku semmoista miestä joka kulki lempinimeltään "Liekki". Oli jonkinlainen entinen prätkäjengiläinen, kai Enkeleistä. Vaikutti olevan jotenkin kunnioitettu nuorempien päristelijöiden joukossa jotka yrittivät meikäläistä joskus haastaa. Ei ne sitten viitsinyt kun haistatin vitut, tiesivät Liekin kaveriksi
Vanha ukko. Miehen kanssa oli kiva ottaa kuppia juurikin Populuksessa. Sieltä se aina löytyi. Harmi että juttutuokiot jäivät kesken ja ei päästy kunnolla asiaan linnareissuista tai muistakaan koska herra menehtyi ja olin aika harvoin Helsingissä. Halusi kovasti purkaa sydäntään ja sanoi että ei nuku paskaakaan koska omatunto vaivaa. Siltä näyttikin. Kevyet mullat kuites hänelle.
Tästä miehestä olisi kyllä todella kiinnostava tietää lisää.
Eli, Peltokankaan reppuedisodi Populuksessa laittoi mieleeni että muistaakos joku semmoista miestä joka kulki lempinimeltään "Liekki". Oli jonkinlainen entinen prätkäjengiläinen, kai Enkeleistä. Vaikutti olevan jotenkin kunnioitettu nuorempien päristelijöiden joukossa jotka yrittivät meikäläistä joskus haastaa. Ei ne sitten viitsinyt kun haistatin vitut, tiesivät Liekin kaveriksi
Vanha ukko. Miehen kanssa oli kiva ottaa kuppia juurikin Populuksessa. Sieltä se aina löytyi. Harmi että juttutuokiot jäivät kesken ja ei päästy kunnolla asiaan linnareissuista tai muistakaan koska herra menehtyi ja olin aika harvoin Helsingissä. Halusi kovasti purkaa sydäntään ja sanoi että ei nuku paskaakaan koska omatunto vaivaa. Siltä näyttikin. Kevyet mullat kuites hänelle.
Tästä miehestä olisi kyllä todella kiinnostava tietää lisää.
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Nyrkkiposti-lehden mainoksessa oli toukokuussa 1971 myös tälläinen maininta sisällöstä:
- Keijo_Kakola.jpg (89.17 KiB) Katsottu 5006 kertaa
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Joillakin hörhöillä on halu päästä lehtiin ja osoittaa siellä häiriintyneisyyttään mikä milläkin tavalla. Enpä usko tuota Doctor Lecterin leikettä vuodelta 1971, että olisi rikastunut Kakolassa "ilotyttönä". Joitakin Pentoja saanut ja loppu mielikuvitusta. Muutenkin hörhöillä oli kummia vinkeitä etsiä sensaatiota.
Pohjoisesta Sodankylästä Kakolan hörhö Jouni V: stä oli juttua lehdessä, että on eläinrakastaja ja kuvassa halasi karvalakki päässä koiraa. Kyllähän siinä huomiota sai, mutta myös mitä lie!? En ole varma oliko Ratto lehti missä oli tämä juttu. Seuraava juttu oli; Naiset hätyyttävät eläinrakastajaa. Kuvassa mies laittoi kirjeitä postilaatikkoon. Jouni oli loistava viihdyttäjä, soitti kitaraa taidolla ja hauskuutti kuulijoita, aivan Jope Ruonansuun tyyliin. Olimme matkasellissä lahdössä oikeuteen ja Jouni oli kolmas mies samassa sellissä. Vartija päästi meidät hakemaan boilerista kuumaa vettä. Tullessa Jouni teki voltteja ja piti showta, että pamppukin nauroi. Meille kahdelle muulle luetteli kansakoulun päästötodistuksen numeroita. Tämä hauskuuttaja ei ole ollut pitkiin aikoihin hauskuuttamassa ketään.
Pohjoisesta Sodankylästä Kakolan hörhö Jouni V: stä oli juttua lehdessä, että on eläinrakastaja ja kuvassa halasi karvalakki päässä koiraa. Kyllähän siinä huomiota sai, mutta myös mitä lie!? En ole varma oliko Ratto lehti missä oli tämä juttu. Seuraava juttu oli; Naiset hätyyttävät eläinrakastajaa. Kuvassa mies laittoi kirjeitä postilaatikkoon. Jouni oli loistava viihdyttäjä, soitti kitaraa taidolla ja hauskuutti kuulijoita, aivan Jope Ruonansuun tyyliin. Olimme matkasellissä lahdössä oikeuteen ja Jouni oli kolmas mies samassa sellissä. Vartija päästi meidät hakemaan boilerista kuumaa vettä. Tullessa Jouni teki voltteja ja piti showta, että pamppukin nauroi. Meille kahdelle muulle luetteli kansakoulun päästötodistuksen numeroita. Tämä hauskuuttaja ei ole ollut pitkiin aikoihin hauskuuttamassa ketään.
