Kun väkivalta viihteenä ei enää riitä

[RL11/6]

Katsoin pitkästä aikaa koko perheen kotimaisen elokuvan suoraan 80-luvun lopun Länsi-Saksasta. Se on kalmainen kuvaus parisuhde-elämän kiemuroista. Elokuvan nimi on tietenkin Nekromantik ja löytyy Youtubesta. TV:n kautta moni tai siis kaikki oppivat väkivaltaa ja siitä tulee normi jo ennen kouluikää. Ihminen on myös pohjiltaan erittäin väkivaltainen primitiivikko ja tarvitsee tappamista, vähintään sorsan metsästystä syksyisin. Suureen suosioon Suomessakin noussut hirvieläinten metsästys on lajina hyvä esimerkki. Kylmässä talviviimassa ammolleen leikatusta hirven kurkusta lotisee höyryävää metallin tuoksuista sydänverta. Lopulta sekään ei enää kiihoita.

Kun ihmistä isokokoisemman nisäkkään tappaminen ei enää tuota minkäänlaista stimulaatiota, alkaa moni juomaan tunteakseen edes humalatilan tuomaa mielihyvää ja päätyy alkoholistiksi. Tietenkin on avautunut mahdollisuus lähteä sotimaan esim. Ukrainan sotaan, mutta siellä prosentuaalinen mahdollisuus päästä ampumaan lajitovereita on hyvin pieni. Todellinen oman itsensä herra ei myöskään ota toisilta käskyjä vastaan, vaan toimii itsenäisesti niin kuin 70-luvulla Securitaten palkkaama Shakaali. Sen verran ihmisyksilössä tulee olla satanistia, että vastustaa esivaltaa ja pitää itseään koko järjestelmän yläpuolella, eikä sen orjana.

Nykyaikaisen sotakenttätappelu ei myöskään ole kovinkaan lämmittävää kuin kirkas alkoholi. Kohteet ovat sen verran kaukana ja ne tuhotaan kaukovaikutteisilla aseilla. Sodankäynnin paras rooli on sillä, joka pääsee tarkka-ampujana ilman paria yksin dominoimaan taistelukenttää rakennetulla alueella. Reisi- ja lonkkaluustovaikutteisilla osumilla keuhkot säilyvät äänihuulten kanssa ehjinä, eikä mahdollinen raskaan liivin tarjoama luotisuoja estä kaatoa. Näin hyvä tarkka-ampuja vaikuttaa psykologisesti alueella, kun lanneranka hajalla oleva sotilas huutaa mahdollisesti tuntikausia, eikä kukaan tule häntä auttamaan paksunkaan savuverhon suojissa, koska nykyaikainen optiikka havaitsee savun lävitse, jolloin heitetään auttajajoukon sekaan täppejä, jotta saadaan mahdollisimman iso ruumiskasa aikaiseksi.

Homman koko juoni on alkukantaisessa riehumisessa ja veressä. Keskiaikaisilla aseilla käytävä tappelu pystyisi tarjoamaan sitä, mitä me haluamme. Koska se ei ole mahdollista missään tunnetussa paikassa ilman rikosoikeudellista vastuuta, jää jäljelle ainoastaan punkkariklubit ja niissä toteutettu moshpitti ja wall of deathit. Kun nahkaremmeissä olevat pitkät metallipiikit puhkovat silmiä, lattia on liukas puukotuksesta tulleesta verestä ja rystyssuojatuilla tappeluhanskoilla mätkitään päähän ilman vastapuolen osaamaa nyrkkeilyllistä torjuntatekniikkaa, ollaan asian äärellä melko vahvasti. Koko hommaa vielä loistattaa strobovalojen välke, pevekki ja hyvä bändi, joka ei välitä vittuakaan koko yleisöstä vaan viskaa sen sekaan paksupohjaisen vsop-konjakkipullon niin, että se kolahtaen kimpoaa jonkun pitkätukan päästä.

[Korpisoturi]

Kato "funky town cartel"!

Ei sulla ole pokkaa?

[RL11/6]

Kato "funky town cartel"!

Ei sulla ole pokkaa?

Sinulla ei ole käsitystä kunnollisista sielullisista elokuvantekijöistä. Olet juuri semmoinen typerä ponihomo, joka katsoo Renny Harlinin ja Markus Selinin luomaa täyte-elokuvaa, jossa ei ole edes näyttelijliden lisäksi edes juonta. Suomessa on viimeksi tehty elokuvia, kun Pellonpää oli vielä elossa. Suomen suurin ongelma on myöskin hentoinen ote kaikessa. Vankeuskaan ei ole vankeutta, vaan jotain ihmeellistä vieroitushoitoa avotalossa. Vankilan tulisi olla vankila. Ja vankilan tunnistaa siitä, että siellä tulee joka viikko ruumiita, raiskaukset ovat arkipäivää ja tatuoinnit taiteellisia. Vankilakulttuuriin kuuluu myös klaustrofobia, hepatiitit, hiv ja viiltoarvet sekä kekseliäästi tehdyt puukotusaseet.