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
No tämähän ei taatusti pidä paikkaansa .Tämä Keijo on saanut vähän taskurahaa Nyrkkipostilta.Varsinkaan tuossa 70- luvulla ei tällaiset toimittajat kuin esim Veikko Ennala,Matti Jämsä ym Nyrkkipostiin,Hymyyn tai Alibiin raflaavia juttuja kirjoittaneet eivät paljoa toimittajan etiikasta ja totuudenmukaisuudesta välittäneet.Hyvin väritetty jutut kuitenkin myivät.Doctor Lecter kirjoitti: To Marras 28, 2024 11:30 pm Nyrkkiposti-lehden mainoksessa oli toukokuussa 1971 myös tälläinen maininta sisällöstä:
Keijo_Kakola.jpg
Jotenkin muistelen että Anne Karttunen os Ahonen pisti tätä Keitsiä 70- luvulla puukolla jossain matkustajakodissa Helsingissä.Olisiko ollut Pilvilinna.Mekka tai jokin muu.Tästä puukotuksen uhrista en ole ihan varma oliko se Keitsi.
-
Oikeus ennen kaikkea
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17422
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm
Re: Vankilassa oloa ja kulttuuria
Rise: Suomen suljetuissa vankiloissa luovutaan sunnuntaitapaamisista
Rise perustelee asiaa vankiloiden yliasutustilanteen ja vallitsevaan tilanteeseen nähden riittämättömillä resursseilla. Muutos tulee voimaan 6. tammikuuta 2025 alkaen. Asia arvioidaan uudelleen syyskuussa 2025.
Risen mukaan vankiloiden yliasutustilanne on vaikeutunut kuluneen syksyn aikana. Ennusteiden mukaan vankimäärä tulee kasvamaan entisestään. Henkilöstöresurssit ovat riittämättömät suhteessa vankimäärään.
Sunnuntaitapaamisten luopumisesta vapautuvat henkilöstöresurssit käytetään Risen mukaan ydintoimintojen turvaamiseen.
– Ydintoimintoja ovat esimerkiksi vastaanoton toiminnasta huolehtiminen, ulkoilu, päiväjärjestyksen noudattaminen, tarkastustoiminta sekä iltapalan ja lääkkeiden jakelu. Operatiivisen toiminnan ohjausyksikkö selvittää Skype-tapaamisten lisäämistä, tiedotteessa kirjoitetaan.
Muutos ei vaikuta valvomattomien tapaamisten, kuten perhetapaamisten, tai lapsitapaamisten määrään.
https://www.kaleva.fi/rise-suomen-sulje ... n/11432890
Rise perustelee asiaa vankiloiden yliasutustilanteen ja vallitsevaan tilanteeseen nähden riittämättömillä resursseilla. Muutos tulee voimaan 6. tammikuuta 2025 alkaen. Asia arvioidaan uudelleen syyskuussa 2025.
Risen mukaan vankiloiden yliasutustilanne on vaikeutunut kuluneen syksyn aikana. Ennusteiden mukaan vankimäärä tulee kasvamaan entisestään. Henkilöstöresurssit ovat riittämättömät suhteessa vankimäärään.
Sunnuntaitapaamisten luopumisesta vapautuvat henkilöstöresurssit käytetään Risen mukaan ydintoimintojen turvaamiseen.
– Ydintoimintoja ovat esimerkiksi vastaanoton toiminnasta huolehtiminen, ulkoilu, päiväjärjestyksen noudattaminen, tarkastustoiminta sekä iltapalan ja lääkkeiden jakelu. Operatiivisen toiminnan ohjausyksikkö selvittää Skype-tapaamisten lisäämistä, tiedotteessa kirjoitetaan.
Muutos ei vaikuta valvomattomien tapaamisten, kuten perhetapaamisten, tai lapsitapaamisten määrään.
https://www.kaleva.fi/rise-suomen-sulje ... n/11432890