"Sulla ei ole pokkaa" -lause kuuluu vain kuopiolaisten cissyhomorunkkareiden sanavarastoon. Suomessa on ollut miehiä, joilla todella oli pokkaa. Aina puhutaan jostakin vitun Mannerheimista suurmiehenä, vaikka Suomen todellisia suurmiehiä olivat:

- Markus Copper
- Kalervo Palsa
- Martti Innanen
- Arto Nieminen
- Pekka Siitoin
- Tauno Kuosmanen
- Kai Aalto
- Pentti Linkola
- Aimo Lahti
- Pertti Tapio Kekkonen
- Tapio Rautavaara
- Tauno Pasanen
- Seppo Pirttikoski
- Antti Veikko Ilmari Siltavuori
- Björn Wahlroos
- Pekka Eric Auvinen
- Ilpo Larha
- Iiro Viinanen
- Tapani Kuningas
- Veikko Ennala
- Mika Tuokkola
- Matti Jämsä
- Viljam Pylkäs
- Hannu Lauerma
- Sahara Andersson
- Karl Fazer
- Arvo Ylppö
- Antti Hulkko
- Ruben Oskar Auervaara
- Jope Ruonansuu
- Ensio Tiira
- Arvo Ojala
- Hannu Karpo
- Pekko Borgar

Fiktiivisistä hahmoista:

- Pera Pervo
- Raid
- Keijo Nortia
- Juhan Af Grann
- Ben Zyskowicz

[Korpisoturi]

Kato "funky town cartel"!

Ei sulla ole pokkaa?

Sinulla ei ole käsitystä kunnollisista sielullisista elokuvantekijöistä. Olet juuri semmoinen typerä ponihomo, joka katsoo Renny Harlinin ja Markus Selinin luomaa täyte-elokuvaa, jossa ei ole edes näyttelijliden lisäksi edes juonta. Suomessa on viimeksi tehty elokuvia, kun Pellonpää oli vielä elossa. Suomen suurin ongelma on myöskin hentoinen ote kaikessa. Vankeuskaan ei ole vankeutta, vaan jotain ihmeellistä vieroitushoitoa avotalossa. Vankilan tulisi olla vankila. Ja vankilan tunnistaa siitä, että siellä tulee joka viikko ruumiita, raiskaukset ovat arkipäivää ja tatuoinnit taiteellisia. Vankilakulttuuriin kuuluu myös klaustrofobia, hepatiitit, hiv ja viiltoarvet sekä kekseliäästi tehdyt puukotusaseet.

"Sulla ei ole pokkaa" -lause kuuluu vain kuopiolaisten cissyhomorunkkareiden sanavarastoon. Suomessa on ollut miehiä, joilla todella oli pokkaa. Aina puhutaan jostakin vitun Mannerheimista suurmiehenä, vaikka Suomen todellisia suurmiehiä olivat:

- Markus Copper
- Kalervo Palsa
- Martti Innanen
- Arto Nieminen
- Pekka Siitoin
- Tauno Kuosmanen
- Kai Aalto
- Pentti Linkola
- Aimo Lahti
- Pertti Tapio Kekkonen
- Tapio Rautavaara
- Tauno Pasanen
- Seppo Pirttikoski
- Antti Veikko Ilmari Siltavuori
- Björn Wahlroos
- Pekka Eric Auvinen
- Ilpo Larha
- Iiro Viinanen
- Tapani Kuningas
- Veikko Ennala
- Mika Tuokkola
- Matti Jämsä
- Viljam Pylkäs
- Hannu Lauerma
- Sahara Andersson
- Karl Fazer
- Arvo Ylppö
- Antti Hulkko
- Ruben Oskar Auervaara
- Jope Ruonansuu
- Ensio Tiira
- Arvo Ojala
- Hannu Karpo
- Pekko Borgar

Fiktiivisistä hahmoista:

- Pera Pervo
- Raid
- Keijo Nortia
- Juhan Af Grann
- Ben Zyskowicz

Totta! Ei ole olisi pitänyt laittaa kysymysmerkkiä. Funky Town -videossa on ponihomous kaukana: kartellin jäsenet kiduttavat tyyppiä, jota pidetään huumeiden voimalla hereillä. Muun muassa leikkaavat kädet ja naaman irti ja lopulta myös pään. Taustalla soi lopussa funky town, josta videon nimi. Se löytyy helposti.

Sahara oli kova äijä. Asusteli Kirkkonummella ja Petri Sarjasen kirja on ymmärtääkseni suht todenmukainen.

*Poistettu Lautamiehiin kuuluvia henkilökohtaisuuksia*tm

[RL11/6]

*Poistettu Lautamiehiin kuuluvia henkilökohtaisuuksia*tm


Sahara oli viimeiset kymmen vuotta ämpäriin keuhkojaan yskivä ihmisraunio, jonka olisi voinut tappaa ihan vain läppäämällä. Poltti ketjussa tupakkaa ja pilveä sekä hörppi sohvalla maaten kaljoja tuulettimen huutaessa vieressä. Painajaiset eivät jättäneet rauhaan. Eikä asunut missään Kirkkonummella, vaan Ladyboyden maassa, missä kuolikin joskus viime vuosikymmenen alkupuolella.

[Gary Francis Poste]

*Poistettu Lautamiehiin kuuluvia henkilökohtaisuuksia*tm


Sahara oli viimeiset kymmen vuotta ämpäriin keuhkojaan yskivä ihmisraunio, jonka olisi voinut tappaa ihan vain läppäämällä. Poltti ketjussa tupakkaa ja pilveä sekä hörppi sohvalla maaten kaljoja tuulettimen huutaessa vieressä. Painajaiset eivät jättäneet rauhaan. Eikä asunut missään Kirkkonummella, vaan Ladyboyden maassa, missä kuolikin joskus viime vuosikymmenen alkupuolella.

Ei pidä paikkaansa!

Sahara asui muun muassa Petri Sarjasen luona kirjaprojektin aikaan ja Inkoossa sekä Kirkkonummella. Hänestä tehtiin dokkaria maikkarille, kunnes katosi (oletettavasti Afrikkaan).

[Ubba]

Dimensioista ensimmäiset kolme ovat tilan ominaisuuksia; leveys, korkeus ja syvyys.

Neljäs dimensio on liikettä tilassa, muutosta tilan ominaisuuksissa, ihmisen kuvakulmasta aika.

Viides dimensio syntyy, kun tilan ominaisuudet eivät ole riittävät liikkeen ominaisuuksille ja tuolloin liikkeen on luotava itselleen tila, kuten ajatus, tietoisuus tai mielikuvitus.

Kuudes dimensio on energian dimensio, missä tila ei ole ominaisuus vaan ainoastaan liike, mistä liike saa alkunsa, siten elollinen on enää liikkeestä eroteltu konteksti, mikä sovitaan elolliseksi.

Seitsemännessä dimensiossa energia on ominaisuus, tila tai liike eivät kumpikaan enää ole, siten mitään elollista ei enää siitä käsin voi havaita.

Ihmisten tappaminen on katsoakseni ensimmäisten kolmen dimension neljännessä käyttäytymisen muovaamista vaistonvaraisista yllykkeistä käsin, kunnes siihen ei enää ole tarvetta.

Tuon jälkeen siirrytään poliitikoksi jos on sosiaalinen tai erakoksi jos ei ole, juopoksi jos ymmärrys on liikaa ja narkomaaniksi jos ymmärrys on liian vähän.

Sosiaalisista narkomaaneista tunnetuin modernissa historiassa oli Adolf Hitler.

[RL11/6]

Dimensioista ensimmäiset kolme ovat tilan ominaisuuksia; leveys, korkeus ja syvyys.

Neljäs dimensio on liikettä tilassa, muutosta tilan ominaisuuksissa, ihmisen kuvakulmasta aika.

Viides dimensio syntyy, kun tilan ominaisuudet eivät ole riittävät liikkeen ominaisuuksille ja tuolloin liikkeen on luotava itselleen tila, kuten ajatus, tietoisuus tai mielikuvitus.

Kuudes dimensio on energian dimensio, missä tila ei ole ominaisuus vaan ainoastaan liike, mistä liike saa alkunsa, siten elollinen on enää liikkeestä eroteltu konteksti, mikä sovitaan elolliseksi.

Seitsemännessä dimensiossa energia on ominaisuus, tila tai liike eivät kumpikaan enää ole, siten mitään elollista ei enää siitä käsin voi havaita.

Ihmisten tappaminen on katsoakseni ensimmäisten kolmen dimension neljännessä käyttäytymisen muovaamista vaistonvaraisista yllykkeistä käsin, kunnes siihen ei enää ole tarvetta.

Tuon jälkeen siirrytään poliitikoksi jos on sosiaalinen tai erakoksi jos ei ole, juopoksi jos ymmärrys on liikaa ja narkomaaniksi jos ymmärrys on liian vähän.

Sosiaalisista narkomaaneista tunnetuin modernissa historiassa oli Adolf Hitler.

Tappaminen ei ole muuta kuin oppi, jonka seurauksena samme sinkkiä ja vitamiineja. Nykyisellään tappamisesta on tullut pornoa. Muuan Albert Fish yhdisti tappamisen, gastronomian ja pornon, joiden yhteisvaikutuksesta hän sai fiktiiviselle maatilalleen, jossa valmistettiin juustoa ja kasvatettiin mansikoita, vieraaksi tytön, jonka takaliston hän laittoi uuniin. Hän ei nainnut häntä. Tai ainakin näin väitti kirjeessään.

[Ubba]

Hän ei nainnut häntä. Tai ainakin näin väitti kirjeessään.

Yhtäältä olisi perverssiä naida Saarioisen makaroonilaatikkoa. Huolehtinut maineestaan ja sielustaan.